Sign in to follow this  
Followers 0
Sofraia

Synnytyslaulu?

26 posts in this topic

Jos tästä on jossain muualla jo ketju, niin saa poistella tai yhdistellä. Itse en löytänyt.

 

Onko kukaan vaukkareista käyttänyt omassa synnytyksessään synnytyslaulua kivunlievityksessä? Olin itse tänään synnytyslaulukurssin ensimmäisellä kerralla, ja ainakin alkuun vaikutti tosi vakuuttavalta. Olisi kiva kuulla ihmisiltä kokemuksia siitä, miten laulaminen auttoi tai ei auttanut. Tuliko laulua treenattua ennen synnytystä? Miten käytitte laulua missäkin vaiheessa?

 

Lisäksi tähän voi varmaan kerätä tietoa ja linkkejä siitä, missä kaikkialla synnytyslaulua pääsee opettelemaan. Itse löysin tietoa aiheesta täältä.

 

Toivottavasti muutaman kuukauden päästä pääsen tänne kertomaan myös omia kokemuksia aiheesta. :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me oltiin menossa esikoista synnyttämään Kättärin Haikaranpesään ja siellä oli tarjolla vapaaehtoinen synnytyslaulukurssi. En kurssille mennyt koska aihe tuntui niin omituiselta ja enemmänkin huvittavalta.

 

Itse synnytystilanteessa huomasin kuitenkin loppuvaiheessa että minun oli aivan pakko päästää jonkinlaista matalaa hyräilyääntä aina supistuksen tullessa. Ei vaan voinut olla hiljaa. Jälkeenpäin ajattelin että tämä oli varmaankin jonkinlaista synnytyslaulua ja helpotti tosi paljon supistusten kestämistä. Jopa niin paljon että oltiin synnärillä vain 50min ennen kun lapsi oli maailmassa (kyseessä ei mikään syöksysynnytys vaan kotona synnytys oli kestänyt jo 17h).

 

Nyt kakkosta ollaan menossa synnyttämään Haikaranpesään ja ajattelin käydä tämän synnytyslaulukurssin jos sellainen on vielä tarjolla. Aihe ei tunnu enää yhtään niin naurettavalta koska koin sen niin tehokkaaksi "kivunlievitykseksi".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse kävin joogakurssin, jolla opetettiin pitämään hyvin matalaa ääntä samalla kuin hengittää ulos. Laitoksellä kätilö sit mielestäni mainitsi sen olevan synnytyslaulua. Mulla se autto todella paljon, eli huomasi aina, kun ei ehtinyt supistuksen aikana pitämään sitä matalaa ääntä, niin heti jännitti lihaksia enemmän ja supistus myös sattui enemmän.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mulla se autto todella paljon, eli huomasi aina, kun ei ehtinyt supistuksen aikana pitämään sitä matalaa ääntä, niin heti jännitti lihaksia enemmän ja supistus myös sattui enemmän.

 

Sama täällä, silloin tavallaan menetti otteen siihen supistukseen ja meinas mennä paniikkiin.

 

Mä kiskoin sisään hengityksellä ilokaasua ja ulos hyräilin. Toimiva yhdistelmä. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun synnytyslaulu oli kyllä ihan suoraa huutoa. :mellow: Mutta se helpotti, kun pystyi keskittymään siihen ja samalla ponnistaa. Yritin pienempääkin ääntä, mutta se ei ollut läheskään yhtä tehokas! :P Onneksi en ikinä joudu itse kuuntelemaan "synnytyslauluani" jälkikäteen nauhalta.

 

Mutta olen kyllä miettinyt, että menisikö tällä kertaa synnytyslaulukurssille, jos siellä vaikka oppisi tuota äänen hallintaa. Voisi olla kivempi kätilölle ja miehelle! :)

Edited by Honeynut

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua kiinnostais ihan hurjasti toi synnytyslaulu, mun yks kaveri synnytti kakkosensa laulamalla ja sanoi että siitä oli oikeesti paljon apua, ja mukana ollut kätilö oli vielä synnytyslaulukurssit käynyt niin oli sit ollut "lauluapuna".

 

Lisäks kun mä ite harrastan laulua ja tiedän tuon keskikropan käytön noin niinkun klassisessa laulussa, niin voin hyvin ajatella miten keskikropan rentoutus onnistuis äänen avulla.

Mut eihän täällä Turuus mitään kursseja ole... Kele.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mut eihän täällä Turuus mitään kursseja ole... Kele.

 

Mä olen sellaisella äitiysjoogakurssilla, jossa vetäjä lupas synnytyslauluun tutustumista jossain vaiheessa kevättä. Soitapa vaikka hänelle ja kysy koska tuo tunti mahtaisi olla - jos vaikka ehtisi ennen kuin sulla tulee ajankohtaiseksi.

 

http://www.turunjoogayhdistys.com/paikat.html

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jo esikoisen synnytyksessä äänenkäyttö tuli ihan luonnostaan, mutta ei auttanut loppuunasti.

 

Kuopuksen synnytyin laulun/äänen, veden ja tensin tuomalla voimalla. Mä en käynyt mitään laulukursseja, koska se tuntui vähän hassulta. En olisi siellä kuitenkaan kehdannut lauleskella. Synnytyksen alkaessa ääni vaan tuli heti mukaan. Lauloin aammaa-aammaa ja välillä uuta. Vikojen senttien aikana kun piti vielä maata käyrällä meni kyllä välillä kiljunnan puolelle. Doulani yritti omalla äänellään saada matalammaksi, mutta makuulla oli niin ikävä olla etten mahtanu kiljumiselle mitään. Loppumetrit kun vauva selkeesti laskeutui örisin tosi matalalta. Jännä miten se tulikin ihan luonnostaan. Aktiivisessa ponnistusvaiheessa (sen muutaman minuutin) en muista enää laulaneeni, lähinnä ähisin etten olisi samantien ponnistanut tyttöä ulos. Kroppa kun teki hommia ihan mun puolesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mut eihän täällä Turuus mitään kursseja ole... Kele.

Samaa mäkin manailin, mutta sitten tilasin itselleni tämän kirjan, ja ainakin itse koin sen tosi hyödylliseksi. Tuosta kirjasta sain hyvän peruskäsityksen synnytyslaulusta, ja ne tiedot palautuivat mieleen myös synnytyksessä varsinkin alkuvaiheessa, kun ei ollut vielä mitään lääkkeitä tai puudutuksia käytössä. Mulle kaikkein hyödyllisin oli melko hiljainen, matalahko a-vokaali tai välillä sellainen kuiskauksenomainen h-äänne tai haa-tavu. Mua muuten huvitti myös aluksi ajatus synnytyslaulusta, mutta kun selvisi, ettei se välttämättä ole mitään laulua vaan äänteitä ja tavuja, niin johan mieli muuttui. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täähän vaikuttaa mielenkiintoiselta! Minä sain työkaverilta huumoriviestinä tuollasen ilmoituksen mutta eihän tuo huonolta vaikuta...

 

Sofraia, onko sulla mies/tukihenkilö mukana kurssilla? Sen tiedän että omaa miestäni en tuonne saa kilon paloinakaan.

Edited by Fiina

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun mies lähti mukaan kurssille, tosin vähän kulmakarvojaan kohotellen. Olin sille puhunut jo aikaisemmin aiheesta, kun olin kuullut äänen rentouttavasta vaikutuksesta, eli osasi odottaa, että innostuisin tuosta. Kun ehdotin kurssia, niin se kysyi, että "miksi meidän pitää sellaiseen mennä, kun me osataan molemmat laulaa?". Selitin, ettei ihan siitä ole kysymys. Ekan kerran jälkeen oli kyllä ihan mukana.

 

Kysyin mieheltä, että miksi synnytyslaulukurssille pitäisi lähteä miehen mukaan, niin se sanoi näin: "Jos nainen haluaa sinne kurssille, niin se todennäköisesti haluaa käyttää laulua synnytyksessä, ja sitten jos mies on mukana kurssilla, niin sen on helpompi auttaa naista siinä äänenkäytössä kun on tosipaikka." :) Se ohjaaja sanoi siis myös, että miehen matalampi ääni auttaa toisaalta naista pitämään oman äänensä matalana, ja toisaalta jo se matala ääni rentouttaa. On siellä kurssilla siis myös äitejä, joilla ei ollut miestä mukana, eli tukihenkilön läsnäolo ei ole ns. pakollista synnytyslaulun "toimimiselle".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ah, sain mahtavat aamunaurut, kun kuvittelin oman mieheni synnytyslaulukurssilla. :lol: Miestä tuonne ei kyllä saisi vaikka lahjoisi millä! Mutta siis itse mietin edelleen menemistä, toivottavasti Haikaranpesä tarjoaa edelleen kurssia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä kävin Haikaranpesän kurssilla silloin joskus vuonna nakki, mutta en lopulta laulanut tavuakaan synnyttäessä. Oli siitä hyötyä varmasti, sillä muuten olisin epäilemättä ollut leuat krampissa jo paljon ennen ponnistusvaihetta :rolleyes: Nyt sentään muisti rentouttaa myös suuta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin pidin synnytyksessä ennen ponnistusvaihetta semmoista matalaa, oikein resonoivaa aaaaaa-ääntä aina supistusen välissä. Auttoi oloa tosi paljon, se auttoi keskittymään ihan vain omaan kehoon ja sen rentouttamiseen ja vei jotenkin huomiota pois kivusta. Varmaan kyse oli juuri synnytyslaulusta, ja luulen, että sitä olisi helpostikin pystynyt harjoittelemaan mielikuvaharjoituksina etukäteen.

 

Tosin oli mulla kyllä seuraavina päivinä leuat niiiin kipeät ja hampaat arat, että ihan täysin ei silläkään saanut lihasjännitystä pois.

Edited by Lia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sain tästä ketjusta inspiksen ja kävin eilen lainaamassa kirjastosta Synnytyslaulu-kirjan. :) Esikoisen synnytyksessä en ääntä käyttänyt, vaikka muuten olinkin kiinnostunut luonnonmukaisista kivunlievitysmenetelmistä ja niitä paljon käytinkin. Ehkäpä tällä toisella kerralla saadaan myös ääni mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

OT, mutta mulla "synnytyslauluna" toimi taustamusa: Radio Rock :P . Musiikki oli mulle tärkeää myös synnytyksessä ja vaikkei keskikroppaa ehkä rentouttanut, mutta voimaa ja sisua sekä hyvää mieltä siitä sai!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täytyy tulla päivittämään kuulumisia. Tyttö siis syntyi 11.4.2010, ja koko synnytyksen ajan (kipeät supparit alkoivat epäsäännöllisinä noin klo 11 edellisenä aamupäivänä, säännölliset noin klo 20 ja klo 4.29 oli neiti maailmassa) oli äänenkäyttö kovasti kuvioissa. Epäsäännöllisten kipeiden supparien aikana käytiin siis mm. kaverin kanssa kävelyllä sekä miehen kanssa shoppailemassa, ja aina supparin aikaan hyräilin matalaa aaaaa-ääntä. Mahtoi olla näky kauppakeskuksen käytävällä… :)

 

Varsinaisen synnytyksen aikana sitten äänestä oli tosi paljon apua, sekä kotona että sairaalassa. Ilokaasu ja äänenkäyttö ei ihan kamalan hyvin toimineet yhteen, mutta lämpöpussin, ilokaasun ja laulun kanssa pärjäsin noin asti yöllä, jolloin sitten tarvittiin jo epiduraalia. Epiduraalin laitonkin ajan oli helpompi olla paikallaan, kun keskittyi äänen suuntaamiseen suoraan eteenpäin.

 

Laulu ei varsinaisesti vienyt kipua pois, mutta teki siitä paljon helpommin hallittavaa. Luulen myös, että laululla saattoi olla vaikutusta suht ripeään avautumistahtiin – sairaalaan tullessa n. klo 23 olin 1,5 cm auki, klo 02 epiduraalin laiton kohdalla 4,5 cm ja tuntia myöhemmin kolmen aikaan täydet 10 cm. Ponnistusvaiheessa en päässyt enää testailemaan äänenkäyttöä sen enempää, kun sykkeet laski ja piti ottaa ipana imukupilla pihalle.

 

Mieheltä kysyin, mitä se ajatteli synnytyslaulusta, ja se sanoi, että se ei ollut "yhtään sellaista kuin siellä tunneilla, vaan pelkästään sellaista mölinää". :) Ja on ihan totta, että mulla ei kamalasti tullut mitkään laskevat aaaaa-ooooo -melodiat mieleen synnyttäessä, vaan aika lailla yksittäisillä äänillä mentiin. Varmasti on niin monta eri äänenkäyttötapaa kuin on synnytyksiäkin. Itsellä kyllä tosi paljon auttoi, että supistuksen tullessa mies laittoi kädet selälle (tai kylkiin, riippuen supparista) ja lauloi itsekin matalaa ääntä. Että jos mies ei lähde kurssille, niin ei se onneksi mitään ydinfysiikkaa ole kotonakaan opeteltavaksi. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sofraia, onnittelut tytöstä! :lipsrsealed:

 

Mä kävin parilla äitiysjoogatunnilla, jossa harjoiteltiin tuota synnytyslaulua. Tosi paikan tullen ääni tuli aivan itsestään, olisin varmaan käyttänyt ääntä ilman harjoitteluakin. Koin kuitenkin harjoittelun sillä tavalla hyväksi, että muistin pitää suun ja leuan rentona. Mulla auttoi parhaiten pitkät uuuu- ja aaaaa-äänteet. Kokeilin muitakin, mutta ne ei toimineet mulla.

 

Avautumisvaiheen alussa käytin ääntä ja ilokaasua aina kun supistus tuli. Ääni kuitenkin kohosi ihan huudoksi, kun olin n. 4 cm:ä auki, eikä siitä enää ollut apua. Sainkin sitten koveneviin kipuihin epiduraalin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä päätin sit käydä synnytyslaulukurssin, kun en oo joogaan tän raskauden aikana päässy. Oli ihan kiva kokeilla sitä kunnolla. Saa nähdä, miten tässä synnytyksessä sitä käytän. Esikoisen kanssa mä käytin oikeastaan pelkästään OM-ääntä, nyt vois kokeilla muitakin aluks. Esikoisen kanssa aloitin äänen käytön kunnolla vasta aika myöhäisessä vaiheessa, kun sitä ennen käytin hengitystä ilman ääntä, tai siis sellaista aika raskasta hengitystä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eräs työkaveri oli joskus kivuliaissa tutkimuksissa (ei raskauteen liittyen), ja oli tuossa yhteydessä käyttänyt synnytyslaulua - oli kokenut sen helpottavan kipua, varmaan juuri tuon rentoutumisen kautta. Eli ei mikään turha juttu :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on toinenkin synnytys takana ja ennen tätä kertaa kävin tuon synnytyslaulukurssin. Koko synnytys meni nopsaan ja synnytyslaulu oli ainoa "kivunlievitys". Joka supistuksella hyräilin ja loppua kohti ääni vain koveni. Sairaalaan saapuessa olin 10cm auki. Supistusten aikana en tälläkään kertaa olisi millään pystynyt olla hiljaa.

 

Eli molemmissa synntyksissä olen kokenut tuon synnytyslaulun hyödylliseksi ja uskon sen ainakin osittain vaikuttaneen nopeaan avautumisvaiheesen.

Edited by Glenda

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nostellaanpas tätä :) Olemme joogassa harjoitelleet synnytyslaulua. Enemmän siellä kuitenkin harjoitellaan hengittämistä. Pitääkin harjoitella itsekseen synnytyslaulua, että muistaa tosi tilanteessa käyttää ääntä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vieläköhän joku ketjuun kirjoittaneista tätä lukisi? Lähinnä kiinnostaa siis se, vieläkö Haikaranpesä tuollaista kurssia tarjoaa (tai tarjosiko 2010 tammikuussa kirjoitelleille) vai kannattaako etsiytyä muualle tietoa hakemaan jos tämä aihe kiinnostaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0