Syöpä

[Nat]

koskettava ja rankka tarina. Jaksamista teille uuden arjen opetteluun.

 

Lapsen sairastuminen on aina rankkaa aika vanhemille, etenkin kun sairaus on niinkin vakava ja henkeä uhkaava kuin teidän vauvallanne. Koettakaahan jaksaa, valoa on jo näkyvissä...

[Mrs. H]

Itku tulee väkisinkin tarinaasi lukiessa. Aihe on tuttu, sillä lähipiirissäni on pieni, puoli vuotta sitten leukemiaan sairastunut tyttö.

[Kerttu]

^ mulle tuli nyt tuosta itku! Mun kummityttöni sairastui leukemiaan 4-vuotiaana ja se puolen vuoden sairaalajakso oli pahinta aikaa ikinä. Tytöllä on nyt terveen paperit, seurantaa toki mutta ei leukemia ole enää koko ajan mielessä - paitsi kun se jostain tulee mieleen. Voimia Mrs. H!

 

Voimia myös pandalle, kirjoitus oli tosi kaunis ja koskettava. Eilen sitä lukiessani itkin ihan valtoimenaan ja puristin oman päivälleen samanikäisen palleroni ihan lähelle. Ei oman lapsen sairastumista voi edes ajatella.

[amento]

Voi panda, kuinka rankkaa teillä on ollut. Todella koskettava teksti, toivottavasti tulevaisuus tuo tullessaan kaikkea positiivista ja vauvasen kuntoutuminen etenee hyvin.

[Johna]

Kävin lukemassa, toivotaan teille voimia kevääseen!

[Juustonalle]

* Halaus *

[hattuhirmu]

Mina olen aivan sanaton. Surullista, kaunista, rohkaisevaa.

[Ronja_]

Mäkään en meinaa löytää sanoja Voimia teille kaikille ja vauvaselle aimo annos jaksamista!

[Tikku]

En löydä sanoja, suurissa asioissa sanat ovat liian pieniä. Olette usein mielessäni ja kovasti toivon teidän koko perheelle voimia, iloa ja valoa!!

[Rhia]

panda - kiitos, etta kirjoitit ja jaoit. iso halaus ja rutistus urhealle pienelle; halla on maailman rohkein aiti.

[Minnuli]

Kaikkea hyvää ja jaksamista perheellenne! Tilanne, jota kukaan vanhempi ei haluaisi kokea....

[Rippe]

Kyyneleet silmissä täälläkin... Kaikkea hyvää teidän perheelle!

[tiksu]

Voimia ja tsemppiä teidän perheelle! Oman lapsen sairastuminen on maailman pelottavin asia. Kirjoitus oli todella koskettava ja upeasti kirjoitettu, vaikka aihe on vaikea.

[Rae]

Minä itkin tätä lukiessani niin paljon, että oli pakko keskeyttää, kun ei nähnyt tekstiä. Todella kauniisti kirjotat vaikeasta aiheesta. Ja minäkin todella toivon, että saatte ne terveen paperit viiden vuoden päästä.

 

Hirmuisesti voimia koko perheelle! :-X

[inneL]

Kyyneleet tuli mullakin. Monta kertaa olen nyt oman lapseni saatuani miettinyt, millaisia tuntoja vanhemmat käyvät lävitse lapsen sairastuessa. Vanhempani ovat nimittäin käyneet läpi samankaltaiset tunteet kahden eri sairauden kohdalla. Koskaan ei äitini ole kuitenkaan näistä asioista minulle luontevasti puhunut (ymmärrettävistä syistä!), enkä ole häneltä sitten asioista kovin tarkasti kysellytkään. Hienoa, että tulit jakamaan panda tämän meille!

 

Toivotan sydämeni pohjasta teidän koko perheelle kaikkea hyvää! Nyt kun valo näkyy tunnelin päästä, eläkää täysillä ja nauttikaan ihanista, rakkaista lapsistanne! Ja tietysti voimia tulevaan!

[Guest Acacia]

Kyyneleet silmissä luin tekstiäsi. Olen itse sairastanut syövän nuorempana ja nykyään käyn lastenosastolla tukihenkilön ominaisuudessa. Katson arvostaen niitä äitejä ja isiä, jotka viettävät siellä aikaa lastensa luona.

 

Kiitos tarinastasi ja kaikkea hyvää tulevaisuudelle Pienet ovat onneksi hämmästyttävän sitkeitä.

[shh]

Kyyneleet silmissä toivotan panda teidän perheelle tervettä tulevaisuutta!

[Guest Noose]

Paljon voimia teidän perheelle, teidän pienelle pienelle taistelijalle. <3 Uskomatonta voimaa teissä kaikissa. <3

Kunpa voisi jo hypätä viisi vuotta eteenpäin ja saada tieto, että teidän pienelle on annettu terveen paperit.

[Cheri]

Muiden tavoin en löydä sanoja Valtavasti voimia koko perheelle!

[Annis_]

Miten pandan lapsi voi nykyään?

 

Kyyneleet kyllä tulivat silmiin tätä kertomusta lukiessa: oman lapsen sairastuminen on taatusti kamalaa. Hienoa kuitenkin, että olette taistelleet ja kaikki on mennyt (ilmeisesti) todella hyvin.

 

[Guest OltsunÄippä]

Toivottavasti kaikki menee hyvin. Itse olen ollut hiukan alle vuoden kun navan kohdilta löytyi suht iso kasvain, leikkauksen jälkeen todettiin hyvä laatuiseksi ja sen jälkeen ei ole ollut ongelmia. Uskon että tilanne on teille ja muille samassa tilanteessa oleville vanhemmille rankka, toivottavasti kaikki päätyy teilläkin hyvin.

[Guest katja]

Itku tuli mutta oli kuitenkin lohduttavaa lukea että parempaa menossa. Itse sain juuri 3pv sitten kuulla että tyttärelläni 2,7v. on neuroblastooma.. Olen vielä ihan "ulalla" koko asiasta enkä pysty käsitämään että tämä iloinen ja reipas tyttäreni sairastaa agressiivista tautia.. 2 kasvainta löytynyt ja luissa näkyy muutoksia.... Ensi viikolla TAYK:siin lisä tutkimuksiin ja hoitojen aloitus... Pääsimme kotiin viettämään juhannusta ja sitten alkaa sairaala elämä.. Olo on epätoivoinen..

[Tiitiäinen]

^Miten tuo on sitten todettu? Tai mitä oireita?

[-74-katja]

Tyttäreni sairaus todettiin mangeetti kuvien , röntgen kuvien ja verikokein... En vielä oikee tiedä noita oikeita termejä kaikkeen kun tää on niin uusi asia. Kaikki lähti eteenpäin siitä kun tossa keväällä tämä 2,7 v tyttö ja meidän 1v tyttö löi päät yhteen ja siinä samalla tämän 2,7 v tytön silmäkulma turposi ja siinä sitten odottelimme että turvotus laskisi, aikaa kului ja tuntui että silmä vaan oireilee.. Sitten rupesi näyttämään että silmä on alempana kun toinen ja turvotus vaan jatkui.. (vaikea selittää asiaa näin, voi olla sekavaa tekstiä mutta toivottavasti jotai selkoa saat ) no sitten menimme yksityiselle silmälääkärille joka laittoi meidät sitte Lahteen kuvauksiin ja siellä todettiinkin että silmän kuopassa olevassa luussa on 2x3 cm oleva luumuutos, pahanlaatuinen kasvain.. siitä suoraa TAYK:siin ja lisää kuvia ja kokeita ja tuloksena Neuroblastooma... tai ainakin kaikki tähän mennessä olevat kokeet siihen viittaa..

[panda]

Lämmin kiitos kaikille viesteistänne.

 

Annis: kiva kuulla sinustakin! meillä voidaan nykyään ihan hyvin. Nappulaiselle on tukka kasvanut takaisin päähään, jalat toimivat päivä päivältä paremmin, ja hiljalleen tukea vastaan otetaan askeleita.

 

Kuukausittain käymme Lastenklinikalla kontrolleissa, jossa tutkitaan veri- ja virtsa-arvot. Viime viikolla molemmat arvot hälyttivät ja pääsimme/jouduimme tarkempiin tutkimuksiin tällä viikolla. Magneettikuvissa ei kuitenkaan mitään epäilyttävää näkynyt ja veriarvo oli palautunut normaaliksi. Ensi viikolla tehdään vielä yksi uusi tutkimus, ja mikäli siitäkin saadaan puhtaat paperit, jatkamme kesän viettoa normaalisti.

 

-74-katja: olen todella pahoillani uutisesi vuoksi. Kovasti voimia ja jaksamista. Päivä kerrallaan, ja vaikka nyt tuntuukin kovin epätodelliselta ja ehkä mahdottomaltakin, niin elämä löytää uomansa siellä syöpähoitojen lomassa.

Laitoin sinulle viestin sähköpostiisi. Toivottavasti se tuli perille, sillä aina ei ole tämänkään palstan toimivuuten ihan luottaminen.