Guest ilman nickiä

Synnytyksen jälkeiset laskeumat

26 posts in this topic

En viitsi kirjoittaa omalla nickillä, kun aihe on sen verran arka...

 

Synnytyksestä on kulunut muutamia kuukausia. Kyseessä oli ensimmäinen synnytys, ponnistusvaihe pitkittyi avotarjonnan vuoksi, eppari leikattiin ja imukupilla jouduttiin lopussa avustamaan vauva ulos.

 

Synnytyksestä palautuminen kävi nopeasti ja hyvin. Jumppasin lantionpohjan lihaksia ja ne palautuivat mielestäni hyvin. Ainoa hankala asia on jonkinasteiset ulostamisongelmat. Tuntuu, että jos maha ei ole riittävän löysällä, kaikkea ei saa ulos. Väliliha antaa periksi ja ponnistaessa väliliha työntyy vaginan puolelta ulos... Sormella kokeillessa vaginassa tuntuu "ylimääräistä" kudosta takaseinämässä (ja ehkä etuseinämässäkin). Ilmeisesti kyseessä on rektoseele. Tunne on epämiellyttävä. Seksi kuitenkin onnistuu, enkä tiedä onko mies edes huomannut mitään. Itseäni asia häiritsee ja olenkin varaamassa aikaa gynekologille.

 

Luin luotettavasta lähteestä, että jonkinasteiset laskeumat ovat kuitenkin aika tavallisia synnytysten jälkeen.

 

Onko kokemuksia?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Samasta syystä en käytä nickiäni...

 

Mulla on synnytyksestä muutama kuukausi: Ensimmäinen synnytys, pitkittynyt ponnistusvaihe, synnytystä autettiin mahanpäältä painamalla, eppari ja repeäminen.

 

Jumppasin lantionpohjan lihaksia synnytyksen jälkeen ja mielestäni ne olivat ok kunnossa. Hiljattain huomasin kuitenkin, että emättimen takaseinä työntyy ulos, vaikka näin ei ole aiemmin ollut. Mitään ongelmia ulostamisessa ei onneksi ole ollut. Kävin gynellä ja hämmästyksekseni gyne totesi, että lantionpohjan lihakseni ovat heikossa kunnossa. Sain ohjeeksi jumpata lihaksia päivittäin sekä Vagifem-kuurin. Laskeuma on onneksi sen verran lievä, että korjaantuu ilman leikkaushoitoa. Tilanne kontrolloidaan kuitenkin 3-4 kk kuluttua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla synnytyksestä reilu viisi viikkoa ja mietin, että onkohan tässä vaiheessa vielä ihan "normaalia", että sormilla voi tuntea jotain ylimääräistä emättimessä? Veikkaisin just emättimen etu/takaseinää. Onko toivoa, että vaiva vielä tästä palautuisi vai pitääkö tässä nyt pelätä jotain vakavempaa laskeumaa :girl_sad: ? Lantionpohjaa olen treenannut synnytyksen jälkeen ja kevyen liikunnankin jo aloittanut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Myös minä kirjoitan nimettömänä samasta syystä.

 

Synnytyksestä on kulunut pian kolme kuukautta. Emättimen takaseinämässä tuntuu vieläkin ylimääräistä. Ulostamisen ja virtsaamisen kanssa ei ole ollut ongelmia. Mainitsin tuosta ylimääräisestä jälkitarkastuksen yhteydessä, mutta lääkärin mukaan kaikki on kunnossa. Ehkäpä paikat kuitenkin vaan on vielä niin löysät (ahkerasta lantionpohjanlihasjumpasta huolimatta). Lisäksi epparin ja repeämän jälkeen paikat on toki muuttuneet. Seksiä emme kyllä ole vielä harrastaneet, koska tuo ylimääräinen kohta tuntuu kipeältä ajoittain. Välillä mietin, pitäisikö kuitenkin käydä vielä gynekologilla varmuuden vuoksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kävin gynellä ja hämmästyksekseni gyne totesi, että lantionpohjan lihakseni ovat heikossa kunnossa.

 

Melko paljon oon kätilönä törmännyt siihen, että lantionpohjan lihakset ovat heikommassa kunnossa kuin nainen luulee, ja siitäkin huolimatta, että on jumpannut ko. lihaksia säännöllisesti. Yleensä tuollaiset ylimääräiset tuntemukset siis onneksi johtuvat juuri tästä, eikä kyseessä ole mitään sen vakavampaa :) Toki kannattaa käydä tarkastuttamassa tilanne, jos se mietityttää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Löysin tämän keskustelun täältä, mutta en kehtaa omalla nickilläni kirjoittaa, joten näin vierailijana nyt sitten. Mulle kävi äsken vessakäynnillä nimittäin ihan hirveä juttu :( Synnytyksestä on aikaa kuukausitolkulla ja synnytys oli ihan tavanomainen ensisynnyttäjälle, ei mitään erikoista sattunut ja ihan minimaaliset repeämät. Synnytyksen jälkeen vatsa on toiminut tosi hyvin, ilmeisesti imetyshormonien takia on suolistokin toiminut liukkaasti. Nyt kun olen lopettanut imetyksen, palasi heti vanha ongelma eli ummetus.

 

Äsken taas kesti pöntöllä, oli maha ihan älyttömän kovalla ja vaikka ponnisteli niin ei tullut kuin pari pipanaa. Tuntui jotenkin oudolta alakerrassa, joten kokeilin kädellä ja sain elämäni kamalimman säikäytyksen, koska emättimestä pullistui ulos joku kauhea pallukka! Samalla kun työnsin sitä kauhuissani äkkiä takaisin sisäänpäin niin tajusin siitä tunteesta, että sehän on se kakka! :wacko: Työnsin pallukan takaisin ja painoin peräsuolta kohden ja alkoi tulla sellainen kakkahätäfiilis ja sitten se kakka jo tulikin ulos! Oli tosi isokin vielä kaiken lisäksi, mutta ei mikään mahdottoman kova, sellainen normaali pötkö... voi vittu kun hävettää edes kertoa tätä!! :girl_cry: Tää on ihan kauheeta, aion tietenkin soittaa heti maanantaina lääkäriaikaa, mutta mä en kestä edes ajatella seuraavaa kakkahätää! :girl_impossible: Tätäkö mun elämä nyt sitten tulee olemaan, kakan tunkeutumista väärästä aukosta ulos :girl_cry2: Ja minä kun luulin päässeeni synnytyksestä helpolla :girl_cry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on mukuloita kaksi ja ilmeisesti alakerta kuuden muksun mukainen. <_< Emättimen etuseinä pullistuu välillä vähän uloskin, esim. kun on isommalla asialla vessassa. Olen myös huomannut sitä, että peräsuoli yrittää laajentua väärälle reiälle, eli samaa on havaittu kuin edellisellä kirjoittajalla, mutta pienemmässä mittakaavassa.

 

Olisi kyllä kiva, että tästä puhuttaisi enemmän jo ennen synnytystä, ettei tulisi niin suurena yllätyksenä että näinkin voi käydä. Sama on sitten asian korjaaminen/korjaantuminen. Ei tunnu löytyvän kokemuksia kuin niistä pahimmista tapauksista. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tutuilta kuulostaa nämä vaivat. Mulla kävi toisessa synnytyksessä niin, että leikattiin eppari mutta repesin silti toiselle puolelle. Synnytyksen jälkeen oli monta päivää ihan hirvittävä tunne, että mulla olisi jalkapallo perseessä. En pystynyt istumaan saati edes kävelemään suorassa. Aikaa myöten tuo tunne helpotti ja hävisi. Mutta ulostamisvaivat ovat nyt arkipäivää. Minullakin uloste jää pussiin ja pullistuu kohdun takaseinämän puolelle. Jos vatsa on kovalla, ei se tule ulos auttamatta. Jos taas vatsa on löysällä, ei kaikki tule ulos. Todella ärsyttävää ja normaalia elämää haittaavaa. Käytännössä tarvitsen käsisuihkua jokaisella vessakäynnillä.

 

Olen kaksi kertaa kertonut asiasta gynelle. Ensimmäinen testasi lantiopohjan lihasten puristusvoimaa ja totesi, että lantiopohjanlihakseni ovat ihan kunnossa ja sanoi ettei laskeuma ole mitenkään iso tai paha. Käski kuitenkin tehdä lantionpohjan harjoituksia jotta oppisin rentouttamaan niitä myös. Se siitä. Toisella kerralla asia tuli puheeksi kierukanpoiston yhteydessä, jolloin gyne kysyi onko ulostus- tai virtsaongelmia. Kun sanoin, että on, niin lääkäri sivuutti asian täysin. :girl_sad: Silloin kierukan aiheuttama vuoto oli akuutimpi ongelma, joten homma jäi siihen. Olen miettinyt, että pitäisi yrittää löytää jostain asiantuntija mutta sellaisen piti tuon ensimmäisenkin lääkärin olla. Toisaalta en ole täysin varma onko lapsiluku nyt tässä, joten mietin kannattaako nyt lähteä mihinkään korjauleikkaukseen, jos vielä tehdäänkin kolmas lapsi.

 

Esikoisen jälkeen (syntyi sektiolla) Naistenklinikan fysioterapeutti varoitteli ryhmätilaisuudessa tällaisesta vaisvasta ja käski ottaa yhteyttä häneen, jos ongelmia tulee. Mutta jotenkin en osaa neljä vuotta myöhemmin, enää etsiä käsiini kyseiestä ihmistä, tuskin hän siellä enää edes työskentelee :girl_sigh:

 

Mitä ihmeen kautta sitä ylipäätään voisi saada apua, kun yksityisestä erikoislääkäristäkään ei ole apua?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lievät laskeumathan ovat tosi yleisiä synnyttäneillä naisilla, varsinkin jos on synnyttänyt useamman lapsen tai jos lapset ovat olleet isoja tai on ollut pitkittynyt ponnistusvaihe. Näistä ei vaan oikein puhuta. Lantionpohjan lihaksilla ei pysty asiaa korjaamaan, sidekudos kun on vaurioitunut niin ei siinä jumpat auta.

 

Mä itse olen synnyttänyt kaksi lasta, ekasta synnytyksestä ei jäänyt mitään, mutta tokasta tuli lievä rektoseele. Mulla vaan se ei oireile millään tavalla, ei ole mitään ulostusvaivoja tai muuta. Asia kuitenkin mietitytti sen verran, että kävin gynellä asian tiimoilta ja sanoi, että korjausleikkausta suosittelee siinä vaiheessa jos alkaa oireilemaan. Nyt mietin jos kävisin yksityisellä sen korjauttamassa, ihan jo senkin takia ettei tulevaisuudessa sitten tule jotain ongelmia.

 

Pääkaupunkilaisille voin suositella lääkäriasema Femedaa. Voivat sieltä myös kirjoittaa lähetteen Naistenklinikalle korjausleikkaukseen. Mulle ainakin jäi tunne, että jos laskeuma(t) oireilee niin ehdottomasti kannattaa hoitaa ja leikata.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hui! Kuulostaa aika pelottavalta. :o Toivon kovasti että tältä säästyn, mutta pitää muistaa tuo Femeda varmuuden vuoksi. Tai varmaankin suoraan NKL voi myös auttaa... :mellow:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla kanssa eilen terveydenhoitaja totesi tuon rektoseelen (takaseinämän laskeuma). Kehotti jumppaamaan lantionpohjan lihaksia. Korjausleikkauksia kun tehdään kuulemma vasta siinä vaiheessa kun lapsiluku on varmasti täynnä. Uusii kuulemma niin helposti. Itsellä siis kaksi lasta 2,5 vuotta ja 4,5 kk:tta. Ekan synnytyksen jälkeen alkoi vähän vaivata, just tota, että mahan ollessa kovalla piti välilihasta painaa, että tulee pihalle. En vaan tajunnu, että olis joku ihmeellinen juttu. Nyt sitten vähän ahistaa asia, Onneksi mies oli ihanan ymmärtäväinen kun asiasta eilen puhuttiin. Terkkari sanoi myös, että on yleistä synnyttäneillä ja vielä yleisempää, kun on useampi kuin yksi synnytys takana.

 

En sitten tiiä miten paljon on vaikuttanu se, että ekassa synnytyksessä repesi välilihan suuntaan. Toisesta synnytyksestä en saanu edes yhtään tikkiä. Toki toinen oli 4200g syntyessään, mutta ponnistus kesti 5 minuuttia. Ehkä olin sitten jo tarpeeksi väljä valmiiksi.

 

Pakko on se vaan elää tän asian kanssa kun leikkaukseen ehkä 10 vuoden päästä. Mutta jos se tästä. Ärsyttää vaan, kun on sellainen olo, että jotakin tunkee pihalle. Vähän niinkuin liian alas jäänyt tampooni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen ymmärtänyt kans että asiasta ei puhuta mutta on ennemmin jopa sääntö kuin poikkeus että löystyy nuo paikat. Minulla kaksi helppoa, nopeaa synnytystä takana ja silti kovemman kakan yllättäessä pitää painaa välilihaa jotta kakka osaa tulla pihalle. Ja seksi tuntuu ihan samalta ja yhtä tiukalta kuin ennenkin. Ja tarkastuksessa ei ole todettu mitään laskeumiin eikä mihinkään viittaavaa. JO ekan synnytyksen jälkeen varmaan vuoden verran oli tuota mutta se helpotti ajan kanssa, nyt se on paljon selvempää, enkä vielä pysty sanomaan helpottaako jälleen ajan kanssa.

 

Tampoonista tuli mieleen että ei mulla kyllä se ole ekan synnytyksen jälkeen enää asettunut ihan normaalisti tai ei ainakaan niin etten tuntisi sitä missään asennossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moi! Kerron omankin kokemukseni tänne. Synnytin tammikuussa 2008 normaalikokoisen poikavauvan, joka kuitenkin halusi syntyä käsi poskella. Repesin sisältä aika syvästi ja lääkäri kävi ompelemassa repeämän synnytyssalissa. Toivuin kaikin puolin ok, mutta alapää ei ole koskaan palautunut normaaliksi, vaikka lopputarkastuksessa lääkärin mukaan kaikki kunnossa. Emätin tuntuu väljälle ja isolle ja emättimen takaseinässä on sellainen "onkalo". Tampoonien käyttö mahdotonta, koska eivät pysy paikoillaan. Pari vuotta sitten mainitsin vaivasta gynelle ja hän totesi, että eikun vaan lantionpohjalihas jumppaa lisää...ei auttanut. Viime viikon keskiviikona kävin toisen vaivan takia eri gynellä ja hänelle kerroin ongelmasta. Tutkimuksen aikana hän jo kertoi, että minulla on keskivaikea emättimen takaseinän laskeuma ja hän tuntee sormin selvän onkalon, koska tukilihakset ovat jääneet auki. Eikö synnytyslääkäri ommellut tarpeeksi syvältä vai repesikö haava auki sisemmältä sitä ei voi tietää?? Hän sanoi, että hän voi tämän vaivan korjata ilman muuta! Ja se kannattaa korjata, koska myöhemmällä iällä, kun keho veltostuu, niin ongelmia voi ilmetä. Ainoa ehto tähän leikkukseen on todellakin se että lapsiluku oltava täynnä. Itse tein päätöksen, että menen tähän leikkaukseen ja otan samalla sterilisaation, niin loppuu ehkäisyongelmatkin. Kerron sitten miten meni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moi,oletko käynyt jo leikkauksessa?Olisi kiva tietää miten se meni ja onko huomattavaa eroa aiempaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moi! Kerron omankin kokemukseni tänne. Synnytin tammikuussa 2008 normaalikokoisen poikavauvan, joka kuitenkin halusi syntyä käsi poskella. Repesin sisältä aika syvästi ja lääkäri kävi ompelemassa repeämän synnytyssalissa. Toivuin kaikin puolin ok, mutta alapää ei ole koskaan palautunut normaaliksi, vaikka lopputarkastuksessa lääkärin mukaan kaikki kunnossa. Emätin tuntuu väljälle ja isolle ja emättimen takaseinässä on sellainen "onkalo". Tampoonien käyttö mahdotonta, koska eivät pysy paikoillaan. Pari vuotta sitten mainitsin vaivasta gynelle ja hän totesi, että eikun vaan lantionpohjalihas jumppaa lisää...ei auttanut. Viime viikon keskiviikona kävin toisen vaivan takia eri gynellä ja hänelle kerroin ongelmasta. Tutkimuksen aikana hän jo kertoi, että minulla on keskivaikea emättimen takaseinän laskeuma ja hän tuntee sormin selvän onkalon, koska tukilihakset ovat jääneet auki. Eikö synnytyslääkäri ommellut tarpeeksi syvältä vai repesikö haava auki sisemmältä sitä ei voi tietää?? Hän sanoi, että hän voi tämän vaivan korjata ilman muuta! Ja se kannattaa korjata, koska myöhemmällä iällä, kun keho veltostuu, niin ongelmia voi ilmetä. Ainoa ehto tähän leikkukseen on todellakin se että lapsiluku oltava täynnä. Itse tein päätöksen, että menen tähän leikkaukseen ja otan samalla sterilisaation, niin loppuu ehkäisyongelmatkin. Kerron sitten miten meni.

 

Moikka!

 

Olen edellisen kirjoittaja ja en ole vielä käynyt leikkauksessa. Olen varannut kuukauden päähän ajan samalle gynelle ja pyydän lähetteen julkiselle. En halunnut leikkausta kesäajalle (..vaikka samahan tuo olisi ollut ottaa, kun on ollut niin sateista.......)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En minäkään kirjoita omalla nickilläni, mutta synnytyksestä seitsemän kuukautta ja tänään havaitsin jotain, joka vaikuttaa vahvasti rektoseeleltä. Vessakäynnin jälkeen emättimen puolelta pullistui jotain ja täältäkin lukeneena tiesin painaa sitä "taaksepäin" ja ns. kakkahätäfiilis poistui heti. Kyseessä oli ensimmäinen synnytys, imukupilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pistetään ihan omalla nimimerkillä, onko korjausleikkauksessa käyneitä? Luin "jostain", että leikkaukseen pääsisi, jos tietty kriteerimäärä eli vaikeusasteen pisteytys täyttyisi. En mene kovin tarkkaan yksityiskohtiin, mutta ihan riittävän "jänskää" arkikin on. Käsittääkseni korjausleikkauksiin suhtaudutaan nuoremmilla ihmisillä aika nuivasti, koska alakerran eri sektorit tuppaavat vähän heikentymään iän myötä uudelleen, ts. ettei leikkausta tehtäisi liian aikaisin ja sitten se pitäisi tehdä uudelleen vanhemmiten.

 

En kuitenkaan ole halukas odottelemaan tässä ihan mitään 20 vuotta ongelmani kanssa ja lapsiluku on tämän loppuvuodesta tulevan jälkeen täynnä, joten en menisi "pilaamaan" leikkauksen tulosta.

 

Käsittääkseni leikkauksesta tulee parin viikon istumiskieltoa ja yht. se 2-4 vk saikkua. Kyselen tätä siksi, että olen kotona ainakin koko ensi vuoden, joten silloin olisi otollinen aika korjauttaa tilannetta. Kyseessä siis rektoseele eli sinne hanurin puolelle olisi seinämässä vähän korjaamisen tarvetta.

Edited by Jenny-Maria

Share this post


Link to post
Share on other sites

En nyt pääse ihansamalle tasolle. Haluan kuitenkin kertoa, että ekan synnytyksen jälkeen alakertaoli varmaan vuoden tohjona. Toisella kerralla palautuminen meni paljon paremmin. Mulla tosin eniten päänvaivaa on tuottanut tuo virtsankarkailu. Myös isosti ponnistaessa emättin selvästi painuu alaspäin. Nyt kun kolmas on tehty niin varmasti haluan paikat kuntoon. En tod odota 30 vuotta mitään korjausta.

 

Molemmat synnytyksen menneet hyvin ei eppareita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla ensimmäinen syntyi sektiolla ja toinen alateitse. Muutaman viikon päästä synnytyksestä, kun muuten alapää alkoi tuntua normaalilta ja tikatut paikat paranemaan alko epämääräinen tunne. Tuntui kuin häpyhuulien välissä lähellä emätintä oli jotain. Tunsin pienen pullistuman emättimen etuseinämässä. Tietenkin googlettelin asiaa ja luin myös tämän ketjun, tuloksena löysin virtsarakon laskeuman. Minulla ei ole kuitenkaan virtsankarkailua tai pidätysvaikeuksia. Ainut oire on tuo tunne. Myöskään mitään ei näe silmämääräisesti jos ei tiedä millainen paikka on ollut ennen.

 

Jälkitarkastuksessa tuosta mainitsin ja siellä lääkäri katsoi minun ponnistaessa paikkaa. Totesi sen juurikin lieväksi virtsarakon laskeumaksi, neuvoi vain jumppaamaan lantionpohjan lihaksia ahkerasti. Nyt kun otin asian neuvolassa puheeksi oli myös neuvolan kätilöllä ollut omien (4x) synnytysten jälkeen laskeumia ja jopa käynyt korjausleikkauksessa. Myös mieheni äidillä on jotain, ei tarkemmin kertonut. Pelottavan yleistä ilmeisesti. Olisi kyllä kiva jos näistä puhuttaisiin vapaammin ja olisi tietoa tällaisesta jo raskausaikana. Itse ainakin murehdin niin kovaa tuosta, että maidon tulokin uhkasi hyytyä.

 

Neuvolan kätilö mainitsi noista korjausleikkauksista ja sanoi, että niihin kyllä pääsee myös raskauksien välissä jos todella paha laskeuma (hinkkaa kudosta rikki yms..), mutta usein sitten uusii jos tulee uusi synnytys. Eli paikat voi sitten lapsien jälkeen korjata leikkauksella jos ei jumppaamalla saa enään kuntoon.

 

Minulla tosiaan niin lievä tuo, että toivon nyt ahkeralla jumpalla korjaantuvan. Mielestäni kyllä tunne pikkuhiljaa häviää ja tuo pullistuma pikkuhiljaa on menossa pois. Tällainen kokemus itsellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen rampannut muutamalla gynellä ja saanut fyssareilta niitä iänikuisia jumppaohjeita (yleislaiskuudestani poiketen jopa toteuttanut niitä), mutta esikoisen ollessa nyt 15,5 kk voin todeta, että tämä ei jumppaamalla tästä oikene. Tällä hetkellä suunnitelmana on saada "toisio" pihalle ja sen jälkeen vongata yksityiseltä lähetettä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luulen kanssa ettei minunkaan vaivaan nuo jumpat auta. Taitaa olla korjausleikkaus tulossa sitten, kun lapsiluku on täynnä...

 

Pyörrän sanani. Olen nyt jumpannut synnytyksestä saakka lähes päivittäin. Nyt ei enään tuo laskeuma tunnu ja hienosti vetäytynyt sisäänpäin. Saa kuitenkin nähdä millaiseksi jatkossa tulee jos ja kun seuraavan kerran synnytän.

Edited by SuzieL

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kellään kokemusta sopiiko kierukka käytettäväksi jos on laskeumaa? Epäilen itselläni lievää kohdunlaskeumaa ja mietin vaikuttaako se kierukan sopivuuteen?

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ole synnyttänyt, joten pelästyin aika lailla kun tunsin kierukan langat hyvin lähellä emmättimen suuta. Ne on toki jätetty pitkiksi, mutta aiemmin sain todella kaivella että löytyi. Sitten huomasin tuntevani myös kohdun suun ihan siinä alle 5cm päässä... 

Kierukka laitettu 1kk sitten ja vuoto ollut lähinnä niukkaa mutta jatkuvaa. Eilen piitkän ajomatkan jälkeen oli alavatsan lihakset kipeät kuin olisin jumpannut ahkerasti, vuoto ollut pari päivää runsaampaa. Äsken vessassa käydessäni (kun en muistanut oliko tamponia kun se naru ei aina osu käteen kaikkien karvojen keskeltä...) kokeilin kädellä ja tein edellä mainitun havainnon...

Ahdistaa kun sanotaan että on ihan tavallista synnyttäneillä naisilla, mutta entä 28v lapsettomalla?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now