Nesbit

Kaksi (tai useampi) kieliset perheet

327 posts in this topic

Rhia:kiitos, meillä ei oikeastaan ole mitään vialla, lähinnä vaan haluan ammattilaisen mielipiteen asiasta. Lisäksi olisi kiva tietää, miten voisin esikoista auttaa vielä enemmän suomen kielen kanssa.

 

Mun mielestä neiti lausuu hollantia ja englantiakin paremmin kuin suomea, ehkäpä suomi on vaan vaikea kieli...Ainakaan neidillä ei mene kirjaimet sekaisin hollantilaisissa sanoissa samalla tavalla kuin suomalaisissa. Luulen, että tämä on vaan ihan normaalia ikään liittyvää, mutta on se ihan hyvä tässä vaiheessa jo puuttua asiaan jos mahdollista. :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei vitsi kun pienet lapset onkin fiksuja! :) Meillä katottiin Pikku Kakkosta tässä yksi päivä ja joku siellä huuteli isää, ja meiän D sitä kanssa ensin huusi (kun toistelee nyt kaikkea), mutta sitten näytti pohtivan asiaa ja alkoikin huutaa papaa :girl_impossible: Mä olin tosi yllättynyt että noin osasi kääntää kieleltä toiselle niin sanotusti! Meillä kun ei koskaan puhuta isästä, papasta vaan :)

 

Ai niin, sanoinko jo aiemmin että meillä myös erotetaan varsin hyvin suomi ja englanti toisistaan... Kun puhun puhelimessa englantia, D alkaa heti huutaa papaa :D "Papa soittaa, papa soittaa!" :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heips! Miekin ilmoittaudun mukaan! Meillä raskaus suunnitteilla vasta. Huhtikuussa alkaa "yritys". Ja meillä myös selvää että molemmat vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään. Eli minä suomea ja mies ruotsia. Ajattelin hankkia paljon suomenkielisiä satukirjoja ym. asutaan kuitenkin täysin ruotsinkielisellä maaperällä, joten päiväkodit ja koulut tulevat olemaan ruotsinkielisiä, mutta suomikerhojakin on seurakunnalla muutama. :) Siinä samalla mieskin oppii enemmän suomea kun lapselle puhun. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me aimmin puhuttiin miehen kanssa, että hän puhuisi mahdollisille lapsille portugalia ja minä suomea. Nyt kun se plussa vihdoin tuli, niin mies on alkanut hirveästi miettimään tätä kieliasiaa ja haluaisi sittenkin puhua ruotsia lapsella, kun on kuulemma nykyään enemmän tottunut siihen.

Suoraan sanoen kyllä harmitti, kun olisin halunnut, että lapsi olisi myös kielellisesti lähellä juuriaan ja pystyisi kommunikoimaan myöhemmin isänsä suvun kanssa.

Mutta jos mies tuntee luonnollisemmaksi nykyään ruotsin, niin eihän sille mitään voi.

On kyllä alkanut mietityttämään mahdollinen 3-kielisyys. Eli isä puhuisi lapselle kahta kieltä. Pitää vaan alkaa lukemaan kirjallisuutta aiheesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Onko sun mies puhunut lapsesta lähtien portugalia ja ruotsia? Jos ruotsi ei ole yhtä sujuvaa kuin äidinkieli, ei sitä ainakaan mun mielestä kannata tulevalle lapselle puhua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ lapsesta lähtien portugalia, mikä on äidinkielensä ja 10-vuotiaasta ruotsia, mutta Ruotsiin muuton takia portugalin kielioppi jäi koulussa kesken. Puhuu äitinsä kanssa pelkkää portugalia, mutta tuntee ruotsin nykyään itselleen luonnollisemmaksi ja "helpommaksi".

Kuulemma virastokäynnit yms. portugaliksi on vaikeampia, mutta en näkisi silti estettä, miksi ei voisi mieluummin opettaa lapsella omaa kieltään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Dante, nykyisinhän useassa paikassa suositellaan tässäkin ketjussa mainittua OPOL-metodia eli One Parent One Language. Vanhempi puhuu siis aina ja säännönmukaisesti lapselle yhtä ja samaa kieltä.

 

Yleensä tällä tietysti tarkoitetaan sitä, että vanhempi ei vällilä puhu esim. toisen vanhemman äidinkieltä, mutta periaatteellisesti varmaankn sama, kuin se, että miehesi puhuisi ruotsia ja portugalia. Itselle nimittäin ainakin tuli heti mieleen, että millä pieni lapsi osaisi oppia erottamaan mikä sana kuuluu kumpaankin kieleen ja missä yhteydessä niitä käytetään, jos vanhempi välillä vaihtelee kieltä. Kannattaa toki lukea aiheesta enemmän, mutta tuntuu vähän sekoittavalta.

 

Mitä kieltä te muuten puhutte keskenänne? Tuleeko siitä vielä lapselle yksi kieli lisää. Jos tulee, niin varmaankin kolme kieltä eli suomi, joko ruotsi tai portugali ja keskenään puhumanne kieli ovat lapselle enemmänkin kuin riittävästi.

 

***

 

Meidän perheessä puhutaan suomea ja englantia. Minä siis suomea ja mies englantia. Englantia puhumme myös miehen kanssa keskenämme. Miehellä olisi myös toinen äidinkieli, jonka olisi periaatteessa voinut opettaa, mutta koimme, että mies ei ole tarpeeksi kotona, jotta tuosta olisi tullut vahva vaan enemmän uskomme että olisi sekoittanut. Mies olisi siis tuolloin puhunut pelkästään tätä kolmatta kieltä ja englannin oppiminen olisi jäänyt meidän välisten keskustelujen kautta opituksi. Missään nimessä mies ei olisi puhunut lapselle kahta kieltä sekaisin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kiitos vastauksesta. Pitää vain yrittää vielä puhua miehelle, että miettisi vielä sitä portugalia ruotsin sijasta. Eli 2 kieltä ja that's it.

Puhutaan keskenämme englantia ja hieman portugalia, koska yritän kehittää portugalin puhumista iltakurssien ohella. Itse en osaa yhtään ruotsia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä minä puhun tytölle suomea, mies hollantia, keskenämme miehen kanssa puhumme sitten englantia. Vaikka miehellä englanti onkin tosi vahva, sitä ei varsinaisesti lapsille opeteta.

Helmi osaa nyt suomea hyvin, hollantia ymmärtää täydellisesti ja käyttää joitakin sanoja, englantia ymmärtää myöskin, mutta sitä ei juurikaan puhu.

 

Minusta on hyvä, että neideille tulee tuntuma tuosta englannistakin, vaikkei sitä perheen sisällä tulla käyttämään. Itselle englannin opiskeleminen oli koulussa niin vaikeaa, että toivoisin lasteni kieliopintojen olevan sitten aikoinaan helpompaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä vitsailen välillä, että kuopus on kohta kolmikielinen, kun opetan sille kreikkaa, jota itse opiskelen ja Kreikka on meille kaikille kolmelle tärkeä paikka :lipsrsealed: Kuopus on siis nyt 4,5 v. ja ymmärtää kyllä, jos puhun sille välillä ruotsia (isän kanssa puhuvat ruotsia, olemme eronneet). Silloin tällöin siis puhun pojille vähän ruotsia, mutta siis tyyliin pari minsaa kerrallaan ja sitten taas suomea. Pojat puhuvat keskenään enemmän ruotsia kuin suomea ja välillä molempia sekaisin, esim. eka lause suomeksi, toinen ruotsiksi jne. Esikoista ei ole kiinnostanut opetella kreikkaa, mutta kuopus kyllä toistaa perässä, kun mä opetan sille sanoja :) Hyvää yötä on toivotettu kreikaksi ja suomeksi jo melkein vuoden varmaankin.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me muuten mennään isomman neidin kanssa puheterapeutille ensi viikolla, joten jos on jollain sellaisia yleisiä kyssäreitä mielessä, niin voi esittää ne ennen sitä. Voin sitten kertoa hänen mielipiteensä :girl_smile:

(puheterapeutille mennään erityislastentarhanopettajan suosituksesta, että olisi ihan hyvä tarkkailla kielen edistymistä)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä minä puhun tytölle venäjää ja mies puhuu suomea. Miehen kanssa puhumme suomea, koska minäkin sitä ihan hyvin osaan. Enemmän ongelmia tuottaa kirjoittaminen ja etenkin yhdyssanat on vaikea hahmottaa, kielioppi ei siis ole vahvuuteni. Mutta omasta mielestä puhun suomea ihan yhtä hyvin kuin venäjää. Olen siis muuttanut Moskovasta suomeen 10 vuotiaana ja opetellut suomea siitä lähtien, tosin joitain perusjuttuja on isäni joskus opettanut ja suomea olen isäni kanssa vähän osannut ennen suomen kielen opiskelujen aloitusta puhua. Jo raskausaikana olin päättänyt, että tahdon lepseni oppivan suomen ohella myös venäjänkielen, koska sen lisäksi että se on äidinkieleni voi siitä olla lapselle tulevaisuudessa hyötyä. Äitini puhuu minulle sekä tytölle venäjää, isäni taas suomea. Miehen vanhemmat sitten tietysti suomea :girl_smile:

 

Itse olen ns. neli kielinen. Puhun siis venäjän ja suomen lisäksi sujuvasti englantia ja ruotsia. Minulla kun on aina ollut hyvä kielipää. Kiinan opiskelu on houkuttanut pitkään, kunhan joskus vaan saan aikaa vähän itselleni niin aijon aloittaa opiskelut! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noniin, puheterapeutilla käyty. Ei ollut turha käynti, saatiin itsekin vähän enemmän tietoa neidin taidoista. J-kirjain vääntyy N-kirjaimeksi, R joko puuttuu tai on L tai tulee pitkä vokaali. L-kirjain on useimmiten V (aika hassua, itse kuulen sen J:nä...)

 

Noiden pitäisi korjaantua neljään ikävuoteen mennessä ja ovat siis ihan tavallisia taustasta riippumatta. Myöskään sanojen taivutuksesta ei tarvitse olla vielä huolissaan, neiti kun taivuttelee miten sattuu aina välillä.

(itse olen kotoisin Länsi-rannikolta ja silläkin vaikutusta siihen miten Helmi sanoja taivuttaa)

3-vuotiaaksi kuitenkin erittäin näppärä tyttö ja todella laaja sanavarasto terapeutin mukaan, tästä olen todella iloinen!

 

Paras kommentti oli kuitenkin se, että jos lapsella ei ole mitään kehityksellisiä ongelmia, kolmenkaan kielen oppiminen ei ole mahdotonta. Kielen oppiminen voi olla hitaampaa, mutta muuten sille ei ole mitään estettä. Helpottava tieto :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lasten suusta kuulee kaikkea...

 

Meillä tytölle on opetettu aina niin, että jos hän puhuu "väärällä" kielellä niin korjataan että "Äiti sanoo noin ja isä sanoo näin". Nyt tyttö on sitten alkanut aina tähän väittämään vastaan että "A sanoo näin" ja toistaa saman sanan samalla kielellä. :girl_haha:

 

Miten niin itsepäinen!!!

 

Meillä muuten tyttö puhui tosi vähän miehen kieltä, mutta nyt kun mies vaatii eikä "ymmärrä" mitä tyttö sanoo, niin on tosi nopeasti alkanut myös puhumaan miehen kieltä ihan omissa leikeissäänkin. :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noiden pitäisi korjaantua neljään ikävuoteen mennessä ja ovat siis ihan tavallisia taustasta riippumatta.

Aika jännä tieto tuo, sillä oma vajaa 5-vuotias (4 v 7 kk) poika ei osaa sanoa L eikä R. L on joko n, j tai v riippuen sanasta ja missä kohtaa L-kirjain sanassa on. R on joko j tai pitkä tavu. Esimerkkejä: nanne (nalle), kaja (kala), vippu (lippu), koija (koira), ääsyttävä (ärsyttävä).

 

Poika kävi muutaman kerran puheterapeutilla, kunnes puheterapeutti jäi sairaslomalle. On pitänyt hommata uusi aika toiselle, mutta se on jäänyt. Jos vaikka kohta saisi aikaiseksi :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Mä antaisin lapsen puhua sitä kieltä mitä puhuu ja sitten vain itse vastaa omalla kielellä. Kyllä lapsi sitten isompana oppii tunnistamaan kumpi on isän ja kumpi äidin kieli :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Liityn joukkoon monikieliseen. Minä tulen puhumaan vauvalle suomea ja mies ruotsia. Kotikielenä meillä on pääsääntöisesti suomi, ruotsiakin puhumme keskenämme. Varmaan jatkossa lisääntyy jo nyt käyttämämme tapa, että mies puhuu minulle ruotsia ja minä vastaan suomeksi. Mieheni on täysin kaksikielinen, suomi on arkikielenä vahvempi, vaikka on koulunsa käynyt ruotsiksi, työssään käyttää kotimaisten lisäksi englantia, mutta sitä emme tietenkään sotke mukaan.

 

Lapsemme saa viralliseksi kielekseen ruotsin ja menee aikanaan ruotsinkieliseen hoitoon ja kouluun. Suomi tulee olemaan varmasti aluksi paljon vahvempi kieli, kun isovanhemmat, tädit, lähes koko lähipiiri on suomenkielisiä. Toivottavasti löydämme lähellemme kaksikielisiä perheitä, jotta lapsi oppisi pienestä pitäen käyttämään sujuvasti kumpaakin kieltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Teillä on akrim ihan sama kuin meillä. Ainoana pienenä erona se, että me puhutaan miehen kanssa pelkästään ruotsia keskenämme, ja miehen koko suku on täysin ruotsinkielinen. girl_smile.gif

 

Muistan kuinka ihan alussa, pojan synnyttyä, oli vaikea totutella puhumaan suomea kotona, kun oli tottunut ruotsiin kotikielenä. Kuukauden verran kesti varmaan tottua. Nyt kun poika on 2v on ihanaa huomata kuinka se kaksikielisyys vain automaattisesti "juurtuu" tuohon lapseen. On kiva huomata kuinka poika ymmärtää selvästi ihan kaiken, eikä ole mitään väliä kumpaa kieltä kuulee. Poika on tosin hitaanlaisesti aloittanut puhumisen (liekö tuo kaksikielisyys siinä sitten kuitenkin hidasteena?) ja tällä hetkellä sanavarastoon kuuluu vain 5 sanaa, mutta tärkeämpää silti että ymmärtää tasan kaiken. Neuvola olisi halunnut jo lähettää meidät puheterapeutille, mutta saimme armonaikaa vielä tämän kevään, joten katsotaan jos niitä sanoja rupeisi tulemaan enemmän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on kaksikielinen perhe, mies (täysin kaksikielinen) puhuu lapselle ruotsia, minä suomea ja yhteinen kieli on suomi.

 

Poika on tosin hitaanlaisesti aloittanut puhumisen (liekö tuo kaksikielisyys siinä sitten kuitenkin hidasteena?) ja tällä hetkellä sanavarastoon kuuluu vain 5 sanaa, mutta tärkeämpää silti että ymmärtää tasan kaiken. Neuvola olisi halunnut jo lähettää meidät puheterapeutille, mutta saimme armonaikaa vielä tämän kevään, joten katsotaan jos niitä sanoja rupeisi tulemaan enemmän.

 

Meillä myös alkoi puhe hitaanlaisesti kehittyä. Ja aina kun tästä puhuin jollekkin niin minulle muistutettiin painokkaasti, että kaksikielisyys ei tän hetkisen näkemyksen mukaan hidasta puheenkehitystä; aloin jo kyllästymään kun en mä koskaan siihen vedonnut enkä puhunut kaksikielisyydestä mitään, kerroin vaan ettei hirveästi tule sanoja ja aina siihen tuli se "kaksikielisyyshän ei kai hidasta..". En tiedä luuliko nää kommentoijat, että keskustelun jatkuessa kohta varmaan yritän sillä "puolustella" asiaa vai halusivatko torpata heti alkuun kaikki epäilyt kaksikielisyyden mahd. hidastavasta vaikutuksesta, en tiä. Varmaan jokasella eri motiivi, monelta sitä kuitenkin oon kuullut.

 

Enivei nyt harhaannuin asiasta. :grin: Että tuossa kahden vuoden iässä meilläkin oli aika vähän sanoja, sitten 2,5 v jälkeen puhe kehittyi huuuuimasti ja alkoi tulla yhtäkkiä lauseita ja muuta ihan suvereenisti nopeaan tahtiin, alussa laskin monenko sanan lauseita tulee mut nopeasti lopetin kun ei sillä ollut selvästi merkitystä enää. Mutta puhe on aika epäselvää muille kuin vanhemmille/tutuille (ei kaikki puhe), ja meilläkin on 3,5 vuotiaana nyt sit kontrolli puheesta ja mahd. puheterapian tarpeesta, jos ei selkene puhe. (Aikasemmin ei kukaan oo ehdottanut kontrolleja, vaan meidän neuvolassa yleisesti kyllä tunnutaan ajattelevan, että kaksikielisyys selittää hidasta kehitystä.)

Taivuttaa myös hassusti, esim. leluja=lelutta, sanoo "samala" eikä "salama" jne. Ite arvioisin, että on tavallaan puolisen vuotta jäljessä ikätovereiden puheesta, eli nyt puhuu kyllä hienosti ja käyttää sanoja hienosti, mutta epäselvästi vielä. Toivottavasti kesään mennessä selkenee, vaan hyvähän se on saada puheterapiaa jos on tarvis! Toivottavasti vaan mahd. puheterapeutti ei suhtaudu kaksikielisyyteen nihkeästi, vaan tuskimpa vaan nykyaikana? Neuvolassa ei ainakaan oo ihmetelty, ja siis suomenkielisessä kaupungissa asutaan, siksi mietin. Vaan on täällä kuitenkin vähän ruotsinkielisiäkin, ja tässä lähikunnissa paljonkin kaksikielisyyttä, että tuttu asia kuitenkin ihmisille :)

Meidän lapsi tällä hetkellä käyttää enemmän suomea, mutta kyllä ruotsiakin. Joskus kääntää mulle mitä isänsä on sanonut, se on aina hauskaa :) Ymmärtää molempia, mutta hieman paremmin taas suomea. Mielestäni yllättävän hyvin alkoi ruotsinkielen kehitys siihen nähden, että kotikieli suomi ja ruotsinkieliset sukulaiset kaukana ja isältään (ja telkusta) kuulee ruotsin lähinnä. Aluksi ei hirveästi ollut ees eroa, nyttemmin suomi sit alkanut kehittyä enempi.

 

Sitä oon miettynyt, että jos on ruotsinkielinen kuvakirja, niin voinko (ts. haittaako) lukea sitä ruotsiksi? Tähän asti oon kääntänyt/kertonut omin sanoin suomeksi...Kun on tuntunut niin oudolle ruotsiksi lukea, kun sitten jos tulee kommentoitavaa kuvista tms keskustelua herää, niin se tapahtuisi sitten suomeksi. Niin lukuhetkeen sitten sotkeentuisi kaksi kieltä, tuntuu hassulle. Ymmärsikö tästä nyt kukaan mitään :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sitä oon miettynyt, että jos on ruotsinkielinen kuvakirja, niin voinko (ts. haittaako) lukea sitä ruotsiksi?

 

Meille ainakin annettiin ehdoton kielto sekoittaa kieliä kirjojen(kin) kohdalla, ainakin toistaiseksi kunnes puhe selkeästi on siinä vaiheessa että poika puhuu ja erottaa kielet (eli varmaan ainakin muutama vuosi menee vielä..?). Eli koska mä puhun pojalle suomea, luen myös kirjat suomeksi, ja mies joka puhuu ruotsia lukee sitten kirjat ruotsiksi. Mene nyt sitten ja tiedä onko tuossa oikeasti mitään todellista perää että se sekoittaisi lapsen entisestään, mutta me nyt ollaan toistaiseksi menty näin. girl_sigh.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kyllä mä luen myös englannin kielisiä kirjoja... En kovin usein, koska mies lukee paljon pojalle, mutta esim tänään kun poika tuli alakertaan kantaen kahta englannin kielistä kirjaa jotka ovat hänen uudet suosikit, niin kyllä mä ne pojalle luin. Selitin ensin vaan että nää ovat kyllä oikeasti papan kielisiä kirjoja.

Mies ei osaa ruotsia joten lukee vaan englannin kielisiä kirjoja...

 

Mun äiti luki mulle aina papan kielellä kirjoja kun olin pieni ja mä olin kuulema harvinaisen hyvä puhumaan vaan yhtä kieltä kerralla. En kuulema juuri koskaan sekoittanut kieliä...

 

Meidän poikahan ei sekoita kieliä myöskään, puhuu aina yhden lauseen yhdellä kielellä. Tosin lauseet saattavat sitten mennä ruotsi-englanti-ruotsi tyylillä...

Mutta poika oppii kyllä aikanaan... Ollaan niin vähän aikaa harjoiteltu näitä uusia kieliä että ei ihme jos menee vähän sekaisin välillä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos kommenteista ja kokemuksista.

Meillä on menty niin, että mies lukee suomeksi jos kirja on suomeksi ja viittaa höpöhöpö-kintaalla mun puheille siitä, että ehkä niin ei pitäis tehdä :girl_sigh: En sitten oo alkanut vääntämään, hän nyt tässä on asiantuntija kun on itse täysin kaksikieliseksi kasvanut. Silloin kun lapselle vielä lähinnä kerrottiin mitä kuvissa on eikä vielä luettu, käytti ruotsia.

Minä taas en ole lukenut ruotsiksi, kun tuntuu vaan hölmölle, lähinnä siksi että vaikka osaan lukea ääneen hyvin (siis lausua jne) niin semmoiset ohessa tapahtuvat jutustelut (tuossa se auto on, ai ne purkaa matkalaukkuja tms...) tapahtuis suomeksi kuitenkin, ei taivu mun kieli semmoseen luontevasti ja tarpeeksi monipuolisesti ja ennen kaikkea sekottais lasta jos muakin, heh.

 

Mut kovasti yritän etsiä ruotsinkielisiä kivoja kirjoja, joita mies vois lukea. Sattuuko joku tietämään, että voiko mihinkään ruotsalaiseen kirjakerhoon liittyä Suomessa asuva, toimittaako tänne? Vois kuvitella, että ruotsinkieliset käyttäis Ruotsin puolen kerhoja...Ois kiva, sais vinkkejä ja ehdotuksia, nyt mennään kirjakauppojen/kirjastojen hakuluetteloja selaamalla..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sattuuko joku tietämään, että voiko mihinkään ruotsalaiseen kirjakerhoon liittyä Suomessa asuva, toimittaako tänne?

 

Tämä toimittaa myös Suomeen. Ollaan tätä mietitty, mutta ei vielä päätetty liitytäänkö, eli kokemusta ei ole.

 

barnensbokklubb

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tällänen tuli mieleen, että tekeekö kukaan muu sitä, että neuvoo lapselleen miten asia sanotaan esim just isän kielellä? Eli siis muuten puhun yhdellä kielellä (suomella) pojalle, mutta sitten neuvon poikaa kuinka sanotaan/ pyydetään englanniksi jotain mieheltä (good night, wake up, excuse me jne...). Miltäs tää kuulostaa tai oisko tähän jotain "ammattimielipidettä"? :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now