Nesbit

Kaksi (tai useampi) kieliset perheet

327 posts in this topic

Io, meillä on vähän sama tilanne mutta toisinpäin, eli lapsi puhuu vielä pääsääntöisesti suomea ja esim. lauseet on joko suomea tai sekametelisoppaa, jossa englanninkielisiä sanoja ja verbit suomeksi. Ymmärtää kyllä täysin "isin kieltä" ja nyt ollaankin yritetty miehen kanssa sitä, että kun lapsi juttelee hänelle suomeksi, mies toistaisi saman asian englanniksi. Ongelmana on vähän se, että isi ei aina tiedä mitä lapsi puhuu :D . Ja näissä tilanteissa mä kyllä olen kääntänyt. (Miehen suomen taito ei siis ole kovin vankka, ja lapsi puhuu tietysti vielä vähän vaikeaselkoisesti näin pienenä.) Mitä enemmän lapsi viettää aikaa isän kanssa kahdestaan, sitä enemmän tulee juttua englanniksi (joululomalla oppi esim. pyytämään isiltä "isi help me build fort" :) ). Meillä alkaa nyt lähiaikoina englanninkielinen kerho, joten josko sieltä sitten saisi "ulkopuolista virikettä" tuohon kielenoppiseen ja nimenomaan puhumiseen, kun toiminta on englanniksi. Oisko Io siellä teidän lähellä mitään suomi-kerhoja tai muita suomalaisia, joiden kanssa lapsi pääsisi esim. leikkimään suomeksi? Teillä varmasti ympäristö vaikuttaa tosi vahvasti ja se, että itsekin puhut muiden kuin lasten kanssa englantia.

 

Meillä molemmat käyttää puheessa esim. äidistä ja isästä omankielisiä sanoja, mutta pojan puheessa ollaan aina isi ja äiti. Ymmärtää kyllä myös, kuka on daddy tai grandma, eli ei mitenkään ole mennyt sekaisin noista.

 

Ja noista samoista sanoista jotka tarkottaa eri asiaa, pipihän on yksi hyvä esimerkki mutta kyllä meillä lapsi ainakin ihan suvereenisti ymmärtää, että se tarkoittaa eri asioita äidin ja isin kielellä eikä näistä oo tullut koskaan mitään ongelmaa. Hauska juttu on myös se, että lapsi ihan selvästi kyllä erottaa kielet (vaikka itse niitä sekoitteleekin), ja joskus kun hän puhuu epäselvästi enkä ymmärrä, toinen toteaa tyynesti "se on varmaan isin kieltä" :D .

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Meillahan on harmillisesti niin etten tieda ketaan suomalaisia taalla. Varmaan niita on mutta vaikea lahtea etsimaan. Joten minun suomenkielen varassa ovat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulin suosittelemaan sulle "terveisia maailmalta" sivustoa, mut sa taidatkin olla jo siella?? Nooh, me tullaan takas Jenkkeihin ens vuonna. Aletaan sit jarjestaa leikkitreffeja.. valimatkaa voi tosin olla 12 tuntia lentaen?! ;) (ei viela tiedeta mihinpain muutetaan siis)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva, etta tulette takaisin Burberry. Tuo sivusto olisi parempi jos sen kautta pystyisi ottamaan yhteytta muihin alueella asuviin suomalaisiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä kieltä teillä sisarukset puhuvat keskenään?

 

Suomea puhuvat, mutta varsinkin esikoinen yrittää vaihtaa englantiin. Saa nähdä paljonko joutuu asiasta jatkossa huomauttelemaan, kun kakkosen ja kolmosen taito karttuu... Joskus vanhimmalla tulee myös englantia väliin, kun ei tiedä suomeksi. Tänä aamuna kertoi, että "X:n synttärit on Januaryn viimeisenä päivänä", kun ei osaa kuukausia ja viikonpäiviä suomeksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilla esikoinen vastasi miehelle aina suomeksi. 2,5v (kesakuu) iassa mies vain kieltaytyi ymmartamasta. Totesi vaan omalla kielellaan etta mita, mita mita... Aluksi varmaan kymmenen kertaa kun tytto vain sinnikkaasti toisti suomeksi. Nyt 3v kohdalla tytto puhuu todella sujuvasti molempia ja vaihtaa tyylikkaasti lennossa riippuen kummalle meista puhuu. Eli todella nopeasti kuitenkin oppi, kun siis kuitenkin ymmarsi kaiken.

 

Sallittavaltahan se minusta varsinkin tuntui, kun suomeksi oli vaikka mita hienoja lauserakenteita ja miehen kielella sitten yritti tyyliin iska jaatelo anna. Mies sitten aina viela toisti lauseen oikein jos oli pahasti vaarin. Samoin jos tytto ei loytanyt oikeaa sanaa mies ehdotti oikeaa ja tytto toisti sitten. Samalla tavallahan minakin olen aikoinani veikkaillut etta mita mahtaisi tuo "toto" talla kertaa tarkoittaa.

 

Mutta hermoja tuo vaatii... tsempit IOlle!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä minä puhun lapselle ruotsia ja mies suomea. Asumme suomenkielisellä paikkakunnalla, joten saan kyllä tehdä töitä antaakseeni lapselle niin laajan sanavaraston kuin mahdollista. Onneksi myös äitini puhuu lapselle ruotsia. Koulu olisi tarkoitus käydä ruotsiksi, mutta varmistunee lähempänä, että saammeko koulukyydin järjestettyä. Mies ei juuri ruotsia puhu, mutta ymmärtää yllättävän paljon, vaikka ei sitä itse huomaa: Osallistuu ruotsinkieliseen keskusteluun suomeksi, eikä edes tajua, että me muut puhumme ruotsia. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulin tanne lueskelemaan, kun oon vahan ulalla naiden kieliasioiden kanssa. Ollaan siis taysin suomenkielinen perhe, joka asuu Ugandassa. Lapsi, 2 v 9 kk ei koskan ole asunut Suomessa, mutta kotimaassa kydaan pari kertaa vuodessa "kielikylvyssa". Lapsi on kotona lastenhoitajan kanssa ja kay natiivi-englalninkielisten luona leikkitreffeilla eli kaytannosa puhuu englantia paivittain enemman kuin suomea. Suomi on kuitenkin toistaiseksi selkeasti aidinkieli, vaikka alankin huomata, etta se ei kehity kauheasti ja kielivirheita on aika paljon.

 

Me puhutaan lapselle suomea (joskus lastenhoitajan lasnaollessa kaytetaan englantia lyhyesti) ja luetaan ja lauletaan paljon, lisaksi katsotan suomenkielisia dvd:ita. Suomenkielista seuraa on kuitenkin tarjolla aika niukasti ja samoin kirjojen jne. hankinta on aika hankalaa. Ennen lapsi valitsi aina suomenkielisen kirjan esim. iltasaduksi, viime aikoina se on alkanut kiikuttaa englanninkielisia kirjoja luettavaksi. Mun kysymykseni onkin, pitaisiko mun kieltytya lukemasta muita kuin suomenkielisia kirjoja (yksi ihminen, yksi kieli periaatteen mukaisesti)? Ma olen toistaiseksi lukenut niita, kun oon ajatellut, etta lukeminen on joka tapauksessa hyva asia, riippumatta siita, milla kielella se on.

 

(Mun taytyy sanoa, etta mua huvitti suunnattomasti muutama sivu taksepain kayty keskustelu natiivin kielenpuhujan ehdottomasta paremmuudesta. Joo, taa ehka patee esim. englantiin Englannissa tai Pohjois-Amerikassa, mutta taalla jengin aidinkieli oi hyvinkin olla englanti ja siita huolimatta se on aika karmeaa kuunneltavaa! Lapsi taatusti oppii sujuvaa englantia, mutta minkalaista... Broken English onkin yksi syy, miski ma en ole pitanyt sita enkuksi lukemista niin kauhean vaarallisena :D )

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä oon vähän huono neuvomaan, kun en oikein osaa olla kovin periaatteen ihminen, ja välillä luen itsekin englanninkielisiä kirjoja englanniksi lapselle (kun se on vaan helpompaa). Mut yleensä oon tehnyt sit niin, että jos lapsi tuo mulle englanninkielisen kirjan luettavaksi, käännän sen lukiessa suomeksi eli luen siis tarinan vaan suomeksi. Näissä taaperoiden kirjoissa ei onneksi tarvii lennosta tehdä vielä mitään kovin vaativia käännöksiä :D . Mies tekee samaa mutta sepittää itse tarinan kuviin perustuen, jos lapsi haluaa että isi lukee suomenkielistä kirjaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Pidginkielethän ovat ihan kieliä eli kyllähän se esim. Ugandassa puhuttava paikallisenglanti (tämä on nyt sitten oletus :P ) on ihan oikea kieli, se ei vain ole sitä englantia joksi englannin miellämme. :grin:

Edited by Chiamaka

Share this post


Link to post
Share on other sites

chloe - Ehka ma kokeilen tota kanssa! Ma olen tehnyt niin, etta luen eka enkuksi ja sitten selostan suomeksi saman eli luen ikaan kuin kahteen kertaan.

 

Chiamaka - tiedan, etta pidgin-kielet ovat kielia (tosin takalainen englanti lasketaan ns. standardi-englanniksi), mutta jotenkin huvitti se intoilu siita, etta natiivit vaan voi opettaa kielta tosi hyvin, kun valilla kauhulla kuuntelen, minkalaisia kielimuotoja mun lapseni kuulee jatkuvastai :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies kieltäytyy täysin lukemasta ruotsinkielisiä kirjoja, ihan siitä syystä että ei osaa ruotsia...

Mä luen kyllä englanninkielisiä kirjoja pojalle jos se niin pyytää...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän tilanne on sama kuin Chikon eli umpisuomalainen perhe ulkomailla. Lapset käy koulua/tarhaa englanniksi. Esikoinen käy luokan kanssa kirjastossa kerran viikossa ja lainaa englanninkielisiä kirjoja. Mä olen kieltäytynyt lukemasta niitä englanniksi ihan siitä syystä, että meillä on edessä paluu Suomeen viimeistään 5 vuoden kuluttua ja lasten suomen kieli pitää pysyä hyvänä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on kaksikielinen perhe ja nyt on sitten lapsikin tulossa. :girl_smile: Mies on ruotsinkielinen ja minä suomenkielinen. Me puhutaan lähes aina suomea keskenämme. Sillä kielellä on tavattu, niin on ihan tosi vaikea vaihtaa. Mä oon yrittänyt miehen kanssa sopia, että jos se puhuis aina ruotsia ja minä suomea, mutta ei se vaan onnistu. Hetki menee ja se puhuu kuitenkin taas suomea. Mä kovasti toivon, että mies muistaa aina puhua ruotsia lapselle. Varmasti joudun muistuttelemaan asiasta kyllä. Tällä hetkellä mulla on suurin ongelma siinä, että mitä me ollaan sitten lapselle? Minä ainakin oon sitten äiti, mutta onko mies isä vai pappa? Ja sitten jos mies puhuu lapselle musta, oonko mä mamma vai äiti? Ja siis toisinpäin. Kauhean suuria ongelmia siis. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siinä meni ainakin meillä hetki että oppi aina käyttämään vaan sitä omaa kieltä lapsen kanssa. Se vaati meiltä molemmilta ihan tietoista toimintaa jonkin aikaa :) Ja meillä mä olen mamma, ja mies puhuu tytölle mammasta ja tämä tietenkin samalla lailla myös toistepäin, eri kielten nimitykset sekaisin. Tuntui alussa älyttömältä kun on "eriapari", mutta suht nopeasti sekin muuttui ihan luontevaksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

pirpsu: Sä olet lapsille äiti ja mamma ja miehesi on lapsille isä ja pappa :) Ei se ole ollenkaan vaikeeta :) Puhutte vain molemmat omaa kieltä aina lapsille. Tärkeintä on pysyä siinä omassa kielessä, eikä puhua sekaisin. Sä voit itse opettaa äiti-sanan lapsille tyyliin:"Äiti antaa lelun." jne.

 

Meillä oli ex-miehen kanssa just noin, että puhuimme keskenään suomea ja molemmat omaa kieltä lapsille. Ei yhtään vaikeeta, eikä lasten isällä ollut vaikeeta vaihtaa kieltä, kun puhui lapsille. Tietty joskus sattuu sanomaan suomeksikin, mutta ei sillä ole enää merkitystä, kun lapset ovat jo isompia ja ovat jo pitkään erottaneet kielet toisistaan. Tosin kuopus puhuu aika paljon sekakieltä isoveljensä kanssa, mutta ei mua se häiritse. Alkuun ajattelin, että se häiritsee, mutta ei se ainakaan mua haittaa. Molemmat tulevat käymään koulun suomeksi (esikoinen on jo koulussa), mutta aion pitää huolen, että pojat oppivat myös kirjoittamaan ja lukemaan ruotsiksi. Pojat puhuvat keskenään pääosin ruotsia, mutta seassa on myös suomea.

 

muoks. Kuopus ei siis puhu kieliä sekaisin siksi, että ne menisivät sekaisin (eli ei osaisi erottaa kieliä toisistaan), vaan siksi, että jos poika ei tiedä jotain sanaa ruotsiksi, se sanoo sen suomeksi isoveljelle.

Edited by AnneJ.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän nuorempi neiti haluaa käyttää hollanninkielisiä nimityksiä meistä eli mama ja papa, mutta mä sitten puhun kyllä suomeksi vaikka lapsi sanoisikin ne hollanniksi. Nuppu haluaa käyttää mama ja papa-sanoja, kun ne on helpompi sanoa.

Jos sanoo suomeksi niin äiti on käiki ja isi on kiki, joten on itsekin sitten tajunnut että tässä tapauksessa hollanti on helpompaa :grin:

Mä luulen että siksi Nuppu sekoittelee kieliä, ottaa aina ne helpoimmat sanat :girl_crazy:

 

Tytöt kyllä puhuvat pääsääntöisesti suomea, mutta ymmärtävät täysin hollantia. Jos lapset kantavat mulle hollanninkielisen kirjan, en yleensä lue sitä, se on "isin" kirja. Haluan siis että tytöt saavat myös hollanninkielisiä lukukokemuksia. Joskus tosin luen sitten suomeksi sellaisen kirjan, mun hollannin ääntämys on niin heikkoa, etten todellakaan edes yritä. Osaan kuitenkin suomentaa nuo lastenkirjojen sisällöt, ainakin vielä toistaiseksi, vaikken mikään hollannin kielen tulkki olekaan. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos neuvoista! Mä tuun varmasti kyselemään paljon kaikkea täällä jatkossa. Mä oon tosi iloinen kyllä, että meille tulee kaksikielinen perhe. Tosi hienoa, että lapsi oppii heti pienestä kaksi kieltä. Me ollaan molemmat miehen kanssa yksikielisistä perheistä, niin tässä tulee varmasti paljon uutta molemmille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä puhun miehestä aina pojalle daddynä, siis suomeksi. Kysyin joskus mieheltä, että mikä se haluaisi olla suomeksi (siis isä, isi, iskä) ja se sanoi, että eiks se voi olla vaan daddy :)

 

Mä myös toivoisin, että mies puhuisi musta äitinä, ei mommyna, mutta aina se jotenkin tuntuu siltä unohtuvan eli pojalle puhuessaan kutsuu mua mommyksi. Kyllä poika silti sanoo nimenomaan "äiti" - se onkin hänen ainoa sanansa <3 - eli on sen sanan oppinut, kun oon itse sitä puheessa viljellyt.

 

Mä tällä hetkellä käännän englanninkieliset kirjat. Mutta eihän niissä nyt olekaan vielä kuin kuvia ja ehkä joku eläimen nimi :D. Lisäksi oon yrittänyt vältellä mmm. englanninkielisiin muskareihin menemistä, jotta kielet ei menisi sekaisin, tai siis en haluaisi laulaa pojalle englanniksi, mutta koska aktiviteetit olisi kivoja, niin voi olla, että jossain vaiheessa sellaiseenkin mennään.

Edited by Lainie

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on nelikielinen perhe ja esikoinen tulossa. Olen itse syntynyt Kiinassa, mutta kasvanut Suomessa eli puhun äidinkielinä suomea ja kiinaa. Mieheni on slovakialainen, ja puhumme keskenämme englantia. Jännittää, millainen on tulevan lapsen kielikohtalo, sillä haluan hänen oppivan sekä kiinaa että suomea. Miehelle taas ei ole väliä, oppiiko hän slovakiaa, mutta hänellä on vielä niin huono suomen kielen taito, että kommunikoi luultavasti englanniksi lapsen kanssa. Eli tullaan puhumaan lapselle kolmea kieltä: suomea minun kanssani, englantia miehen kanssa, ja annoin vanhemmilleni tehtäväkseen opettaa kiinaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mun korvaan toi kuulostaa hyvältä ratkaisulta :) Tärkeintähän on, että sama henkilö puhuu aina samaa kieltä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Isä puhuu vauvallemme vain englantia, minä suomea ja joskus myös hieman englantia, tilanteesta riippuen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onkohan tästä keskusteltu? Mutta siis kumman kielen olette valinneet lapselle/lapsille viralliseksi äidinkieleksi ja millä perustein?

 

Täällä pohjoisessa käy äidinkielikeskustelu niin kuumana, että rupesi kiinnostamaan muidenkin kuin saamenkielisten ihmisten näkökulma asiaan. :)

 

Meillä siis rekisteriin on ilmoitettu saame, monestakin syystä. Päällimmäisenä varmaan päivähoito- ja kouluasiat, mutta myös kielenelvytyksen kannalta on tärkeää, että kieli näkyy virallisellakin tasolla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan ilmoitettu väestörekisteriin äidinkieleksi suomi, mutta aina kun jossain lomakkeessa kysytään lasten äidinkieltä vähän mietin mitä laittaisin, kun ei se suomi kuitenkaan ole heidän ainoa äidinkieli. Mun on pitänyt kysyä maistraatista onnistuuko kahden äidinkielen ilmoittaminen. Olen meinaan joskus nähnyt jonkun asiakkaan väestörekisteritiedoissa kaksi äidinkieltä.

Edited by Eva Luna

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now