Mitä olisit halunnut tietää ennen raskautta?

[Shandy]

Aika samoja juttuja meinasin kirjotella kun muutkin.. mutta niin; jos oisin tiennyt että tää loppuraskaus on IHAN PERSEESTÄ kaikin puolin (kivut ja kolotukset, ei pysty liikkuun muttei pysty oleen paikallaan, ei saa nukuttua jne jne jne) niin en ois varmaan hankkinut lapsia ikinä, että sinänsä hyvä että en tiennyt

[ihanko]

Mä olisin halunnut tietää omasta raskaudestani sen etukäteen että vaikka se yhtäkkiä muuttuikin riskiraskaudeksi ja jouduin makaamaan sairaalassa ja pelkäämään että laspi joudutaan ottamaan sektiolla ulos jo viikolla 27, ja syömään lääkkeitä melkein koko loppuraskauden, kaikki meni loppujen lopuksi hyvin ja sain terveen, täysiaikaisen lapsen.

 

Olisi ollut huomattavasti stressittömämpi raskaus jos olisin silloin voinut kurkata tulevaisuuteen.

[Guest mer-]

Hassua, mun kohdallani asia on ihan päinvastoin kuin mitä monilla muilla täällä. Mä olisin nimittäin halunnut tietää että raskaus voi oikeasti olla näin helppoa! Koko 9kk oon odottanut että ilmaantuisi niitä kuuluisia vaivoja ja ongelmia, mutta mitään suurempaa ei ole sattunut kohdalle. Pahoinvointia oli ehkä 3 kertaa alkuraskaudessa, päänsärkyä pari kertaa ja närästys on ollut pientä ja mennyt ohi itsestään. Kaikkein pahimmat vaivat on ollut ehkä väsymys ja jatkuva pissahätä, mutta en oo kokenut niitä mitenkään ylitsepääsemättömiksi.

Se ehkä yllätti, että raskausarvet voivat tulla vasta ihan viimeisillä viikoilla, ehdin jo huokaista helpotuksesta, mutta viikolla 36-37 ne sitten ilmaantuivat.

Ikävää tässä on myös se, että huomenna on laskettuaika, mutta supistuksista tai muista synnytystä ennakoivista merkeistä ei ole tietoakaan

[pinkdream]

^^ Joo ja mun mielestä tää ketju nimenomaan tuo jotain muutakin tietoa kuin iän ikuisen pahoinvoinnista ja turvotuksesta papatuksen Ja enkä siis lue näitä paniikissa voi-ei-apua-kuolen-jos-mullekin-käy-noin, vaan silleen että aha, jos mullekin käy noin niin sehän on ihan normaalia! Samaten tykkään ketjusta mitä olisin halunnut tietää ennen synnytystä (tjsp), koska siitäkin voi ottaa etukäteen opiksi tosi monia juttuja!

 

Mielestäni on myös kiva tietää vähän, että mitkä oireet ovat normaaleja. No, nyt se nyt on jo vähän turhaa sinänsä, kun ei stressaile alkuraskaudessa enää, mutta silloin olisi varmasti ollut mukava lukea erilaisista vaivoista ja voida todeta, että tämä onkin normaalia.. (eikä keskenmenon oire ) Ja tuon otsikon laitoin lähinnä siksi tuolla nimellä, koska synnytykselle ja vauva-arjellekkin on sama. On samaa "sarjaa" siis

[Guest Macilla]

Sinä päivänä, kun saat kaksi viivaa voit lakata vetämästä vatsaa sisään. Ensin tulee alkuraskauden turvotukset, sitten keräät nestettä ja pian voit sanoa, että raskausvatsa näkyy todella aikaisin. Jopa parikuukautta ennen, kuin asiantuntijat arvioivat mahdolliseksi.

 

Ihanaa ja helpottavaa, kun voi reilusti unohtaa että vatsa on kyllä pömpöttänyt jo ikuisuuden, mutta salaa itseltäkin.

[johku_]

Sinä päivänä, kun saat kaksi viivaa voit lakata vetämästä vatsaa sisään.

 

Tuo on niin totta,ainaki omalla kohalla kävi noin

[emlevi]

Mä kirjoitan tämän tänne ihan pienellä, etten säikytä kaikkia ensimmäistä lastaan odottavia. Mun tarkoitus ei ole pelotella eikä masentaa, mutta voin ihan vilpittömästi sanoa, että mä olisin halunnut tietää jo ennen raskautumista, minkälaista elämä pienen vauvan kanssa voi pahimmillaan olla, jotta olisin voinut harkita uudemman kerran. Vaikka sanonkin tämän nyt pilke silmäkulmassa niin mä olisin oikeasti kaivannut enemmän tietoa koko vanhemmuudesta, en niinkään pelkästä raskausajasta. Tyhmää näin jälkikäteen miettiä, että olisi ehkä pitänyt keskittää tiedonhaku pelkän yrittämisen ja odottamisen lisäksi niiden jälkeiseen aikaan. Totta kai olin tietoinen, että vauvat heräilee öisin, mutta en vaan mitenkään voinut arvata, kuinka paljon mehuja viaton puolimetrinen ihmislapsi imee vanhemmistaan ja minkälaisia negatiivisiakin tunteita oma rakas vauvanen voi herättää. Imetys ei välttämättä suju luonnostaan, lapsi ei hiljene tissiä suuhun tunkemalla/vaippaa vaihtamalla, iltaiset ja yölliset huutokonsertit saattavat jatkua tuntitolkulla jne jne. Melkein hävettää, kuinka mä en loppujen lopuksi ollut lainkaan varautunut tähän kaikkeen.

[Miitsu]

ihanan hauskoja juttuja. sori vaan

[Rozie]

Se ehkä yllätti, että raskausarvet voivat tulla vasta ihan viimeisillä viikoilla, ehdin jo huokaista helpotuksesta, mutta viikolla 36-37 ne sitten ilmaantuivat.

Tai sitten vasta synnytyspöydällä, niinkuin mulla.

[pupuska]

.. iltaiset ja yölliset huutokonsertit saattavat jatkua tuntitolkulla jne jne. Melkein hävettää, kuinka mä en loppujen lopuksi ollut lainkaan varautunut tähän kaikkeen.

Ja tuo huutokonsertti vaikka lapsella ei lääkärien/terkkarin mielestä ole koliikkia. Koliikista sentään olisi saanut sympatiaa mutta pelkästään paljon huutavasta vauvasta ei. Joo, minuakin hävettää ja vaikka jo yhden kokemuksella tiedän mitä voi odottaa niin silti varmasti jokin asia yllättää vähemmän iloisesti. Hävettää sitten vielä enemmän.

[forgetmenot]

Sinä päivänä, kun saat kaksi viivaa voit lakata vetämästä vatsaa sisään. Ensin tulee alkuraskauden turvotukset, sitten keräät nestettä ja pian voit sanoa, että raskausvatsa näkyy todella aikaisin. Jopa parikuukautta ennen, kuin asiantuntijat arvioivat mahdolliseksi.

Ihan paras, oon tehnyt just näin

[pinkdream]

-Loppuraskauteenkin voi kuulua pahoinvointi...... Saatat selvitä alkuraskauden TÄYSIN ILMAN pahoinvointia, mutta sitten se iskeekin lopuksi!

[ester]

-Mitkään vanhat vaatteet eivät näytä hyviltä, vaan raskaana on pakko ostaa uusia.

 

Mä olen ainakin silmäillyt jo ennen raskautta vaatekaappia ja miettinyt, kuinka toi ja toi on sitten varmaan tosi kätevä raskaana. Oikeasti mikään mun vanha vaate ei ole kätevä raskaana, kaikki on liian pieniä (vaikka painoa on tullut lähtöpainon päälle vasta 1,5kg!).

[Cinna]

-Poskiin voi kasvaa vaaleaa nukkaa, mahaan mustia karvoja ja sääriä saa koko ajan olla ajelemassa

 

- Hormonihikeä voi pukata aivan ihmeellisistä paikoista, kuten navasta ja nivusista. Tissihiestä nyt puhumattakaan.

 

- Voi ottaa yllättävän koville se ajatus, ettet enää olekaan oman kroppasi herra. Vaikka olisit kuinka miettinyt asiaa etukäteen, se vaan on niin outoa, ettet enää päätäkään vartalostasi ja sen toiminnoista puhtaasti itse.

 

-Vieraammat ihmiset eivät enää kysy, kuinka SINÄ voit, vaan kuinka RASKAUTESI/VAUVASI voi

[Guest Josku]

^Toi karvotus on niin totta! Mulla on untuvaviikset ja masussa ihan mustia karvoja!

[Guest vieras]

Olisin halunnut tietää etukäteen, että palaan takaisin murrosikään raskausaikana. Naama, rinta ja selkä on täynnä näppyjä, hikoileminen on jotain ihan mieletöntä ja saatan alkaa paiskomaan ovia ihmetellen myöhemmin itsekin mistä suutuinkaan. Myös seuraavat asiat tulivat yllätyksenä tai en ollut aiemmin uskonut varoituksia:

 

-Parisuhde ei välttämättä olekaan kukkeimmillaan odotusaikana. Kaljaa litkivä mies ärsyttää eikä huomioi minua mielestäni tarpeeksi! (Paitsi että puristelee kasvavia tissejä, mutta nekin on niin kipeät etteivät kestä kosketusta!!)

 

-Vauvan tarvikkeisiin ja vaatteisiin (myös äitiysvaatteisiin, joita saattaa joutua hankkimaan useaan kertaan kun nekin jäävät pieneksi) uppoaa sievoinen summa rahaa. Kaikkea ei välttämättä saa kirpparilta vitosella tai tutuilta ilmaiseksi.

 

-Väsymys, pahoinvointi ja alavatsakivut saattavat jatkua koko raskausajan.

 

Mutta kaiken kaikkiaan lapsen saaminen on ihana asia, jonka eteen joutuu vähän kärsimään

[Kurttis]

Vaikka tiedän olevani todellista hermoilijatyyppiä niin en silti ollut varautunut, että raskausaika tulisi olemaan näin "raastavaa" henkisesti. Pelko ja epävarmuus ovat jatkuvasti mielessä ja tuntuu ettei millään uskalla uskoa siihen että kaikki menisi loppuun asti hyvin.

[pinkdream]

-Mitkään vanhat vaatteet eivät näytä hyviltä, vaan raskaana on pakko ostaa uusia.

 

Mä olen ainakin silmäillyt jo ennen raskautta vaatekaappia ja miettinyt, kuinka toi ja toi on sitten varmaan tosi kätevä raskaana. Oikeasti mikään mun vanha vaate ei ole kätevä raskaana, kaikki on liian pieniä (vaikka painoa on tullut lähtöpainon päälle vasta 1,5kg!).

 

Mä taas voisin heittää tähän ihan päinvastaisen kommentin! Tällä hetkellä mulla on jatkuvassa käytössä vain yhdet äitiysfarkut ja muuten käytän normivaatteita, joita käytin ennen raskauttakin. Ja kilojakin on kuitenkin tullut se 12 kg.. Oon mä toki raskausaikana ostellut vaatteita, mutta lähinnä sellaisia, joiden tiedän olevan hyviä raskauden jälkeenkin. Käytän tosi paljon esim. pitkiä pitkähihaisia t-paitoja, jotka ovat ihan normiosastolta kokoa s-m.. Ja normaalistikin olen s/m-kokoa. Pesun jälkeen eivät ainakaan näytä venähtäneiltä mahan kohdasta, sen näkee sitten raskauden jälkeen, että ovatko venähtäneet pilalle... Onlysta tai Vero modasta ovat.. Ja maksavatkin vain jotain 10-15 €. Suosittelen! Esim. h&m:n halvat paidat voivat myös olla ok, mutta sanoisin kyllä, että ne venähtävät helpommin pilalle.. Nuo on olleet tosi hyvänlaatuisia siinä suhteessa.

Sitten heitän vinkiksi bolerot! Noista samaisista vero modasta ja onlysta olen ostellut myös pitkiä toppeja, jotka menevät myös raskauden jälkeen ja niihinhän voi yhdistellä jonkinnäköisen boleron! Boleroitakin on kuitenkin kivoja erilaisia; villaisia, ihan normitrikoota.. Pitkähihaisia ja vähän lyhyempihihaisia jne.

[miiuli]

Olisin niin halunnut tietää sen että kun testi näyttää plussaa niin mies ei enää halua seksiä..... voi luoja tätä kidutusta! ennen plussaa seksiä harrastettiin ennen yritystäkin väh.4krt/vk ja nyt...?! ja vielä joku ihmettelee miksi epäilyttää ottaa miestä mukaan synnytykseen!liekö seksi olemassa enää edes nykyistä hätinä kahta kertaa kuussa sen jälkeen kun näkee synnytyksen! ja syy on se että nyt se epäilee pökkivänsä vauvaa, tietää miten oikeasti asia on muttei kuulemma mahda ajatukselle mitään!? synntyksen jälkeen.. no en edes tiedä mitä mahtaa sitten keksiä.. ja jos nyt hormonien vuoksi on herkkänä niin mitä luulette tämän tytön mielessä omasta minäkuvasta liikkua kun mies pihtaa.. tuli tosi seksikäs olo heti...

 

ja toinen on tosiaan tuo että ON NORMAALIA että mekin yritettiin 1 1/2v ja kun plussa tuli niin alkoi kasvaa paniikki... haluanko mä tosiaan tätä.. onko musta kasvattamaan ihmislapsi!? paniikki ei oikein ole laantunut vieläkään vaikka toisaalta en koko raskautta ole edes käsittänyt vielä kun pahoinvointiakaan ei ole ollenkaan.. rinnat ovat arat mutta aika pitkälti se onkin siinä jos ei nyyhkimisiä lasketa..

[Sofraia]

- Ihmiset alkaa äärimmäisen huolehtiviksi. Kun tapaa jonkun tutun pitkästä aikaa, niin ensimmäinen kysymys on, että "miten olet jaksellut?" – ei siis, että mitä kuuluu. Mies ei anna kiipeillä keittiötikkaille, hyvä kun enää päästää auton rattiin. Kaikki muistuttelee (talvella), että oo sitten varovainen, ettet liukastu. 

 

- Kaikki kumartelua vaativat puuhat, kuten kenkien jalkaan laittaminen tai pudonneen kapineen nostaminen, kestää noin neljä kertaa pitempään kuin normaalisti, koska maha on tiellä tai painaa keuhkoja niin, ettei vaan pysty kumartumaan. Pitää opetella kyykistymään tai poimimaan asioita sivuittain, mikä sekään ei ole superhelppoa.

 

- Jos on helppo raskaus eikä mitään jännittävää, niin tulee melkein huono omatunto, kun ihmiset kyselee, eikä ole mitään stooreja. "Ei, en oo voinut pahoin. Ei, ei ole ollut mitään hassuja ruokahimoja. Ei, mihinkään ei kamalasti satu tai kolota. Sorry, olen tällainen tylsä raskaana oleva nainen." Samalla kynnys kieltäytyä mistään jutuista kasvaa: kun periaatteessa voi ihan hyvin, niin tuntuu siltä, kuin käyttäisi raskautta tekosyynä.

 

- Aika menee sekä järjettömän nopeasti että toodella hitaasti. Kun koko ajan tarkkailee viikkoja, niin tuntuu, että päivät vaan matelee, erityisesti jos odottaa seuraavaa ultraa tai muuta merkkipaalua. Toisaalta kun miettii taaksepäin, niin tuntuu aivan absurdilta, että tässä on muka mennyt jo niin kauan aikaa siitä plussatestistä.

 

- Vaikka menisi kuinka hyvin, niin koko ajan pelkää, että vauvalle tapahtuu jotain.

[Anis]

Olisin niin halunnut tietää sen että kun testi näyttää plussaa niin mies ei enää halua seksiä..... voi luoja tätä kidutusta! ennen plussaa seksiä harrastettiin ennen yritystäkin väh.4krt/vk ja nyt...?! ja vielä joku ihmettelee miksi epäilyttää ottaa miestä mukaan synnytykseen!liekö seksi olemassa enää edes nykyistä hätinä kahta kertaa kuussa sen jälkeen kun näkee synnytyksen! ja syy on se että nyt se epäilee pökkivänsä vauvaa, tietää miten oikeasti asia on muttei kuulemma mahda ajatukselle mitään!? synntyksen jälkeen.. no en edes tiedä mitä mahtaa sitten keksiä.. ja jos nyt hormonien vuoksi on herkkänä niin mitä luulette tämän tytön mielessä omasta minäkuvasta liikkua kun mies pihtaa.. tuli tosi seksikäs olo heti...

 

ja toinen on tosiaan tuo että ON NORMAALIA että mekin yritettiin 1 1/2v ja kun plussa tuli niin alkoi kasvaa paniikki... haluanko mä tosiaan tätä.. onko musta kasvattamaan ihmislapsi!? paniikki ei oikein ole laantunut vieläkään vaikka toisaalta en koko raskautta ole edes käsittänyt vielä kun pahoinvointiakaan ei ole ollenkaan.. rinnat ovat arat mutta aika pitkälti se onkin siinä jos ei nyyhkimisiä lasketa..

 

No meillä meillä on vähän toistepäin.. Eli mä en enään halua seksiä. Tai joskus sitä haluaa mutta ei kovin usein. Ja varsinkin kun ekassa raskaudessa se olin minä joka halusi kokoajan.

[miiuli]

No eilisen "minä kerron mitä mieltä asiasta olen" jälkeen en varmaan saa enää koko loppuraskeuden aikana jos senkään jälkeen... *vaipuu epätoivoon* Tyhmää kun muuten ei riidellä ollenkaan ja nytkin olen ollut kuin viilipytty enkä ole ollenkaan lähtenyt mukaan edes miehen tupakkalakon aikaiseen tiuskimiseen niin mies ei edes ota tosissaan ennenkuin hermostuu kunnolla ja aloittaa mykkäkoulun asiasta kertomisen jälkeen. vielä kun ei oikein osaa itsekkään keksiä miten purkaa kiukun kun tupakkaankaan ei voi "turvautua" niin on ihan avuton olo ja tuntuu että pää räjähtää..

 

no voi vuodatus! Taidan poistua kun meni vielä ihan ohi aiheen tosin edes liittyen ed. viestiin joka liittyi kai aiheeseen..

[forgetmenot]

^Pakko jatkaa OT:tä ja kysyä, onko sun mies juuri aloittanut tupakkalakon? Muistelen jostain (ties mistä) netistä lukeneeni joskus, että tupakkalakko voi alussa aiheuttaa haluttomuutta. Jos en nyt ihan väärin muista...

[miiuli]

^Pakko jatkaa OT:tä ja kysyä, onko sun mies juuri aloittanut tupakkalakon? Muistelen jostain (ties mistä) netistä lukeneeni joskus, että tupakkalakko voi alussa aiheuttaa haluttomuutta. Jos en nyt ihan väärin muista...

 

 

Se alotti sen ku hermostuin "pihtaamisesta" ja purin sitte tuonkin että "pakkoko on vieläkin polttaa vaikka lupasit lopettaa heti kun tärppää!?" Eli vastaus on että aloitti lakon vasta melkein kk.tta myöhemmin kun tuo ed.main.ongelma alkas..

 

Ja seuraava järkytys oli ettei seksilelujakaan saisi käyttää raskausaikana! mä olen niin lyöty.. mut oikeestikkin ketuttaa mutta onpa tää sen väärttiä kun lopputuloksen saa.. Hermojen vaan soisin kestävän sinne asti.

[ronsuli]

Tuo näön huonontuminen tuli mullekin ihan yllätyksenä. Lisäksi loppuraskaudesta mulla kipeyty ranne (nivelet), mikä paheni synnytyksen jälkeen ja hävisi lopulta n. 5kk synnytyksestä. Aa joo ja mulle myös raskausarvet tuli vasta joskus rv 36. Mutta enpä tiedä oisko tiedoilla tosta fyysisestä puolesta ollut mitään vaikutusta mihinkään.. ehkä isoin yllätys tosiaan oli elämänmuutos raskauden jälkeen. Lapsen kanssa on ollut mielestäni paljon helpompaa kuin mitä olin kuvitellut, mutta oman sosiaalisen elämän kaventuminen on tullut tosi suurena yllätyksenä. Esim. lapsettomiin ystäviin on tullut pidettyä todella huonosti yhteyttä vaikka kiinnostusta ja halua olisikin (siihen ehkä näin jälkikäteen panostaisin odotusaikana kun vielä pääsee vapaammin liikkumaan).