Guest pikku_kolikko

Liikuntatottumuksesi raskauden aikana

168 posts in this topic

^ sykkeiden nousuhan on tosi yksilöllistä eikä sen sinänsä pitäisi haitata, jos vointi on muuten hyvä. Mulla myös nousee sykkeet nyt raskauden aikana tosi herkästi korkeiksi (ja leposykekin on melko korkea verrattuna normaaliin), mutta neuvolasta sanottiin, ettei niitä tarvitse tuijottaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en tuijotellut sykkeitä ollenkaan, vaan vedin niin lujaa, kuin hyvältä tuntui. Oma olo on mun mielestä se paras mittari!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Okei, mä vaan muistelen jostain kuulleeni (ah, miten luotettava lähde grin.gif), että syke ei saisi nousta raskaana ollessa yli 150. En kyllä muista yhtään, että miksi ei saisi nousta ja mitä haittaa siitä on. Saati, että muistaisin, että mistä olen kuullut. Ehkä mä nyt vaan jätän suosiolla sykemittarin kotiin ja yritän opetella kuuntelemaan kroppaani.

 

Oon itse asiassa jo aiemmin miettinyt, että mun pitäisi jättää sykemittari pois lenkiltä, kun seuraan sen lukemia ihan orjallisesti ja se määrää vauhdin. Joskus sykettä tuijottaessa tuntuu, että koko juoksun ilo katoaa, kun "joutuu hidastamaan" ettei sykkeet nouse ja peruskuntolenkillä ei saa ylittää tiettyä sykerajaa, että peruskestävyys kehittyy. Siis ihan järjetöntä; jos juoksu kulkee ja fiilis on hyvä, niin ei kai sen sykkeen pitäisi määritellä tekemisen vauhtia. Ja koska nyt kuitenkin joutuu kaikesta tavoitteellisesta juoksuvauhdin paranemisesta luopumaan seuraavaksi vuodeksi, niin samalla voisi heittää sykemittarilla vesilintua ja opetella taas kuuntelemaan omaa kroppaa.girl_smile.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Suosittelen sykemittarin pois heittoa:)

Sä oot varmaan netistä lukenut, niinkuin mäkin aikoinaan ja perustelut tais olla, että jos syke on kauemmin kuin 15min 150 tai sen yli, niin sikiön hapensaanti heikkenee. Silkkaa höpöhöpöä sanon mä:)

 

Kyselin neuvolasta noista sykkeistä joskus raskauden puolivälin jälkeen ja siellä oltiin samaa mieltä.

 

Mä ainaskin sain täysin terveen vauvan vaikka sykkeet oli varmasti paljon päälle 150 monta monta kertaa viikossa.

Rohkeasti vaan kuuntele omaa kroppaas=)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noista sykkeistä on joskus ennenvanhaan neuvottu, että ei saisi nousta liikaa, mutta rajat on sittemmin poistettu varmaankin perusteettomina. Luulen, että isompi paha on kuitenkin, jos ei liiku ollenkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei täähän on ihan loistava foorumi, kiitos jo nyt kaikille kirjoittajille! Olen luullut että on edelleen se 150 sykeraja suosituksena, ja mietin juuri että onko pakko nyt lopetella juoksutreenit... Mutta ilmeisesti siihen ei ole syytä, jos vain oma olo pysyy hyvänä. Ihanaa!

 

Takana siis yksi kesken mennyt raskaus (12/2010) ja nyt uusi alku. Ja liikuntaharrastuksena hölkkäily, kaksi puolimaratonia viime vuonna, toivottavasti monta vielä edessä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Edellisessä Juoksija-lehdessä oli juttua juoksusta raskauden aikana. Siinä neuvottiin pitämään syke <80%:ssa. Ainakin mulla siis sallii juosta korkeammilla sykkeillä, kuin 150 bpm. Itse pidän sykkeet mieluusti noissa suositusten rajoissa. Onpahan sitten yksi syy vähemmän syytellä itseään, jos jotain kurjaa näiden raskauksien aikana tapahtuu.

 

Ja oikeastaan suosinkin tällä hetkellä vesijuoksua :) Siinä saa jo noihin sykkeisiin pästäkseen polkea ihan mallikkaasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ minä olen myös liikkunut niin, että en ole mitään maksimeita repinyt missään vaiheessa raskautta. siis en ole kokeillut, paljonko penkistä nousee tai kuinka kauan jaksan juosta täysillä :) neuvolasta sain suunnilleen samanlaisen ohjeen kuin tämä http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/liikunta_raskauden_aikana on. Siinä neuvotaan myös tarkkailemaan tuota koettua rasittavuuden tasoa. Kirjastosta löytyy myös kokonaisia kirjoja aiheesta, itse olen lukenut mm. ruotsinkielistä kirjaa, jonka nimi oli muistaakseni Gravidas träningsguide.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan loistavaa :). Uskaltaudun siis lenkkeilemään vanhaan malliin. Ei siis tarkoitus ole mitään maksimeita repiä itsestään irti, mutta normaaleja hölkkä/juoksulenkkejä jatkais mielellään.

 

Meillä on muuten, Kesänainen aika samanlainen tausta; mullakin takana puoli vuotta sitten keskenmeno ja nyt olen saanut uuden plussan. Lisäksi harrastukset on samat; mäkin juoksen puolikkaita ja jopa pari kokonaista maratonia on takana. Noh, ne maraton-treenit jää nyt varmaan vähemmälle seuraavan vuoden aikana, mutta perushölköttelyä jatkan kyllä, jos vaan olo sen sallii.girl_smile.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Meillä on muuten, Kesänainen aika samanlainen tausta; mullakin takana puoli vuotta sitten keskenmeno ja nyt olen saanut uuden plussan. Lisäksi harrastukset on samat; mäkin juoksen puolikkaita ja jopa pari kokonaista maratonia on takana. Noh, ne maraton-treenit jää nyt varmaan vähemmälle seuraavan vuoden aikana, mutta perushölköttelyä jatkan kyllä, jos vaan olo sen sallii.girl_smile.gif

 

Kiva kuulla *maaria*, että hölkkänaisia löytyy täältäkin! Itse juuri harkitsen syksyiseen Midnight Runiin (Helsinki, 10 km) ilmoittautumista... :D En tiedä onko vähän uhkarohkeaa, kun ei yhtään tiedä missä kunnossa siinä vaiheessa olen; pystynkö lainkaan juoksemaan ja millainen maha on. Mutta tuo on sen verran viihteellinen tapahtuma, että sinne voisi varmaan mennä vaikka kävelemään masutuubi päällä, jos ei muuta. :)

 

Onnellista ja onnekasta odotusta sinulle! Ja hyviä lenkkejä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kesänainen ja *maaria* oon ihan kade teille, sillä itse en ole kyennyt juoksemaan enää lainkaan tämän raskauden aikana, vaan olen joutunut siirtymään muihin liikuntaharrastuksiin. Mahaa vaan sattuu liikaa ja tuntuu, että se jotenkin "hölskyy" epämukavasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kesänainen ja *maaria* oon ihan kade teille, sillä itse en ole kyennyt juoksemaan enää lainkaan tämän raskauden aikana, vaan olen joutunut siirtymään muihin liikuntaharrastuksiin. Mahaa vaan sattuu liikaa ja tuntuu, että se jotenkin "hölskyy" epämukavasti.

 

No katsotaan miten meille Kesänaisen kanssa käy; mulla on tällä hetkellä viikkoja huikeat 5+6 ja käsittääkseni Kesänainen on suurinpiirtein samoilla viikoilla, joten nää meidän jutut on vaan suunnitelmia. Ei vielä tässä kohtaa uskalla tuulettaa, että juoksulenkit raskausaikana onnistuu, kun niitä lenkkejä on tän raskauden aikana juostu tasan 2 kappaletta grin.gif. Ainakin nyt pahoinvointi ja väsymys pitää huolen siitä, ettei tässä hirveitä lenkkeilyhimoja ole ollut...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ minä en ole käynyt kamalasti juoksulenkillä raskauden aikana, mutta "hyppimisjumpissa" (en tosin käy sellaisissa enää nyt rv 35+1) olen käyttänyt Anitan tukivyötä hillitsemässä mahan hölskymistä. jos kokeilette tuota, ottakaa PIENI koko, itselläni on vaatekoko 36 ja xs alkaa vasta nyt loppuraskaudessa olla vähitellen sopiva.

 

mulla oli myös liikunnasta taukoa joskus rv 8-10 tms., koska voin pahoin. sen jälkeen olo on ollut ihan loistava ja käyn edelleen noin kolmesti viikossa pumpissa tai salilla ja pöyräilen päivittäin. ei siis kannata lannistua koko loppuraskauden ajaksi, vaikka jossain vaiheessa tuntuisikin, että liikkuminen ei onnistu. mulla ei ole ollut juurikaan vaivoja raskausaikana ja uskon, että tämä vaikutus on kaksisuuntainen: kun ei ole vaivoja, pystyn liikkumaan ja kun liikun aktiivisesti, pääsen myös vähemmällä raskausoireiden suhteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse oon liikkunu raskauteni aikana tosi paljon ja hyvin on menny kaikki tähän asti ja voin vaan kuvitella miten olis pää levinny jos en olis tehny niinku oma kroppa vaati vaan alkanu liikaa himmailemaan. Kävin BodyAtackkissa rv 14 asti, BodyCombatissa rv 20 asti, BodyStepissä rv 21 asti ja juoksemassa rv 23 asti.

Sen jälkeen oon käyny noin kolme kertaa viikossa jauhamassa Cross Traineria salilla aina jonkun tunnin ja vartin putkeen. Sit tietty salilla tekee normaalia lihaskuntoa. Lisäksi kun lumet suli keväällä, niin alotin pyöräilyn taas talven jälkeen ja heitän noin 20 kilsan lenkkejä. Tällä hetkellä reenit koostuu siis crossaamisesta, pyöräilystä, salista ja kävelylenkeistä.

 

Sykkeitä en mitenkään kauheen orjallisesti seuraa ja oon ite vähän kans niillä linjoilla, ettei tuo 150 sykkeen raja oo kyllä kauheen uskottava. Kyllä miulla ainakii crossatessa ja pyörällä ylämäkeen puskiessa syke nousee lähemmäs 160 enkä oo huomannu olossani tai vauvan touhuissa mitään erikoista siitäkään huolimatta. Miusta noista sykkeistä vouhkataan vähän liikaa ja se on varmaan hyvä tekosyy joillekkin jättää urheilut urheilematta ja sehän ei oo hyvä koskaan.

 

Kukin tavallaan tässäkin asiassa, itse voin hyvin liikkuen!

 

Elokuun äiti rv 28+3

Share this post


Link to post
Share on other sites

En tiedä sen enempää noista sykkeistä mutta vau.fi raskaus ja liikunta osio kertoo seuraavaa:

 

Suositeltava sykkeen yläraja raskauden aikana on juuri tuo 150 lyöntiä minuutissa, sillä korkeammalla sykkeellä sikiön hapensaanti voi heikentyä.

 

tässä vielä linkki lähteeseen LÄHDE

Edited by The Crimson Ghost

Share this post


Link to post
Share on other sites

No katsotaan miten meille Kesänaisen kanssa käy; mulla on tällä hetkellä viikkoja huikeat 5+6 ja käsittääkseni Kesänainen on suurinpiirtein samoilla viikoilla, joten nää meidän jutut on vaan suunnitelmia. Ei vielä tässä kohtaa uskalla tuulettaa, että juoksulenkit raskausaikana onnistuu, kun niitä lenkkejä on tän raskauden aikana juostu tasan 2 kappaletta :grin:. Ainakin nyt pahoinvointi ja väsymys pitää huolen siitä, ettei tässä hirveitä lenkkeilyhimoja ole ollut...

 

Joo, ihan sama meininki täällä: pahoinvointi alkoi ja samalla kevätflunssa, joten juoksutauko on päällä. Mutta kyllä me vielä tästä ponnistetaan lenkkipoluille! Kunhan vaan olo vähän paranee... :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen joutunut jättämään raskauksien ajaksi liikkumiseen tosi vähäiseen. Normaalisti liikun ihan kohtuullisesti ja pidän liikunnasta, mutta heti esikoisen aikaan liikkuminen raskaana tuntui huonolta. Alkuraskaudesta tein kyllä ihan fyysistä työtä, mutta aika pian liikkuminen alkoi tuntua epämukavalta ja loppuraskaudesta en sitten saanutkaan liikkua, kun kohdunsuu rupesi liian aikaisin kypsymään.

 

Toisessa raskaudessa himmailin tahtia sitten heti alkuunsa, kun en rehkimällä halunnut kypsyttää kohdunsuuta taas ennen aikojaan. Mua myös supisteli tosi herkästi, joten ei sekään houkutellut liikkumaan. Loppuraskaudesta jouduin kuukauden päivät makailemaan ennenaikaisen avautumisen vuoksi, joten liikkuminen oli tosi vähissä. Tässäkin raskaudessa kaikki liikuntaharrastukset on loppuneet kuin seinään, koska ensin vaivaa tämä huonovointisuus ja sen jälkeen iskeekin jo pelko, että joudun taas vuodepotilaaksi. Eli rauhallisesti mennään. Otan sitten raskauden jälkeen takaisin. :girl_wink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En tiedä sen enempää noista sykkeistä mutta vau.fi raskaus ja liikunta osio kertoo seuraavaa:

 

 

 

tässä vielä linkki lähteeseen LÄHDE

 

Meille opetettiin silloin aikoinaan fyssariksi opiskellessa juurikin tuo 150 raja. Nyt kysyin sitä neuvolasta, kätilöltä ja gyneltä, kun aika paljon liikun niin kaikki vastasivat, että on suositus, ettei äidin syke nousisi vauvan sykettä korkeammaksi pitkäksi aikaa liittyen tuohon hapensaantiin. Mitään tutkimustietoa en asiasta löytänyt, mutta oon itse pyrkinyt sykkeen pitämään siellä maksimissaan 80 % maksimista ja sekin vain osissa harjoitusta (ylämäet juosten/luistellen/pyöräillen, salilla kyykyt jne)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä suosittelen kokeilemaan vesijumppaa. :) Itse kävin siinä rv 32 asti ja oli tosi ihanaa. Jumpan aikana en edes muistanut olevani raskaana. :) Kunhan vauvat syntyvät ja kaikki on ok, niin jatkan varmasti. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana lukea täältä, että on mahdollista liikkua lähes raskauden loppuun asti. Toivottavasti oma olo sallii liikkumisen raskauden aikana, koska liikunta on mun henkireikä. Hypin seinille ja kiukustun herkemmin, jos en pääse liikkumaan muutamaan päivään. Vielä ollaan kuitenkin sen verran alkuviikoilla, että vaikea sanoa tulevasta mitään. Tähän asti olen voinut liikkua niinkuin ennenkin. Toivottavasti sama jatkuu :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ennen raskautta juoksin ja jumppasin säännöllisesti. Alkuraskaudesta oli sen verran paha olo että jos jotain teki niin lähinnä kävi kävelylenkeillä. Keskiraskaudessa jatkoin vähän jumppia, mutta juoksua en pystynyt enää harrastamaan. Vauva painoi sen verran virtsarakkoa että ei pystynyt juoksemaan. Nyt viikolla 28 ja käveleminenkin tuntuu tosi raskaalta. Penikat vaivaa molempia jalkoja ja joutuu kävelemään todella hitaasti. Mummot alkaa menee kohta jo ohi. Eli mulla ainakin tää raskaus on rajottanu liikkumisia ihan totaalisesti. Tuntuu siltä kun ois monta kymmentä kiloa ylipainoa ja supistuksiakin tulee kävellessä, joten ei välillä tiedä että mitä uskaltaa tehdä. Iso kunnioitus niille naisille jotka pystyy juoksemaan ja harrastamaan liikuntaa normaalisti koko raskausajan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekassa raskaudessa liikuin suunnilleen normaalisti, mitä nyt raskaampia jumppia kuten body combat piti loppuvaiheessa jättää väliin. Mutta pace-tunnilla kävin vielä viikkoa ennen synnytystä.

 

Nytkin on suunnitelmissa jatkaa samaa n. 3 krt/viikko jumppa-ohjelmaa, mutta ainakin tällä hetkellä tää iltapäivä-pahoinvointi on välillä niin tuskaista, että mielummin menee ulos, kuin jumppasalille hikoilemaan. Mutta toivottavasti olo kohenee, ja pystyy jatkamaan jumppailuja normaalisti

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ennen raskautta juoksin n 3 kertaa viikossa ja olin juuri ehtinyt ilmoittautua puolimaratonille. Plussan jälkeen juoksin vielä muutaman viikon, mutta kun vatsatauti kaasi sänkyyn rv 8+, en enää oikein jaksanut siitä toivuttuani aloittaa, pahoinvointia ja väsymystäkin oli silloin eniten. Uintia harrastin kerran viikossa, mutta sitten kun rasitukseen liittyen tuli enemmän suppareita rv 17+, vaihdoin vesijuoksuun. Liitoskivut taisi alkaa joskus rv 15-16 paikkeilla (jolloin pystyin vielä lyhyitä matkoja juoksemaan ja juoksu tuntuikin alaselälle ja lantiolle jopa paremmalta kuin reipas kävely) ja niiden vuoksi kävelyvauhtia on pitänyt hidastaa jo nyt tosi paljon. Nyt rv 20+1 ja 3,5 km lenkkiin menee tunti :girl_sigh:

Neuvolaoppaissa neuvottua jumppaa, jossa selkälihaksia ja vinoja vatsalihaksia yms olen tehnyt vaihtelevasti. Kävelylle pitäisi jaksaa lähteä useammin.

Edited by RouvaH

Share this post


Link to post
Share on other sites

Koiran kanssa lenkkeily on sellanen henkireikä, etten luopuis siitä ennenkuin on pakko. Ja onneksi keskiraskauden iskiakipuja lukuunottamatta oon pystnyt hyvin vetään sen pari tuntia päivässä, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Toki vauhti on hitaampaa, mutta hyvin kuitenkin jaksaa. Viimeksi toissapäivänä pyöräilin 6 km anoppilaan, sen pidempään en taida enää raskauden aikana lähteä polkemaan. Tuo matka meni kevyesti, mutta voin kuvitella että pyrstö ei ois tykännyt pidemmästä lenkistä.

 

Muita lajeja ei mun repertuaariin oikeastaan kuulu, työni on melko fyysistä, joten mitään varsinaista hikiliikuntaa ei tule harrastettua enää tuon lenkkeilyn ja pyöräilyn lisäksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now