Sign in to follow this  
Followers 0
Regina

Kotona yli 3-vuotiaiden kanssa

10 posts in this topic

Löytyykö täältä äitejä (tai isejä), jotka ovat kotona edelleen kun nuorinkin lapsista on täyttänyt 3-vuotta? Mikä motivoi tähän valintaan, oletteko saaneet kovasti ihmettelyä/kritiikkiä ympäristöltä? Yli 3-vuotiaiden hoidosta kotona ei kai saa enää minkään valtakunnan tukia? Käyvätkö lapset kerhoissa tms?

Tai löytyykö tätä asiaa tulevaisuudessa harkitsevia? Vai mitä ajatuksia asia herättää?

 

Tuoreimmassa Kaksplussassa oli mielenkiintoinen artikkeli vanhemmista, jotka ovat vielä koulun alkamisenkin jälkeen kotona. Saa jakaa ajatuksia (tai peräti kokemuksia) siitäkin aiheesta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

(Luin vasta nyt, että kyse oli siitä, että nuorinkin on täyttänyt kolme vuotta, mutta menköön nyt tämä kirjoitus tähän, koska vastaahan tämä ainakin joihinkin kysymyksiin.)

 

Meillä on kotona vähän yli 3-vuotias tyttö ja 1 v. 2 kk ikäinen poika. Tyttö on koko ikänsä ollut kotihoidossa (välillä pääasiallinen hoitaja on ollut myös isä) ja ensimmäinen harrastuskin aloitettiin vasta viime syksynä, joka on muskari. Nyt vuoden alusta ollaan sitten enemmän aktivoiduttu käymään muuallakin, kuten perheasemalla, kun lapset nukkuvat päiväunet samaan aikaan. Pienimmäisen vauvavuosi meni enimmäkseen kotona kökkiessä.

 

Monesta paikasta olen saanut kuulla, että 3-vuotias alkaa kaivata jo sitä muiden lasten seuraa ja ovat olleet vähän patistamassa kerhoihin. Tyttö kyllä viihtyy ryhmässä, mutta ei hän kotonakaan seinille pompi, vaan osaa touhuilla täälläkin. Ensi syksyksi olen ajatellut hakea tytölle paikkaa virikekerhoon, joka olisi sitten kahtena päivänä viikossa 3 tuntia.

 

Olen sitä mieltä, että jos muuten puitteet sallivat lasten kotihoidon yli kolmevuotiaanakin, niin mikäs siinä. Jos lapsella ei kuitenkaan ole sisaruksia ja lapsi joutuu aina olemaan kotona, niin tietenkään se ei pitemmän päälle ole kovin hyvä asia, vaan yli 3-vuotias tosiaan kaipaa jo vähän muutakin virikkeitä kuin pelkän kodin ja vanhemmat.

 

Itse menen töihin aikaisintaan vuoden päästä, joten kotihoitoa esikoiselle ehtii kertyä vuosissa ainakin neljä. Pikkuveli sen sijaan joutuu mitä todennäköisimmin menemään hoitoon viimeistään 2,5-vuotiaana. Mikäli taloudellinen tilanne sallisi, niin hoitaisin lapset mieluusti kotona eskari-ikään asti. Tai ainakin osittain kotona.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pojat olivat kotihoidossa siihen asti, kun esikoinen meni eskariin elokuussa 2010. Kuopus aloitti silloin päiväkodissa.

 

 

 

 

Päivitetty :)

Edited by AnneJ.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ovat lapset olleet kotona kouluun menoon asti. Ollaan todella tyytyväisiä tähän valintaan. Ovat kyllä käyneet kerhossa joten jossain sentään . Kovasti jossain vaiheessa saimme kuulla ihmettelyä ja arvostelua siitä miten lapset ei pääse sosiaalistumaan jne. Nyt alkavat olla jo isompia ( eskari ja koululainen) niin nähtävissä on että osaavat ottaa toiset hyvin huomioon ja pärjäävät sosiaalisuudessa ihan mennen tullen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi olisipa se vain mahdollista että pystyisikin olemaan kotona ainakin siihen asti kun kouluun menevät. Harvoilla vain taitaa olla mahdollista, kun pelkästään kotihoidontuellakaan harva pärjää. Sehän vasta olisikin unelma kun voisi olla "kotirouva" ja käydä vain "huvikseen" töissä jos alkaa seinät kaatumaan päälle.

 

Meillä esikoinen meni 1,5 vuoden iässä hoitoon ja viihtyi hyvin. Kakkonen kun syntyi oltiin kotohoidossa, esikoinen kävin kerran viikkossa kerhossa. Sitten kun kakkonen oli noin 10kk menivät kumpikin hoitoon. Nyt taas kun kolmonen syntyi on nro2 on kotihoidossa ja esikoinen eskarissa. Kyllä huomaa että tarviivat muutakin seuraa kuin äidin, kun ovat tottuneet kuitenkin pienestää pitäen käymään hoidossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuopus menee syksyllä eskariin, ja edelleen olen kotona! Luulen, että taloudellisesti kotiin jääminen kotihoidon tuen loppumisen jälkeenkin olisi mahdollista useammalle kuin uskotaankaan. Kotiäitifoorumilla on paljon puhuttu siitä, miten rahat saadaan riittämään: kotiäitiys mahdollistaa myös huomattavat säästöt joillakin elämänalueilla, kotona on mahdollista tehdä ansiotyötä jne. Jos siis unelmoit kotiäitiydestä, älä anna rahan olla esteenä! Ansiotyöhön pitäisi palata vain omasta halusta.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onhan se tänä päivänä ainoa hyväksyttävä vaihtoehto, että viimeistään 3-vuotias on päivähoitoon laitettava. Tosiasiassa virikkeitä ja seuraa voi saada monenlaisista kerhoista sun muista muskareista, joten ei minusta kotiäitiydessä ole mitään noloa jos sitä haluaa ja siihen on mahdollisuus.

Edited by Gretel

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onhan se tänä päivänä ainoa hyväksyttävä vaihtoehto, että viimeistään 3-vuotias on päivähoitoon laitettava.

 

Ei kun kyllä ne nuoremmatkin pitää jo sinne päivähoitoon laittaa jotta saadaan mahdollisimman moni verorahoja tienaamaan. Se on elämän tarkoitus.:girl_sigh:

 

Täällä olisi tarkoituksena jatkaa kotona kuopuksenkin täytettyä kolme. Jotain osa-aikaista työtä olisi tarkoitus minun yrittää löytää. Mitään ihmeempää sen ei tarvitse olla kun nytkin tuolla kotihoidontuella ilman kuntalisiä ja miehen tuloilla tullaan jotenkuten toimeen.

 

Syynä kotona oloon on yksinkertaisesti se että haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa lasteni kanssa nyt kun he vielä suostuvat aikaansa kanssani viettämään.:girl_crazy:

 

Esikoinen käy seurakunnan kerhossa pari kertaa viikossa ja kuopus aloittanee saman ensi syksynä. Lisäksi käymme muskareissa, puistoissa ja esikoinen aloitti liikuntakoulunkin. Välillä tuntuu että tässäkin on jo liikaa kun koko ajan ollaan menossa. Eli niitä paljon kuulutettuja sosiaalisia taitoja oppii kyllä ihan tarpeeksi ilman päivähoitoakin. Niitä kun voi itsekin vanhempana lapsilleen opettaa.

 

Ihmettelyä ja suoraa kritiikkiäkin saa kuulla ihan viikottain. Varsinkin kun esikoinen on jo 4-vuotias niin onhan se ihan ennenkuulumatonta että tuon ikäistä ei vielä päästetä nauttimaan päiväkodin riemuista... Mutta, kuten edellinenkin totesi, onpahan ihmisillä sitten jotain ihmeteltävää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Tästä olikin juttua lehdessä tässä joku päivä, että Suomessa on aika huonot mahdollisuudet tehdä osa-aikatyötä verrattuna moniin Keski-Euroopan maihin. Luulen että moni joka muuten jää kokonaan kotiin voisi tarttua siihen vaihtoehtoon. Noin ylipäätään minusta on törkeää mennä arvostelemaan ihmisten valintoja päin näköä. Eikö se ole aina ihannetilanne, jos voi järjestää elämänsä niin kuin haluaa eikä joudu töihin/kotiin pakon edessä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen jo pitkään miettinyt tuota osa-aikatyön mahdottomuutta. Kun vouhkataan ja vaahdotaan siitä kuinka pitäisi pidentää niitä työuria ja kuitenkin minäkin olen muka sellaiselle alalle valmistunut jossa pitää istua toimistossa virastoaikaan. Ylitöitä toki saa tehdä mielensä mukaan milloin vain. Ja kotoa käsin voi tehdä etänä töitä sairaslomilla mutta ei muuten.:girl_mad: Kun asiakkaatkin ovat ripoteltuna ympäri maailmaa niin en vaan käsitä miksi minun olisi istuttava siellä 8-16 Suomen aikaa.:skilletgirl:

 

Olen nyt yrittänyt yli vuoden katsoa melkein mitä vain työtä jota voisi tehdä arkisin kello 17 jälkeen ja viikonloppuisin mutta ei... Kun ei niin ei.

Edited by ireis

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0