*NuuNuu*

Tunnetko katkeruutta plussanneita kohtaan?

318 posts in this topic

Mua lähinnä ärsyttää sellaset joilla on jo lapsi tai useampi ja silti itkevät kun eivät ole toista tai kolmatta ym. vielä saaneet alulle. Me aloitimme kyllä ihan vasta yrittämään, mut sitä ennen on ollut että tulee jos tulee, mutta eipä ole näkynyt. Ja sitte ne nuoret/teinit joille syntyy lapset maaliskuussa eli tietää varmasti milloin on lapsi saanut alkunsa ja sen onko toivottu vai vahinko.

Share this post


Link to post
Share on other sites

...Ja tosiaan tarkoitan nuilla teiniäideillä niitä 15-16vuotiaita, jotka on itsekkin vielä lapsia...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä kauemmin tämä yritys on kestänyt, sitä enemmän tuntuu pahalle... Ärsyttää esim. minua nuoremmat, jotka ovat raskautuneet ja semmoiset, joilla ei mielestäni ole niin hyvä elämäntilanne vauvaa ajatellen kuin meillä. Toki jokainen tavallaan. Toivottavasti joku ymmärtää tän pointin. Siis minusta tuntuu pahalle, että en ole vieläkään raskaana, vaikka aika olisi nyt oikea (tai niin oikea kun se nyt voi olla) ja kaikki asiat kunnossa. Moni puolituttu nuoruusajoilta on saanut lapsia teini-iässä ja ehtineet erota lapsen isästä jo useampaan kertaan, koulut käymättä yms... Jotenkin semmoinen saa fiilikset tosi mataliksi..

Share this post


Link to post
Share on other sites

En tunne katkeruutta plussanneita kavereitani kohtaan mutta pientä kateutta kylläkin. Itselläni on ollut vauvakuume jo vuosia mutta monista (itsestämme riippumattomista) syistä emme pystyneet mieheni kanssa aloittamaan vauvan yritystä ennen kuin vasta nyt. Olen kyllä erittäin iloinen ja onnellinen ystävieni puolesta, mutta samaan aikaan kateellinen ja harmissani, että meillä ei ole vielä tärpännyt kun olen jo NIIIIIN kauan sitä odottanut ja toivonut. Minäkö kärsimätön, YK2 vasta menossa... :rolleyes: Varsinkin se harmittaa, että lähipiirissäni on ollut vuoden sisällä viisi (!) tapausta jotka ovat suoraan tunnustaneet, että raskaus tärppäsi ekasta kierrosta. Miksei meillä kaikilla voi olla yhtä hyvä tuuri? Yritän kuitenkin ajatella positiivisesti ja toivon, että meilläkin tärppäisi pian. Tuntemattomien henkilöiden raskaudet ja vauvat eivät herätä minkäänlaista katkeruutta, kateutta tai harmistusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En, enkä oikeastaan kateuttakaan. Pystyn olemaan vilpittömän onnellinen, sillä se on heidän elämä, eikä ole millään tavalla meiltä pois. Ärsyynnyn vaan ajattelemattomista kommenteista, kuten että "tuli ihan vahingossa, ei edes oikeastaan yritetty" tai "taktikoitiin että saadaan tyttö ja että syntyy kesällä, jolloin saadaan pitkät lomat parhaaseen loma-aikaan". En myöskään soisi lapsia ihmisille, jotka eivät kykene huolehtimaan edes itsestään! :skilletgirl:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En tunne katkeruutta. Aidosti olen onnellinen tuttujen ja ystävien raskauksista. Vieraiden ihmisten raskaudet ei hetkauta suuntaan eikä toiseen. Työn puolesta vaan monesti joutuu ihmettelemään/ärsyyntymään jne. kun vauvoja pukkaa ihmisille, joille niitä ei todellakaan tarvitsisi tulla. Kamala surku tulee jo etukäteen sen syntyvän lapsen puolesta :girl_to_take_umbrage2: Mainittakoon että työskentelen lastensuojelualalla...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ja mä oisin sun asiakas, jos oisit ollut sillon töissä, kun mä olin vauva! girl_sigh.gif Mut onneks oli hyviä lastensuojeluviranomaisia silloinkin ja sain uuden ihanan perheen jo vauvana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse yhden keskenmenon kokeneena (ennen KM en tuntenut mitään muiden uutisista tai kommenteista) nykyään tunnen lähinnä ärsyyntymistä niitä kohtaan, jotka kitkuttaa kun ne ei saa jotain kolmatta tms lastaan. Ja sit toki nää niinkuin tuolla jo mainittiin "huutelijat" että "pamahdin paksux, vaik olisin mieluummin ottanut koiran" niin ne kyllä närästää.. Muuten en ole kyllä tuntenut mitään negatiivisiä ajatuksia plussauutisista.

Edited by Syksy11

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsellä on ympärillä enemmän ja vähemmän porukka raskautunut. Ja iloinen olen jokaisen puolesta, mutta sitten on näitä jotka ei todellakaan ole lasta ajatellut, seurusteluaki ollu joku muutama kuukausi, ja vahinko käynyt.

 

Mikä siinä oikein on?? Tuntuu ettei itte millään, miksei, voi miksei meillekin voisi tulla lasta? :girl_sad:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katkeruutta (tai surua tai mitä se sitten liekään) koen hyvin valikoivasti. Omien sisarusten/kavereitten tai muuten läheisten ihmisten raskausuutisista ei voi kuin iloita, mutta on tapauksia, joista väkisinkin tulee mieleen, että olis voinu jäädä plussa tulematta, kun ei kerran meilläkään.. Joissakin tapauksissa ajatukseen on pitänyt hetki totutella. Eli vauvauutiset aiheuttaa hyvin erilaisia reaktioita, voisi kiteyttää. Mutta useamman vuoden jälkeen kaikkeen alkaa tottumaan.

 

Ja myönnän (olen inhottava ihminen, tiedän) että kerran olen jopa ollut iloinen, kun tuttu sai keskenmenon. Ei ole mun asia arvioida, kuka on hyvä vanhempi, mutta tämä tapaus ei olisi pärjännyt, edes lastensuojelun avustuksella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En oikeestaan koe katkeruutta muiden plussista. Kateutta välillä, mutta sitä taitaa muillakin yrittäjillä olla välillä :blush: Myönnän kyllä joistain plussista kuullessani ajatelleeni ettei ehkä ole ihan oikeutettua, kun "vahingossa" tärppää eikä elämäntilanne ehkä ole vielä parasmahdollinen eikä joitain vaan osaa kuvitella vanhempina. sukulaisten ja ystävien raskausuutiset ei harmita, vaan olen aidosti iloinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onhan niitä tunteita ihmisellä eikä niille mitään mahda, mutta eikö voisi järjellä ajatella, että toisten plussat eivät ole itseltä pois ja sitä kautta vapautua kateudesta? Eräs kaverini liikuttui pienestä tulevalle vauvalle tarkoitetusta lahjasta häkellyttävän paljon vain siksi, että ylipäätään joku ikätoveri iloitsi hänen uutisestaan. Kukaan muu ei ilmeisesti kyennyt. Olen miettinyt, onkohan omakaan muksuni tervetullut tähän maailmaan muiden kuin isovanhempien mielestä. :girl_sad:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän se pahalta tuntuu, kun kuulee koko ajan ympäriltä raskausuutisia. Miks kaikki muut on raskaana paitsi minä? Hyvien kavereiden uutisista toki osaan iloitakin, et en nyt ihan katkeruutta sanoisi tuntevani.

Edited by RouvaH

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä kauemmin tämä yritys on kestänyt, sitä enemmän tuntuu pahalle... Ärsyttää esim. minua nuoremmat, jotka ovat raskautuneet ja semmoiset, joilla ei mielestäni ole niin hyvä elämäntilanne vauvaa ajatellen kuin meillä. Toki jokainen tavallaan. Toivottavasti joku ymmärtää tän pointin. Siis minusta tuntuu pahalle, että en ole vieläkään raskaana, vaikka aika olisi nyt oikea (tai niin oikea kun se nyt voi olla) ja kaikki asiat kunnossa. Moni puolituttu nuoruusajoilta on saanut lapsia teini-iässä ja ehtineet erota lapsen isästä jo useampaan kertaan, koulut käymättä yms... Jotenkin semmoinen saa fiilikset tosi mataliksi..

 

Suunnilleen näin mullakin. Jopa hyvien kavereiden vauvauutiset saa ensi alkuun pahalle mielelle ja pohtimaan maailman epäoikeudenmukaisuutta. Pahimmilta tuntuu aina ne "olihan se aluks shokki, kun ei me vielä pariin vuoteen oltu lasta ajateltu hommata" -kommentit ja tapaukset. Kun olen sitten uutisia saanut päivän, pari itsekseni sulatella, pystyn kuitenkin aidosti iloitsemaan heidän onnestaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katkera en, kateellinen kyllä.. Varsinkin sellaisille ekasta tjot- kierrosta / samoilla saunanlauteilla istumisesta / miehen katsomisesta raskaaksi tulleille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oikeestaan hmmh.. Siitä olen ehkä hieman kateellinen ,että jotkut tosiaan tulee niin helposti raskaaksi. Ite kun en koskaan oo tullu siitä ekasta kierrosta todellakaan raskaaksi. 3 raskautta /raskauden alkua on takana ja toisaalta olen enemmänkin kateellinen siitä ajatuksesta,että joillekin se plussa on sama asia kuin vauva. Minulle se ei ole koskaan ollut sitä. plussa testissä ei mulle kerro yhtään mitään- ehkä jälleen kerran yhdestä epäonnistumisen mahdollisuudesta. plussa testissä sinänsä ei oo mulle mitenkään merkittävä juttu, vaan kaikki ne ultrat ja viikot sen jälkeen:).

 

 

Toisaalta nyt kun on mennyt aikaa tuosta viimesestä plussasta se vajaa vuosi kohta niin jokainen plussa eri palstoilla yms. on kyllä aina jonkinlainen puukonisku sydämmeen. minäkin haluaisin jälleen kokea sen ihanan hetken ku siihen testiin piirtyy ne kaksi viivaa:)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katkeruuden koen ohittaneeni, mutta kyllä se kateuden pisto tuntuu jokaisen uuden raskausuutisen kohdalla..monia kavereita välttelen, koska en kestä niitä sääliviä katseita, hyvää tarkoittavia neuvoja ja keskusteluja äitinä olemisen ihanuudesta.. Ihan kun puukkoa haavassa käännettäisiin.. Huomaan, että mieskin on alkanut välttelemään joitain kavereitaan, kai se jatkuva utelu satuttaa myös häntä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

kuukautisten aikaan saatan itkeä et miks meille ei tuu vauvaa tai viimeksi ainakin itkin kaksi kertaa mut kun muuna aikana on kuullut vauvauutisia nii on vaan ollu iloinen et ihanaa lisää vauvoja :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuntemattomampi plussa aiheuttaa tunteen, että joko noikin. Mutta onneksi tunne menee aika nopeasti ohi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oon koettanut ylläpitää sellaista ajatusmaailmaa, että toisten plussat ei vähennä meidän mahdollisuutta saada lapsi. Että on toisten ihmisten elämän käsikirjoitukset ja sitten on meidän käsikirjoitus. Ja jostain syystä meidän käsikirjoituksessa plussaa pitää odottaa pidempään. Yritän iloita muiden plussista, jotta voin tulevaisuudessa hyvällä mielin ottaa vastaan toisten ilon meidän plussasta (toivo elää vielä).

 

Toisaalta se, että muut plussaavat (erityisesti pitkään yrittäneet), ylläpitää myös uskoa siihen, että ihmisten on ylipäänsä mahdollista tulla raskaaksi. Välillä oman pitkän yrityksen aikana unohtuu se mahdollisuus kokonaan :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mä olen hyvin samoilla mielin. Ei ole mitenkään minulta pois, jos joku muu tulee raskaaksi, kävipä se kuinka helposti ja nopeasti tahansa. Toisaalta me ei vielä edes yritetä, joten varaan oikeuden muuttaa mieleni, jos meillä raskaaksi tuleminen pitkittyy kauheasti. :gsala:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Myönnän olevani katkera, jos jollekkin tutulle tulee plussa vahingossa. Kateellinen jos kaveri saa heti plussan. Ja onnellinen jos pitkään yrittäneet saavat sen plussansa viimein.

 

Yritän kovasti takoa päähäni, ettei se muiden plussa ole meiltä pois. Se ei vain aina onnistu...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oon koettanut ylläpitää sellaista ajatusmaailmaa, että toisten plussat ei vähennä meidän mahdollisuutta saada lapsi. Että on toisten ihmisten elämän käsikirjoitukset ja sitten on meidän käsikirjoitus. Ja jostain syystä meidän käsikirjoituksessa plussaa pitää odottaa pidempään. Yritän iloita muiden plussista, jotta voin tulevaisuudessa hyvällä mielin ottaa vastaan toisten ilon meidän plussasta (toivo elää vielä).

 

Toisaalta se, että muut plussaavat (erityisesti pitkään yrittäneet), ylläpitää myös uskoa siihen, että ihmisten on ylipäänsä mahdollista tulla raskaaksi. Välillä oman pitkän yrityksen aikana unohtuu se mahdollisuus kokonaan :)

Allekirjoitan sanasta sanaan!

 

Meilla plussaa odotettiin melkein kolme vuotta ja sina aikana lahipiiriin syntyi lahemmas 30 vauvaa, mutten missaan vaiheessa katkeroitunut tai kadehtinut vaan iloitsin perheenjasenten ja ystavien mukana ja sain paljon haliterapiaa toinen toistaan suloisemmilta palleroilta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tavallaan kyllä. Vaikka ei kenenkään muun raskautuminen olekaan multa pois. Meillä minä kuumeilen pahasti ja kovasti. Mies on taas ehdoton ei kannalla ja et nää kaks tyttöä riittää. Itellä välilä oikee rinnasta kourasee ku aattelen että ei enempää lapsia... :/

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now