Annma

Olisi ihana nimi MUTTA...

389 posts in this topic

täällä kans tykätään helmistä, mutta sitä on nykyään niin paljon, että ollaan hylätty se tyystin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ninja ja Sissi olisivat mielestäni ihania nimiä, mutten viitsisi/rohkenisi omalle lapselle laittaa kun tulee taistelu- ja armeijameininki niistä mieleen. Muuten olisivat ihania :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ronja oli "varma valinta" tytön nimeksi siitä lähtien kun ryövärintyttären ekaa kertaa ala-asteella luin. Tippui sitten ehdottomasti pois kun (yllätys, yllätys) näyttää tuon kirjan lukeneen aika moni muukin (olisi jo useampikin kaima luokkakaverina).

 

Nimet on valmiina sekä tytölle että pojalle, nyt vaan pitäisi se nimen haltija löytää. :)

 

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos joku kavereistani antaisi lapsellensa saman nimen kuin mulla, niin en ajattelisi, että se on jotenkin minun "kunniakseni" annettu. Eikä häiritisi myöskään yhtään. Enemmänkin voisin kyllä olla iloinen siitä, etten ole onnistunut pilaamaan olemuksellani heiltä tätä nimeä. :girl_haha: Mun toinen nimi onkin sitten niin harvinainen (väestärekisterin mukaan olen ensimmäinen sen haltija Suomessa, jälkeeni on pari tullut. Äitini tosin väittää, että ottivat sen aikoinaan kuolinilmoituksesta, tiedä häntä..), että siitä kyllä ajattelisin, että se on mun nimestä keksitty. Mutta ei haittaisi, vaan tosiaan olisi mun mielestä hienoa, jos nimi kelpaisi jollekulle. Olen yrittänyt miehelleni ehdottaa, että jos tyttö tulee, sen voisi antaa toiseksi nimeksi myös hänelle, mutta ei mies oikein innostu. On sitä mieltä, että meidän lapset voi sen sitten halutessaan omille lapsilleen antaa, mutta että kyllä sukupolvi pitää välissä olla. No, olen samaa mieltä periaatteessa, mutta pidän nimestäni ja olisi kiva, että se säilyisi suvussa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nimet on tulokkaalle aika hyvin mietittynä (on hän sitten tyttö tai poika), mutta niitä pohtiessa monet putosivat pois jostakin seuraavasta syystä

 

a) nimi on nykyisin liian yleisesti suosittu

B) lähipiirissä on samanniminen lapsi

c) epämiellyttävät mielleyhtymät nimestä (joko suoraan siipalle tai mulle tulleet, tai sitten joku muu on sattunut sanomaan oman mielleyhtymänsä ääneen, joka on ikäänkuin "pilannut" kyseisen nimen)

d) ei vaan kolahtanut molemmille

 

Lisäksi itselläni on lievä s-vika, ja ehkä siihen liittyen kovin ässäisiä nimiä ei ole tullut edes mietittyä - olisihan se mukava, että mamma osaisi sanoa ainakin muksunsa kutsumanimen oikein ;)

Ja sitten ollaan pähkäilty toki nimen sopivuutta sukunimen kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moni on hylännyt jonkun nimen siksi, että se on liian suosittu.

 

Me valittiin lapsen nimeksi sellainen, joka on 10 suosituimman etunimen joukossa. Katsottiin valintatilanteessa noita väestörekisterikeskuksen nimitaulukoita. Suosituimmankin nimen saa vain n. 1,5 prosenttia vuoden aikana syntyneistä lapsista. Eli jos koulussa on 100 ekaluokkalaista, silloin tuossa joukossa on mun logiikan mukaan keskimäärin 1-2 samannimistä lasta. Nykyään noita nimivaihtoehtoja on niin paljon, että suosituimmatkaan nimet eivät ole niin suosittuja kuin ennen vanhaan kaikki Mikot ja Minnat, joita saattoi samalla luokalla olla 3 kpl.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ihan totta, mutta muistan lukeneeni artikkelin, jossa joku asiantuntija painotti, että nimethän eivät jakaudu tasaisesti koko väestön kesken vaan perheen maantieteellinen sijainti, sosioekonominen asema yms. vaikuttaa vahvasti nimen antamiseen ja tästä syystä kaikki nimet eivät ole yhtä suosittuja kaikissa paikoissa ja toisaalta taas jonkun nimisiä lapsia "kasaantuu" tietyille alueille enemmän.

 

Meilläkin oli nimeä rajoittavina tekijöinä mm. se, että nimi löytyy lähipiiristä tai rimmaa huonosti sukunimen kanssa. Mua vaivasi erityisesti nimistä väännettävät lempinimet (ja tästä syystä jo aiemmin mainittu ihana Jaakko jäi pois harkinnasta kun en halunnut, että lapsesta tulee Jake...), miehellä puolestaan on ärsyttävä tapa vääntää nimistä kaiken maailman sanaleikkejä ja mielikuvia ja tyrmätä näin moni mun suosikkinimi (miehen mielestä esimerkiksi Riku on ilmiselvästi rikollisen nimi <_< ).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin olen mieltänyt erään nimen tosi suosituksi ihmisten puheiden perusteella. Tarkemmin asiaa tutkailtuani huomasin, ettei se nyt ihan niiden suosituimpien listalla olekaan, ainakaan kärkipäässä. Ja viime aikoina kun olen Hesarin kastettujen palstaa lueskellut, niin moni muu nimi on tullut paljon useammin vastaan (tämä oma suosikkini vain pari kertaa toisena nimenä).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän esikoispojalle oli kaksi nimivaihtoehtoa. Se jota ei valittu, oli Ossi, ja vaikka nimi on edelleen yksi mun suosikeistani, se on liian samanlainen esikoisen nimen kanssa :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun ehdoton pojannimisuosikki (kun nyt näyttäs vaan näitä poikia tulevan...) olis Sulo, mutta en VOI tehdä lapselle sitä, koska, kyllä, sukunimi on Vilén...saattaisi monia (varsinkin keski-ikäisiä) naurattaa ja voisi tulla kommenttia "kun halvalla sai"..... :) (siispä käytämme sitä hyvänä nimimerkkinä...:) )

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sukunimessä on r ja k, joten vaatimuksena on jokin pehmeän kuuloinen nimi. Eli kaikki missä on ainakin r ovat poisluettuja.

 

Sellaista en antaisi, joka tuo mieleen jonkun exän, vanhan ei niin miellyttävän tutun tai jonkun lähipiirissä. Itse olisin voinut antaa lapselleme nimeksi miehen mummin etunimen (ei kutsumanimi), mutta mies ei halunnut, sillä mummi on yhä elossa (?). Itse en ajatellut sillä olevan väliä, luulisi että päinvastoin olisi otettu... noh, jäi ainakin nyt ensimmäiselle antamatta.

 

Mies vitsillä ehdotti, että annetaan jos joskus poika tulee niin nimeksi Kunto.. Sasi ainakin päiväkodissa kuulla että "Sieltä tulevat Kunnon vanhemmat :D heh... Eipä kuitenkaan taideta...!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kivoja ja ei niin yleisiä pojannimiä tulee mulle aika helposti mieleen, mutta tytönnimien kanssa on aina sama tenkkapoo: ne harvat tytönnimet, jotka on tulleet tähän mennessä mieleen, on niitä yleisimpiä. Hyviä nimiä siis muuten, mutta mulle yksi nimivalintakriteeri on kieltämättä se, että se ei mielellään saisi olla ns. muotinimi. Esimerkiksi tykkään Ainosta ja Helmistä mutta ovat kovin suosittuja nykyään. Enkä kyllä ihmettelekään, miksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä sekä minä että mieheni punatukkaisia ja pisamaisia, joten tyttärestä Ei vaan voinut tulla Hilkka (nimellä olisi ollut ihana esikuva suvussa) ... jokainen arvaa tykönään mahdollisen lempinimen...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi nimi tippuu vaihtoehtolistalta pois..

Koska on liian samanlainen kuin esikoisen nimi, on liian suosittu ja yleistynyt ja ärsyttävintä että on aivan iiiiiihana nimi, mutta sitten mies tai minä tuntee/tietää/tutustuu johonkin todella ärsyttävään tämän nimiseen tyyppiin. En myöskään haluaisi antaa samaa tai liian samanlaista nimeä kuin jollain tutulla tai tutun lapsella. Onneks on nimiä maailma pullollaan, niin ei kuiteskaan lopu vaihtoehdot kesken. :girl_wink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielessäni oli aivan ihana, äänteellisesti ja kieliasullisesti kaunis tytön nimi jonka olin jo varma että annan jos saan joskus tyttären. Mieskin piti nimestä. Kuinka ollakaan luin erään klassikkoteoksen jossa ko. nimen omaava tyttö koki julman päätöksen elämälleen. Ehkä vähän taikauskoista ajattelua, mutta tuo nimi meni kyllä hylkäykseen !:D

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Olisi jäänyt multakin antamatta :lol:

Itseltäni jäi antamatta etunimeksi nimi, joka on myös suvussa aiemmin ollut. Meillä on niin pieni suku, etten halua lapsellani olevan täyskaimma. Vaikkakin kaima onkin kuollut ja ollut ensimmäisiä nimen haltioita. Olen tottunut siihen, että oma nimi on ainutlaatuinen ja haluan säilyttää niin myös lapsilleni.

Edited by pikkaraiset

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me annettiin tytölle varmaan juuri tuo kotikisun harkitsema nimi. Päätin vaan aikanaan lakata ajattelemasta tuosta "klassikkoteoksen hahmo"-kohdasta pidemmälle. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tällä hetkellä vihdoin sellaiset edes vähän suosikkinimet tytölle ja pojalle... Ongelma vaan on, että on vähän hassua, kun meidän tutuista löytyy hirveästi molempaa nimeä :D Kyseessä on siis nimet, jotka on meidän ikäluokassa tosi yleisiä eli n.900-1300kpl/vuosi annettu, mutta nykyään niitä annetaan vain noin 100kpl/vuosi lapsille nimiksi. Eli nimet ovat super-suosikkeja 80-luvulta kuten esimerkiksi Ville ja Johanna. Jokainen täällä varmaan tuntee aika monta tuon nimistä :grin: Tällä vuosikymmenellä ne meidän miettimät nimet taas on juurikin aika harvinaisia.

Tää ongelma ratkes sitten sillä, että rakenneultran jälkeen molemmille tuli voimakas tunne, että ei siellä mahassa ole sen suosikkinimen oloinen tyyppi ollenkaan :grin: Sukupuolikin siis selvisi ja nimi samalla (tyttö/poika). Hassua, että molemmille tuli tosi vahvana sama tunne, vaikka ei siinä ultrassa nyt niin selkeästi itse vauvaa näe! Nimipohdinta on siis aloitettava kokonaan alusta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heti kun sain tietää, että esikoinen on tyttö, halusin nimeksi Lydia Olga Marian. Mies taas ehdottomasti Idan (on koko ikänsä tykännyt tuosta nimestä ja halunnut sen antaa kun hänelle tyttö tulee), mikä ei kelvannut mulle, koska mulla on läheinen serkku, jota kutsuttiin pienenä Idaksi. Vaikka kutsumanimi on muuttunut, serkku on yhä mm. blogimaailmassa Ida, joten miellän sen liian vahvasti hänen nimekseen. Mies ehdotti Idaa toiseksi nimeksi, mutta sitten taas Lydia ei käynyt (Lydia Ida Maria kuulostaa hölmöltä), joten minä tein myönnytyksen etunimessä ja Lydia ja Olga jäivät pois. Nyt meillä on mielestäni tytölle kaunein nimi maailmassa!

 

Yksi nimi, johon ollaan molemmat tykästytty on Liina. Valitettavasti se on liian samankaltainen sen nimen kanssa, jonka valitsimme esikoiselle. Omassa sisarussarjassani on Eemil ja Eetu ja aina kun luettelen meidän nimiä, luullaan poikia kaksosiksi. En halua, että omista lapsistani tulee sama mielikuva.

 

Tiina - Rakastuin tähän Tiina-kirjojen vuoksi. Eräs tuntemani Tiina on kuitenkin niin vastenmielinen persoona, että hänet nähdessään tekisi mieli itkeä.

Aino, Maija, Martta ja Laura - löytyvät kaikki lähisuvusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mietimme pojallemme nimeä Pietu: sukunimessä on kuitenkin alkukirjaimena R, joten tottakai ajattelin heti että joku fiksu keksii vääntää Pietusta pierun. Ehkä vähän höhlä, mut en todellakaan halua millään tavalla edesauttaa sitä asiaa, että poikaamme saatettaisiin kiusata.:girl_sigh:

 

Lenniä ajateltiin kanssa, mutta jokainen, jolle kerroimme kyseisen nimen, sanoi VÄLITTÖMÄSTI "ai Lenni-Kalle Taipale?". AARGH. Mä kun ajattelin pikkuruista Lenni Lokinpoikasta, mun omassa masussa kasvavaa höyhensarjalaista :lipsrsealed: Nimi siis jäi käyttämättä mielleyhtymän takia.

 

Mä päätin nuorempana (noin 12-vuotiaana), et jos saan tytön, hänen nimekseen tulee Kaila. Kunnes parikymppisenä sain kuulla, että se on sukunimi. Nimi Kayla lausuttaisiin samalla tavalla, mutta se ei todellakaan ole sama kuin tää suomalaisempi versio. Jää siis käyttämättä. Ja voinhan aina antaa mahdolliselle tulevalle tytölle nimeksi Aila, joka on hyvin lähellä ja itse asiassa vielä ihanampi nimi :girl_wink:

 

80-luvun nimet (Laura, Karoliina, Henna, Miia, Olli, Henri..) jäävät myös käyttämättä. En ole ikinä oikeen välittänyt näistä. Nimessä pitää olla jotain säpinää, jotain mikä jää mieleen ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Koirilla käytetään aika paljon kivoja ihmisten nimiä, joten niitä ei osaa enää ajatella ihmisnimiksi. Tälläisiä ovat ainakin Aino, Veera ja Urho.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta Felix olisi ihana nimi mutta se on hassunkuuloinen meidan sukunimen kanssa. :girl_to_take_umbrage2:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tessa olisi ollut ihana - mutta se on taas minusta koirannimi. Meillä nimiehdotukset neidille kaatui aikanaan lähes kaikki siihen ettei mies tykännyt :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now