Sign in to follow this  
Followers 0
Charlize

Mitä koulua lapsesi käy / tulee käymään?

136 posts in this topic

Onko lapsesi / aiotko laittaa lapsesi kunnalliseen kouluun vai yksityiselle? Jos yksityiselle, niin mikä koulu?

Ja miten kommentoit kokemusta tai valintaasi ?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Todennäköisesti mahdollisen tulevan esikoulun viereiseen kouluun pojat ovat menossa. Esikoinen menee tänä vuonna esikouluun (ei ole vielä tullut päätöstä, että pääsikö siihen ekana haettuun vai ei). Pojat ovat kaksikielisiä (suomi ja ruotsi), mutta menevät suomenkieliseen kouluun. Ja voi sitä valituksen määrää, että miksi niin :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eihän meillä täälä suomessa taida varsinaisesti yksityisiä kouluja olla :girl_to_take_umbrage2: Steiner ja pari muuta "ei perus-peruskoulua", mutta varsinaisesti ei kuitenkaan voida yksityisistä kouluista puhua.

 

Meillä esikoinen on ihan oman kunnan tavallisessa koulussa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Suomessa on tällä hetkellä vajaa 70 yksityistä perusopetusta antavaa koulua :) . Suurin osa niistä tosin noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa, mutta painotukset ovat vähän erilaisia. Yksityisiä kouluja ovat mm. Steiner-koulut, kristilliset koulut ja kansainväliset koulut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille kansainvälinen koulu olisi ihan ehdoton valinta.

Suureksi onneksi täällä - vaikkakin on vain vajaan 30 000 asukkaan kunta- meillä löytyy sekä kristillinen että Steiner koulu.

Toki tämä on meidän kohdalla hyvissä ajoin harkittua - koululainen kun on vielä äidin masussa.

Eihän sitä tiedä olemmeko enää silloin tällä paikkakunnalla edes.

Mutta 100 % ABSOLUT EI kunnallista joukkokarsinaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta 100 % ABSOLUT EI kunnallista joukkokarsinaa.

 

Mä kyllä rohkenen väittää, että Suomessa ei merkittäviä eroja ole yksityisissä ja julkisissa kouluissa. Valtakunnallista opetussuunnitelmaa tosiaan suurimmassa osassa noudatetaan. Lähinnä nuo erot ovat painotuksissa, esimerkiksi kristilliset koulut painottavat kristillisiä arvoja, Steinerissa nojaudutaan puolestaan steinerpedagogiikkaan. Näkisin, että nämä koulut valitaan pitkälti maailmankatsomuksellisista syistä. Tosin ei kyllä aina niistäkään - itse julkisessa oppilaitoksessa työskentelevänä törmään jatkuvasti vallan merkillisiin käsityksiin esimerkiksi Steiner-kouluista. Jotkut vanhemmat kuvittelevat, että niissä harjoitetaan jotain mystisiä salatieteitä, jotkut taas pitävät Steineria loistovaihtoehtona oppilaalle, jolla on paljon oppimisvaikeuksia ilman mitään tietoa ja käsitystä siitä, millaisiin käytäntöihin kyseinen pedagogiikka nojautuu.

 

Jos julkiset peruskoulut eivät kiinnosta, suosittelen tutustumaan ennen kouluvalintaa eri oppilaitosten arvoihin, taustalla oleviin ideologioihin sekä käytäntöihin (millaisia materiaaleja käytetään, millaiset ovat luokkakoot, onko saatavilla erityis- tai tukiopetusta tarvittaessa jne.) ja tekemään valinnan niiden pohjalta :) .

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta eikös valtio rahoita steinereita ja muita "yksityisiä" kouluja tässä maassa?

 

Tarkoitin siis sitä, että meillä ei ole sellaisia yksityiskouluja mitä esim jenkkilässä (ja monessa muussa maassa) on tarjolla isolla rahalla tai stipendeillä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Joo, yksityiskoulua ylläpitävä yhteisö ei saa tavoitella voittoa ja lukukausimaksuja ei ilmeisesti saa periä eli toiminta pyörii valtion ja kuntien rahoituksella :) .

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen jotenkin tykästynyt Montessori-pedagogiikkaan. En vaan jaksa käytännössä vaivautua laittamaan lasta edes Montessori-päiväkotiin, joten voi hyvin olla, että jää tuo peruskoulukin ihan vaan tavalliseksi.

 

Joten ahdistaa sekin, että noihin on "pakko" ilmoittautua niin aikaisin. Kun eihän sitä tiedä, missä edes asuu siinä vaiheessa, kun asia (päiväkoti tai koulu) on ajankohtainen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Joo, yksityiskoulua ylläpitävä yhteisö ei saa tavoitella voittoa ja lukukausimaksuja ei ilmeisesti saa periä eli toiminta pyörii valtion ja kuntien rahoituksella :) .

Eivät kaikki Suomessa toimivat yksityiset koulut ole maksuttomia. Monessa kansainvälisessä koulussa peritään lukukausimaksuja, jotka voivat korkeimmillaan olla jopa useita tuhansia euroja vuodessa. Lisäksi ainakin joissain kouluissa on niin, että itse perusopetus on maksutonta, mutta kouluun otettaessa ensisijalla ovat ne lapset, jotka ovat osallistuneet koulun haluamaan esiopetukseen, joka puolestaan on maksullista. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^kuinkahan paljon kansainvälisiä kouluja Suomessa on? Pääkaupunkiseudulla lukukausimaksuja velottavia taitaa olla kolme, joista International School of Helsinki ja Eurooppakoulu eivät seuraa Suomen opetussuunnitelmaa, joten eivät tästä syystä saa samaa tukea. (Taitavat olla muutenkin täysin itsenäisiä. ) Englantilainen koulu ainakin ollessaan katolilaisen kirkon omistama peri myös muutaman tuhannen markan lukukausimaksun, mutta nyt ainakin osittain kaupingin omistamana ja en tämänhetkistä tilannetta tiedä. Käsittääkseni Espoo International School on täysin Espoon kunnan, joten siellä ei lukukausimaksuja varmaankaan ole. Yhteenvetona, vaikka noita lukukausimaksujakin pyytäviä on muutama, ei täällä sellaista jakoa ole kuin esim. Britanniassa. Ihan "normaaleja" lapsia niihin yksityisiinkin menee. Muualta Suomesta en tosin osaa sanoa, mutta vaikea kuvitella, että esim. kansainvälisiä maksuja periviä kouluja tuskin paljoa on pk.seudun ulkopuolella ihan vain siitä syystä, että lapsiakin on vähemmän.

 

Omat lapseni menevät luultavasti ruotsinkieliseen kouluun. Toinen vaihtoehto olisi juuri englanninkielinen koulu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Mutta 100 % ABSOLUT EI kunnallista joukkokarsinaa.

 

Tuo on ehkä himpan verran paksusti sanottu kunnallisista kouluista. Mikä niistä siis tekee mielestäsi "joukkokarsinan" verrattuna yksityiskouluihin? Kunnallisia kouluja on tosi monen kokoisia ja eri painotuksilla, toki kaikki noudattavat samoja valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita, mutta joka koulu ja kunta tekee vielä oman tarkemman opetussuunnitelmansa.

 

Mä en noista pk-seudun maksullisista kouluista tiedä, mutta ainakin omassa kotikunnassani ne pari yksityiskoulua kituuttavat tosi heikolla rahoituspohjalla. Uskallanpa jopa väittää että kunnan kouluissa saa parempaa vastinetta veroilleen kuin niissä. Suomen koulutusjärjestelmähän on rankattu kansainvälisissä tutkimuksissa opetustulosten perusteella parhaimmistoon, ja opettajat ovat kansainvälisesti vertailtuna korkeasti koulutettuja.

 

Toki koulujärjestelmässä puutteitakin on, mutta en tiedä miten ne asiat sitten yksityisellä puolella olisivat paremmin. En toki yksityiskouluja vastusta, päinvastoin. Oman lapseni laitan mieluummin kuitenkin kunnalliseen kouluun, ainoastaan jos olisi erityinen kielisyy voisin laittaa yksityiseen (esim. ruotsinkielistä opetusta saa joissain kunnissa vain yksityiskoulussa). Lapseni käy varmasti ihan kunnallista lähikoulua, musiikkiluokkaopetus saattaa ehkä olla vaihtoehto.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ En tiedä tarkalleen kuinka monta lukukausimaksua veloittavaa yksityiskoulua Suomesta tai edes pk-seudulta löytyy, mutta pointtini oli siis, että kyllä niitäkin löytyy. :) Esim. Englantilaisessa koulussa ja Saksalaisessa koulussa lukukausimaksu taitaa olla joitakin satasia vuodessa, mutta vaikkapa ISH:n tapauksessa puhutaan jo yli kymppitonnin maksusta, johon ihan jokaisella perheellä tuskin rahaa löytyy. En minäkään kuitenkaan ole mitään suurta jakoa tekemässä koulujen välille noin yleisesti ottaen, sen verran marginaali-ilmiö nuo kalliit yksityiskoulut Suomessa ovat.

 

Toisaalta on niitä eroja (tai luultuja eroja) ihan "tavallisissakin" kouluissa: muistan joitain vuosia sitten Hesarissa julkaistun artikkelin, jonka mukaan Helsingin Viikissä kulkee raja, jonka toisella puolen asunnot ovat halutumpia ja kalliimpia. Tämä raja on pelkästään koulupiirien määräämä; rajaan toisella puolella asuvat lapset kun kuuluvat yliopiston normaalikoulun piiriin kun taas toisella puolen joutuu menemään ilmeisesti vanhempien huonompana pitämään kunnalliseen kouluun. Se voi siis olla tarkkaa. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja yksi koulu on ISK-Itä-suomenkoulu... Lappeenrannassa Imatralla ja Joensuussa :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen sitä mieltä, että Suomessa perusopetuksen taso on todella korkeaa (ja tämähän on todettu kansainvälisissä vertailuissakin), joten oikein hyvillä mielin laitan lapseni kunnalliseen perusopetukseen. Lisäksi olen sitä mieltä, että lasten on hyvä tottua olemaan kaikenlaisten ja erilaisista oloista tulevien lasten kanssa. Tosin ainakaan pk-seudulla, missä itsekin asumme, eivät erilaisista oloista tulevat lapset välttämättä "sekoitu" koulussa samalla lailla kuin pienemmillä paikkakunnilla, koska tiettyyn kouluun tulee oppilaita yleensä tietyiltä, sosiaalisesti yhteneviltä alueilta (vai miten tämän poliittisen korrektisti muotoilisi :P)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kyllä ihmettelen kovasti sitä, miten on mahdollista, että suomalainen yhteiskunta rahoittaa Steiner-kouluja. Oon itse käynyt vastikään (keväällä) vierailulla Steiner-koulussa, tässä kertomusta siitä käynnistä ja ajatuksiani:

 

Käytiin eilen vierailemassa Rudolf Steiner-koululla. Steinerkouluthan noudattavat saksalaisen 1910-luvun alussa koulunsa kehittäneen Rudolf Steinerin ajatuksia. Oli mielenkiintoinen kokemus, ja koulu vaikutti tosi erilaiselta kuin tavallinen suomalainen peruskoulu, niin hyvässä kuin pahassa. Alaluokilla oppilailla ei ollut pulpetteja vaan kaikki tehtiin lattialla tai penkeillä istuen. Seinät oli kaikissa luokissa maalattu tosi kirkkailla väreillä (oranssi, punainen, vihreä ym.) ja kaikki muutkin koulun tilat olivat värikkäitä.

 

Millään luokka-asteella lapsilla ja nuorilla (rakennuksessa toimii luokat 1-9) ei ole oppikirjoja, vaan he tekevät itse koulukirjansa valkoisiin vihkoihin. Oppimateriaaleissa suositaan hyvin paljon luonnollisia materiaaleja kuten puuta. Muovia ei juurikaan näkynyt.

 

Lukujärjestyksessä oli mm. eurytmiaa (tanssi/liikuntataide) ja pääainetta, joka on kai jotain teoreettista ainetta hieman vaihdellen tjsp. Heillä on myös paljon märällä märälle-akvarellimaalausta, ja maalaukset eivät olleet kovinkaan esittäviä. Alaluokilla käytettiin tiettyjä värejä kuvataiteessa, esim. sinistä ja punaista, luokilla 7-9 käytetään enimmäkseen mustavalkoisia värejä. Koulussa ei käytetä numeroarviointia ollenkaan ennen 8. luokkaa.

 

Oppilaita jaotellaan erilaisiin temperamenttityyppeihin, koleeriseen, sangviiniseen, melankoliseen jne. Nämä kuitenkin vaihtelevat läpi ihmisiän. Temperamenttityypit vaikuttavat esim. siihen, miten oppilaat laitetaan istumaan luokassa. Steiner-pedagogiikassa uskotaan, että kun esim. kaksi vilkasta oppilasta laitetaan istumaan lähekkäin, he ikäänkuin vähentävät vilkkauttaan ja esim. häiritsemistä tunneilla. Mene ja tiedä, toimiiko.

 

Vierailu herätti paljon ajatuksia. Täytyy sanoa, että omaa lastani en Steinerkouluun laittaisi. Ehkä Steiner-päiväkotiin voisin laittaakin, siinä vaiheessa metodit ehkä toimisivat paremmin, ja on hienoa että kuvataidetta on niin paljon.

 

Jotenkin minua kyllä mietitytti, miten oppilaat voivat oppia kaiken peruskoulun pakollisen oppiaineksen ilman koulukirjoja. Koulua esitellyt opettaja myönsikin, ettei opetettava tietoaines ole niin laaja kuin peruskoulussa. Lisäksi esim. elokuva-, video- ja mediakulttuuri puuttuvat kokonaan ko. koulun kuviksesta. Kun lapset ja nuoret kuitenkin varmasti käyttävät nettiä ja katsovat elokuvia, olisi mielestäni tärkeää myös opettaa näiden viestimien ymmärtämistä ja mediakriittisyyttä. Muutenkin Steiner-pedagogiikka tuntuu hieman jämähtäneen sinne 1900-luvun alkuun joissakin asioissa. Minusta myös tuntuu, että jos lapsi tai nuori on ollut Steinerkoulussa ja sitten esim. perhe muuttaa ja hän joutuu tavalliseen peruskouluun, se voi olla aikamoinen shokki ja voi olla vaikea sopeutua.

 

Kuvataiteen osalta märällä märälle-maalauksen opetus on hyvä juttu, mutta minua jotenkin pohditutti esillä olleiden töiden samankaltaisuus (esim. 20 lähes tismalleen samanlaista auringonlasku-maalausta). Yksilöllisyyttä ei tuntunut olevan, ja taiteellisen vapauden kanssa oli vähän niin ja näin. Kuitenkin tavallisen peruskoulun kuviksen töissä on paljonkin persoonallista otetta, ja tekniikassa saa enemmän vapautta. Toki Steinerkoulussakin tehdään piirustusta, jossa saa tehdä esittävää, mutta ainakin minua olisi ahdistanut kouluaikana se, jos olisi vain maalattu jotain auringonlaskuja märällä märälle. Olisi tuntunut siltä, etten saa aidosti toteuttaa itseäni ja olla yksilö. Voi olla, että en täysin ymmärtänyt tuota ajatusta.

 

Mulle tuli kyllä sellainen olo, että Steiner-pedagogiikka on kuin jokin ideologia tai uskonlahko, ja just esim. jotkut kristallit tms. ikkunoissa meni ihan yli hilseen mulla. En välttämättä haluaisi lastani mihinkään kouluun, jossa opetetaan tiettyä ajattelutapaa/ideologiaa/filosofiaa (=antroposofia) ainoana oikeana.

 

Steinerkoulun periaatteissa on paljon hyvää, mutta ehkä se on liiankin oma maailmansa. Ehkä olen vain suomalaisen peruskoulun kasvatti, joka ei ymmärrä yksityisen koulun hyötyjä. ;) Toki se on hyvä asia, että Suomestakin löytyy vaihtoehtoisia pedagogioita. Jos Steinerkoulu kiinnostaa, mm. Wikipediassa kerrotaan siitä. Leikilläni heitin kavereille, että Steinerkouluun haluavat lapsensa jotkin viherpiipertäjä-feministi-kukkahattuäidit... Kiinnostaisi kyllä tietää, miksi jotkut haluavat kovasti lapsensa Steinerkouluun.

 

Tarkoitus ei ole loukata ketään tällä, musta vain tuntuu että vanhemmat jotka laittavat lapsensa Steiner-kouluun, eivät välttämättä ole ollenkaan perehtyneet taustalla olevaan antroposofiaan. Joka kuitenkin haastattelemiemme opettajien puheissa selvästi näkyi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Elena: Suurin osa vanhemmista ei varmaankaan olekaan perehtynyt Steiner-pedagogiikkaan, ajattelee vain että onpa hienoa laittaa lapsi Steiner-kouluun. Monet ovat kuitenkin myös erittäin tietoisia pedagogiikasta ja laittavat lapsensa kouluun juuri siksi. Itse voisin hyvinkin harkita laittavani esikoisen Steiner-kouluun. Toisten lasten persoonallisuus kaipaa tietynlaista tukemista ja Steiner-koulussa tähän on aikaa ja mahdollisuus, kaikille lapsille Steiner taas ei sovi. Minulla on lähipiirissä useitakin Steiner-koulun käyneitä eivätkä he tavallista kummallisempia ole. :D

 

Meillä esikoinen tulee aloittamaan koulun kunnallisessa erityispedagogisessa koulussa. Olen tutustunut kyseiseen pedagogiikkaan tarkkaan ja esikoinen on myös päiväkodissa, jossa toimitaan kyseisen pedagogiikan mukaan. Olen erittäin iloinen, että meillä on mahdollisuus tähän kouluun. Toivon, että tyttäremme saisi koulusta jotain sellaista, mitä ei ainakaan suurimmasta osasta kunnallisia kouluja enää nykyään löydy: yksilöllistä opetusta ja ohjausta. Kyseisessä koulussa ryhmäkoot ovat pieniä ja opettajat ammattitaitoisia ja erittäin kiinnostuneita työstään. Opettajien vaihtuvuus on todella pientä!

 

Laittaisin tytön tyytyväisenä myös moniin muihin kunnallisiin kouluihin, mutta moniin en. Asuinpaikkamme valinta on osittain koulun perusteella tehty.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä mäkin uskon, että lapsista tulee Steiner-koulun kasvatteinakin ihan normaaleja lapsia, mutta silti tulevana opettajana näen tuon Steiner-pedagogiikan aika kyseenalaisena. Eräs opiskelukaverini on perehtynyt pedagogiikkaan hyvinkin laajasti yliopisto-opintojensa aikana, ja on sitä mieltä ettei ikinä laittaisi lastaan Steiner-kouluun.

 

Mun mielestä lapselle tekee hyvää olla tekemisissä kaikenlaisista yhteiskunnallisista ja sosiaalisista oloista tulevien lasten kanssa, ja arvostan suomalaista peruskoulua paljon, joten en näe tarvetta laittaa lastani tulevaisuudessa muuhun kouluun. En myöskään pidä Steiner-opettajien koulutusta kaikissa tapauksissa riittävänä verrattuna peruskoulujen opettajiin.

 

Saimme esittää kysymyksiä yhdelle Steinerkoulun opettajalle, ja hänen suhtautumisensa esim. suomalaiseen peruskouluun oli halveksiva ja vähättelevä, vaikkei hän edes ollut oikeasti perillä siitä, mitä siellä nykyään opetetaan esim. mediakriittisyydestä. Itselleni tuli vaikutelma, että Steinerkoulu ja ainakin sen opettajat voivat olla liian eristettyjä muusta koulumaailmasta. Jokin yhteistyö esim. peruskoulun kanssa voisi olla tarpeen, koska ennakkoluuloja tuntui olevan opettajalla, entäpä oppilailla?

 

Mutta tämä on jokaisen perheen oma valinta.

Edited by Elena

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä luulen että on varmasti eroja myös Steiner-koulujen välillä saati sitten opettajien välillä. Onhan niitä kaikenlaisia ihan joka paikassa, persoonallisuuseroja ja suhtautumistapaeroja. Ei mun mielestä monilla (anteeksi, ei ole tarkoitettu provoksi) luokanopettajillakaan ole riittävää koulutusta tai ehkä oikeammin ammattitaitoa toimia luokanopettajina.

 

Ja ihan tyhmä keskustelu syntyi nyt, kun en mä ole mitenkään erityisesti Steiner-koulun kannalla. Mä olen vaan sitä mieltä että sekä yksityisistä että kunnallisista löytyy hyviä ja huonoja enkä halua että yleistetään. Yleistäminen on mulle punanen vaate! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän esikoinen käy yksityisen, vieraskielisen koulun eskaria, ja tullee mitä suurimmalla todennäköisyydellä (pieni mahdollisuus muuttoon toiselle paikkakunnalle) aloittamaan koulutaipaleensa ensi syksynä ko. koulussa. Suurin syy yksiyisen koulun valintaan oli mahdollisuus oppia vieras kieli. Eskari alkoi siis 5-vuotiaana täydellisellä kielikylvyllä, jossa tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Valintaan vaikuttivat kyllä myös omat huonot kokemukseni tavallisesta peruskoulusta... Meidän koulussa ei siis ainakaan oppinut millään tavalla tekemään töitä ja ympäristö koulussa ei ollut mitenkään opiskeluun kannustava. Läksyjä oli sen verran, että ne ehti tehdä välitunnilla, ja kun vielä lisäksi hyviä numeroita saavia kiusattiin ja syrjittiin, ilmapiiri ja yleinen asenne oli se, että sitä coolimpi, mitä huonompi todistus, oppi koulussa lähinnä menemään sieltä, missä aitaa ei ole. Siinä kun sitten peruslaiska ihminen yrittää lukiossa tai yliopistossa yhtäkkiä alkaakin tekemään jotain, kun koealue kasvaa 20 sivusta kokonaiseen kirjaan tai kirjoihin niin, ettei kaikkea ehditä edes koulussa käsitellä. :girl_sigh:

 

Jos olisin yksin saanut päätöksen tehdä, koulu olisi ollut toinen vieraskielinen koulu, mutta lasten isälle ei ko. kieli sopinut, joten kompromissinä päädyttiin tähän kouluun, johon ollaan kyllä oltu hyvin tyytyväisiä. :)

 

Lisäksi olen sitä mieltä, että lasten on hyvä tottua olemaan kaikenlaisten ja erilaisista oloista tulevien lasten kanssa. Tosin ainakaan pk-seudulla, missä itsekin asumme, eivät erilaisista oloista tulevat lapset välttämättä "sekoitu" koulussa samalla lailla kuin pienemmillä paikkakunnilla, koska tiettyyn kouluun tulee oppilaita yleensä tietyiltä, sosiaalisesti yhteneviltä alueilta (vai miten tämän poliittisen korrektisti muotoilisi :P)

 

Paitsi, että Suomessa, edes pk-seudulla, ei ainakaan kovin monta aluetta löydy, missä ei ois myös kunnan tai jonkun säätiön vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja tms. Ylipäätäänkin tavoitteena taitaa olla, ettei muodostuisi tällaisia sosiaalisesti yhteneväisiä alueita, joten kouluissakin on sitten lapsia mitä erilaisemmista perheistä, mikä munkin mielestä on toki yleisesti hyvä asia. Kuitenkin tykkään siitä, että erikoiskoulua käyvien lasten vanhemmat todennäköisemmin pitävät koulunkäyntiä tärkeänä sekä haluavat ja pystyvät myös vaikuttamaan siihen, millaista luokkatyöskentely on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse kasvatusalan ihmisenä luotan suomalaiseen perusopetukseen. Tietysti kuntien leikkaukset vaikuttavat luokkakokoon, tarvikkeisiin yms. mutta kuulemani mukaan yksityisellä puolella ongelmat ovat samat. Paikoin esim. materiaalien suhteen ollaan tiukempia.

 

Ykkösvalintani kouluksi olisi varmaankin kunnallisen koulun kielikylpyluokka. Toki asuinpaikka vaikuttaa paljon, onko sellaisia lähettyvillä. Kovin kauas en lähde lasta kuljettamaan, koska kaverisuhteet kärsivät ja muutenkin kuljettaminen voi olla joskus hankalaa.

Edited by Heimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos nyt puhutaan aivan tutkittujen faktojen kautta eikä pelkästään mutu-pohjalta, niin suurin yksittäinen lapsen oppimenestystä tilastollisesti indikoiva tekijä on lapsen äidin koulutustausta. Esimerkiksi alueiden välillä oli häviävän pieni merkitys suhteessa oman äidin koulutustaustaan. Myös jos häivytettiin se fakta että erilaisissa koulutustaustoilla usein pariudutaan keskenään, niin isän koulutustaustalla, yllättävää kyllä, oli varsin pieni merkitys mutta kuitenkin suhteessa suurempi kuin koulupiirin sosioekonomisella statuksella.

 

Voidaan siis todeta että peruskoulujärjestelmä sinällään onnistuu varsin hyvin tehtävässään eli antamaan samanlaiset eväät oppimiselle riippumatta paljoakaan kuvitelluista muuttujista kuten asuinalueesta.

 

Meillä toistaiseksi vielä perheemme aineenopettajan mahassa oleva juniori tulee aikanaan menemään ehdottomasti kunnalliseen kouluun. Sekä kunnalliseen päivähoitoon. Yksi suurimpia arvoja mitä elämässä voidaan opettaa on erilaisuuden ja ihmisten yksilöllisyyden ymmärtäminen. Kunnallinen koulutusputkemme tarjoaa tähän mitä hienoimman mahdollisuuden samalla onnistuen pääsääntöisesti päätehtävässään eli lasten opettamisessa. Vanhempien tehtävä on tukea lastaan koulutiellä ja opettaa tavoille. Ei siitä velvoitteesta pääse eroon, tai mitenkään helpommalla, kuittaamalla asia rahalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kunnallisessa koulussa on poika mutta jo ekaluokalta valittiin koulu joka on liikuntapainoitteinen,3 luokalta oli pääsykokeet liikuntaluokalla.Koulussa jokaisella luokalla on vähintään 3 päivänä liikuntaa,pojalla on 4 päivänä+kerhot+oma laji.Tämä on sopinut meille.Kaupungistamme löytyy kunnallisia kouluja jotka painottavat mm. taideaineita,kieliä ja äidinkieltä sekä musiikkia.Mielestäni normikoulussa opetuksen taso on ollut hyvää.Luokkakoot ovat olleet n.18-20 opppilasta,mikä on mielestäni kohtuullinen koska asumme isossa kaupungissa.Steinerkoulukin löytyy mutta osalla opettajista ei ole pätevyyttä joten koen sen huonommaksi vaihtoehdoksi.Kristiilnen koulu on pieni,ja ihan varteen otettava vaihtoehto jos uskonto olisi lähempänä elämänkatsomustamme.

Keskimmäinen meillä luultavasti aloittaa koulun lähikoulussa mutta 3 luokalta olisi mahdollista hakea tanssiluokille.Meillä tyttö tanssii balettia.Siihen kuitenkin on vielä muutama vuosi joten on aikaa vielä miettiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vanhempien tehtävä on tukea lastaan koulutiellä ja opettaa tavoille. Ei siitä velvoitteesta pääse eroon, tai mitenkään helpommalla, kuittaamalla asia rahalla.

 

Tämä pisti silmään. En nyt usko, että syy laittaa lapsi yksityiseen kouluun on se, että vanhemmat kuvittelevat pääsevänsä helpommalla? Minut ja sisareni on yksityiseen kouluun laitettu ihan kielen takia, ei siksi että vanhemmat eivät halunnet ottaa vastuuta, ja eihän niissä yksityiskouluissa yhtään sen vähempää vastuuta pystykään ottamaan. Tarvitsimme varmaan enemmänkin tukea vanhemmilta, koska kaikki piti oppia (aluksi) vieraalla kielellä.

 

Et ehkä tarkoittanut tuota, mutta siltä se korvissani kuulosti (tai silmissä näytti). :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0