Montako suunnittelette / suunnittelitte ?

[kupla]

Mulla haaveissa kolme..

[Elfrien]

2-3 lasta olisi haaveissa. Toiveissa olisi saada kumpaakin sukupuolta ainakin yksi, joten jos seuraava (jos luonto antaa siihen mahdollisuuden) olisi tyttö, voi olla että lapsiluku jäisi kahteen. Uskon kuitenkin enemmän, että kolme olisi meille se luontevin vaihtoehto. Jos sattuisi niin, että kolme ensimmäistä olisi poikia, niin sitten en tiedä mitä tekisin, mutta sitä pitää miettiä sitten.

[toiveikass]

olen uusi täällä. Ihan vasta ikää kirjauduin sisään tänne, kun vauvakuume on tullun ajankohtaiseksi:)

Aluksi olin varma siitä, että en halua yhtäkään lasta, mutta vakiinnuttua asia tuli ajankohtaiseksi muutama kuukausi sitte.

Kaksi ainakin olisi oikein mukava, mutta sen näkee tässä, kun saisi tuon ensimmäisen alulle.

Tytön haluaisin, mutta mies on varma, että poika tulee kun tulee=) saas nähdä sitte!

 

 

[Yosa]

Mä olen aina halunnu kolme lasta, niin nähtävästi moni muukin täällä

Mul on yks tyttö, jonka isä kuoli reilu puoltoista vuotta sitten. Nyt on uus mies, jonka kanssa aletaan kohta vauvaa yrittämään. Miehellä on toiveissa kaks lasta, joten mun esikoinen ja miehelle kaks biologista niin kolmehan siitä tulee. Tiedä sitte tosta miehestä, jos se vaikka haluais joskus vielä enemmän.. Mulla ei ainakaan tällä hetkellä tuntuis kyllä olevan mitään sitä vastaan, että niitä muksuja pyöris enemmänki jaloissa. Tosin kun esikoinen on jo neljä vuotta, ni ne vauva-ajan vatsanväänteet ja yöherääminen on painunu unholaan.

[-SJ-]

Vähintään kolme.

[Emni]

Nuorempana haaveilin aina, että saisin joskus ison perheen. Minulla on yksi sisko, jonka kanssa ei oltu lapsena kovinkaan läheisiä. Vasta nyt kumpikin teini-iän ohittaneina ollaan lähennytty ja tullaan jo hyvin toimeen. Miehellä on myös vain yksi sisarus, jonka kanssa on pitkä ikäero (yli 10 vuotta), joten käytännössä hän on kasvanut ainoana lapsena lapsuutensa ja nuoruutensa ajan.

 

Mies haluaa 1-3 lasta, riippuen elämäntilanteesta. Itselleni riittää yksikin lapsi, koska tämänkään raskauden alulle saaminen ei ole ollut mutkaton tie, vaikka raskautuminen olikin lopulta luomuyllätys. Todennäköisesti seuraavat raskaudet pitäisi laittaa alkuun apuvoimin. Ja tämäkin on vielä niin alussa, että katsellaan, mitä tästä tulee.

 

Ideaalitilanteessa haluaisin 3-5 lasta, ehkä neljä olisi sellainen hyvä luku. Lapsilla voisi olla ikäeroakin kunnolla, mieluiten en haluaisi lapsia kovin putkella. Toisaalta, otetaan sitä mitä elämä antaa ja ollaan siihen tyytyväisiä.

[ihanko]

Meillä on yksi lapsi ja mä emmin haluanko lisää lapsia vai en. Toisaalta sisarus olis kiva, toisaalta olen oiken tyytyväinen meidän perheen kokoonpanoon juuri nyt. Mies haluaisi vielä yhden, mahdollisesti kaksi.

 

Ollaan sovittu että otetaan nyt ihan iisisti ja annetaan ajan kulua. Mä olen täyttämässä 33 joten ihan loputtomiin en voi soutaa ja huovata, mutta pari vuotta vielä annan itselleni aikaa miettiä. Jos ei tärppää enää niin sitten meidän lapsiluku jää yhteen.

[Mirjami]

Kyllä kahteenkin lapseen saa mun mielestä jo ihan oikeasti paneutua, yhdenkin lapsen hoito on ajoittain kovaa työtä (ainakin jos on paljon sairastelua). Lapsi on aina ISO panostus, elinikäinen sellainen. Tuohon ensimmäiseen viestiin viitaten.

 

Täytyy sanoo, että oon kyllä ihan samaa mieltä. Vaikkei meillä edes oo mitenkään erityisen haastavaa ollut, mutta kyllä tähän hommaan saa tosiaan ihan tarpeeks paneutua noiden kahdenkin kanssa..

 

Mulla oli ennen lapsia ajatuksena, että kolme vois olla hyvä, ehkä jopa neljä. Mies taas oli kahden tai kolmen kannalla. Nyt kun noita lapsia on kaks, niin ollaan melko pitkälti tultu siihen tulokseen, että kyllä ne tässä vois nyt olla. Mies on niin varma asiasta, että jonottaa vasektomiaan, pari vuotta tässä olis aikaa muuttaa mieltä, mutta eiköhän miehen kanta ainakin oo ihan selvillä. Tätä päätöstä on punnittu monelta kantilta ja tuntuu tosiaan oikeelta ratkasulta meille.

 

Me ollaan molemmat suht isoista sisarusparvista, molemmilla on neljä sisarusta.

 

En mä kyllä ymmärrä ajatusta, että ihmiset päätyy kahteen lapseen siks, että muutkin tekee niin. WTF?! Nää on kyllä sen verran isoja juttuja, että saa aikamoinen idiootti olla, jos tekee päätöksiä ihan vaan sen mukaan, että miten naapuritkin tms.

[Juustoenkeli]

Kolmesta tai neljästä ollaan puhuttu. Ite oon kuuslapsisesta ja mies kolmelapsisesta perheestä Yhteen ei varmasti jätetä (tai katotaan nyt et miten kamalaa se synnyttäminen on....), vaan sisaruksia kaivataan

[preciosa]

Suunnittelimme alunperin 2-3 lasta, mies on ehkä enemmän kahden kannalla. Olemme molemmat kolmilapsisista perheistä. Mutta tämän reilun vuoden aktiivisen yrittämisen jälkeen olisin kiitollinen, jos saisin edes yhden lapsen. Toisaalta on noussut sellaisiakin ajatuksia, että antaa sitten tulla niin monta kuin tulee. Kun ei näitä asioita aina auta niin suunnitella.

[Guest Rock]

Kolmilapsiset perheet ovat siis POP.

 

Itsekin kyllä kuulun siihen - kaksi on liiiaaaannn t a v a l l i n e n. Haluan kolme. ( no, ensimmäinen vasta tulossa )

 

Kun kuulee että parilla on kaksi lasta, niin siinä ei ole mitään ihmeellistä - niinhän pitää ollakin vaikka ei erityisesti lapsista pitäisi.Tehdään vaan tavantakaa kun se kuuluu kuvaan ihan niinkuin omistusasunto ja ulkomaanmatka teneriffalle.

 

mut kun on jo kolme, se kertoo siitä etttä hommaan on paneuduttu jo hieman perusteellisemmin ja neljä tarkoittaa jo suurperhettä

sano, että toi sun perustelus oli vitsi! lapsiluku ei kerro tasan tarkkaan yhtään muuta kuin kyseisen perheen lasten määrän. paneutumisesta se ei sano mitään. mielestäni maailmassa on aika monta parempaakin keinoa tavoitella erityisyyttä kuin lapsiluku.

 

itsekin olen haaveillut kolmesta lapsesta. yksi aarre ollaan saatu ja jo tämäkin riittäisi. aika näyttää suodaanko lisää.

[Mamalicious]

Meillä on kolme lasta ja toiveissa neljäs vielä...ihan kuten seurustelun alkuaikoina oli puhetta Mulla on aina välillä mieli vaihtunut, mutta nyt tuntuu siltä, että meillä on vielä se YKSI paikka avoinna

[Adelita]

Itse haaveilen neljästä lapsesta, miehelle riittäisi kolmekin... Haaveet on haaveita ja todellisuus voi olla jotain ihan muuta. Yhden sijaan saatiinkin heti kaksi, joten ainakaan seuraavaan 3-5 vuoteen ei sitä kolmatta (ja neljättä... No toivottavasti ei! ) tule. Koska ikinä ei tiedä, miten elämä vie, niin aivan yhtä paljon on mahdollista, että lapsiluku tuli jo täyteen... Pidetään siis miehen kanssa "ovet auki" vielä muutama vuosi.

[riepukka]

Mulla on kolme sisarusta ja mies on ainokainen. Toiveissa olisi esikoiselle ainakin yksi pikkusisarus. Kolmesta lapsesta ollaan miehen kanssa puhuttu, mutta mielihän saattaa muuttua toisen lapsen jälkeen

[RooRo]

Ite haluaisin 3 lasta, mies on lupautunut kahteen. Uskoisin silti, että pystyn miehen puhumaan ympäri, eli meidän lapsiluku tulee toivottavasti joskus olemaan 3.

[Haavis]

Joskus muinoin en halunnut lapsia lainkaan, kun sitten niistä innostuin, niin meinasin, että ehdottomastivain yksi. Mies taas oli heti kahden kannalla. No tarviiko mainita, ettäolen itse ainut lapsi ja miehellä on yksi veli.

 

No kun meidän kuopus syntyi, niin mä olin heti sairaalassa onnen huurussa sillä kannalla, että ehdottomasti sinne vielä palataan. Ja tovin olin vielä samoissa ajatuksissa. Mies ei ollut oikeestaan mitään mieltä. Mutta nyt mies on aika varma, että tää kaksi on hyvä määrä. Ja periaatteessa mäkin. Meill on tällä hetkellä ns. liian mukavasti hommat. Asunto vaihdettiin hiljattain ja tää on just optimi nelihenkiselle perheelle. Autokin menee just ja juts meille. Töistäkin oon ollut jo tovin poissa. Sit kun meinasin palata, oon ollut yli 4v poissa. Jos tässä vielää lisääntyis, niin tuo poissaolo olis varman sen 6v mikä tuntuu varsin pitkältä. En varmaan mitään enää töissä osais tehdä.

 

Mutta toisaalta. En mä kauheen pahoillani olis, jos pikku vahinko pääsis käymään. Mutta olen ihan onnellinen näinkin. Nyt menee mukavasti.

[Elena]

Jos nyt ensin saatais edes yksi alulle.. Mutta no joo, ei me olla puhuttu montako lasta, mutta isoa perhettä toivotaan

[Jepa]

Mulla on jotenkin sellanen olo, että kaks olis ehdoton maksimi. Tosin mielipide muuttuu aina sen mukaan millanen päivän tän yhden kanssa on ollut. Jos on hermot paukkunu ja jaksaminen ollu koetuksella, niin lähestulkoon suunnittelen ite pistäväni putket solmuun.. jos taas on hyvä päivä ollut ja tyttö on ollut iloinen ja aurinkoinen, niin heti alan miettiä että yks tällanen lisää kiitos, tai että poika olis kiva.. Mutta aika näyttää. sellanen "toivottu vahinko" tää ensimmäinenkin oli, että saa tulla jos on tullakseen, mutta jos ei tuu, niin ei maailma siihen kaadu.

 

Jotenkin kuitenkin vierastan ajatusta isosta lapsilaumasta. sekä miehellä että mulla on molemmilla yks veli (ja itestä ainakin tuntuu, että se ykskin veli oli joskus liikaa! )

 

 

[Jenni]

Mitään tarkkoja suunnitelimia ei ole koskaan laadittu. Toiveissa on kuitenkin ollut useampi kuin yksi lapsi.

[Esmeralda]

Ehkä kaksi tai kolme olisi se meille sopiva määrä

[piipa]

Mulla on pienestä lähtien ollut toiveissa 2 lasta ja mies oli ennen esikoista kolmen lapsen kannalla. Ekan saatuamme mietittiin jopa jos luku jäisi yhteen.

Annoimme ajan kulua ja molemmat päädyttiin siihen, että toinen lapsi olisi vielä ihana juttu. Nyt odotellaan toista ja toivotaan, että kaikki menisi hyvin.

[Lilypad]

Hmm... Tän ketjun avausviesti nosti kyllä pikkasen mullakin karvat pystyyn. Ei kai näitä asioita kukaan päätä sen perusteella, että haluaako olla tavanomainen vai erikoinen..? Eiköhän tuolle kahden lapsen yleisyydellekin löydy ihan muita perusteluja.

 

Meillä haaveissa on aina ollut 0-1 lasta, nyt on se yksi ja se voisi vallan mainiosti riittääkin. Mun mielessä pikkasen tällä hetkellä kummittelee ajatus, että tässä vuoden sisään voisi ehkä antaa kakkoselle luvan tulla... Jos on tullakseen, ei ollut mikään itsestään selvyys tuon esikoisenkaan saaminen. Mies jos sanoo ehdottoman "ei:n", on meidän lapsiluku 1 ja siihen olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Ikääkin on, joten ei tätä hirveän kauan tarvitse miettiä. Yhdessä lapsessa on puolensa ja uskoisin, että elämä yksilapsisena voisi hyvinkin sopia meille parhaiten...

[Rinsessa]

Olen aina haaveillut 2 lapsesta. Toive onkin toivon mukaan tulossa toteen loppuvuodesta jos kaikki vaan menee hyvin .

Esikoisen syntymän jälkeen, kun häntä saimme todella hartaasti toivoa, mietin että olen niiiin onnellinen että mulle ainakin se yksi suotiin.. toisaalta aloin pitää mahdollisena lukua kolmekin, jos vaan Luoja suo. Mies on samoilla linjoilla asian suhteen, vaikka hän onkin 4 lapsisesta perheestä ja minä 2 lapsisesta.

Nyt tuntuisi täydelliseltä tuo kaksi, mutta saas nähä kun oon vielä sen verran nuori ja tiiän millä voimalla vauvakuume saattaa iskeä tajuntaan .

[-PT-]

Kolme on ollut omissa toiveissa ja sitten kävikin niin iloisesti, että kohta se kolme on jo täynnä kuten tickeristä näkyy Ihan tällaista ei suunniteltu, ajatuksena oli yrittää kolmosta siinä vaiheessa kun esikko menisi eskariin/kouluun mutta elämä yllättikin iloisesti. Miehellä ajatukset on vaihdelleet kahden ja kolmen välillä ennen kaksosuutista, mitään kovin ehdotonta kantaa ei ole ollut. Neljännestä ei ole ollut puhetta, katsotaan nyt tämä kaksosrumba ensin. Jotenkin mieleen vaan on hiipinyt se ajatus, että eihän tää voi olla mun vika raskaus, eihän... Miehen ajatuksista en ole 100 % varma mutta tuskin hän kauheasti vastustaisi nelosta, kunhan esikko on siinä vaiheessa tarpeeksi iso.

 

Välillä ärsyttää, kun ihmiset kommentoi kaksosraskaudesta kuullessaan, että "no, teillä onkin sitten lapsiluku täynnä". Nää on niin henk.koht. asioita, että en itse uskaltaisi mennä tuollaista sanomaan kenellekään. TODENNÄKÖISESTI lapsiluku on nyt täynnä mutta never say never.

 

Lisäyksenä vielä, että olen itse ainoa lapsi ja miehellä on yksi vanhempi veli.

[Io.]

Minulla on kaksi sisarusta ja miehella on vain paljon vanhempi sisarpuoli.

 

Mina olen aina halunnut kolme lasta ja mies taas kaksi. Minunkin jarkeni sanoisi, etta kaksi lasta olisi helpompi. Mahtuisi hyvin autoon ja vaikka koirakin sinne mukaan. Lentomatkoilla molempien pitaisi vain huolehtia yhdesta lapsesta. Mutta kun mina haluan sen kolme lasta, mutta nahdaan nyt jos ensin saataisiin jossain vaiheessa se toinen. Mina olisin myos avoin adoptoimaan sen kolmannen lapsen mutta mies ei viela ole sille lammennyt.