Drusilla

Vertaistukiketju imetyksen kanssa taisteleville

180 posts in this topic

^Jos olisi vain ohimenevä vaihe, kuten rintaraivarit? Jos haluat jatkaa tosissaan imetystä, niin voisit kokeilla ihokontaktia, eli vauva vaippasilleen ja meette pötköttelemään yhdessä sänkyyn kiireettä niin että vauva voi halutessaan hamuilla rintaa. Voihan se olla, että maito ei riitä, mutta ei sitä oikein voi tietää varmaksi.

Joo valitettavasti oma maito ei ole siis missään vaiheessa riittänyt. Ei edes noussut kunnolla. Lapsi on saanut rinnasta maitoa arviolta vain desin tai kaksi päivässä. Tästä huolimatta olisin mielelläni imettänyt, olisi kai sillä pienelläkin määrällä vasta-aineita ollut edes jotain merkitystä. Rinnalla pesimässä ei viihdy yhtään, ei ole koskaan viihtynyt. Liinassa viihtyy kyllä ja tässä kerran sen jälkeen imikin hieman. En tiedä, olisiko tämä tosiaan ohimenevä vaihe, mutta mulla ei kyllä pysy edes tuo vähäinen maidontuotanto yllä tätämenoa ja säännöllisesti muutaman tunnin välein pumppaamaan en enää ala. Tätäkin yritin tehdä, kun toiveissa oli maidon määrän lisääminen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä suosittelen todella lämpimästi imetystukipuhelimeen soittamista. Etenkin jos lapsi on vasta pariviikkoinen tai on onnistunut osittaisimettämään tätä vaikka pari kuukautta, on ihan hyvät mahdollisuudet jatkaa imetystä jos saa asiantuntevaa apua.

 

Aina imetys ei onnistu ja sitten se ei vain onnistu. Mutta esim. pumppaaminen on huono keino arvioida maidon tuloa koska aika tyypillisesti rintapumpulla maitoa ei tule. Esim. itse onnistuin vain ihan alussa pumppaamaan maitoa ja myöhemmin se ei onnistunut juuri lainkaan. Tämä on hyvin tyypillistä kuulemani mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä suosittelen todella lämpimästi imetystukipuhelimeen soittamista. Etenkin jos lapsi on vasta pariviikkoinen tai on onnistunut osittaisimettämään tätä vaikka pari kuukautta, on ihan hyvät mahdollisuudet jatkaa imetystä jos saa asiantuntevaa apua.

Mä voin kanssa suositella imetystukipuhelinta! Meillä ekat pari viikkoa vauvan kanssa oli yhtä taistelemista imetyksen kanssa ja siinä vaiheessa kun äidin rinnat ja hermot oli ihan riekaleina, soitin imetystukipuhelimeen ja se oli kyllä tosi hyvä puhelu! Ok, en ehkä saanut sieltä mitään uusia vinkkejä tai ohjeita, kun oltiin jo itse koluttu suunnilleen kaikki netin imetyssivustot läpi, enkä mä edes imetä tänäpäivänäkään. MUtta puhelimessa oli tosi asiantunteva, ymmärtäväinen ja mukava nainen ja se henkinen tuki jonka häneltä sain oli tosi tärkeää!

 

Oman paikkakunnan imetystukiryhmät ja tukihenkilöt kannattaa ilman muuta myös hyödyntää. Mulla itsellä tosin ei energia silloin riittänyt moisiin ja nyt se on jo myöhäistä :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

^

Itse en ole uskaltanut imetystukea soitella. Olen yrittänyt yhä imettää pikkuista korvikkeen käytön ohella. Joskus yritän antaa tissiä ensin, mutta jos on kova nälkä, niin sitten annan hiukan korviketta ja yritän vähän tissiä. Joskus onnistuu, joskus ei. Maitoa tulee yhä jonkun verran, pumppaamalla ei enää juurikaan, joten siitä olen ajatellut luopua kokonaan. Olen saanut henkistä tukea muutoin enkä halua siksi soittaa mihinkään imetystukiin, koska en halua kuulla sitä, kuinka pitäisi jaksaa yrittää imettää ja kuinka äidinmaito on parasta ravintoa lapselle. Tiedänhän minä sen jo. Olen pikkuhiljaa alkanut päästä sinuiksi sen kanssa, että lapseni kasvaa korvikkeen voimin ja olen tehnyt voitavani, jotta hän saisi äidinmaitoa. En halua ottaa riskiä, että joku tuntematon ihminen mahdollisesti syyllistäisi minua, kun en itsekään sitä enää (kovin usein) tee. Voi olla, että puhelimen päähän saisinkin ihan hyvän tyypin, mutta voi myös olla,etten saa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Soita vaan rohkeasti imetystukeen. Ihan tavalliset, imetykseen perehtyneet ihmiset siellä neuvovat, juuri tällaisia tilanteita varten se puhelinnumero on olemassa :). Ainakin siinä imetystukiryhmässä, jossa kävin, oli peli henki sellainen, että pääasia on tyytyväinen vauva sekä vanhemmat. Imetyksen onnistumiseen tuetaan, oli se sitten täys- tai osittaisimetystä. Tsemppiä tuoreille vanhemmille!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Imetystukiäidit, jotka puheluihin vastaavat, on nimenomaan koulutettu tukemaan ja kuuntelemaan - ei neuvomaan (vaikka toki tietävätkin paljon imetyksestä) tai varsinkaan syyllistämään. Jos jokin imetyksessä askarruttaa niin luuri vaan käteen :) Tai Skype auki, jos joku päivystäjä sattuu olemaan linjoilla.

Edited by Miinanen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olipa hyvä löytää tää ketju :) Meilläkään ei imetys ole mennyt ihan niinkuin oppikirjoissa...ensinnäkin rintakumilla on syötetty alusta lähtien. Ilman sitä on ihan oikeasti mahdottomuus! Mun nännit on niin sisäänpäin kääntyneet. Lisämaitoa on myöskin osittain annettu melkein alusta lähtien, sillä poika syö todella isoja annoksia ja usein. Maitoa ei vaan riitä tähän kysyntään :huh:

 

On tässä kuitenkin niitä hyviäkin puolia...isä voi myös osallistua enemmän vauvan hoitoon ja itselle on mahdollisuus siihen omaankin aikaan välillä. Jos nyt täysimettäisin tätä tahtia kun poika haluaa ruokaa, niin en ois varmaan tähän mennessä (7 viikkoa) käynyt kertaakaan esim. ulkona lenkillä! :rolleyes: Muutaman kerran on tullut ajatus, että oon jotenkin epäonnistunut...toisaalta on kuitenkin tärkeintä että vauva on terve ja tosi hyvin kasvanut. Siitä voi olla kiitollinen ja kiitollinen olen myös, että maitoa tulee jossain määrin. Mutta vaikkei tuliskaan, niin se ei missään nimessä ole mikään hyvän äidin mittari!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en suoraan sanottuna ymmärrä miksi täysimetyksestä tehdään niin iso numero. Turhia paineita äideille, aivanko ei muutenkin olisi jo tarpeeksi äitiydessä yleensä. Imetystuen sivuilla (muistaakseni) oli, että 65% 1kk. ikäisistä vauvoista on täysimetettyjä. 4kk. ikäisistä enää vain 15 prosenttia. Eli meitä korviketta antavia on aikasta paljon. Tiedän kyllä imetyksen hyödyt, mutta kaikki samat hyödyt saa, vaikka vain osittaisimettää!!

 

Meillä yhteinen taival alkoi sektiolla (ja fakta on, että sektion jälkeen maito nousee hitaammin), ja vauva lastenosastolla erossa minusta ensimmäiset 8vrk. Sen jälkeen söin antibioottia 3 viikkoa, mikä ei sekään imetystä edistä. Toivoin kyllä pääseväni täysimetykselle, osittain siitäkin syystä, että yhteiskunta sitä niin hehkuttaa. 1,5 viikkoa mentiinkin täysimetyksellä, mutta sitten tytöstä tuli levoton, kärttyinen ja nukahtamisesta tuli tosi vaikeaa. Myöskään paino ei noussut, joten alettiin antaa lisäksi korviketta. Nyt tyttö saa noin 1/4 korviketta ja loput tissistä. Tyttö on hyväntuulinen, eikä unta tarvi kauaa kerjätä. Lisäksi isällä on nyt suurempi osa lapsen elämässä ja minä pääsen välillä huilimaan :D Miksi siis pitäisi kantaa huonoa omaatuntoa korvikkeen annosta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^oho. Enpä tiennyt, että niin suuri osa 4 kk. ikäisistä on osittaisella rintaruokinnalla... :huh: Helposti varmaan korviketta antavalle äidille tulee se tunne että "kaikki muut äidit paitsi minä..."

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onneksi löysin tämän ketjun! Vertaistuki on arvokasta kun homma takkuaa...

 

Meillä tämmöinen tarina: Poika syntyi rv 33 sektiolla - ei siis kovin hyvät lähtökohdat imettämiseen... Aloitin pumppaamisen sektiota seuraavana päivänä ja sain maidon nousemaan. Poika oli kuitenkin sairaalassa melkein kolme viikkoa ja niin pieni (syntyessään 1660g) ettei oikein jaksanut syödä edes pullosta - nenämahaletkusta pääsi eroon vasta ollessaan n. kuukauden ikäinen. Voitte vaan arvata jaksoiko syödä rinnasta: no, sairaalassa parhaimmillaan 20ml syöttöpunnituksen mukaan. Nyt ollaan oltu kuukausi kotona ja itketty monet itkut imetyksen tiimoilta. Imetys ei vieläkään onnistu ilman rintakumia (ei saa imuotetta muuten) ja silloinkin se on hankalaa kun poika on niin tottunut jo pulloon. Hän vaan äheltää ja kitisee rinnalla eikä ymmärrä imeä vaikka rintakumi olisi suussa - tai jos imee niin lopettaa pian kun ilmeisesti turhautuu. Teen kotonakin syöttöpunnituksia (siitä kaikki hoitajat aina muistaa torua) ja määrät on aina pienempiä kuin kerta-annoksen pitäisi olla. Vaikka tississä siis olisi maitoa, koska pumppaamalla sitä sitten tulee kyllä. En jaksa yrittää imettämistä kuin pari kertaa päivässä - olen siis varmaan tosi huono ihminen... Pumppaan maidot ja syötän pullosta koska se on kaikille niin paljon helpompaa. Vaikka en sano että sekään mitään helppoa olisi kun kaikki vapaa-aika menee pumppaamiseen ja pullojen pesemiseen.

 

Poika on nyt reilut 1,5kk ja 2900g ja kaikki maito on tällä hetkellä rintamaitoa, mutta määrät kasvaa sitä tahtia että kohta varmaan joutuu antamaan lisämaitoa. Olen kokenut tästä syyllisyyttä jo etukäteen, koska tämä yhteiskuntamme on niin kummallisen imetysmyönteinen että vähemmästäkin sitä tuntee itsensä maailman huonoimmaksi äidiksi kun ei imetys onnistu! Olen törmännyt moniin imetysfanaattisiin kätilöihin ja lastenhoitajiin, ja mennyt sitten vessaan itkemään kun olen saanut sellaista saarnaa ja valistusta. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin yrittää hiestä märkänä imettää jossain huonossa tuolissa sairaalahuoneessa, jossa on paikalla hoitaja, oma mies, toisen huoneessa olevan vauvan vanhemmat (myös mies) ja kaikilla on antaa omat hyvät neuvonsa. Onneksi oma neuvolahoitaja ei vaikuttanut imetysfanaatikolta, koska en vaan kestä sitä painostavaa asennetta. Ennen pojan syntymää en ollut ajatellut että voisin imetyksen epäonnistuessa kokea hoitohenkilökunnan taholta ja muualtakin sellaista syyllistystä... suorastaan komentamista! :angry: Ja myönnän että olen tietysti itse yliherkkä enkä osaa suhtautua neutraalisti kaikkiin kommentteihin.

 

Meinaan jatkaa rinnan tarjoamista päivittäin ja pumppaan niin kauan kun jotain tulee... Mutta jos mennään osittaisimetyksellä niin sitten mennään!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Älä sitä rintakumia ainakaan huolehdi. Itse imetin sen avulla tyttöä melkein puolivuotiaaksi ja sen jälkeen ilman. Meillä tyttö syntyi noin kuukauden etuajassa ja sai kanssa alkuun letkulla maidot ja sen jälkeen pullosta pumpattua. Sairaalassa saatiin tyttö nappaamaan kumista kun hoitsu laittoi sokerivettä kumille. Oletko tätä kokeillut?

 

Jos sä yrität parhaasi ja poika kuitenkin päättää mieluummin ottaa ravintonsa pullosta niin ethän sä mitään väärää ole tehnyt. Kaikki lapset on niin erilaisia, toinen tykkää tissistä ja toinen pullosta. Minulla on ystäväpiirissa sellaisiakin jotka eivät ole huolineet alkuunkaan rintaa ja ihan terveitä lapsosia on kasvanut heistäkin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Bambi, Meillä tyttö syntyi kanssa ennenaikaisena ja pienipainoisena. Alussa yritin imetystä, mutta tyttö ei jaksanut imeä. Päädyinkin sitten pumppailemaan maitoa ensimmäiset kuukaudet. Käytännössä en edes yrittänyt imettää, sillä tiesin, että tyttö ei vain jaksa. Jossain vaiheessa maidon heruminen pumpulle alkoi vähentyä, mutta ei kuitenkaan kovin paljon. Kun typy oli ylittänyt 3 kg rajan ja laskettu aika oli ylitetty reilusti, alkoi vihdoin ja viimein tyttö vahvistua ja imetyskin onnistua. Maitomäärä mukautui myös hyvin nopeasti tytön tarpeisiin. Imetys itseasiassa alkoi vähän "vahingossa", kun en eräs yö jaksanut heti nousta ylös antamaan ruokaa ja päätin lykätä tissin typyn suuhun. :rolleyes:

 

Alun pumppaus- ja pullorumba oli kyllä raskasta ja välillä teki mieli lopettaa. Nyt tosin olen iloinen, että jaksoin silloin sen kamaluuden. :) Nyt meillä ainakin on tyttö, joka suostuu juomaan maidon sekä pullosta että tissistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Sober ja Maro kannustuksesta! Teidän tarinat kuulostaa samalta kuin tämä meidän alku. Täytyy myös kokeilla tuota sokerivettä. Tänään onkin ollut jo parempi päivä, kun olen päättänyt olla stressaamatta. Jätin syöttöpunnituksetkin kokonaan tekemättä. Veikkaan että äsken sai sieltä n. 40 ml, koska pullosta meni vielä 30 ml, ja annos on yleensä n. 70 ml. Ja eilen illalla sai lähes koko annoksen rinnasta!

 

Mutta tosiaan, eihän sillä ole merkitystä saako poika maitonsa pullosta vai rinnasta. Pelkään vaan että pullolle heruminen loppuu jossain vaiheessa eikä maito enää riitä. Ja onhan toi pullorumba sen verran tympeetä, että olisi kiva jos jossain vaiheessa pystyisi antamaan kaiken rinnasta... Toivotaan että meidän tarinalla on samanlainen jatko kuin Soberilla ja hänen vauvallaan! :) Hiljaa hyvä tulee...

Edited by Bambi

Share this post


Link to post
Share on other sites
Onneksi löysin tämän ketjun! Vertaistuki on arvokasta kun homma takkuaa...

 

Meillä ihan sama tausta, vauvamme syntyi raskausviikolla 33 ja vietti ekat viikot sairaalassa. Imetys ei ottanut onnistuakseen, rintakumia käytettiin kuten teilläkin. Jouduimme turvautumaan lisämaitoon jo pian kotiutumisen jälkeen, koska en saanut lisättyä maitomääriä pumppaamalla. Vihdoin lopetin epätoivoiset imetysyritykset, poika oli niin tottunut pullolle, mutta pumppasin maitoa useamman kuukauden, eli ei se ihan noin vaan lopu se pumpulle heruminen ;)

Minä myös törmäsin typeriin hoitohenkilökunnanjäseniin. Imetysohjaus oli ihan p:stä ja neuvolasta sanottiin heti, että maito loppuu kohta ja vauvaa ei saa väsyttää imetyksellä... En osaa juuri muuta neuvoa kuin jatka yrityksiä niin kauan kuin suinkin tunnet motivaatiota, painon noustessa vauva saattaa innostua. Äläkä pelkää lisämaitoa, se voi tuoda helpotustakin tilanteeseen. Olethan saanut "täysmaidotettua" vauvan tärkeimpien ensi viikkojen ajan. Vinkkaisin sinua liittymään keskosyhdistyksen keskustelupalstalle (kevyt.net), siellä on paljon kohtalotovereita ja imetyksessä onnistuneitakin :)

Onnea matkaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä imetys on ollut pojan koko elämän (reilut 5kk) sellaista taistelua, että huh huh. Olen ajatellut aina lopettaa, mutta jatkanut kuitenkin (en edes tiedä mistä tahto jatkamiseen on tullut..) ja täysimetystä jatkuikin lähes 5kk ikään, tosin rintakumin kanssa. Poika venkoilee, huutaa, raivoaa tissillä ja on tehnyt tätä koko elämänsä. Ainoastaan yöllä on syönyt nätisti, nopeasti ja huutamatta. Välillä syöminen on ollut ihan mahdotonta, välillä siedettävämpää. Vieraassa paikassa ja muiden ihmisten läsnäollessa syöminen on tooodella vaikeaa.

Nyt meillä oli viikko, jolloin vauva sai enemmän pulloa ja sehän johti sitten rinnan hyljeksimiseen. Sitkeästi olen yrittänyt tarjota, mutta ei, ei kelpaa. Pullosta menee vaikka kuinka, mutta tissistä ei. Heti herättyään (ja yöllä) syö tissiä, mutta herättyään syö vain pahimman nälän pois, ts. saa vain etumaitoa, ja lopettaa siihen. Sitten pitäisikin heti perään olla saamassa pulloa. Kiinteät aloitettiin viikko sitten ja olen yrittänyt imettää ennen ruoan antoa, mutta aika heikkolla menestyksellä.

En ole juuri pumpannutkaan ja maito on kyllä nyt kahden viikon aikana radikaalisti vähentynyt. Ongelma on se, että maito tuntuu vähentyneen myös yösyötöiltä, mutta poika on viimeisen kuukauden aikana alkanut syömään huimasti enemmän ja useammin yöllä kuin aiemmin. Yöllä rinnoista ei tosiaan tule missään vaiheessa pinkeitä ja tosiaan tuntuu, ettei vauva saa tarpeeksi maitoa. Miten voisin lisätä maidon määrää yöllä, vai voiko mitenkään? olen yrittänyt päivisin aktiivisesti tarjota rintaa, pitää iho vasten ihoa, juoda mehuja jne eli kaikki konstit joita vauvan ollesssa pieni käytin maidon tulon lisäämiseksi. Mutta silti tuntuu, että vauva syö itsensä paljon kylläisemmäksi pullosta... :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tuun tänne purkamaan huonoa omatuntoa. Meillä on kuukauden vanha tytär ja imetyksen kanssa on ollut välillä vähemmän, välillä enemmän ongelmaa. Maito mulla nousi kunnolla synnytyksen jälkeen vasta 5. päivänä, alkuvaiheessa sairaalassa annettiin päivittäin lisämaitoa. Käytän rintakumeja, koska vauva ei saa yrityksistä huolimatta muuten otetta nännistä. Tytön paino ei myöskään noussut riittävästi parina ekana viikkona (ekassa neuvolassa vain 40 g lisäys sairaalan lähtöpainoon), mutta on onneksi siitä jo lähtenyt lisääntymään melko normaaliin tahtiin. Korviketta olen antanut nyt kotona ollessa muutaman kerran, lähes täysimetyksellä on menty tähän asti.

 

Nyt alan itse olla todella väsynyt, koska rytmi pienellä on pikkuvauvan tapaan tosi risainen. Yöllä on ihan tavallista valvoa 3-4 tuntia putkeen, nukkua tunti ja valvoa (ja siis syödä) kenties taas pitempään. Tiedän tämän olevan ohimenevä vaihe, mutta alan olla aika väsyksissä, koska unet jäävät tosi vähiin. Nyt ollaan muutamana iltana kokeiltu korvikkeen antamista imetyksen päälle, koska epäilen maidon riittävyyttä. Toissailtana sitä meni tuntien imetyssession jälkeen 80 ml ja eilen 120 ml. Viime yönä valvoimme taas klo 4-7 ja tuon imetyksen päälle korviketta meni 80 ml, jonka syötyään tyttö nukahti. Neuvolasta ohjeistettiin, että yksi yösyöttö saisi kestää max. tunnin, ja jos meillä menee jopa muutama tunti ja silti korviketta uppoaa niin oma maitoni ei sitten varmaan vaan riitä, vai miltä tämä kuulostaa? Täysimettäisin enemmän kuin mielelläni ja tunnen huonoa omatuntoa siitä, jos ruokin lastani korvikkeella sen varjolla, että saisin yöt itselleni helpommiksi... Tänään itkin miehellekin sitä, että jaksaahan muutkin imettää, mutta hän kyllä totesi ihan fiksusti että tärkeämpää vauvalle on hyvinvoiva ja jaksava äiti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Muistaakseni tuossa kuukauden iässä on tiheän imun kausi (eräs lukuisista), joten hieman kyllä ihmettelen noita neuvolan ohjeita, sillä juuri yöimetyksethän lisäävät maidontuotantoa parhaiten.

Edited by rouva Tossavainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Vaikka ne yöimetykset lisäävät maidon määrää niin se niistä saatu hyöty kyllä minimoidaan jos äiti ei saa missään vaiheessa nukuttua kunnolla jos lapsi asuu kaikki yöt rinnalla. Jos noilla lisämaidoilla saadaan edes yksi vähän pidempi yöunen jakso niin se on kyllä niiden arvoista. Tai no näin itse olen järkeillyt asian. Ennemmin siis itse annan lapselle yöunille mentäessä lisämaitoa ja nukumme kaikki vähintään nelisen tuntia normaaliöinä. Ennen nukutuslisämaitoja yöt menivät huutaessa ja päivät niin ettei vanhemmat tajunneet mitään maasta ei kuusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Vaikka ne yöimetykset lisäävät maidon määrää niin se niistä saatu hyöty kyllä minimoidaan jos äiti ei saa missään vaiheessa nukuttua kunnolla jos lapsi asuu kaikki yöt rinnalla. Jos noilla lisämaidoilla saadaan edes yksi vähän pidempi yöunen jakso niin se on kyllä niiden arvoista.

 

Tälle kannalle mäkin olen viime päivinä entistä enemmän asettunut. Eilen imetin klo 20-00.30 ja annoin korviketta päälle 80 ml. Yöllä nukuttiin 3 h, syötiin välissä 30 min ja nukuttiin vielä 2,5 h! Meille siis ihan loistava yö entisten valvomisten sijaan! Harmittaa samaan aikaan se, kun kuitenkin haluan imettää mahdollisimman paljon ja juuri tuon maidontuotannon takia öisinkin. Mutta oma olo on kyllä nyt aivan eri, kun unta on tullut tuonkin verran.

 

Kirjoitin muuten tuossa aiemmassa viestissäni epäselvästi, tuo neuvolan ohje yösyötön kestosta annettiin jo synnytystä seuraavalla viikolla (ilmeisesti ei vielä 2 viikon iässä tiheän imun kautta ole?).

 

Rilla, teillä kun on suunnilleen saman ikäinen vauva ja ilmeisesti lisämaitoa myös annatte niin ihan mielenkiinnosta kysyn mitä määriä teillä sitä menee ja millaisia öitä nukutte?

Edited by Xanor

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lisämaitoa menee vuorokaudessa yleensä vajaa pari desiä. Välillä on päiviä jolloin ollaan selvitty kokonaan omallakin tuotannolla. Tällä hetkellä poika tankkaa päivisin parin tunnin välein eikä juurikaan nuku päiväunia (niinä harvoina päivinä kun on saanut nukuttua päivisinkin voi tankkausvääli venyä melkein neljään tuntiin). Iltaisin yleensä noin kymmenen jälkeen kun poika syö annetaan lisämaitoa yleensä 80-100 ml ja noilla ruoilla unta tulee vaihdellen kolmesta viiteen tuntiin (ilman lisämaitoa ei yleensä tule kuin päiviltä tuttu kaksi). Yösyötöllä poika yleensä nukahtaa rinnalla jo vartin jälkeen ja jatkamme lisämaidolla kun tuon jälkeen ei uni juurikaan kestä. Kuudelta aamulla alkaa yleensä tuo kahden tunnin välein tankkaaminen ja päivisin ei lisämaitoa anneta jos ei ihan pakko ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Voi miten hyvältä kuulostaa teidän yöt! Eli olette saaneet ilmeisesti lisämaidosta selkeästi apua. Meillä eilen ei annettu lisämaitoa ollenkaan ja yöllä syötiin 2 tunnin välein, tosin hienoa oli se, että syötöt eivät kestäneet 45 min kauempaa. Meillä lisämaitoa on annettu vain muutamana iltana, päivisin ja öisin olen imettänyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Kyllä sun jaksaminen on ihan olennaista vauvan hoidonkin kannalta. Eli sinuna kyllä kokeilisin, jos korvikkeiden avulla saataisiin tilannetta vähän helpotettua. Itse juuri 1,5 kk valvoneena ja ajoittain imetyksen kanssa taistelleena olen alkanut suhtautua aiempaa myönteisemmin korvikkeiden käyttöön imetyksen ohella ja niitä meillä on joinakin iltoina koitettu, kun on tuntunut että alkavat muuten voimat loppua imetyksen ja valvomisen seurauksena. Ja tällä hetkellä tilanne on se, ettei korviketta ole tarvittu moneen päivään (viikkoon?) lainkaan, koska olen saanut muutaman yön nukuttua ja varmaan osittain sen seurauksena maitoa on alkanut tulla ihan toisella tavalla. Toki asiat voivat tästä huonompaankin mennä, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että vauvalle riittää kerrallaan max. 20 min imetys (mikä on lyhyt aika entiseen verrattuna!) ja öisin meillä on nukuttu paremmin kuin kertaakaan aiemmin.

 

Voi olla sattumaa, mutta meillä tämä tilanteen helpottuminen ajoittui juuri samaan ajankohtaan, kun olin saanut itse levättyä ja nukuttua enemmän. Ja jos nyt annat korviketta, ei se tarkoita sitä, että sun pitäisi kokonaan siirtyä osittaisimetykselle, tilanne voi ajan mittaan tasaantua taas niin, että oma maitosi riittää :) Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Pulautteleeko vauva? Tiheän imun kauden ei pitäisi viikkokausia jatkua, joten voi olla, että tyttö käyttää sinua myös tuttinaan, huutaa sitten ähkyään, hakee lohtua vatsavaivoihin rinnasta jne. Ainakin päivällä voisit siis kokeilla, jos saisit esimerkiksi kolmen vartin tai tunnin imetyksen jälkeen vaihdettua rinnan tuttiin. Meillä poika ei huolinut tuttia ennen kolmen, neljän kuukauden ikää, eli hänelle kelpasivat vain rinta tai pullo silloinkin, kun hän oli jo aivan täynnä, ja sitten pulauteltiin & kätistiin oikein urakalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now