Vertaistukiketju imetyksen kanssa taisteleville

[siniri]

Jos mä ajattelen ihan itseäni, niin mulle on tärkeää voida imettää lapsi itse.

 

Siitähän tässä ketjussa on kyse. Äideistä, joille on tärkeää imettää, mutta imetyksen kanssa on ongelmia.

[Miamur]

Imetysmurheet: http://aitisanoi.vuodatus.net/ Sarjakuva voi toimia myös vertaistukena

[Nadda]

Jos mä ajattelen ihan itseäni, niin mulle on tärkeää voida imettää lapsi itse.

 

Siitähän tässä ketjussa on kyse. Äideistä, joille on tärkeää imettää, mutta imetyksen kanssa on ongelmia.

 

Minä lähinnä pohdin tuota läheisyysaspektia, että myös minulle on imettämisessä se läheisyys tärkeää. Jos kerran minulla aikuisena on tarve saada imetyksen kautta läheisyyttä lapselta, niin en vähättelisi lapsen tarvetta läheisyyteen imetyksen kautta. Siksi minusta moni asia puoltaa imetyksen tuomaa läheisyyttä eikä pulloruokinnalla voi saada samanlaista läheisyyttä. Ymmärsin tekstisi niin, että pulloruokinta olisi jopa läheisempää kuin imetys.

[ginny]

Jos mä ajattelen ihan itseäni, niin mulle on tärkeää voida imettää lapsi itse.

 

Siitähän tässä ketjussa on kyse. Äideistä, joille on tärkeää imettää, mutta imetyksen kanssa on ongelmia.

 

Minä lähinnä pohdin tuota läheisyysaspektia, että myös minulle on imettämisessä se läheisyys tärkeää. Jos kerran minulla aikuisena on tarve saada imetyksen kautta läheisyyttä lapselta, niin en vähättelisi lapsen tarvetta läheisyyteen imetyksen kautta. Siksi minusta moni asia puoltaa imetyksen tuomaa läheisyyttä eikä pulloruokinnalla voi saada samanlaista läheisyyttä. Ymmärsin tekstisi niin, että pulloruokinta olisi jopa läheisempää kuin imetys.

 

Mä usein koen että näin on, ja kumpaakin meillä tehdään. Pulloruokinnassa vauva on sylissä, kainalossa tiiviisti, koko kropallaan. Imetyksessä (mulla) vauva makaa tyynyn päällä tai sängyssä, eikä ole niin tiiviissä läheisyydessä kuin mitä pulloruokinnassa. Varsinkin makuulla imettäessä, mulla on 1-2 omaa kättä tississä kiinni, ja yhdellä pitää vielä tukea itseä, eikä siinä vauvaan juuri koske muu kuin se nänni. Halusin tuoda tämän näkökannan esiin. Mutta tapoja on monenlaisia, ja kokemukset yksilöllisiä

Edited January 4, 2012 by ginny

[Nadda]

^ Kyllä mä ymmärrän tuon kokemuksen, että pulloruokinta voi tuntua läheisemmältä. Omien fiilisten valossa pääasiassa itsekin asiaa tarkastelen. Todennäköisesti vauvan kehityksen kannalta ne erot on hiuksenhienoja, joten siinä mielessä on "ihan sama", miten vauvan ruokkii. Ei meilläkään se fyysinen kontakti ole aina mitenkään kovin tiivis imettäessä, mutta imettäminen herättää tunteita, jotka vahvistavat läheisyyttä.

[J A W]

^ Oman kokemuksen perusteella sanoisin, että tyytyväisen lapsen ruokkiminen pullosta tuo paljon enemmän niitä läheisyyden ja rakkauden ja äitiyden kokemuksia, kuin rintaraivarilapsen jatkuvat imetysyritykset. Tyytyväisenä imevän lapsen imettäminen taas on myös oikein mukavaa. Jos äidille tärkeää on nimenomaan se, että saa kokemuksia hyvästä olosta yhdessä lapsen kanssa (eikä esimerkiksi tietynlaisen maidon saaminen lapsen sisään tietynlaisella menetelmällä), kannattaa miettiä sitäkin puolta.

[Nadda]

^ Totta kyllä.

[MiiraM]

Läheisyydestä, ehkä pulloruokinnan "ei-läheisyydella" viitataan siihen, että helposti maidon antaminen voi alkaa tapahtua sitterissä, syöttötuolissa tai rattaissa, eli että sitä fyysistä kontaktia ei vanhempaan olekaan. Jos vauva on sylissä niin tottakai se on lähellä. Mutta toinen ääripää on sitten ne rattaissa olevat vauvat (makuuasennossa näitä olen nähnyt eli alle puolivuotiaita kai), joille on maitopullo työnnetty suuhun ja tuettu se jollain peitonkulmalla paikoilleen. Että siellä juot yksiksesi ilman fyysistä ihmiskontaktia ja pahimmassa tapauksessa vielä kasvot menosuuntaan eli ilman katsekontaktiakin vanhempaan. Mua ne vauvat surettaa, ei mahda mitään

[Aeria]

Mutta toinen ääripää on sitten ne rattaissa olevat vauvat (makuuasennossa näitä olen nähnyt eli alle puolivuotiaita kai), joille on maitopullo työnnetty suuhun ja tuettu se jollain peitonkulmalla paikoilleen.

 

Vähän OT (tää mun postini), mutta tärkeästä aiheesta: Mun käsittääkseni noin ei saisi missän nimessä tehdä, koska siinä on tukehtumisvaara. Vauva, joka ei vielä pysty omin käsin pitelemään pulloa, voi tikahtua maitotulvaan jos pullo on tuettu "pysymään suussa". En muista mistä luin aiheesta, mutta siinä tuomittiin tosi jyrkästi tuollainen "juoma-automaatti". Hoitajan pitää aina itse aktiivisesti huolehtia maidon antamisesta ja ottaa pullo pois kun on syöty.

[Nadda]

^ Tuota minäkin mietin, että ei mahda olla kovin turvallista. Tv:ssä olen nähnyt, että vanhemmille lapsille (yli 1-vuotiaille) on jätetty pullo lappeelleen sänkyyn.

[tiitiainen]

Mikähän avuksi minulle? Haluan imettää ja mieluusti ihan täysimettää, mutta se ei tunnu onnistuvan. Maitoa kyllä tulisi, mutta poika ei aina suostu rinnalle. Raivoaa, itkee, huutaa, ottaa nännin suuhun ->pari imaisua ja sylkäisee pois. Tätä jatkuu vaikka vaihdan asentoa. Joskus auttaa kun vaihdan rintaa, mutta ei läheskään aina. Lopulta annan pullosta joko pumpattua tai korviketta. Ja tämä ihan jo siitä syystä, että poju ei mitenkään hirveästi ole painoa saanut kasaan niin helposti alan pelkäämään, että ei saa tarpeeksi ruokaa. Pissaa ja kakkii kyllä ihan hyvin, on virkeä ja nukkuukin ok.

 

Rintakumit on käytössä koska alussa imetys sai nännit vuotamaan verta. Niiden parannuttua imetin hetken aikaa ilman kumeja, mutta sitten poika ei suostunut enää rinnalle ilman kumeja ja tässä sitä ollaan.

 

Öisin imetän aina, ja useimmiten aamulla ja päivisinkin, mutta vaihtelevasti. Iltaisin annan melkein aina pullosta lisää kun tuntuu että poika ei tule millään tyytyväiseksi muuten.

 

Yritän sanoa itselleni, että ei pitäisi huolia ja katsotaan päivä kerrallaan, mutta miten tästä nyt ei ottaisi stressiä?

 

Eilen meinasi jo usko loppua. Vain pullo tuntui kelpaavan. No tänään sitten rintakin on kelvannut hyvin eikä rinnalla ole edes raivottu. Voiko päivät vaihdella näin paljon?

 

Anteeksi pitkä raapustus ja purkautuminen, mutta mieskään ei tunnu ymmärtävän ihan tätä asiaa eikä kukaan muukaan. Pakko jonnekin vähän päästää höyryjä ja saada ehkä kenties hyviä neuvoja.

[Rautalanka]

Ihan ekana jaksuhali! Et ole ainoa rintaraivarien kanssa taisteleva! Jos et ole vielä löytän maitolaituri-nimistä foorumia, niin kandee siellä kysyä tämä sama kysymys. Siellä vastaa imetysohjauskoulutuksen saaneet henkilöt, joten varmasti saat asiantuntevaa apua.

 

Ihanaa, että tänään oli hyvä imetyspäivä

Meillä oli jossain vaiheessa raivareita, mutta ne meni parissa viikossa ohi. Silloin kävelin edes takas vauva rinnalla, se vähän lievitti raivaria. Mut lopulta aika oli se joka auttoi. Ja ehkä myös se, etten alkanut pullon kansaa lainkaan leikkiä, koska olin kuullut että pullon ja rinnan vuorottelu voi aiheuttaa vauvalle hämmennystä ja lisätä raivareita. Mut käy ihmeessä tuolla maitolaiturilla, se on oikeasti hyvä paikka

[Murielle]

Meilläkin raivotaan (Kaarlo nyt 2,5kk). Se turhautuminen joka siitä itselle tulee ja se epäonnistumisen tunne kun mikään ei auta, on todella suurta. Kaarlo raivoaa klo 16 jälkeen päivällä, kuitenkin yöllä ja aamupäivällä syö hyvin ja "mukisematta".

 

Mä oon nyt keksinyt 4 eri syytä/ keinoa mistä on kyse ja mikä ehkä milloinkin auttaa. Kirjoitan ne tähän jos niistä on jotain hyötyä jollekin

 

1) kaarlo on liian väsynyt ----> tuttihuijaus, eli huone hämäräksi, tutti suuhun, makuultaan imetys, tutti vaivihkaa pois suusta ja sen sadasosasekunnin aikana jonka se vielä automaationa lurpsuttaa, työnnän tissin suuhun. Tätä toistelen kun sitten se välillä havahtuu taas raivoamaan..

 

2) K on liian nälkäinen -----> Pullohuijaus, eli pullosta 10-20ml korviketta ja jossain kohtaa vaivihkaa tissitilalle, pullolla siis "taitan" pahimman nälän pois.

 

3) Isosisko (2v4kk) häiriköi, ei saa rauhaa syödä-------> Tilanteen rauhoittaminen, eli Saagalle muumit tms. pyörimään/itse toiseen huoneeseen, tiukka katsekontakti ja ehkä myös tuttihuijaus

 

4) Tissit suihkii tai ei heru-----> asennon vaihdokset ja/tai pummpaus ensi suurin "paine" pois, eli oon syöttänyt seisten, kävellen, istuen, selinmakuulta vauva rinnan päällä, you name it... Ehdottomasti se turhauttavin juttu. Oon saattanut tosiaan pumpata pahimman alkusuihkeen pois, mutta se ei mulla taida johtua siitä, että rinta olis liian täysi vaan siitä, että siellä joku tiehye suihkii kurkkuun tms. Lisäksi täytyy röyhtäyttää jatkuvasti jos näyttää siltä että suihkii, välillä tuo ei taida oikein malttaa, eli luulen että välillä taas ongelma on ettei heru tarpeeksi nopeasti.. emmä tiiä..

 

onhan tää nyt ihan hullujen hommaa... ei mulla esikoisesta ollu mitään tälläista ongelmaa...

[Guest vieras_]

Meillä samantyyppiset kohtaukset johtui suihkutisseistä. Apuina olivat kyljellään imetys ja rinnan pieni tyhjennys ennen imetystä. En yleensä pumppaillut, vaan annoin vauvan aloittaa imemisen ja kun heruminen ja suihkuaminen alkoi, puristin harsoon ihan vaan käsin suihkuavaa maitoa jonkun aikaa, kunnes suihkuaminen väheni. Joskus jaksoin hakea pullon astiaksi ja puristinkin kevyesti 100 ml ennen kuin rauhoittui.

 

Kovasti jaksamista! Toivotaan, että tilanne helpottaa pian. Niin ja imetystukipuhelintahan voi myös kokeilla, jos sieltä saisi hyviä neuvoja.

[tiitiainen]

Kiitos tuesta ja neuvoista.

 

Pitää käydä vilkaisemassa tuota maitolaituria ja kokeilla noita Muriellan keinoja myös. Joskus tutilla olen yrittänyt huijata ja se ei tepsinyt, mutta katsotaan josko nyt. Pulloa en varmaan voi kokonaan jättää pois jos ei ala pian onnistumaan, koska tosiaan tuo paino on tarkkailun alla pojalla. Mutta sinnikkäästi eteenpäin!

 

Koomisinta varmaan on, että aina ei tule huutoa heti. Voi vartin verran tehdä sitä että imee noin puoli minsaa, heittää rinnan veks ja sitten hamuaa uudelleen sen suuhun. Asentoa vaihdetaan ja vaikka mitä kokeillaan. Lopulta turhautuu ja alkaa itkeä. Sitten alkaa jo itsekin jossain vaiheessa olla väsynyt.

 

Minä kun luulin, että imetys olisi suht helppoa. Ei aina kaikki mene niin kuin suunnittelee.

[Mamabarba]

Voisiko vauvalla olla liian kireä kielijänne ja ei siksi saa otetta? Oletko kurkannut suuhun? Näyttääkö kieli sydämenmuotoiselta? Kireä kielijänne on syytä leikata, koska paitsi, että vaikeuttaa imetystä, aiheuttaa leikki-ikäisenä ongelmia puheenoppimisessa.

 

Myös maitoa voi tulla vauvan mielestä joko liian nopeaan tai liian hitaasti. Itse tekisin niin, että yrittäisin välttää pullomaitoa päiväsaikaan. Jos illalla vielä tuntuu, että on nälkä, antaisin pullosta, mutta muutoin pääasiassa tissiä, ettei kärsimätön luonne opi, että saahan tätä ruokaa helpommallakin. Yritä syöttää ennen kuin vauva on hirmu nälkäinen, niin raivo ei kasva liian suureksi. Ja herumista nopeuttaa (jos vauvaa harmittaa liian hidas maidontulo), että lämmittää rintaa ennen syöttöä (esim.kauratyynyllä).

 

PAljonko pullosta menee päivässä? 1-2 dl voi jättää ihan saman tien pois ja enemmänkin sitten pikkuhiljaa. Usein näissä auttaa se, että vauva ja kärsivällisyys kasvaa. Tsemppiä!

Edited March 2, 2012 by Mamabarba

[tiitiainen]

Olen kurkannut suuhun, eikä kieli näytä sydämenmuotoiselta mielestäni. Otteen saa kyllä, kun on tarpeeksi rauhallinen.

 

Olen yrittänyt aina syöttää ennen kuin nälkä on niin kova, että ei poju ei pysy rauhallisena. Ongelmana taitaa olla nimenomaan hidas maidon tuleminen.

 

Pari päivää oli helpompia ja tuntui, että tämähän alkaa sujua. Lisämaitoa ei tarvinnut antaa juuri ollenkaan! Mutta sitten tuli taas päivä, että syötin ja syötin pojua vaikka kuinka. Tunnin väleinkin monta kertaa, mutta ei vaan tullut täyteen ja lopulta poju itki nälkäänsä niin pahasti että pakkohan pahaa teki. Seuraavana yönä eikä päivänäkään maitoa ei tuntunut tulevan riittävästi. Eilen oli ristiäiset ja syötin enemmän pullosta niin sitten ristiäisten jälkeen rinnat oli kivikovat ja maitoa kyllä oli, pojun mentyä nukkumaan pumppasin pois 240 ml, että voisi edes nukkua. Yö pärjättiin melkein omalla maidolla ja aamullakin hyvän tovin rinnasta sai, mutta ei se nälkää tuntunut vievän kokonaan.

 

Kärsivällinen yritän olla ja imettää imettämistäni, mutta alkaa jo väsyttää kyllä ainainen stressi. Huomenna neuvolassa näkee edes onko paino noussut.

 

Kuinka paljon äidin omat syömiset vaikuttaa muuten imetykseen? Juon kyllä paljon vettä, mutta olen alkanut miettimään että voiko liian vähäinen ruoka aiheuttaa että maidontulo vähentyisi? Väsynyt kun olen niin ei sitä ruokaakaan tee mieli. :/

[Thingumy]

Tiitiainen: jaksuhali täältäkin!

Meillä vauva sai noita rintaraivareita joskus 1-2kk ikäisenä iltaisin. Vauva asui rinnalla päivät pitkät ja imi tyytyväisenä, mutta iltaisin sitten alkoi sylkemään rintaa pois ja huutamaan, ilman tissiäkään ei kuitenkaan ollut hyvä. Annettiin aina ihan pikkutilkka maitoa pullosta (n. 30ml) johon hän rauhottui. Jossain vaiheessa sitten haluttiin tuosta pullosta luopua. Yhtenä iltana vajaan tunnin verran vauva itki, mä sylittelin ja rauhoittelin. Sen jälkeen tuo ei ole pulloa kaivannut ja rintaraivarit loppuivat.

 

Yksi minkä ainakin meillä epäilin aiheuttavan noita raivareita, oli juurikin pullo. Nännihämmennykseksi sanotaan, kun vauva saa maitoa erilaisista lähteistä, pulloa ja rintaa ja rintakumia imetään eri tavoin. Se hämmentää ja suututtaa vauvaa. Toki vauva myös voi oppia, että sieltä pullosta se maito tulee helpommin, vähemmällä työllä.

 

 

Voisin muuten kertoa meidänkin kuulumisia. Kirjoittelin tähän ketjuun (ja muihin imetysongelmaketjuihin) syksyllä, kun meidän kuopus syntyi. Meillä siis vauva asui rinnalla ekat 6vk, mä istuin ja imetin. Ekoina viikkoina imetys oli tooosi vaikeaa ja ihan hirmu kivuliasta ja vei kaiken ajan. Imetin, pumppasin, itkin, kävin imetysohjauksessa sairaalassa pari kertaa jne. Vauvan ollessa viikon ikäinen, toinen rintani oli niin hajalla, että jouduin pitämään pari päivää imetystaukoa siitä. Itkin suunnilleen yötä päivää ja olin ihan varma ettei ikinä päästä täysimetykselle. Ne ekat viikot olivat todella tuskaa. Ja sitten oli vielä nuo iltaiset rintaraivarit, joihin jouduttiin antamaan pullomaitoa. Mutta tosiaan jossain 2-3kk iässä jätettiin tuo iltapullo pois ja niin vain päästiin kuin päästiinkin täysimetykselle! Vauva on kohta 6kk ja kohta aloitellaan kiinteitä. Mä olen niin onnellinen, että se alun taistelu tuotti tulosta

[Thingumy]

Kokeilepa juoda veden sijaan jotain muuta! Mehua tms. Joillain se auttaa. Muista myös hyvä ravinto ja lepää mahdollisimman paljon. Vauvat voivat myös joinain päivinä syödä/haluta muuten vain rinnalle enemmän kuin toisina päivinä, eikä se välttämättä tarkoita etteikö maito riittäisi. Tsemppiä!

[J A W]

Kyllä voi ravinnonkin määrä vaikuttaa imetykseen. Jos imettää ja on väsynyt ja sen takia ei saa syötyä, itse ajattelisin niin, että ruuan terveellisyyden voi hetkeksi unohtaa ja pääasia, että syö jotain, vaikka sitten ei muuta kuin suklaata ja appelsiinimehua. Tai pistä mies hakemaan pizzaa. Ihan mitä vaan mitä tekee mieli.

[tiitiainen]

Jos pistäisi miehen hakemaan pitsaa niin se olisi vain tyytyväinen kun saisi itse samalla pitsaa. On melkoinen ruuan ystävä.

 

Tänään olen jättänyt pulloa vähemmälle. Ja huomasin mielenkiintoisen seikan. Annoin pojalle rintaa ja poju imi hetken kunnes taas sylki pois ja itki. No kun tarjosin rintaa uudelleen niin puristin vähän rintaa että herahtais maitoa ja se maku sais pojan ottamaan nännin suuhun. Yllätyin kun melkoinen suihku siitä lähtikin suoraan pojan suuhun. Kokeilin sitten pumpulle vähän ottaa pois ja tarjosin uudelleen -> poju otti hyvillä mielin rinnan suuhun ja imi tyytyväisenä. Pitää kokeilla tepsiikö tämä sama uudelleen, ehkä se ei olekaan liian hidas heruminen vaan tuo alun suihku mikä inhottaa poikaa.

 

Ja syvät kiitokset teille kaikille! Ihanaa kun jostain saa tähänkin apuja. Jaksaa yrittää.

[Mamabarba]

Joo, meidän vauva ainakin inhosi sitä suihkua, irroitti ja alkoi raivoamaan. Kannattaa tosiaan pumpata pahimmat alkuun pois. Sitä tarkoitin sillä liialla maidontulolla tsemppiä!

[tiitiainen]

Eilinen mentiin ilman korviketta ja niin on tämäkin päivä. Ihan ok menee. Eli jeet sille! Ja myös ilman rintakumia mennään!

 

Vielä kuitenkin taistellaan rintaraivareiden kanssa, mutta uudella innolla. Ainakin imuote on hyvä kun eilen neuvolassa katsottiin. Ihana terkka kannusti mukavasti imettämään ja luottamaan itseensä niin sai uutta puhtia.

 

 

Poju on tänään ja muutenkin viettänyt vähemmän aikaa rinnalla (plus välit on pidentyneet), mutta vaippoja kastuu entiseen tahtiin. Vauvan tahti syödä voi ilmeisesti muuttua ja aika mitä rinnalla viettää myös muuttua voi?

Edited March 7, 2012 by tiitiainen

[J A W]

Voi muuttua ja muuttuukin vielä moneen kertaan. Vauvoissa on se hankalanihana puoli, että just kun totut niiden tapoihin ja rutiineihin, ne vaihtaa niitä. Jos vauva on tyytyväinen ja paino nousee, ei tarvitse stressata syömisistä.

Edited March 7, 2012 by J A W

[Mamabarba]

Meillä oli ainakin usein niin, että kaksi päivää vauva piti pidempiä syöttövälejä ja sitten joka kolmas päivä tissiteltiin jatkuvasti. Sillä mentiin ekat kuukaudet aina kolmen päivän jaksoissa. Myös aina niin, että joka kolmas yö oli levoton Eli kaikkea maan ja taivaan väliltä tuo vauvojen syömistahti voi olla Hyvältä Tiitiainen kuulostaa!