Annick

Liitoskivut

47 posts in this topic

Etsiskelin ketjua liitoskivuista mutta en loytanyt - siirtakaa tama jos on vaarassa paikassa/ketju jo olemassa!

 

Olen tassa itse ketturoinut vuorokauden liitoskipujen kanssa (alkoi 29+2) - alakertaa sarkee, sangyssa kaantyminen on yhta tuskaa, kavely sattuu... :girl_cry2: Tassa kauhulla ajattelen meneeko jaljella olevat 11 viikkoa tata rataa? Tahan mennessa raskaus on edennyt mallikkaasti mita nyt pienta ohimenevaa kremppaa on ollut mutta nama kivut ovat omaa luokkaansa.

 

Tanaan on ollut eilista parempi paiva (on loytynyt makuuasentoja joissa ei satu) ja onneksi olen jo aippalomalla joten voin ottaa iisisti.

 

Ilmeisesti lepo auttaa (jos muistaa vaihtaa asentoa usein), jostain luin etta tukivyo ja jumppapallolla istuminen helpottaa. Soitin katilolle ja sanoi etta ota parasetamolia, ja kaikki ilmeisesti ok kunhan ei tule verta/lapsivetta/supistuksia.. Kavelylenkeista yms ollaan ilmeisesti monta mielta, toiset sanoo etta liikunta auttaa toiset taas sanovat etta pahentaa?

 

Onko muilla kokemuksia tai vinkkeja?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heips! Hyvä ketjunaloitus!

 

Mua alkoi häpyliitos vaivata viime viikon torstaina. Siitä lähtien on käveleminen sattunut, mutta kipu ei (vielä) juurikaan säteile mihinkään. Paikallaan ollessa kipua ei onneksi tunnu.

 

Mitään hyviä vinkkejä mulla ei varsinaisesti ole antaa, kun ei oikein muutaman päivän kokemusten perusteella osaa sanoa mitään, mikä olisi auttanut. Yhdellä jalalla seisomista nyt ei ainakaan suositella. Jos vaiva jatkuu, aion hommata jostain tukivyön, jolla lantion alueen saa kiristettyä hölskymättömäksi paketiksi.

 

Yhdessä ruotsalaisessa raskauskirjassa oli muutama yksinkertainen jumppaohje liitoskipujen selättämiseksi. Aloin tehdä liikkeitä tänään, ja jos tuntuvat yhtään toimivan, voisin ehkä kääntää ne tänne. Samaisessa kirjassa mainittiin, että vaikka liitoskivut alkavat, ne eivät välttämätta kestä raskauden loppuun. Toivoa sopii. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisesta liitoskivut alkoivat vasta loppusuoralla ja tässä raskaudessa liitoskivut alkoivat lähes heti kun plussa tuli testiin. :girl_mad:

Liitoskivut olivat esikoisen kanssa pahimmillaan kun piti nousta ylös istumaan yöllä kääntääkseni kylkeä. Kivut olivat välillä niin kovat että en päässyt seisomaan tuolista. Liitoskivut loppuivat heti synnytettyäni.

 

Tukivyötähän suositellaan aloittavan heti rv 12, mutta vyöstä ei ole minulla lainkaan kokemusta. Mulla kauan paikallaan pysyminen tekee liitokivuista helvetinmoisen mutta myös liika liikkuminen aiheuttaa saman. Eli pieni kävely helpottaa ja pieni liikkuminen koko ajan kotona. Yöt ovat pahempia,koska silloin usein jää yhteen asentoon liian pitkäksi aikaan ja kääntyminen tuntuu siltä että alapää hajoaa.

Mutta tosissaan synnytys on ainoa tapa päästä kivuista eroon ja valitettavaa sekin on että aika normaalia on että kivut pahenee loppua kohti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla meni noi kivut onneksi yhta nopeasti ohi kuin tulivatkin. Katilo arvioi etta johtui vauvan nopeasta kasvusta, itse taas ajattelin etta johtui yhden paivan laiskottelusta. Joka tapauksessa en enaa nuku tyyny jalkojen valissa ja valilla istun jumppapallolla kun katson tv:ta. Yritan myos kavella edes jonkun pienen matkan joka paiva. Huh helpotus!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toivotaan että sun kivut on menneet pysyvästi etkä joudu niistä enää loppuvaiheessa kärsimään, mutta muillekin vinkiksi tässä on linkki itse aloittamaani aiheeseen noista kivuista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nosto. Millä viikoilla uudelleensynnyttäjillä on nuo alkaneet ja ovatko hellittäneet jossain vaiheessa, vai jatkuivatko loppuraskauteen saakka?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla tuli liitoskipuja vasta kolmannessa raskaudessa ja silloinkin "vasta" rv30+0. Varsinkin kovan rasituksen jälkeen särki niin, että itku tuli. Hitaasti kun taapersi, niin ei mitään ongelmaa jälkikäteen. Jonkinasteisia kipuja oli loppuun asti, ikävä kyllä. Varsinkin kylkeä oli sängyssä kamala kääntää :(

 

Kerrottakoon nyt kuitenkin, että mä uskon tytön koonkin vaikuttaneen mun kipuihini ja liikkumiseen. Kuopus oli siis syntyessään jopa 4725g!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei "jee", täällä oli tämmöinen.

 

Ensimmäisen raskauden aikana ei liitoskipuja ollut. Mutta voi jestas sentään mitkä kivut nyt on iskenyt. Se alkoi oikeastaan rv 29+2, eli jokunen päivä sitten. Mulla ei ole juuri lainkaan kipuja yöllä. Ja aamupäiväkin menee aikalailla kivuitta, mutta sitten iltapäivällä/ilallla olo on aika kamala. eilen illalla kyllä melkein itku tuli, kun vähänkään yritti liikkua. 

 

En omista tukivyötä, enkä millään sellaista haluaisi hankkia. Mutta jos nämä kivut jatkuu, niin kaippa sekin on kokeiltava. Eilen illalla otin yhden 500mg banadolin, siitä ei ollut apua. Pitäisi varmaan ottaa kerralla se 1g... Ei mulla auta tuo puolikas edes päänsärkyyn...

Edited by Martta88

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nostelenpa, kun on niin ajankohtainen aihe täällä..

 

Itsekin olen lukenut, että kurjatkin liitoskivut ovat menneet joiltain ohi muutaman viikon päästä, olisi kiva kuulla voiko niinkin onnellisesti tosiaan käydä! Ei kyllä haluaisi näin vaivaisena köpötellä koko loppuraskautta.

 

Nyt menossa rv 26 ja tosi kovat liitoskivut alkoivat viime viikolla. Häpyluuhun joku tuntuu työntävän puukkoa, ihan järkyttävä kipu kyllä tosiaan! Odotan nelosta, enkä aiemmissa kolmessa odotuksessa edes tiennyt mitä liitoskivut ovat.. Nyt sitten senkin edestä. Allekirjoitan kaikki edelliset kommentit: sängyssä ei voi kääntyä, pukeminen ja käveleminen on ihan tuskaa. Pukeminen onnistuu vain istualtaan, koska seisoen yhden jalan nostaminen lattiasta vaikka housuja pukiessa ei vain onnistu. Tuntuu sikäli käsittämättömältä, koska vielä reilu pari kuukautta sitten tein spagaatteja.. Nyt vain nivelet temppuilevat näin kovasti.

 

Olisi kiva kuulla muiden kohtalotovereiden selviämiskeinoista!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huoh, tuttuja täälläkin! :( pahoina just tuollasia, ettei todellakaan voi kääntyä, nousta sohvalta, liikkua, pukea... Varsinkin juuri jalan nostaminen ja eteenpäin siirtäminen on ihan hjälvetillistä touhua... On kuin tosiaan puukolla käänneltäisiin tuolla häpyluussa, kauhea polte ja viiltely! Jännä kun se kipu on jotenkin sellaista, ettei kertakaikkiaan jalka vaan liiku milliäkään sillon.

 

Nyt on onneksi parempi kausi kun pääsin sairaslomalle. Mulla pahentaa työasento nuo vaivat tuollaisiksi kuin kuvailin, istun työssäni joko lattialla tunteja peräkanaa tai sitten seison jaloillani pitkään suht samoilla jalansijoilla eli ei kauheesti liikkumista samalla. 1-2h työajan jälkeenkin alkoi mennä kaksikin päivää tuollasissa kivuissa mitä alussa kuvailin, eipä ollut hauskaa ei! :( ny olen sairaslomalla ja voin hyvin, vain suuremman liikunnan/jaloillaan olon jälkeen on kipuja mutta ne menee sentäs vielä ohikin ja ihan noin pahana ei levossa onneksi ole.

 

Fyssari varoitteli, että 30-34viikoilla vaiva olisi monesti pahimmillaan. Vauvalla alkaa oleen kokoo, kropalla kokoa, liitokset ne vaan väljenee ja vauva taas ei ole vielä laskenut alemmaksi niin se vääntää kroppaa ja mahaa kauheena etukenoon tuosta mahasta, tai siis että painopiste on kai pahimmassa muutoksessa kunnes sitten se vauva laskeutuu alemmas. Että saas nähdä, sitä odotellen... Kyllä ihmettelen että jos ei ala jossain välissä mullakin ihan levossakin vaivaan, kun sen verran herkästi nuo paikat saa kyllä jo nyt ärtyyn!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselläni ensimmäisessä raskaudessa oli liitoskipuja melko lopussa ja eivät olleet järkyttävän pahoja. Toisessa sitten ne alkoikin jo rv 10(!) ja kesti loppuun saakka jos ei lasketa noin parin viikon taukoa joskus viimeisellä kolmanneksella.

 

Yritin jumpata mutta mies joutui auttamaan mut lattialta ylös niin en saanut jatkaa :D samoin kävelylenkitkin ("jos vähän vetreytyisi") aiheutti kolmen päivän pahentuneet liitoskivut. Eli ekan kolmanneksen jälkeen jäi liikunta minimiin, paitsi kun oli tuo tauko niin otin tietenkin kaiken irti siitä. Yhdessä vaiheessa en päässyt edes tuolilta ylös ilman kauheaa vihlaisua, jolloin alooin jännittää sitä nousua jolloin vihlaisu oli kovempi...

 

Opin olemaan istumatta/makaamatta lattialla (kovalla alustalla) keittiön tuolilla pidin ylimääräistä tyynyä ja tyynypaketti yöksi jalkojen väliin. Tuo tyynypaketti kasvoi raskauden edetessä :) Uiminen on kuulemma hyvää, hellävaraista liikuntaa liitoskipuiselle, en itse päässyt kokeilemaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, uiminen muuten tosiaan tuntuu hyvältä, kun vesi kannattelee! Sitä suosittelen kyllä, jos vain siis paikat ei oo auenneet ja saa uida. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nosto. Uusia vinkkejä liitoskipujen hoitoon?

 

Täällä tuntuu edellä kuvailtujen tuntemusten lisäksi kivut erityisesti vasemassa nivusessa - kuin joku yrittäisi nirhata jalkaa irti...  <_<  Jos tästä pahenee niin saikku edessä, käveleminen (ja paikoillaan istuminen) tekee kipeää...

 

Nyt siis 28+2

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kans liitoskipuja ollu jo monta viikkoa seurana. Juurikin noita yllämainituja asioita. Jalan nosto housuja pukiessa pahinta ja sohvalta tms ylösnouseminen. Yhdellä jalalla ei pysty seisomaan tai olemaan. Ja lisäksi on jalkapöydät ja nilkat tai nivelsiteet niin älyn kipeet. Et saa pelätä kantaako jalat ollenkaan. Näillä vielä pitäis jokunen viikko pötkiä eteenpäin.

Nyt viikkoja kasassa 28+6

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei auttanu muu kuin kärsiä.. :lol: Toivotaan että jollain olis vinkkejä teille antaa ja olo helpottuis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisesta ei liitoskipuja ollut, tokasta alkoivat vaivaamaan noin puolivälistä loppuun ja tästä kolmannesta alusta alkaen, välillä livempinä, välillä hyvinkin rajuina.

 

Mun kikkakolmoset ovat olleet

- niin iso määrä magnesiumia kuin vain uskaltaa ottaa

- avaava venyttely saunassa (joskus hierominen, riippuu vähän missä kivut tuntuu)

- opettele käyttämään eri tilanteissa lihaksia, joita et normaalisti käyttäisi; esim mulle on yhtä kärsimystä kääntää kylkeä sängyssä, mutta huomasin sen helpottuvan, kun pidän lantion ja mahdollisimman isolta osin reidet rentoina ja nostan pohjelihasten avulla keskikroppaa; vaati multa pitkää harjoitusta ja vieläkin joudun miettimään erikseen mitä lihaksia käytän, mutta ah, mikä tunne kun vaihdat asentoa ilman nivelten paukkumista ja jalkovälin repeämistä... :lipsrsealed: Pohjelihakset alkaa kyllä olemaan massiiviset :D

 

Pidemmän listan saisin kyllä aikaiseksi kirjoittamalla mitä ei kannata tehdä... Positiivinen ajattelu myös auttaa, itse koitan aina kivun tuntuessa miettiä sitä, että mitä löysemmäksi nuo liitokset tulee, sen enemmän vauvalla on tilaa mahtua ulos eli puolet synnytyksestä melkein plakkarissa jo!

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Juttelin näistä kivuista (mulla lähinnä häpyliitoksessa) viimeksi tänään neuvolassa, eikä terkalla ollut oikein mitään kikkakolmosia kipuja helpottamaan. :( Jos teillä ei ole kunnollisia tukivöitä niin suosittelen ehdottomasti. Mulla on käytössä itse ostettu Anitan tukivyö sekä terveyskeskuksen apuvälineyksiköstä (lääkärin lähetteellä) saatu jykevämpi tukivyö. (Olikohan se muuten just JoHe, jonka vinkistä tajusin kääntyä apuvälineyksikön puoleen. :) ) Käytän tuota jykevää vyötä kävellessä ja Anitan kevyempää tukivyötä istuessa. Terkkari kertoi, että ainakin meidän kunnassa saa hakea vapaasti kyynär-/kainalosauvoja lainaan apuvälineyksiköstä, se on seuraava askel sitten jos kivut tästä vielä pahenee. Tosin en tohtisi sauvoilla kävellä ennen kuin tuo liukas keli on hävinnyt...

 

Itse olen huomannut, että saunailtojen jälkeen kivut ovat seuraavana päivänä hieman pienemmät. Olenkin kokeillut nyt lämpöpussin pitämistä häpyluun päällä iltaisin, mutta en osaa vielä sanoa, onko sillä vaikutusta kipuihin muuten kuin sillä hetkellä. Myös pilates on tuntunut hyvältä. Tunnilla aktivoidaan syviä lihaksia niin, että kaikki liikkuminen tuntuu normaalia kivuttomattomammalta kun on keskittynyt pitämään lihaskorsetin koossa. Vähän siitä jopa jää muistiin seuraaviksi päiviksi ja auttaa. Tosin olen harrastanut pilatesta pitkään, en tiedä, onko sama vaikutus jos ihan uutena menee tässä vaiheessa tunnille.

 

Mä pääsen kans vähemmillä kivuilla eteenpäin kun kävelen leveäraiteisesti, jalkaterät vähän ulospäin käännettynä, polvista ihan hiukan joustaen ja puolelta toiselle painoa vaihtaen (=vaappuen). Näyttää ehkä hassulta eikä tee pitkään käytettynä varmaan hyvää selällekään, mutta ainakin pääsee eteenpäin jos on pakko. Toinen hätäkeino on takaperin käveleminen. Jostain syystä (painopisteen takia?) takaperin käveleminen tuntuu monelle olevan kivuttomampaa, yhden jyrkän mäen tällä viikolla peruutin ylös kun eteenpäin makeä ylös kävellessä sattui liikaa. Parempi varmasti tällaisissa tilanteissa levätä kuin vaappua ja peruutella, mutta joskun on pakko päästä liikkeelle, vaikka hakemaan isompia lapsia päivähoidosta... :unsure:

Muuten mä olen kyllä viettänyt suurimman osan valveillaoloajasta makuulla. Voin onneksi hoitaa niin paljon töitä kotona, että voin tehdä niitä makuulla kannettavalla, muuten olisin ollut saikulla jo pari kuukautta. Panadolia olen myös syönyt reiluja annoksia aina kun tarvitsee jaksaa useampi tunti olla pystyssä/istumassa. Onko teillä muuten tietoa kipugeeleistä, saisikohan niitä laittaa tuohon häpyalueelle?
 

Kiitos JoHe magnesium-vinkistä! Tuo avaava venyttely kuulostaa hurjalta, millaisia venytyksiä teet? Musta tuntuu että lantio pitäisi pitää ennemminkin supussa (omalla kohdallani) ettei kipuja tulisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sellanen risti-istunta, jossa painan jalkapohjia toisiaan vasten on mun suosikki. Mitä lähemmäs kantapäät saa itseään ja polvet kohti lauteita, sen parempi. Mutta ei tosiaan kannata yrittää ennen kuin lihakset ovat lämmenneet... Muuten saattaa tulla pikkuisia tuskanulvaisuja :grin:  Syväkyykkyssä nököttelen myös ja sitten välillä ihan normi-istuma-asennosta nostan toisen jalan sinne lauteen päälle, niin sivulle kuin saan ja taivutan itseäni sen jalan puoleen. Saunan jälkeen nukkumaan lämpimien vällyjen väliin niin johan on aamulla kuin uudesti syntynyt! Mulla siis kivut yleensä pahimmat iltaisin ja pari ekaa tuntia kun olen makuulla.

Mäkin harrastin pilatesta aktiivisesti ennen raskautumista ja siitä on kyllä ollut hyötyä kun tietää, miten jännittää syviäkin lihaksia.

 

Mä en tiedä yhtäkään kipugeeliä, mitä saisi raskausaikana käyttää. Ois meillä niitä kaapissa, mutta kaikissa lukee ei raskausaikana.

 

Olen tosiaan mainostanut apuvälinelainaamoa ainakin joissain ketjuissa, mulla tosin on tukivyö sieltä haettu lähinnä selän tukemista varten, ei liitoskipuja silmällä pitäen.

 

Pingviininä mäkin kävelen, mutta mun mielestä se pingviinikävely tulee automaattisesti kuvioihin jossain vaiheessa raskautta et en oo kyllä ikinä miettinyt sen vaikutusta näihin kipuihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vinkkejä etsimässä, esikoista odottaessa liitoskivut vaivasivat vasta viimeisillä viikoilla mutta nyt toisessa raskaudessa ovat olleet kiusana jo pitkään..Päivittäin tulee käveltyä, kun pitää viedä esikoinen kerhoon ja koira kävelylle, mutta muuten en voi liikkua yhtään ylimääräistä. Venyteltyä tulee joka ilta kun paikat kaikki niin jumissa. Tänään tein virheen ja juoksin bussiin 50 metriä, sen jälkeen olen kävellyt pingviininä ja joka askel sattuu. :( Vielä 3 kuukautta tätä ihanuutta jäljellä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä alkoi liitoskivut eilen rv 27+4. Ihan yllättäen alkoi kävellessä viiltää todella kovasti vasenta etureittä ja nivusta, nyt en saa jalkaa suoristettua kun hirveä kipu - ihan just kuin joku puukolla iskis. Joudun töissä seisomaan paljon ja jalat väsyy kun paino oikealla jalalla koska vasenta ei saa suoraksi kivun takia. Illalla ja yöllä oli ihan hirveää särkyä johon mikään asento ei tuntunut auttavan. Laitoin kylmägeeliä, ice power esim on ihan turvallinen raskausaikana.

 

Hankala olla päiväkodissa töissä 1-3v ryhmässä tän kivun takia :( Sauna/lämpö oli hyvä vinkki, pitää kokeilla. Mä toivon ettei tää kestä loppuraskautta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yleensä kun liitoskivut alkaa niin ne loppuu vasta synnytyksen jälkeen. Esim just häpyluun ja nivusten alueen liitokset joutuuki venymään aika paljon synnytyksen takia. Mulla ei lepo auttanu yhtään,vaan pahensi vaan kipua. Monasti ku liikku koko päivän,niin kivut pysy poissa mut illalla ku röhnähti sohvalle puoleks tunniks niin mies joutu aina tulla vetämään ylös ja oli käveltävä pitkin seiniä ku sattu niin paljon :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla kesti synnytyksen jälkeenkin pitkään, että pysty sanomaan, ettei satu. Ja just tänään huomasin, että rusahtelee edelleen, mutta ei onneks satu :) Ja mullakaan ei lepo auttanut. Ei kyllä liikuntakaan :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä voin kertoa positiivisemman kokemuksen, mulla nimittäin liitoskivut vähenivät huomattavasti muutama viikko sitten! Ne alkoivat rv17 ja rv26 jälkeen invalidisoi tosi pahasti melkein kokonaan sänkypotilaaksi. Totta tuo, mitä muutkin sanoivat, että pelkkä makaaminen ei tee hyvää, mutta mun oli pakko päästä puolen tunnin välein makuulle. Sain terveyskeskuksesta kainalosauvat ja ne auttoivat todella paljon! Ottavat painoa pois lantiolta niin että kivut vähenee huomattavasti ja auttavat myös pitämään selän suorana (kun mä ainakin onkaan taaksepäin kävellessä kipujen takia) ja sen vuoksi vähentävät selkäkipuja.

 

Kannattaa kyllä hakea sauvat jos oikeasti on hankalaa arjessa vaikka se voi tuntua liioittelulta. :) Lääkäri totesi, että krooninen kipu kannattaa aina saada aisoihin kaikilla mahdollisilla keinoilla koska pitkään jatkuvana se saa usein koko kipuaistijärjestelmän sekaisin pitkäksikin aikaa... Ja tietysti laskee mielialaa rutkasti. Mä söin paracetamolia 1g 4Xvrk ja jos se ei olisi auttanut, olisi kuulemma voinut kokeilla opiaatteja tai kodeiinia. Tästäkin lääkäri totesi, että mieluummin tuju (turvallinen) lääkitys kuin jatkuva kipu. Käytin myös kuumaa kaurapussia jalkovälissä aina öisin.

 

Mutta siis rv30 tienoilla kivut alkoi yllättäen helpottaa! :o Neuvolan terkka olikin sanonut ettei ne aina vain pahene loppua kohden, muuten uskonut koska se kuulosti niin epäloogiselta. :P Ihme juttu, että helpottaa kun maha vaan kasvaa, voisikohan liittyä jotenkin loppuraskauden hormonimuutoksiin... Nyt olen ollut pari viikkoa ilman lääkkeitä ja sauvoja, ja pystynyt normaaliin kotielämiseen vaikka suurin osa päivästä menee edelleen makuullaan. :) Kuitenkin parin tunnin rauhalliset kävelylenkitkin onnistuu! Toivottavasti teillä muillakin kivuista kärsivillä helpottaisi jossain vaiheessa!! Tsemppiä ja voimia kaikkille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ne kivut kesti 2 päivää - onneksi. Ihan kamalaa olis jos useita viikkoja olis vaikea kävellä tai seistä! Saa nähdä tuleeko ne uudestaan. Lonkkakipua kyllä on välillä jos pitkään kävelee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No toivotaan ettei tule takasin yhtä pahana. Mut pakkohan niiden liitosten on löystyä että vauva mahtuu ulos. Joillakin tulee kevyempänä ja joillain pahempana. Itse koin että kivut olivat kuitenkin siitä keskivaiheilta kun pelkällä voivottelulla pääsi liikkeelle eikä tarvinny itku silmässä vääntää :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now