Aeria

Ruokahaluttomuus

80 posts in this topic

Huomasin vähän huvittuneena, että täällä on ketju alaotsikolla "Kun kaikki maailman ruoka herauttaa veden kielelle". Itse kärsin päinvastaisesta ongelmasta, eli ruokahalun puutteesta ja "ällötysoloista", jotka haittaavat syömistä. Kyseessä on mielestäni eri asia kuin varsinainen raskauspahoinvointi, koska en ole oksennellut. Laitoin tästä nyt kuitenkin ketjun, koska se on mulle omakohtainen aihe vaikka haittaakin elämää vähemmän kuin varsinainen pahoinvointi. Mahdolliset kohtalotoverit, jaetaan kokemuksiamme täällä :)

 

Syöminen on muuttunut ensinnäkin siinä mielessä oudoksi (jostain 8. viikolta lähtien), että mulle ei juuri koskaan tule enää oikeaa näläntunnetta. Sen sijaan, jos olen useampia tunteja syömättä, alkaa omituinen etova ja ällöttävä olo. Se ei todellakaan houkuttele syömään, vaan ajatuskin ruuasta tuntuu vastenmieliseltä, mutta olen huomannut että täytyy vaan pakottaa itsensä syömään, koska muuten ällötys vaan pahenee ja alkaa heikottaa. Siitä alkaakin sitten sen miettiminen, mitä voisi syödä... Yleensä olen aikamoinen herkkusuu, ja ruoka on mielestäni yksi elämän suuria-pieniä päivittäisiä nautintoja, joten näläntunteen ja samalla syömisestä saatavan tyydytyksentunteen menetys on harmittanut. Syömisestä on ajoittain tullut vain velvollisuus, jonka suoritan koska sikiö tarvitsee ravinteita.

 

Silloin harvoin kun oikea nälkä iskee, en sitten meinaa kestää sitä hetkeäkään, vaan on pakko saada ruokaa varttitunnin sisään tai on hermot tosi pinnassa. :rolleyes:

 

Outo ruokasuhde alkoi siitä, kun joskus 6. viikolla (?) huomasin vasta kauppareissun jälkeen, että olin ostanut neljää erilaista sorttia kalaa. :blink: Kahta niistä söinkin hyvällä halulla jo samana päivänä. Samoihin aikoihin söin päivittäin mätitahnaa joko muna- tai juustoleipien päällä. Tuo suunnilleen viikon kestänyt kalavaihe meni kuitenkin ohi niin radikaalisti, että sen jälkeen en ole pystynyt syömään juuri minkäänlaista kalaa, eikä mätitahnaan päin voi vilkaistakaan. (Kalaöljykapseleita nappailen.) Yhtenä päivänä reissussa pakotin itseni "terveellisyyssyistä" syömään pangasiusta, joka aiemmin on maistunut ihan normaalisti, ja se oli ihan kamalaa pakkopullaa. Ohuesti leivitetyssä kalafileessä ei ollut mitään vikaa, mutta sen syöminen oli äärimmäisen työlästä ja oli pakko jättää osa. Kalan seurana ollut tomaattikastike meni alas helpommin.

 

Siitä lähtien ruokahalu ja -haluttomuus ja erilaiset ällötykset ovatkin vaihdelleet päivästä toiseen. Joskus pystyn syömään lähes normaalisti, joskus on todella vaikeaa keksiä esim. lämmintä ruokaa joka ei ällöttäisi jo ajatuksenakin. Viime viikkoina en ole pystynyt syömään oikeastaan olleenkaan mm. kalaruokia, pannulla paistettuja ruokia, pehmennyttä sipulia esim. kastikkeissa, monia liharuokia (varsinkaan jos niissä on yhtään näkyvää rasvaa tai kermakastike, urgh) jne. Vihersalaatit, ruskea kastike ja kerrosvoileivät ovat nekin tuottaneet tuskaa, samoin hampurilaisravintolassa käyminen (kun osui reissussa matkan varrelle ja vaihtoehdot olivat vähissä). Tulimme alkuviikosta kotiin muutaman viikon autolomalta, ja ulkomailla vasta olikin työlästä etsiä ällöttämättömiä vaihtoehtoja, kun mistään ei voinut etukäteen kunnolla tietää tai päätellä miltä mikäkin maistui, toisin kuin kotimaassa. Välillä osui nappiin, valillä piti epätoivoisesti nieleskellä ruokaa alas. Suu kyllä maistoi ettei tässäkään ruoassa mitään vikaa ole, mutta kun ei vaan tehnyt yhtään mieli syödä, vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla nälkä jos edellisestä syömisestä oli kulunut viisikin tuntia... Toisaalta taas joinakin päivinä olen pystynyt syömään jopa pizzaa. Monien ruokien alassaamista on helpottanut ripaus suolaa, vaikkei se terveellistä olekaan.

 

Lisäksi vielä semmoinen seikka, että ruoan maun lisäksi ällötykseen vaikuttaa sen rakenne, siis se miltä ruoka tuntuu suussa. En voi kestää mitään, mikä tuntuu suussa hyytelömäiseltä "muhjulta", vrt. kuullotettu sipuli kastikkeessa tai kampasimpukat pizzassa (molempia kokeiltu huonolla menestyksellä). (Ihan kuin pikkulapsilla, joiden jogurtissa ei saa olla sattumia!)

 

Monet entiset suosikkiruoat ovat jääneet nyt listalta, ja esim. ravintolassa joudun todella tarkkaan valitsemaan sellaista annosta, jossa ei olisi yhtäkään "ällöttävää" ainesosaa.

 

Ja sekin vielä vaihtelee jatkuvasti, mitä pystyy syömään. Se, mikä maistui hyvin viime viikolla, voi ällöttää ihan toivottomasti tällä viikolla - ja se, mitä eilen ei voinut kuvitella koskaan syövänsä, saattaa maistua ihan hyvin huomenna. Tai sitten ei. Näitä pystyn nykyään syömään ilman suurempia ongelmia:

- hedelmät

- useimmat vihannekset

- jauheliharuoat (ihme kyllä)

- ruisleipä

- rasvattomat kinkku- ym. leikkeet

- keitetyt kananmunat

- juusto

- jogurtti ja viili

- mysli

- karkit :blush:

 

Mites muilla? Oletteko pyrkineet/pystyneet syömään päivittäin tasaisesti kaikista ravintoaineryhmistä? Mulla ravinnon monipuolisuus on joinakin päivinä jäänyt Multivitan ja kalakapseleiden varaan... :unsure:

Edited by Aeria

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tutulta kuulostaa! Mulla oli alkuraskaudessa juuri tuota kuvotusta parisen kuukautta. En oksentanut kertaakaan, mutta paha olo jatkui aamusta iltaan ja helpottui usein juuri sillä kun sai vähän jotain syötyä. Mulla kaikki sokeripitoiset ruoat aiheuttivat nopeasti sokeripiikin ja sen jälkeisen verensokerin laskun, jolloin olo oli entistä huonompi. Esim. hedelmiä en pystynyt syömään muutamiin viikkoihin ollenkaan. Suklaa ja makeat leivonnaiset aiheuttivat välittömästi huonon olon, samoin kahvi ja tee. Ruoan kanssa piti myös aina syödä leipää, sillä jos en saanut jotain hiilihydraattipitoista tarpeeksi usein, olo oli tosi huono. Näläntunnetta ei myöskään tainnut useinkaan tulla, lähinnä olon huonontuminen oli merkki siitä, että ruoka-aika oli käsillä. Ennen joulua himoitsin jo viikkoja etukäteen kunnon ruisleipää joulukinkulla ja sinapilla ja kun sitä sitten oli tarjolla, ei montaa palaa pystynytkään syömään. Muitakin ruokia oli, jotka ajatuksissa tuntuivat hyvältä idealta, mutta todellisuus oli toinen. :grin:

 

Kovin huolissaan ei tarvitse olla siitä, saatko riittävästi ravintoaineita. Useimmiten huonovointisuus helpottaa siinä vaiheessa, kun vauvan "kunnollinen" kasvu alkaa ja vauva kyllä ottaa tarvitsemansa. Sitä paitsi aika monipuolisesti tuossa listassasi on kuitenkin erilaisia ruokia, ja kun et ole joutunut oksentelemaan niin tilanteesi on kuitenkin ihan ok. Usein kuulee sanottavan, että pahoinvoinnista kärsiessä täytyy syödä sitä minkä alas saa ja mitä mieli tekee, sillä pahoinvointi kyllä loppuu jossain vaiheessa ja silloin ruokailu taas normalisoituu.

 

Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hienoa että avasit tämän uuden ketjun. :)

 

Mulla alkoi ruokahaluttomuus muistaakseni 6. raskausviikolla. Oltiin miehen kanssa tuolloin jo kolmatta viikkoa lomalla Aasiassa ja ajattelin vain täysin kyllästyneeni kaikkeen paikalliseen, melko voimakasmausteiseen ruokaan. Valitettavasti kotiin päästyäni ruokahalu ei juuri parantunut ja tämän asian kanssa olenkin saanut kamppailla ihan näille viikoille (14+4) asti.

 

Mulla on ollut myös ajoittain oksentelua, mikä osaltaan vaikeuttaa tilannetta. Kun olen suurella urakalla saanut syötyä edes jonkin verran, on masentavaa joutua oksentamaan se kaikki ulos ja aloittamaan taas alusta. :( Oksennuksen saattoi laukaista melkein minkä vaan ruuan tuoksu tai usein jopa pelkkä ajatus syömisestä. Tuota ei onneksi tapahdu päivittäin, vaan joskus on useampi päivä putkeen parempaa aikaa, kun ei joudu lainkaan oksentamaan. Kuitenkin ruokahaluttomuus kestää 24/7, silloinkin kun pahoinvointia ei ole. Varsinkin illat tuntuu olevan hankalia, aamulla saatan syödä edes jotain.

 

Toisin kuin teillä edellisillä kirjoittajilla, mulla nälkä on samaan aikaan ruokahaluttomuuden kanssa ollut ihan hirveä. Maha kurnii ja huutaa ruokaa, mutta mitään ei vaan meinaa saada uppoamaan. Ruokahaluttomuuden vuoksi mulla ei oikeastaan ole ollut minkäänlaisia perinteisiä raskausajan mielitekoja. Happamat ja kirpeät ruuat maistuu silloinkin, kun mikään muu ei. Eli olen syönyt ihan sitruunoita sellaisenaan, kun ei mitään muuta ole mennyt alas... Suolakurkutkin on hyviä ja tomaatteja on mennyt useampi joka päivä. Makea ällöttää, eikä suolaistakaan tee suuremmin mieli. Suklaata en saata syödä palaakaan ja tee, jota ennen rakastin, on jäänyt täysin pois juomalistastani.

 

Ruokahaluttomuuden seurauksena laihduin alkuraskaudessa useamman kilon ja olen vasta nyt päässyt takaisin lähtöpainooni. Onneksi nyt on ollut hieman parempaa aikaa muutaman päivän ajan ja olo on jo nyt paljon parempi kuin esimerkiksi alkuviikosta, kun olin oksentanut kolmena päivänä peräkkäin monta kertaa päivässä ja kaikki syöminen oli aivan tuskaa. Varsinkin tuolloin tuntui hyvin masentavalta ajatella, että entä jos en koskaan päääse nauttimaan raskaudesta, vaan tämä tukala olo jatkuu vaan vielä kuukausia ja kuukausia. Neuvolassakin sanottiin, että joillain pahoinvointi kestää koko raskausajan...

 

Olen kuitenkin hyvin toiveikas, että tilanne tästä vielä paranee ihan lähiaikoina. :) Niin ratkaisevan paljon parempi olo on nyt ollut. Kaikki ruuat ja hajut ei enää aiheuta yökkäysrefleksiä ja mun tekee välillä jopa ihan aidosti mieli jotain ruoka-ainetta.

 

Mukava lukea muidenkin kokemuksia. Tsemppiä kaikille ruokahaluttomuudesta kärsiville! Syökää, mitä vaan saatatte. Mikä tahansa on parempi kuin ei mitään. Rohkaisuksi voi myös sanoa, että useimmilla ruokahaluttomuus kyllä väistyy jossain vaiheessa, vaikkakaan ei välttämättä sen maagisen 12 viikon rajan ylittyessä, niin kuin yleensä. Vitamiineja kannattaa syödä purkista, jotta mitään vajauksia ei tule yksipuolisen ruokavalion kestäessä pitkään.

Edited by Keskiyön aurinko

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kanssa yksi ruokahaluttomuudesta kärsivä. Joskus puolenvälin paikkeilla oli vaihe, jolloin syöminen oli helpompaa ja ruoaksi maistui melkein mikä tahansa, mutta nyt on taas ollut vähän heikompaa. Varsinaista pahoinvointia mulla ei juurikaan ole ollut (oksensin muistaakseni joku viisi kertaa yhteensä), pahaa kuvotusta alkuraskaudesta kylläkin, mutta ruokahaluttomuus vaan on ja pysyy. :girl_sigh: Ennen raskautta olin aika avoimesti kaikkea syövä sekasyöjä, nyt raskauden aikana etenkin kaikki lihat ja kalatkin on alkaneet ällöttää. Samoin rasvaiset ruoat eivät hirvästi maistu ja ainoat, joita usein siedän on sellaisia helppoja ja "mauttomia" perusruokia (miehen mieliksi ollaan esim. usein iltaisin syöty peruna- tai makaronivelliä :D). Monesti olen mennyt päiviä ihan hedelmillä, puurolla ja ruisleivällä kun muu ei vain uppoa.

 

Itse en ole juurikaan huolehtinut tästä vähäruokaisuudesta, luotan kyllä, että sikiö ottaa tarvitsemansa ja hyvin hän onkin kasvanut. Itselleni painoa on tullut tosi maltillisesti (33. rv mennessä yhteensä kolme kiloa) ja neuvolassa usein kyselläänkin syömisiä, mutta sen suurempiin toimiin ei ole onneksi tarvinnut ryhtyä. Nyt tosin vähän jännittää, että jos ruokahalu ei palaa synnytyksenkään jälkeen niin mitä se tekee imetykselle ja omalle jaksamiselle sen suhteen. Toistaiseksi ohjeeksi on tullut syödä sitä mikä uppoaa ja olla stressaamatta liikaa, toivottavasti näillä pärjätään jatkossakin. Inhottavaa tämä kuitenkin on ja etenkin käy sääliksi puolisoa kun toinen yrittää keksiä ja kokkailla kaikkea, joka voisi mahdollissti maistua ja sitten kuitenkin päädyn syömään vain pari hassua haarukallista. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei kohtalotoverit :)

 

Nämä "etovat ruoat" näyttää olevan samaan tapaan henkilökohtaisia/satunnaisia juttuja kuin joillakin muilla raskaudenaikaiset mieliteot. Xanor ei juuri pystynyt syömään hedelmiä tai kinkku-ruisleipää, mulle ne taas on turvallisimmat vaihtoehdot...

 

Kovin huolissaan ei tarvitse olla siitä, saatko riittävästi ravintoaineita. Useimmiten huonovointisuus helpottaa siinä vaiheessa, kun vauvan "kunnollinen" kasvu alkaa ja vauva kyllä ottaa tarvitsemansa. Sitä paitsi aika monipuolisesti tuossa listassasi on kuitenkin erilaisia ruokia, ja kun et ole joutunut oksentelemaan niin tilanteesi on kuitenkin ihan ok.

 

Niin itsekin yritän ajatella, että syömisten kanssa ei tarvitse väkisin olla niin tarkkana kuin etukäteen ajattelin olla, ja kaikki voi silti mennä hyvin. Lista on aika monipuolinen, mutta valitettavasti "elää" siinä mielessä, että kaikkina päivinä ei pysty syömään edes kaikkea listalla olevaa. Ja tänään sitten koitti sekin päivä, että syöminen ei vienytkään ällötysoloa pois. Syöty on mutta etoo edelleen, ja nukkumaan pitäis mennä...

Kiitos tsempistä!

 

Oksennuksen saattoi laukaista melkein minkä vaan ruuan tuoksu tai usein jopa pelkkä ajatus syömisestä.

 

Huh huh, kuulostaapa rankalta. Oksentelu ja näläntunne on varmaan kauhea yhdistelmä. Itse olen tuolta säästynyt, täytyy muistaa olla siitä kiitollinen vaikka etoisikin. Ruokahaluttomuuden ja nälän yhdistelmää on vaikea kuvitella kun sitä ei ole kokenut. Voimia! Onneksi et sentään kärsi tuosta päivittäin. Ja suunta on siis jo parempi, hienoa!

 

Olisi kyllä mukavaa, jos tämä vaihe jäisi taakse 12. viikon tultua täyteen (mulla toivottavasti viikon päästä), mutta tuskinpa se niin kalenterintarkkaa on. Ja vitamiineja olen nappaillut. Laihtumaan en ole päässyt, vaikka tarvetta vähän olisikin (n. 10 ylim. kiloa ennen raskautta), mutta kun raskaana ollessa ei saa (tarkoituksella) laihduttaa, niin pyrin pysymään tämänhetkisessä painossa mahdollisimman pitkään.

 

Täällä kanssa yksi ruokahaluttomuudesta kärsivä. Joskus puolenvälin paikkeilla oli vaihe, jolloin syöminen oli helpompaa ja ruoaksi maistui melkein mikä tahansa, mutta nyt on taas ollut vähän heikompaa. Varsinaista pahoinvointia mulla ei juurikaan ole ollut (oksensin muistaakseni joku viisi kertaa yhteensä), pahaa kuvotusta alkuraskaudesta kylläkin, mutta ruokahaluttomuus vaan on ja pysyy.

 

Tervetuloa joukkoon (vaikkei tänne varmaan kukaan erityisesti halua...). Jaa-a, enpä tullut aatelleeksi että jos tämä öllötys tästä helpottaa, niin loppuraskaudessa se voi tulla taas takaisin...! Rasvaiset ruoat ei maistu täälläkään, mutta en myöskään voisi syödä mainitsemiasi peruna- tai makaronivellejä - velleissä kun voi olla niitä pehmeitä "muhjuja" joita mun suu ei nyt siedä. On tää vaikeeta :P

 

Noh, tänään söin ihan kohtalaisesti ja melko järkevin väliajoin, mutta silti ällöttää. (Progesteroni?) Taidan kokeilla seuraavaksi nukkumista ja katsoa sitten aamulla, miten syöminen sujuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä myös yksi kohtalontoveri! Nyt onneksi ruoka on taas alkanut maistua eikä ällötyksiä juurikaan enää ole, eli mulla oli onneksi aika nopeasti ohimenevä juttu toi ruokahaluttomuus. Mutta siis, ruokahaluttomuuskausi kesti noin rv7-rv16(?) ja etenkin illat oli mulla pahimmat :girl_sad: . Aamulla ja luonasaikaan sain syötyä ihan hyvin, mutta illalla ei tehnyt mieli syödä yhtään mitään ja pariin otteeseen illalla oksensinkin juuri työllä ja tuskalla alas saadun aterian. Parhaiten pystyin syömään viiliä, puuroa ja leipää. Mullakaan ei ollut oikeastaan koskaan nälkä, mutta jos en syönyt vähintään 3h välein tuli todella huono olo. Illalla oli ihan jatkuvasti etova olo, ei niinkään oksettanut, mutta koko ajan tuntui että on "pala kurkussa". Onneksi olo todellakin helpotti raskauden edetessä ja nyt taas ruoka maistuu suht normaaliin tapaan :girl_dance: . Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on myös tuo olo, koko ajan!

 

Mitään ei tekisi mieli syödä kun kaikki ällöttää... :(

 

 

Ekassa raskaudessa kärsin tosi kovasta oksentelusta ja pahoinvoinnista joten olen sitten yrittänyt toteuttaa näitä helpotuskikkoja jotka silloin välillä toimivat. Itselläni alas siis uppoavat:

 

tomaatit, varsinkin kirsikkatomaatit

paahtoleipä tai ruisleipä paahdettuna, sipaistuna Oivariinilla

kirkaslieminen kanakeitto

kahvijogurtti

jääkaappikylmä hedelmäsalaatti

mehujäät

 

 

Itselleni on myös tuo sokeripiikkihomma (tulee varmaan RaDi tässäkin raskaudessa, 3. kerran mulla kohdalla, ja se vaikuttaa lisää tuohon sokereiden heittelyyn ja pahaan oloon) joten mitään liian sokerista ei voi nauttia mutta jollei nauti yhtään hiilihydraattia, olo säilyy kurjana... :(

 

Joskus kun en pysty syömään ruoka ruokaa, saatan ahmaista ensin mehujään tai jogurtin ja kylmää vettä päälle, sitten mennä makaamaan hetkeksi sohvalle ja kun olo edes hitusen helpottaa verensokerin alkaessa nousta, äkkiä jotakin tukevampaa ruokaa perään. Tänään jouduin väkipakolla syömään ½ purkkia raejuustoa ja sen yhtäkkiä helpottaessa oloa maistuikin jo tee ja paahtoleivät Oivariinilla. Nyt on taas jo yök olo kun sokeripiikki on huipussaan ahmittuani 4 palaa paahtoleipää... :rolleyes:

 

Muoks, ai niin, mulla auttaa usein salmiakki pieneen ällötykseen, herkkuja ovat Horna ja Lakritsal tai ne Halvan pehmeät salmiakkiruudut rasiassa, puna-mustassa pakkauksessa. Mutta sekin on niin tapauskohtaista milloin se salmiakki mulla auttaa, välillä ei voi sitäkään kuvitella syövänsä.

Edited by Sleeping Sun

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paahtoleipä ja monet kylmänä syötävät ruoat on mullakin maistuneet yleisesti ottaen hyvin.

 

Viime päivinä on alkanut tuntua siltä, että ällötys helpottaa. Mutta vielähän se ehtii moneen kertaan muuttua ties mihin suuntaan. Ans kattoo ny....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mullakin on sama vaiva! Mitään ei tee mieli, mutta vatsa huutaa ruokaa ja tulee huono olo, jos ei syö.

 

Mulla oli ihan raskauden alussa (siis ihan viikot 4-5) tosi pahoja ruoansulatusongelmia, ja silloin elin vauvojen hedelmäsoseilla, lohella ja salaatilla. Nyt nuo ruoat, tai niitä muistuttavat, eivät kertakaikkiaan käy. No, eipä mua houkuta oikein mikään muukaan. Koska kuitenkin on pakko syödä 2-3 h välein, niin tämä on ihan hirveää tuskaa. Koko ajan joko odotan ruoan laskeutumista tai mietin, että mitä tungen seuraavaksi alas.

 

Oon ollut välillä tämän takia tosi surkeana, kun tämä loputon väkisinsyöminen tuntuu vievän ilon kaikesta. Käytiin sitten miehen kanssa kaupassa pyörimässä hyllyjen välissä ja ostettiin kaikkea, jota vois ehkä joskus tehdä mieli. Lomamatkalle ei uskallettu varata ravintoloita, kun ei oikein tiedä, mitkä ruoat käy...

 

Pääasiallisesti mulla tekee mieli jotain raikasta. Nimenomaan "jotain raikasta", kun todellisuudessa ei sitten kuitenkaan tee mitään mieli, vaan ajatus jostain raikkaasta houkuttaa. Tässä mun suosikkilista:

  • mustikkakeitto ja itse tehty mansikkakeitto, myös riisimurojen kans (syön tällaista sössöä normaalistikin)
  • laimennettu punainen tiivistemehu
  • uudet perunat voikastikkeella/valkokastikkeella
  • sipsit
  • kurkku
  • omena
  • ruoat, joissa on valkosipulia
  • viili
  • itse tehdyt, maidottomat smoothiet
  • imeskeltävät karkit ja pastillit

Välillä söin parissa päivässä yksin pussillisen karjalanpiirakoita (siivu juustoa päälle ja mikroon hetkeks), mut sekin on nyt ohi. Tonnikala maistuis, mutta sitä ei ole suositeltua syödä jatkuvasti.

 

Yleensä puhutaan, että maku- ja hajuaisti herkistyvät raskaana, mutta mulla on käynyt kyllä ihan päin vastoin. Mulla on normaalistit tosi herkät maku- ja hajuaisti, mutta nyt kaikki ruoka tuntuu ihan mauttomalta. Normaalisti tykkään vaikka jauhelihakastikkeesta, mutta nyt se on ihan mautonta mössöä. Lounaalla oli savuporokiusausta, ja mietin alkaako se voimakas maku ällöttää (jotkut HAJUT häiritsee tosi pahasti), mutta yllätyksekseni se ei maistunut miltään. En siis erottanut perunan ja savuporon makua. :blink: Kaipaan kaikkeen ruokaan lisää suolaa mauttomuuden takia, mutta normaalisti maistuva salmiakki ei nyt kiinnosta yhtään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on raskaus ihan alussa ja jo maanantaina (torstaina piti alkaa menkkojen eli n. 3 päivää ennen menkkojen oletettua alkua) mulla katosi ruokahalu. Luulin sen liittyvän aloittamaani vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, mutta ei... se tuntuu vain jatkuvan. On sellainen ihan pieni kuvotus koko ajan ja sit pahin oire on vaan se, ettei mitään tee mieli syödä. Tää on mulle tosi outoa, koska oon aina ollut kova syömään.

 

Ainoa, mitä olen saanut syötyä joten kuten, tuntuu olevan jäätelö ja sit ehkä esim. kirsikkatomaatit.. Ei mitenkään terveellistä pitemmän päälle ainakaan tuo jätskin syöminen :girl_haha:

 

Ja nyt siis vasta tänään plussattu. Kauhistun kun ajattelenkin, millaiset oireet on parin viikon päästä tästä. :girl_impossible:

Edited by Elena

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kärsitään kanssa uudesta vihasuhteesta ruokaan. Lounas- ja illallisajat ovat päivän pahimpia hetkiä. Syön kyllä molemmat, mutta syömiseen saattaa mennä 1-2h. Istun ja mussutan yhtä makaronia, yökkäilen ja kuolen nälkään samaan aikaan. Missään vaiheessa päivällä vatsa ei ole täysi, vaan koko ajan on nälkä kun ei saa tarpeeksi menemään alas, mutta pahaolo estää syömisen. Jos joudun syömään liian nopeasti, tulee kaikki ulos samantien. Ei auta muu kuin hautautua sohvan pohjalle ja yrittää pistellä ruokaa alas. Tämä alkoi rv 6, eli yli kolme viikkoa sitten. Paino on onneksi pysynyt vielä samassa.

 

Mä en oo jaksanut ostaa mitään monivitamiineja tai kalaöljyjä. Onko näitä suositeltu joillekin neuvolassa? Mulle ei ole suositeltu mitään lisiä, paitsi rautaa alhaisen Hb:n takia. Ja kalaa meillä ei oikeastaan syödä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Samoista vaivoista kärsitty täälläkin! Vkot 9-13 oli järkyttävää etomista ja ruokahaluttomuutta, samalla kärsin vatsaa kalvavasta nälästä ja olo vain huononi, jos ei työntänyt kurkusta jotain alas 2h välein. Itselläni auttoi myös tuo että ensin söin jotain mehujäätä tai muuta joka paranti hetken oloa, sitten jotain tukevamman ruuan yritystä...kerran olen oksentanut näiden viikkojen aikana. Nyt ellotus ja ruokahaluttomuus alkavat olla varovaisesti sanottuna takanapäin, mutta olen myös huomannut sen että ällötys joitain ruokia kohtaan on edelleen. Minäkään en siedä mitään limaisia mössöjä suussani, esim. työpaikkaruokalan järkyttävät löllökastikkeet jäävät syömättä, jonkin aikaa yritin niitä väkisin nieleskellä, nyt otan suosiolla salaattilounaan. Joskus tekee mieli jotain, toisena päivänä sitä ei voi kuvitellakaan syövänsä. Tai tekee hirveästi jotain mieli, sitten kun ruuan saa eteen ja suuhunsa, se ei maistu ollenkaan sille kuin oli kuvitellut ja voi haarukoida muutaman haarukallisen ja siihen jää. Ruisleipä voideltuna ja maustekurkku sekä mandariinit ovat olleet syötävissä ja helpottaneet huonoa oloa. Raskausvitamiineja olen popsinut alusta lähtien. Miksi tonnikalaa muuten ei suositella syötäväksi usein? Se on ollut yksi ruuista, joka on mennyt alas suht hyvin. :girl_sad:

 

Muoks. niin ja karkit ja jäätelö on kyllä maistuneet...

Edited by Decubal

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

 

Ainoa, mitä olen saanut syötyä joten kuten, tuntuu olevan jäätelö ja sit ehkä esim. kirsikkatomaatit.. Ei mitenkään terveellistä pitemmän päälle ainakaan tuo jätskin syöminen :girl_haha:

 

Ja nyt siis vasta tänään plussattu. Kauhistun kun ajattelenkin, millaiset oireet on parin viikon päästä tästä. :girl_impossible:

 

 

Elena, kuulostaa kyl tutulta :) Meillä näköjään sama LA ja huomannu oon saman ilmiön. Huomasin sen jo plussatessani 4+5, aika outoa ku mulla aina hyvä ruokahalu ja kaikki herkku maistuu :grin: Huomasin senkin, että ajatuskin hampurilaisten, ranskisten tai sipsien syömisestä oudoksuttaa. Roskaruoka ja sipsit ollu aina mun heikkous!! Ihan hyvä näin! Ja niinkun joku edelläkin mainitsi, niin kaikki raikas maistuu. Salaatit, tomaatit, kurkku, mehujää, marjat.. Kummallista, että keho tekee tällasen äkkikäännöksen. :girl_smile: Saa nähä, kuinka se tästä muuttuu! Ei oo vielä ollu huonoja oloja, muutamana päivänä ollu vaan ankara väsy ja syömisen jälkeen huono vointi hetkeksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi tonnikalaa muuten ei suositella syötäväksi usein? Se on ollut yksi ruuista, joka on mennyt alas suht hyvin. :girl_sad:

 

Se kun on iso petokala, niin siinä voi olla raskasmetallijäämiä.

 

 

Mua ei siis ole kiinnostanut edes karkit, jäätelö tms. Nyt (12+4) olo on vähän helpottanut, mutta tonnikalan lisäksi mikään ei himota. Ja mulla tää ei siis liity mitenkään huonoon oloon, ei vaan tee mieli syödä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on ollut samoja ruokahaluongelmia, alusta vielä vikan kolmanneksen alkuun asti (nyt rv 39 eikä muutamaan viikkoon ole pahemmin ällöttänyt). Alussa oli enemmän pahaa oloa johon ei tässä raskaudessa syömiset auttaneet (ekassa raskaudessa auttoi kun koko ajan pisteli jotain pientä suuhunsa), oksentaa en kuitenkaan joutunut kuin kerran. Kun varsinainen pahoinvointi väheni, tuli tilalle lähes jokailtainen ehkä närästykseen liittynyt ällötysolo, johon liittyi useimmiten juuri "pala kurkussa" tunne, eikä syöminen todellakaan kiinnostanut. Siihenkään ei oikeastaan mikään / minkään syöminen / syömättömyys auttanut, ja jotenkin siihen sitten tottui. Nyt viime viikkoina ei ällötyksiä ole enää ollut, onneksi, ja periaatteessa ruoka maistuu taas normaalisti.

 

Ällötyskausina ovat maistuneet vaihtelevasti eri jutut, mutta erityisesti salmiakki, hedelmät, vissy ja maustamaton jugurtti. 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli ihan raskauden alussa (siis ihan viikot 4-5) tosi pahoja ruoansulatusongelmia, ja silloin elin vauvojen hedelmäsoseilla, lohella ja salaatilla. Nyt nuo ruoat, tai niitä muistuttavat, eivät kertakaikkiaan käy. No, eipä mua houkuta oikein mikään muukaan. Koska kuitenkin on pakko syödä 2-3 h välein, niin tämä on ihan hirveää tuskaa. Koko ajan joko odotan ruoan laskeutumista tai mietin, että mitä tungen seuraavaksi alas.

 

Oon ollut välillä tämän takia tosi surkeana, kun tämä loputon väkisinsyöminen tuntuu vievän ilon kaikesta.

 

Kuulostaa hyvin hyvin tutulta. Parin viikon takaset lempiruuat tuo nyt lähinnä palan kurkkuun. Kaikki keskittyminen menee ruokaan! Välillä tunnen hirveetä syyllisyyttä siitä etten pysty olemaan iloinen - kaikkihan on kuitenkin ihan hyvin.

 

Kylläpä helpotti löytää tää keskustelu! Oon vähän kärvistelly että eikö kukaan muu kärsi tästä kuvotuksesta :) Mulla se alko vasta viikko sitten, eli vielä ei oo kauan jatkunut. Kertaakaan en oo oksentanu mutta lähellä on jos menee edes lähelle keittiötä. Silti pitäis lähes 1h välein jotain syödä.

 

Kiitos teiän listoista, niitä lukiessa ajattelin että miksen oo ite tajunnu yrittää kyseisiä aineita, jotenkin aivotkin mennyt ihan narikkaan eikä edes keksi mitään mahdollisia ruoka-aineita! Nyt ei muuta kun yrittämään näiden listojen avulla.

 

Tsemppiä :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on myös syöminen todellista pakkopullaa. Ensimmäiset kolme kuukautta meni rajun oksentelun merkeissä ja ruokahalu ei ole kunnolla palautunut. Ei tee mieli mitään ja todennäköisesti syön ihan liian vähän. Nytkin on vähän huono ja väsynyt olo, johtunee verensokerin laskusta. Vihanneksia ja hedelmiä syön, näkkileipää ja yritän miehen mieliksi saada syötyä yhden lämpimän ruoan päivässä. Salaatit menevät, ei mikään makea. Onneksi banaanit maistuvat ja niitä olenkin sitten syönyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikka kirjoitin myös tuohon lisääntynyt ruokahalu -ketjuun, voisin hyvin kirjoittaa myös tänne :P Minulla oli alkuraskaudessa tosi vaikeaa syömisen kanssa. Mun tuli kyllä nälkä, mutta todella usein oli tilanteita, etten vaan pystynyt keksimään mitään, mitä olisin voinut syödä. Usein menin työpaikkamme lounasravintolaan, ja lapoin lautasen himoiten täyteen ruokaa, mutta siinä ajassa, kun kävelin tarjottimen kanssa pöytään, kelkka oli kääntynyt eikä ollut puhettakaan, että olisin pystynyt syömään yhtään mitään lautaselta. Työkaverit hieman ihmettelivät :P

 

Ja vaikeaa oli sekin, kun verensokeri humahti alas ja nälkä ja kuvotus iskivät, minusta tuli parissa minuutissa ihan kamalan äkäinen ja täysin toimintakyvytön. Mies oli monta kertaa pulassa, kun itkin nälkääni ja pahaa oloani, mutta ei vaan ollut mitään, mitä olisin voinut pyytää häntä tuomaan. Paahdettu paahtoleipä Oivariinilla oli semmoinen, joka upposi melkein aina, ja join niinä viikkoina litratolkulla piimää. Se jotenkin täytti vatsaa pehmeästi, ja meni melkein aina alas. Tämä kausi ajoittui jonnekin viikoille 8-12, ja alkoi onneksi aika pian helpottaa. Sitten olisinkin loppuraskauden aina nälkäinen, ja söin mitä vaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onpa ihana lukea etä muillakin on kurjaa...

 

Tajusin olevani raskaana, kun lopetin syömisen kuin seinään. Ei vaan saanut mitään alas. Pahaksi onneksi olen vielä roskaruokaravintolassa töissä, ja se se vasta mukavaa onkin. Aiemmin siis söin joka duunipäivä roskaa ja aika paljon vielä vapaa-ajallakin. Karkkia, jäätelöä jne. teki aina mieli.

 

Nyt 4vkoa takana tätä kammottavuutta. Mikään ei mene alas, ja kerran päivässä vähintään se mikä menee alas tulee myös ylös.

 

Kaikista pahinta on että ajatuskin töihin menemisestä oksettaa, onneksi on himppa korkeammassa asemassa ettei tarvitse ihan kaikkea tehdä, ja voi pikkasen pysytellä sivummalla safkojen valmistuksesta, mutta vapaa-ajalla ei kykene menemään työpaikalle ollenkaan. Kiva sitten duunissa koittaa 2h välein syödä jotain kun suun avaaminenkin saa oksetuksen tunteen tulemaan.

 

Aluksi pystyin syömään vaaleaa leipää, sittten sekin meni ohi. Nyt syön keittokinkkua ja piimälimppua. Omenoita, porkkanoita, ananasta pystyy syömään aika paljon, mutta ei niillä pidemmän päälle elä. Vispipuuro ja kalinka jugurtti kuuluu tällä hetkellä ruokalistalle.

 

Ai niin ja perunamuussiahan voi syödä milloin vaan :grin:

 

RV 10+0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana huomata ettei ole ongelmansa kanssa yksin. Mulle ei myöskään meinaa mikään ruoka mennä alas. Nälkä on kova ja kokoajan, mutta ruuan ajatteleminen kuvottaa. Pahaaoloa on jatkuvasti. Syöminen auttaa hetkeksi heikotukseen, mutta kun ei tee mieli syödä vaan on pakotettava itsensä syömään. Kovin suurta öklötystä ei aiheuta tuoreet hedelmät ja vihannekset. Kanasalaatti ois lähes ainut ruoka, jota tekee mieli kaikki muut syön pakosta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toisin kuin teillä edellisillä kirjoittajilla, mulla nälkä on samaan aikaan ruokahaluttomuuden kanssa ollut ihan hirveä. Maha kurnii ja huutaa ruokaa, mutta mitään ei vaan meinaa saada uppoamaan.

 

Sama täällä! Hirveä nälkä mutta mitään ei oikein pysty syömään. Pitää tarkkaan miettiä, mitä pystyy suuhunsa laittamaan :girl_sad:

 

Tämä olo alkoi mulla vajaa viikko sitten (rv 6). Syömättömyyden takia olen ollut myös äärimmäisen väsynyt, enkä todellakaan usko saavani tarpeeksi vitamiineja ruoasta. Aamulla herääminen on uskomattoman vaikeaa, töissä olen 8h silmät puoliummessa ja töistä päästyäni suoraan päikkäreille ja sit ehkä on illalla pari tuntia hereillä ja taas yöunille. Argh!

 

Rv:t 4 & 5 mun teki kamalasti mieli syödä mandariineja ja appelsiineja. Nyt en voisi kuvitellakaan laittavani mandariinia suuhun. Ananas on ainoa hedelmä, jota pystyn tällä hetkellä syömään. Mä en vaan tiedä onko se purkkiananas edes kovinkaan terveellistä:(

 

Pystyn ajattelemaan seuraavia ruokia ilman ällötystä:

- Ananas

- riisi

- kana(ei missään nimessä mikään hunajamarinoitu hyi yäk)

- kaurapuuro

- kinkkusämpylä + kurkkua päälle

- jogurtti + muromysli

- hedelmä- ja salmiakkikarkit

 

Noista on koostunut ruokavalioni nyt muutaman päivän. Oksettaa mut ei oksennus tule..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ananas on ainoa hedelmä, jota pystyn tällä hetkellä syömään. Mä en vaan tiedä onko se purkkiananas edes kovinkaan terveellistä:(

 

Ootko ajatellut kokeilla sen sijaan tuoretta ananasta? Paljon paremman makuista, ja varmaan myös vitamiinit paremmin tallella. Älä vaan osta liian raakaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on koko aika ruokahaluttimuutto voin olla syömättä jopa 8 tuntia jolloin iskee hirveä pakko syönnin tarve. Silloin syön kuin hevonen :). Aamu ja ilta pahoinvointia on. Jonain aamuina oksenna ja jonain iltoina oksennan. Aamulla ei oikein tee mieli syödä mitään. Kuppi/kaks teetä menee kohtuu vaivattomasti. Yleensä joudun olemaan sen muutaman tunnin hereille ennen kuin ruokaa saa edes pikkuisen alas. Ihan perus seka mehu on onneksi pahoinvointiin mulla auttanut. Aamulla ja illalla jos alkaa se oksennuksen tulo tuntua reippaasti mehua ja useasti (8/10 kerrasta) se ruoka on pysynyt mahassa eikä tullut ylös.

 

Näitä pystyy syömää ilman vaikka ei olisi nälkä

 

-Pistaasipähkinät

-Banaani

-Punainen paprika

-Rainbow:n kinkku-juusto kolmio voileivät

-Kylmä itse tehty salaatti

-Marja rahka (itse tehty)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on hieman tilanne parantunut, kun ollaan nyt näin pitkällä raskaudessa. Aamulla syön esim. muroja tai leipää kinkulla ja juustolla, iltapalaksi samoin. Välissä lämmintä ruokaa, usein keittoa tai vaikka puuroa. Hedelmistä banaanit ovat yhä hyviä ja kotimaiset omput samoin. Nyt kun kirjoitin nuo syömiseni huomaan, että aika vähäiset taitavat yhä määrällisesti olla. Ei siis ihme, ettei paino nouse. Kotivaa'an mukaan ollaan yhä kuusi kiloa miinuksella alun oksentelusta johtuen. Huoh. :girl_sad: Mutta tuota enempää en kyllä pysty pakottamaan itseäni syömään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla meni viikot 3-5 niin että teki mieli välillä kovasti jotain tiettyä, yleensä kanasalaattia tms raikasta. Viikolla 5+ alkoi jotkin asiat tökkimään ja mandariineista tuli melkein pakkomielle. Välillä iltaisin tuntui et oli pala kurkussa mutta ei oikeastaan vielä oksettanut, kuvotti pikkuisen. Nyt viikolla 6+ on okennus tullut jo pariin otteeseen ja vessassa olen kakonut useasti. Pahoinvointia ja oksetusa on aamuisin ja iltaisin, päivällä on vähän helpompaa.

 

Mullakin on ongelmana nyt se että aamuisinkin olisi aika kova nälkä mutta oksennus meinaa tulle jo ihan ajatuksestakin että söisin jotain. Ehkä joku ihan tavallinen patonki jossa vain vihanneksia välissä on sellainen mitä vähän vois syödä mutta kas kun meidän pikkukylässä ei myydä ollenkaan patonkia! Mummoni keittämää sekamehua pystyn aamulla juomaan pieniä kulauksia kerralla ja se pitää pikkuisen sekä oksetusta että nälkää poissa. Avokki on nyt kipeä ja jo se että hän yskii tuolla alakerrassa laukaisee mulla kakomisen aika usein, ihan kamalaa.

 

Aika kurja olo on vaikka yritän iloita toivotusta raskaudesta. Voisinpa vaan nukkua näiden seuraavien kymmenen viikon yli...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now