Sign in to follow this  
Followers 0
Aurora

Missä vauvaperheen on hyvä asua?

69 posts in this topic

Mulla tulee Helsingin keskustassa asumisesta mieleen juopot, narkkarit ja nurkkiin kuseskelijat, joten kiva sit ulkoilla lapsen kanssa tuollaisessa ympäristössä, etenkin siinä vaiheessa kun ipana opettelee kävelemään ja pitää joka paikkaa päästä kollaamaan.. Ja se melu ja saaste vielä senkin lisäksi, kiva nukuttaa vauvaa parvekkeella, taitaisi jäädä välistä.. :rolleyes:

 

Joo ja maalla sitten on niitä ilveksiä ja susia ja karhuja ja hulluja metsoja. Ja pillastuneita sonneja. Eihän siellä voi liikkua missään ilman haulikkoa.

 

(Muoks. Niin siis ;) ;) tuohon perään.)

 

Mä olen itse kasvanut Helsingin keskustassa ja mies on kasvanut ihan tuolla susirajan takana. Kummassakin on ne puolensa. Oltiin ostamassa asuntoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ennen raskautta mutta nyt olen tyytyväinen että jäätiin tänne ihan vaan sen takia että mun vanhemmat asuvat tässä lähellä. Itse Helsingin keskustan läheisyys ei merkitse meille niin paljoa kun ei sinne viitsi koskaan lähteä. Sanoisinkin mitä muutkin ovat sanoneet että varmasti suhteellisen lähellä jonkun sortin tukiverkostoa. Vaunutella voi oikeestaan missä vaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen aihe.

 

Me ollaan asuttu runsaat pari vuotta itse rakentamassamme omakotitalossa Helsingin Pakilassa. Alue on vanhaa omakotitaloaluetta, oikein mukavaa ja rauhallista. Päiväkodit, koulut, ruokakaupat ja ulkoilualueet lähellä. Mutta siinä se sitten onkin. Pakilassa ei ole mitään kahvilaa tai ruokapaikkaa, jonne piipahtaa jollei Teboilin baari kiinnosta. Olin pari vuotta sitten kuukauden sairaslomalla leukaleikkauksen johdosta, ja meinasin tulla hulluksi kävellessäni muun tuulipukukansan joukossa koiraa ulkoiluttaen, kuten kaikki muutkin ellei sitten mukana ollut lastenvaunuja. Mä kaipaan ihmisiä, elämää ja kauppoja. Toki tykkään asua ihanassa talossamme, mutta pakko mun on päästä sieltä tasaisesti pois ihmisten ilmoille ja shoppaamaan yms. Onneks oon duunissa ihan keskustassa, näin normaalisti tulee vietettyä aikaa keskustassa ja ihmisten keskellä sitä kautta. Eli lapselle asuinpaikkamme erinomainen, siitä olen varma :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nykyinen asumismuoto miellyttää nyt kun lapset on vaunu/ratasiässä.. :rolleyes: Ehkä sitten kun tulevat kouluikään, muutamme vähän enemmän maalle.

Nyt lähikauppaan on 150m. Lähimpään kauppakeskukseen 2km. Suurempaan kauppakeskukseen bussilla 10min. Hki keskustaan bussilla 25min. Puisto 100m, toinen jossa myös kesäruokailu 600m. Terveyskeskus/neuvola/labra/hammash./kirjasto/2 muuta lähikauppaa/ärrä/jne 200m. Luontoa, pururataa, merta 20-100m :lol: busseja menee stadiinkin ~3-8 tunnissa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauvan kanssa nyt voi asua missä vain, mutta taapero on sitten jo eri asia.

Edited by AnneJ.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me olimme etsimässä asuntoa, kun plussa tuli ja silloin mietimme muuttaako lapsentulo meidän asuntospeksejä ja ei kyllä muuttaneet. Joka tapauksessa olimme etsimässä ns. perheasuntoa, kun olimme tjottailleet jonkin aikaa. Totesimme, että haluamme asua Helsingin keskustassa vanhassa kerrostalossa ja olla lähellä kaikkea äksöniä. Tämä onkin ollut tosi hyvä ratkaisu, sillä mammalomalla olisi ollut tosi erilaista JOS olisimme muuttaneet jonnekin rivariin Espooseen tms. Nyt pääsen tuulettamaan päätäni nopeasti ja silti lähellä on monta leikkipuistoa, puistoa jne. Varmaan jos ja kun toinen lapsi tulee niin harkitsemme ihan tilanpuutteenkin takia muuttoa omakotitaloon Espooseen tai Kauniaisiin. Haluamme jokaiselle lapselle oman huoneen ja nyt meillä on juuri yksi ylimääräinen huone meidän esikoisellemme.

 

Itse olen asunut koko lapsuuteni kaupungissa enkä ole sitä koskaan pitänyt kovin vaarallisena tms. Aika aikaisin piti oppia liikennesäännöt ja katsomaan autoja ylittäessä katuja jne. Alussa leikittiin itsenäisesti oman talon pihalle ja myöhemmin sitten saatiin lähteä puistoon ihan yksin. Mies on taas aina asunut omakotitalossa "maalla" ja hän ei pidä kerrostalo vs. "maalla" asumista mitenkään erilaisena. Lapsi tykkää asua siellä missä vanhemmat viihtyvät ja sopeutuu siihen mihin asuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Me ollaan asuttu runsaat pari vuotta itse rakentamassamme omakotitalossa Helsingin Pakilassa. Alue on vanhaa omakotitaloaluetta, oikein mukavaa ja rauhallista. Päiväkodit, koulut, ruokakaupat ja ulkoilualueet lähellä. Mutta siinä se sitten onkin. Pakilassa ei ole mitään kahvilaa tai ruokapaikkaa, jonne piipahtaa jollei Teboilin baari kiinnosta.

 

Asumme melko samoilla hoodeilla. Meillä on tapana käydä joskus kesäisin Paloheinä Golfin ravintolassa syömässä. Sen terassi on ihan viihtyisä ja ruuatkin ok. Se on mun mielestä oikeastaan ainoa paikka täälläpäin, jonne voi mennä ihan vaikka vain kesäillan oluille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin olen sitä mieltä, että riippuu ihmisestä. Mä rakastan rauhaa ja hiljaisuutta ja lisäksi neiti on niin herkkäuninen ettei varmasti kaupungin keskustassa nukkuis päikkäreitä ees ulkona. Me asutaan sellaisella alueella, että lähellä tässä on kouluja päiväkoteja, kilometrin päässä kauppa ja neuvola. Se riittää mulle, jos haluan pitkän kärrylenkin niin kärryttelen keskustaan (4km). Tykkään siitä että ympärillä on tilaa, en kuitenkaan asuisi täysin maalla. Hyvin on heräteostoksetkin vähentyneet :lol:

 

Olen asunut kotikaupunkini (n.45.000 asukasta) keskustassa, mutta se ei edes silloin opiskeluaikana ollut mun mieleen. Inhosin sitä jatkuvaa liikenteen ääntä ja naapurista kantautuvaa meteliä(kun menin vaikka aamuviiteen töihin niin en saanut kunnolla nukuttua).

 

Me asutaan siis omakotialueella, mutta ollaan myös asuttu rivarissa. Rivarikaan ei ole mun juttu; tai ehkä eri naapureilla varustettuna kuin meillä oli, niin kelpais :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En usko, että vauva muuttaa tilannetta mitenkään. Perheen on hyvä asua siellä, missä vanhemmat viihtyvät: on töitä, itselle sopiva työmatka, harrastuksia ym. Jotkut haluavat kävellä 200 m kauppaan, toisille 50 km autolla on ihan ok kauppamatka. Melkein kaikille lapsille tulee murrosiässä se "en halua asua täällä korvessa, kaupungissa kaikki ois paremmin" tai "miks me ei voida asua isossa talossa maalla ja ottaa koiria ja lampaita ja...." -fiilis. Kaikissa paikoissa on hyvät puolensa, ja aikuisena voi sitten itse valita, missä asuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Me ollaan asuttu koko esikoisen ensimmäinen vuosi helsingin keskustassa ja se on ollut meille loistoratkaisu; olen heti ihmisten ilmoilla kun astun ulos ja toisaalta pienellä vaivalla pääsee myös luontoon. Helsingissä on otettu vauvaperheet ihan mielettömän hyvin huomioon kahviloissa, tavarataloissa jne.

 

Ajattelen ihan samoin, vaikkei minulla vielä lasta olekaan. Jo nyt raskaana ollessa huomaa Helsingin keskustassa asumisen hyvät puolet. Tulisin hulluksi jos joutuisin muuttamaan jonnekin perähikiälle tai pikkukaupunkiin, kamala rangaistus se olisi lapsellekin, kaverit, koulu ja harrastukset pitkän matkan päässä jne.

 

Lapsen kanssa elämä on varmaan muutenkin aika kotikeskeistä ja pyörii pienissä piireissä, maaseudulla tai pikkupaikkakunnalla tilanne olisi varmaan vielä paljon pahempi.

 

Mutta makuasia kai tämäkin, se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi jollekin toiselle.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tulisin hulluksi jos joutuisin muuttamaan jonnekin perähikiälle tai pikkukaupunkiin, kamala rangaistus se olisi lapsellekin, kaverit, koulu ja harrastukset pitkän matkan päässä jne.

 

Mutta makuasia kai tämäkin, se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi jollekin toiselle.

 

 

No ei kai nyt sentään kamala rangaistus :blink: Kyllä sitä ennenkin on ihan onnellisia lapsia kasvatettu sekä maalla että kaupungissa ;)

 

Väitän että lapsi on onnellinen siellä missä vanhemmat on onnellisia. Ja siellä missä tottuu asumaan. Oli se sitten täällä perähikiällä tai siellä Helsingin keskustassa ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me asuttiin aluksi vauvan kanssa rivarissa eikä se oikein tuntunut hyvältä paikalta siellä seudulla. Poikasen kasvettua ostettiin omakotitalo ja tässä on kyllä erittäin hyvä maasto sekä piha, jossa telmiä eikä ole tylsäksi vielä muuttunut pojan mielestä. ;) Kovasti tykkää touhuta.

 

Itse tykkään rauhallisesta asuinalueesta. Tässä kulkee rekkaliikenne Nelostiellä aika vieressä, muutaman metrin päässä joten siksi aidoitus tulee tänä kesänä kunnan piikkiin. Jotenka aika hiljaiseksi vielä menee eikä niin tarvitse olla liikennemölyssä.

 

Hyvä paikka on asua tämä. :) Asutaan siis maalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä on kyllä niin mielipidekysymys kuin olla voi :lol:

Itse vietin lapsuuden ja nuoruuden aivan Helsingin keskustassa (pari sataa metriä Stockmannilta). Katumme oli kuuluisa pimeiden pullojen myynnistä yms. Taloyhtiömme roskiksissa "asui" laitapuolen kulkijoita ja kaikenlaista tuli nähtyä ja koettua jo pienenä. Mutta viihdyimme ihan hyvin ja autottomana perheenä oli kätevää, kun kaikkialle oli lyhyt matka. Kavereiden kanssa leikittiin puistoissa ja porttikongeissa, mutta kyllä meistä silti ihan ihmisiä tuli. Fillarilla ajoin omiin harrastuksiin (ilman kypärää...) kaupunkiliikenteen seassa ja jokainen kadun kulma tunnettiin hyvin. Hiihtämässä käytiin Kaivopuistossa, Seurasaaren jäällä ja Keskuspuistossa asti. Näin äkkiseltään en osaa nimetä mitään, mistä olisin jäänyt paitsi. (Omaa huonetta mulla ei koskaan ollut, kuten laitakaupungin omakotitaloissa asuvilla kavereilla.)

 

Mutta sitten aikuisena muutettiin miehen kanssa pääkaupunkiseudun kehyskuntaan, pieneen maalaiskylään, josta pääsee motaria puolessa tunnissa H:gin keskustaan (30km). Läheiset olivat järkyttyneitä, mutta päivääkään en ole katunut. Meillä on iso talo ja iso tontti. Onneksemme sattui hyvät naapuritkin. Jotenkin on fiilis, että on tilaa hengittää. Töissä käyn kaupungissa ja autoilemme varsin paljon. Isoon kauppakeskukseen pääsee vartissa shoppailuhimoa hoitamaan. Jotenkin odotan ihan innolla pikkuruisen jälkikasvun taaperrusta pihalla ja mahdollisia yhteisiä retkiä metsän siimekseen ja peltojen reunoille. Toki hänen pääsee näkemään pääkaupungin isot talot ja kiireisen meininginkin. Mutta valitkoon sitten itse joskus, mikä asuinpaikka eniten miellyttää. Ja ehkä :rolleyes: mekin miehen kanssa wanhuksina muutetaan pieneen, korkeahuoneiseen, isoikkunaiseen kaksioon Töölöön tai Kruunuhakaan, kun ei jakseta enää omakotitaloja ja tonttia hoidella.

Edited by Permis

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille oli miehen kanssa selvää jo kun tavattiin, että muutetaan yhdessä maalle. Kriteerinä oli, että naapureihin ei näy, eli oikeasti maalle, eikä omakotitaloalueille.

Löydettiinkin talo metsän keskeltä, täysin omasta rauhasta. Lähimpään kauppaan on 6km ja lähimmälle bussipysäkillekin 4km.

 

Mies on itse kotoisin pienestä saaristokunnasta, pikkukylästä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Itse olen kaupunkilaislapsi, koko elämäni asunut lähiöissä.

 

Kumpikin on erittäin tyytyväinen meidän ratkaisuun. Nyt on vauva hankinnassa ja molemmat ollaan iloisia siitä, että lapsi saa kasvaa maalaismiljöössä, maatilojen ja eläinten ympäröimänä.

 

Mutta kuten täällä on todettu, mielipidekysymyksiähän nää on...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me tehdään päätös asuinpaikasta isompien lasten kannalta, ei tulevan vauvan. Mä uskon, että vauva viihtyy missä vaan, kunhan on ruokaa, hoivaa ja turvaa antavat vanhemmat läsnä. Noi isommat sen sijaan kaipaa jo kavereita, kouluja ja päiväkoteja, joten aiomme edelleen asua samassa kerrostalossa kuin tähän astikin. Onneksi on sen verran tilaa, että mahtuu yksi vauvakin sekaan. Joskus tulevaisuudessa toivon mukaan muutamme isompaan, ehkä rivariin, mutta silloinkin päätös tehdään pitkälti koulujen ja päiväkotien yms. sijainnin mukaan. Me aikuiset päästään kulkemaan autolla tarvittaessa, mut lapsia en halua pistää pitkää koulumatkaa kulkemaan.

 

Nykyisessä asunnossa on vauvan kannalta oikeastaan vain yksi puute. Meidän talossa ei ole hissiä. :( No eihän se vauvaa haittaa, mutta äitiä kylläkin, kun joutuu kaiken roinan lisäksi kantamaan vielä vauvankin ylös. Lisäksi joudumme hankkimaan erikseen parvekevaunut, että vauva saa nukkua ulkona. Muuten meillä on varmaan vauvankin kannalta kiva alue, lähistöllä on kaksi perhekerhoa (seurakunnan ja MLL:n), kiva leikkipuisto, liikuntamaastoja ja luontoa ja useampikin päiväkoti sitten kun se tulee ajankohtaiseksi. Äidin viihtyvyyttä ajatellen on hyvät kulkuyhteydet kaupoille ja vaikka Helsinkiinkin, jos haluamme vauvan kanssa lähteä tuulettumaan tai ostoksille. Itse en haluaisi minnekään maalle "hautautua", vaan tykkään olla ihmisten lähellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me asumme n. 30km päässä Helsingistä. Kämppää ostaessamme ajattelimme, että "keskusta" on kuitenkin lähellä. Näin jälkikäteen ajateltuna se on ihan se ja sama, vaikka olis kauempanakin, koska eipä meillä juuri koskaan ole mitään asiaa sinne. Lähinnä silloin, jos laivalle lähtee. Tai joskus, about kerran vuodessa käydään jossain ulkona syömässä. Täysin turha paikka meille siis.

 

Jonkun mittapuun mukaan me sitten kai asutaan maalla. Mutta taas mun äitini kylään tullessaan kauhistelee vilkkautta, koska hän se asuu oikeasti maalla.

 

Meillä on oman kunnan palvelut, siis kaupat, neuvolat, terveyskeskus, Alko jne suunnilleen parin kilsan päässä. N. kilsan päässä on Alepa, Lidl ja Ärrällä posti. Puolentoista kilsan päässä on iso keskittymä huonekaluliikkeitä. Jumboon ajaa vartissa, jos haluaa ostoskeskukseen hengailemaan.

 

Asuttiin muutama vuosi sitten Vantaalla ja melkein vierestä meni bussi. Mut empä sitä juuri koskaan käyttänyt. Minä ja julkiset emme vaan ole ystäviä. Ei musta ole kuikuilemaan aikatauluja ja seisoskelemaan pysäkillä (lue juoksemassa verenmaku suussa,jotta ehtii bussiin). Autolla ei tarvii minuutilleen katella aikatauluja vaan voi mennä oman aikataulun mukaan.

 

Kyllä mä tossa lähikaupassa ravailen rattailla, mutta kunnolla kauppaan mennään autolla. Ois rattaiden kaa hieman hankala kuskata esim. isoja settejä wc- ja talouspaperia.

 

Meillä on omassa pihassa leikkipuisto, lähin "oikea" leikkipuisto alle 100 metrin päässä. Lisäksi kilsan parin päässä on useempi leikkipuisto, jos haluaa välillä muihin hiekkalaatikoihin ja keinuihin mennä. Ja lapsia löytyy ja niitä myös tulee koko ajan lisää. Taloyhtiössämme on minun lisäksi 2 muutakin rouvaa tiineenä.

 

Mun mielestä tää ympäristö on ihanne, ainakin meille. Sopivan kaukana betoniviidakosta, ihmisten ilmoille (jos shoppailuhelvettiä sellaisena pidetään) ei kuitenkaan ole mahdoton matka.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uskoisin, että jos vanhemmat ovat onnellisia tai edes jotensakin tyytyväisiä asuinympäristöönsä, niin kyllä lapsetkin siellä viihtyy. On aivan varmasti hyvät puolensa niin maaseudussa, kaupungin keskustassa kuin kaikessa siinä välilläkin.

 

Me asumme maalla, josta Helsingin keskustaan on matkaa noin 70 km, lähimpään isohkoon keskustaan suht hyvien palveluiden luo noin 20 km ja omaan kuntakeskseen noin 10 km. Kauppaan, kirjastoon, terveyskeskukseen, kioskille ja omalle työpaikalle on tuo 10 km. Mies on töissä tässä kotona. Uskon, että voisin ihan hyvin asua sykkivässä kaupungissakin, mutta toisaalta omat lapsuuden maisemat olivat melko maaseutuvoittoista, vaikka alue olikin pääkaupunkiseudulla oleva asuinalue. Kun itse on lapsena liikkunut paljon luonnossa, juossut suoraan ovesta aamun kostealle nurmikolle paljain varpain ja leikkinyt lähimetsissä naapurin lasten kanssa, niin on kiva ajatella,että tässä nykyisessä kotiympäristössä minun tulevat lapseni voivat tehdä niitä samoja asioita. Kymmenen kilsaa ei kuitenkaan ole mahdoton matka musiikkiopistoon, partioon, tanssitunneille tai liikuntakerhoon.

 

Tietenkin arveluttaa, miten sitä ensi syksynä pienen vauvan kanssa jaksaa aina rahtautua johonkin äiti-lapsi -kerhoon tuonne keskustaan ja hautautuuko sitä tänne kotiin. Toisaalta keskusta-asujakin saattaa välillä hautautua kotiin tai ei näe lähellä asuvia tuttujaan. Tällaisessa maalaisympäristössä ainakin tunnen kaikki naapurit viiden kilometrin säteellä nimeltä, ja muutamassa lähinaapurissa asuu pieniä lapsia, joten ehkä näiden lapsiperheiden kanssa tulee oltua oman syntymän jälkeen enemmän tekemisissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämän keskustelun keskellä on hyvä muistaa että paras koti lapselle on hyvä vanhemmuus. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siis vauva kanssahan sitä asuu missä vaan. Nyt kun lapsi on taapero ja haluaa ulkoilla, on kiva ettei tartte kauas lähteä (joko oma piha tai läheinen leikkipuisto).

Me asutaan 2000 asukkaan maaseututaajamassa. Tää on meidän osalta todella hyvä vaihtoehto. Lähikauppaan on 500 metriä, samoin neuvolaan ja kirjastoon. Täällä asuu todella paljon lapsiperheitä. Mut autolla pääsee sitten ostoskeskuksiin ja vaikka minne. Taapero on vaan vauvaa paljon vaikeampi ottaa mukaan ostosreissulle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muutettiin jokin aika sitten "maalle", pienehkölle paikkakunnalle luonnon keskelle. Uskon, että se on hyvä paikka perhe-elämän viettämiseen. Ennen asuin suuressa kaupungissa, jossa meidän asunnossa ei ollut mm. parveketta eikä kunnon pihaa. Vaikka vauva tyytyy varmaan vähäänkin, uskon että luonnon keskellä sen on parempi kasvaa ja vanhemmatkin voivat paremmin. Aargh sitä ajatusta, että pitäisi pikkuvauvan pyykit ja muut hoitaa pienessä kerrostalokämpässä ilman esim. kunnon kuivatusmahdollisuuksia ja joutuisi vaunuja raahaamaan hissillä ylös alas.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Muutettiin jokin aika sitten "maalle", pienehkölle paikkakunnalle luonnon keskelle. Uskon, että se on hyvä paikka perhe-elämän viettämiseen. Ennen asuin suuressa kaupungissa, jossa meidän asunnossa ei ollut mm. parveketta eikä kunnon pihaa. Vaikka vauva tyytyy varmaan vähäänkin, uskon että luonnon keskellä sen on parempi kasvaa ja vanhemmatkin voivat paremmin. Aargh sitä ajatusta, että pitäisi pikkuvauvan pyykit ja muut hoitaa pienessä kerrostalokämpässä ilman esim. kunnon kuivatusmahdollisuuksia ja joutuisi vaunuja raahaamaan hissillä ylös alas.

Tää on taas niin tapauskohtaista. Mä en voisi hyvin keskellä luontoa. Ahdistaa ajatuskin siitä, että olis päivät yksin jossain keskellä ei mitään (eli luonnon keskellä). Meidän maallakin voin käydä vain, jos siellä on tarpeeksi muitakin ihmisiä paikalla.

Me asutaan pienessä kerrostalokämpässä ilman kuivausrumpua ja vaunut raahaan hissillä ylös ja alas. En kuitenkaan joudu koskaan lähtemään autolla minnekään (ja laittamaan vauvaa epäergonomiseen turvakaukaloon) vaan pääsen kävellen ja julkisilla minne haluan. Meillä on ihan lähellä lapsiperheille ohjelmaa lähes joka päivälle (olis varmasti joka päivälle, mutten oo itse viitsinyt hirveästi ottaa selvää).

Share this post


Link to post
Share on other sites
Luonnollisesti ei ole mitään täydellistä vauvaperheasuinpaikkaa, joka sopisi jokaiselle. Me emme vain vielä tiedä mitä me haluaisimme ja siksi kyselen kommentteja ja kokemuksia päätöksenteon avuksi.

 

Niin ja tämä asia on kanssa sellainen, että sen mitä haluaa oppii vain kokeilemalla. :) Mekin kuvittelimme olevamme ihmisiä, jotka haluavat paljon lääniä ja luontoa (okt kehyskunnassa, suht. lyhyin yhteyksin). Käytännössä kuitenkaan asia ei ollutkaan näin. Nyt tiedetään mitä halutaan, joten uuden asunnon etsiminen (läheltä keskustaa ja palveluja) oli melko helppoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meiltä lähimpään kauppaan, apteekkiin ja terveyskeskukseen on n. 15 km. Lähimpään isompaan kaupunkiin 35 km ja toiseen suuntaan 50 km vielä isompaan, jossa on mm. synnytyssairaala. Tämä on meidän ensimmäinen yhteinen koti, ja toivottavasti viihdytään täällä vielä vuosia, vuosikymmeniä. Tässä on parin km:n päässä koulu, mutta se lakkautetaan muutaman vuoden sisään :( Päiväkoti on n. 5 km:n päässä, kyläkoulu johon tuleva lapsi mahdollisesti menisi on n. 7 km päässä. Ainoa paikka, jonne pääsee ilman autoa on käytännössä postilaatikko ja tällä hetkellä tuo lähikoulun piha, jossa voi käydä leikkimässä. Tietysti lisäksi metsä, ranta ja oma piha.

 

Täällä on hiljaista, joka minusta on ehdoton edellytys omalle rauhoittumiselle. En kestäisi jatkuvaa liikenteen melua. Oma piha ja ranta, kolmeen suuntaan metsää jossa kasvaa mm. mustikoita. Puhdas, raikas ilma, ei saasteita. Ei humalaisia häiriköitä huutelemassa eikä kyllä muutenkaan tule mitään pelättävää mieleen.

 

Leikkikavereita ei ihan lähellä ole, mutta ei kovin alussa sellaista pieni kaipaakaan. Isompana luultavasti menee tuohon läheiseen päiväkotiin, ja siellä touhuttuaan uskoisin taas rauhallisen kotiympäristön olevan parasta mitä voi olla. Vähän mietin sitä, millaista isompana tulee olemaan, kun kouluikäinen kaipaa jo kavereita koulun jälkeenkin. Toisaalta mieheni on asunut täällä kouluikäisestä opiskelijaksi asti, ja viihtynyt varsin mainiosti. Itse toisaalta olen kaupunkilähiöiden kasvatti, ja olin silti koko ajan yksin. Että ei sekään ympäristö välttämättä sosiaalisuuden takuu ole.

 

Mun poitsu on löytänyt oman ikäisiä kavereitaan tästä ympäristöstä kolme, joiden luona pyöräilee tai jotka tulee meillä käymään viikonloppuisin. En oikein usko, että täällä olisi perheenlisäystä naapurustoon suunnitteilla, tosin pari nuortaparia täällä on, jotka saattaa yllättää. Joka tapauksessa kaverusto tulee varmaan olemaan vähän laajemmalta, ja sitten pitää vaan ajaa autolla paikasta toiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tää on taas niin tapauskohtaista. Mä en voisi hyvin keskellä luontoa. Ahdistaa ajatuskin siitä, että olis päivät yksin jossain keskellä ei mitään (eli luonnon keskellä).

 

 

Ottamatta kantaa siihen, mikä olisi hyvä paikka asua, haluaisin vaan sanoa, että joskus voi olla kaupungissa yksinäisempää kuin maaseutupitäjässä.

Kokemusta on kummastakin ja täytyy sanoa, että paljon yksinäisempi olin ekana vauvavuotena kaupungissa. Paljon on kaikkea harrastustoimintaa, mutta mulla ei muuten kavereita hirveästi tuolla ollut.

Nyt asutaan 2500 asukkaan paikkakunnalla ja lenkkikavereita on paljon, kerhotoimintaakin olisi joka päivälle ja aina löytyy naapurista joku kenen kanssa jutella.

 

Mutta nää on semmosia asioita mistä on turha ruveta vääntämään. Jokainen kokee asiat eri tavalla. Halusin vaan sanoa sitä että maaseutu ei todellakana aina tarkoita yksinäisyyttä ja pelkkää linnunlaulua. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen kotoisin maalta ja sen takia mielelläni kasvattaisin lapsenikin maalla. Tällä hetkellä kuitenkin asumme Helsingissä ja olen ollut odella tyytyväinen siihen miten helppoa julkisilla on liikkua ja on kaikkia paikkoja minne mennä. Suunnittelemme nyt muuttoa maalle, mutta ei sinne mikään kiire ole. Pieni vauva ei varmastikaan välitä missä sitä asutaan kunhan vanhemmat ovat lähellä.

 

Nyt otan kaiken irti tästä kaupungissä asumisesta ja sitten kun (tovoittavasti jossain vaiheessa) muutetaan maalle niin toivon, että silloin osaisin nähdä maalla asumisen hyvät puolet, enkä haikailisi kaupunkielämää...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Itse olen kotoisin maalta ja sen takia mielelläni kasvattaisin lapsenikin maalla. Tällä hetkellä kuitenkin asumme Helsingissä ja olen ollut odella tyytyväinen siihen miten helppoa julkisilla on liikkua ja on kaikkia paikkoja minne mennä. Suunnittelemme nyt muuttoa maalle, mutta ei sinne mikään kiire ole.

 

Nyt otan kaiken irti tästä kaupungissä asumisesta ja sitten kun (tovoittavasti jossain vaiheessa) muutetaan maalle niin toivon, että silloin osaisin nähdä maalla asumisen hyvät puolet, enkä haikailisi kaupunkielämää...

 

Aivan samanalaiset ajatukset täälläkin, tosin meillä ei ole vielä sitä lasta. Tuntuu, että maalla lapsi saisi kasvaa vapaammin.

 

Huom. Tarkoitan tällä siis meidän kotipaikkakuntaamme. Tiedostan hyvin, että useissa paikoissa ilmapiiri ja asenteet voivat olla hyvinkin ahdistavia, etenkin, jos sattuu poikkeamaan jossain suhteessa paikkakunnan keskivertotallaajasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0