E. Vekara

Raskauspahoinvointi


106 posts in this topic

Oppaissa sanotaan, että noin 3/4 raskaana olevista naisista kärsii pahoinvoinnista, eli 1/4 pitäisi selvitä ihan ilman. Kuitenkaan en ole koskaan kuullut kenestäkään, jolla ei olisi edes jonkin asteista etovaa oloa ollut, joten epäilyttää että pahoinvointi tarkoittaisi tässä tapauksessa oksentelua. Jotta asia selviäisi, pistetään gallup pystyyn :)

Nyt ainakin kohtaat yhden. Kumassakaan raskaudessa ei ole ollut mitään pahoinvointia, ei edes ellotusta. Kuulun siis niihin harvoihin (?) onnellisiin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisesta oli paha olo ensimmäisen kolmanneksen ajan, pönttöä ei kuitenkaan tarvinnut halailla kuin muutaman kerran. Tämä toinen raskaus on ollut huomattavasti ellottavampi ja posliinijumalan palvontaa on tullut harrastettua pari kertaa viikossa. Molemmista paha olo on asettunut jossain 12-14 viikoilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on tänään 8+4 ja paha olo on ollut ympäri vuorokauden tähän asti. Nyt viime päivien aikana on hieman ollut parempi, tiedä nyt sitten pitäisikö huolestua... :/ oksennan edelleen aamuisin, mutta päivällä olo asettuu jo hieman vaikka koko ajan onkin pieni ällötys. Eskoisesta oksensin aamuisin viikolle 20, mutta en muista missä vaiheessa pahoinvointi asettui niin ettei se vaivannut kuin päivisin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnistuneessa raskaudessa olin pahoinvoiva enemmän tai vähemmän koko raskauden!

Toisissa raskauksissa en ollut pahoinvoiva oikeesti ollenkaan, myöhemmin onkin selvinnyt että HCG-arvot ovat olleet ihan alarajoilla..

Nyt neljännen raskauden alussa olen heti jo pahoinvoiva.. :girl_dance: Josko se tarkottais hyvää!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ällötys on ajoittain todella kovaa ollut, mutta en ole kertaakaan oksentanut, onneksi. Jatkuva syöminen on ainoa joka on pitänyt pahoinvoinnin kurissa. Nyt alkaa olo pikku hiljaa helpottaa ja viikkoja on kasassa 9+0. Joten vastasin äänestykseen että helpotti ennen viikkoa 12, toivottavasti ei enää ällötys palaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäistä odotetaan ja viikkoja nyt 15+1. Oksentanut olen päivittäin 5-10x jostain 10 viikolta lähtien, sitä ennen oli huonoa oloa ja pahoinvointia, mutta se ei ollut MITÄÄN tähän verrattuna. Huonoina päivinä toivoo ainoastaan että nukahtaa koko ajan ettei oksenna...olen saanut nesteytettyä tosi hyvin joten paino ei ole paljoa pudonnut. Jotenkin tämä on vaan niin hankalaa, etten oikeen usko sen helpottavan yhtäkkiä. Miten teillä, joilla on ollut hankalaa oksentelua ja olette joutuneet olemaan ihan petipotilaina, onko loppunut kuin seinään vai pikkuhiljaa? Lisäksi ongelmana etten voi olla pystyssä, silloin huimaa, pahoinvointi yltyy ja pystyn seisomaan vain noin vartin verran. Seisomatyössä ei paljon lohduta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoista odotellaan, nyt vasta viikko 7+0 ja koko viime viikko meni todella ällöttävän olon kanssa. Toissapäivästä lähtien olenkin sitten oksennellut pitkin päivää ja tänään jäin suosiolla töistä kotiin, kun matkalla sänky-keittiö (n. 6 metriä) piti palata kolmesti vessaan. Toissapäivänä ja eilen oksensin töissä. Nyt olen syönyt pienen annoksen mysliä (oksensin kahdesti) ja nyt syön jäisiä mansikoita. Jospa nämä pysyis sisällä niin jaksais taas edes seisoa hetken.

 

Täytyy vaan toivoa että tämä loppuu joskus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei!

 

Olen uusi täällä. Ensimmäistä raskauttani on kestänyt nyt 7+6 ja pahoinvointi tekee minut aivan surkeaksi. Olen nyt oksentanut kaksi viikkoa, joinain öinäkin, ja oksentaminen alkaa heti aamusta ja jatkuu nousemisesta n. 8 h, viime päivinä on sen jälkeen ollut vähän helpompaa. Mutta pystyssä oleminen pahentaa oloa, makuulla olo taas saa jotain pysymään sisällä. Minua ahdistaa kovasti työt - olin loppuviikon sairaslomalla ja se on vähän helpottanut vointia, mutta huomenna pitää taas mennä yrittämään.

 

Mikä teidän kokeneempien mielestä on sellainen pahoinvoinnin raja, että kannattaa vetäytyä sairaslomalle? Pahoinvointia on yleensä koko ajan oksentamisen välilläkin, yökkimistä ja sellaista oloa, että kohta pitää taas mennä. Töissä olen paljon ihmisten kanssa tekemisissä, ohjaan ja opetan, ja jännittää aina yhtäkkiä kadota vessaan oksentamaan. Kuitenkin töitä pitäisi saada tehtyä, joten yritän taas huomenna jotenkin selviytyä. Silloin kun oikeasti oksettaa, syöminenkään ei auta. Ja väsyttää jo yrittää koko ajan tukkia suuhun jonkinmuotoista hedelmää. Pystyn juomaan vain sitruunanmakuista vissyä.

 

Kova oksentaminen vie voimatkin, eikä kyllä mieli ole missään huippuvireessä aamulla, kun ekana tietää, että taas uusi päivä oksentamiskamppailua edessä... Onneksi vähän lohduttaa, että hyvän asian puolesta. Lohduttaa myös lukea, että kohtalotovereita on!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eipä oo ihmeemmin pahaa oloa tai etovaa oloakaan ollut. Alku vaiheessa ku olin töissä ja asiakas tuli baarista just kaljan nauttineena ni se oli semmone tosi paha haju mut ei mitää sellasta et ois pitäny oksentamaa lähtee.. Äiti ja kaveri on ihan ihmeissään ku ei oo mitää ollu.. nyt siis viikkoja 15+1 ja esikoista ootan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulin tähän ketjuun etsimään hieman toivoa tähän tilanteeseen, mutta näköjään monilla on jatkunut pahoinvointi tosi pitkälle. girl_to_take_umbrage2.gif Itsellä on pahoinvointia ollut nyt (rv 8+1) pari viikkoa ja oksentelua viikon verran. Kammottava ajatuskin, että tämä saattaa jatkua kuukausiakin.

 

Mulla on jotenkin tosi korkea kynnys hakea sairauslomaa raskauspahoinvointiin. Tähän mennessä olen myös onnistunut pahoinvoinnin piilottelemaan oman työhuoneen ansiosta. Miten pahaksi te muut olette päästäneet tilanteen ennen kuin olette hakeneet saikkua?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen vierailija, joten en voinut äänestää.

 

Esikoisesta pahoinvointi ja oksentelu alkoi rv 6 ja kesti raskauden loppuun asti. Tiputuksessa kävin muutaman kerran.

 

Tämän toisen kohdalla pahoinvointi ja oksentelu alkoi jo rv 4 ja näköjään kestää taas loppuun asti, kun raskautta on jäljellä enää muutama viikko, huomenna alkaa rv 33. Olen käynyt tiputuksessa viisi kertaa tähän mennessä. Välissä on hyviä päiviä, ettei tarvi oksentaa, on vain pahoinvointia. Muutoin sitten oksennan useita kertoja päivässä, kuten nyt olen tehnyt yli viikon ajan putkeen.

 

 

T: kohta kahden äiti

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rv 7 alkoi etominen jota kesti rv 12 asti. Etominen oli jokapäiväistä ja koko ajan päällä. Oksentaa ei kuitenkaan tarvinnut ihan joka päivä. Tuon rv 12 jälkeen olo muuttunut vähitellen todella hyväksi. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pahoinvointi alkoi n. 3-4. raskausviikolla eli varsin aikaisin, ja kesti raskausviikolle 15-16. Oksensin vain kerran ja silloinkin vain vähän, mutta välillä pahoinvointi oli kyllä kamalaa silti. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oma pahin pahoinvointi jäi 4:lle viikolle (oksensin kahtena päivänä) ja sen jälkeen olo on ollut huono ainoastaan, jos en ole syönyt tarpeeksi säännöllisesti. Toivottavasti meininki jatkuu tällaisena :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En vielä vastannut kyselyyn omalta osaltani, kun nyt mennään vasta viikoilla 6+1. Pahaa oloa on ollut selvästi enemmän ja selvästi erilaisena kuin keskenmennessä raskaudessa. Olo on prikulleen sellainen, kuin olisi oksutauti. Keskenmenneen raskauden pahoinvointi muistutti enemmän sellaista huvipuistoajelun jälkeistä ällötystä. Pitää syödä usein ja ja vähän, enintään puolentoista tunnin tauko, niin paha olo pysyy kurissa. Ei saa kuitenkaan syödä liikaa, koska siitäkin tulee paha olo. Odotan mielenkiinnolla, paheneeko. Tai pelolla. Pelottaa, ettei pahene ja pelottaa, että pahenee. Mä taidan kuulua niihin, joilla paino nousee, kun koko ajan syö.

 

Äidilläni on ollut ekasta raskaudesta muutama viikko, joilla pään kääntäminenkin toi oksennuksen. Siskoistani yhdellä on jatkunut pahoinvointi synnytyssaliin asti ja toisella meinasi kerran tulla huono olo. Sukuhistorian perusteella ei siis oikein voi ennustaa mitään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

mä oon kaks viikkoa voinut niin pahoin että normaali elämä on ihan mahdotonta. Luennot on ihan tuskaa, koko ajan pitäisi syödä jotain jotta pysyisi tolpillaan. Kotona olen sitten ihan zombi ja koitan vain selvitä väliä jääkaappi-sänky. Toivottavasti tää tästä pikkuhiljaa... Omenan syön aina aamulla ennen ylösnousemista, ja päivän mittaan pitää syödä koko ajan. ruoan pitää olla perussuomalaista tuttua ruokaa. Ruisleipä (TUORE) menee aina. Kahvi kans.vatsavaivat on ihan kamalat, ihankuin ois oksennustaudissa. Paitsi etten ole oksentanut koko raskauden aikana, vielä, vaikka oksettaakin voimakkaasti. mitään ei kuitenkaan tuu.

 

Tämä on kuin mun tarina. Olen oksentanut kerran, rv. 5+1. Sen jälkeen pitkään meni hyvin, vain hetkittäistä ellotusta. Nyt 9+ 4- 9+6 on allut aamuisin ällötystä, voimakasta pahoinvointia kaikista hajuista, mutta ei kuitenkaan Georgea.

 

kummastuttaa, että nyt vasta alkaa... ruokavalio on tuoretta ruisleipää, voita, juustoa ja vihreitä omenoita. Kahvia meni myös, välillä puuroa ja mansikkakiiseeliä, vadelmia, pähkinöitä... mutta aika rajoittuneita ovat makumieltymykset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Molemmissa aikaisemmissa raskauksissa oksensin muutaman kerran. Ensimmäisessä enemmän kuin toisessa. Huono olo jäi ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.

Edited by Laurau

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ällötti mutta ei oksettanut ja oli todella huono olo mutta en oksentanut, nämä olotilat vaihdellen siis. Alkoi muistaakseni joskus rv 6-7 ja loppui noin rv 11.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Äänestin esikoisen odotuksen mukaan. Oli paha olo, ympärivuorokautinen kuvotus mutta en pahemmin oksentanut, ehkä kerran, pari viemärin ja pihvin hajun saattelemana :D Oli lähes siedettävää mutta sain levättyäkin ihan eri tavalla. Taisi alkaa viikon jälkeen plussasta ja pahimmillaan oli 9-10 viikoilla. Muistelisin että np-ultraan mennessä oli jo hellittänyt.

 

Tämä nykyinen raskaus onkin sitten ihan eri juttu. Oksentelen, voin pahoin KOKO AJAN, mikään ruoka ei auta vaikka tungen sitä väkisin suuhun jotta jaksan esikoisen takia ja lepään aina kun mahdollista. Silti kurkussa myllää paha olo kuin pesukoneen rumpu. Kamalaa. On ollut energia ja elämänilokin välillä kadoksissa. Nyt tuntuu hetkittäin paranevan vaikka eilen vielä oksensin kaaressa peräti viisi kertaa (too much information? ;) ). Odotan, toivon, rukoilen hehkeää keskiraskautta. En enää muista millainen on normaali olo :(

Edited by Justiina.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli ensimmäisessä ja toisessa raskaudessa kuvottavaa oloa heti alusta saakka. Kummallakin kerralla tiesin olevani raskaana ennen testin tekoa. Pahaolo jatkui noin viikolle 15 ja oksentaa piti muutaman kerran viikossa. Toisessa raskaudessa kuvotus oli pahempaa, mutta oksensin harvemmin.

 

Tässä kolmannessa raskaudessa (melko alussa) ei toistaiseksi ole ollut pahoinvointia. En edes uskonut olevani raskaana, kun testin tein. Oireet olivat niin erilaiset kuin aiemmissa kahdessa raskaudessa. Nähtäväksi jää alkaako pahoinvointi myöhemmillä viikoilla. Toivottavasti selviän tällä kertaa ilman...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kuulun siihen yhteen neljäsosaan. Mulla ei ollut minkäänlaista pahoinvointia, ei lainkaan huonoa oloa. Oletukset olivat aivan toiset kun olin törmännyt tietoon että matka- ja raskauspahoinvointitaipumukset kulkevat käsi kädessä. Ja matkapahoinvointia mulle tulee todella helposti. Mies taas oli jostain bongannut tiedon että lihansyönti lisää raskauspahoinvointia ja kasvissyöjänä en syö lainkaan lihaa mutta tiedä sitten onko tuossakaan väittämässä mitään perää.

Edited by Zoe

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen nyt reilu viikon verran oksennellut parhaimmillaan kolme kertaa päivässä. Alkoi viikolla 5. Mitään ei tee mieli syödä, mutta syön väkisin hedelmiä ja pähkinöitä. Myöhään illalla, usein klo seiskan jälkeen vasta helpottaa ja silloin saan syötyä vähän paremmin. On ihan järkyttävän huono olo muuten koko ajan.

 

Mulla on juuri 5 kaveria synnyttänyt tai on viimeisillään. Heistä yhdellä oli tosi paha raskauspahoinvointi, lopuilla neljällä ei MINKÄÄN LAISTA kuvotusta tai etovaa oloa. Olen NIIN kateellinen. Miten voikin mun kaveripiiristä löytyä ne kaikki, joilla ei ole pahoinvointia ollenkaan.. Sitten itse saa kärsiä eikä kukaan ymmärrä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Zoe: Mä olen myös kasvissyöjä ja tosi paha pahoinvointi. Neljä ystävävääni, jotka selvisivät ilman pahoinvointia, ovat kaikki lihansyöjiä. Eli ei taida olla perää tuolla, vaikka kasvissyönnin puolestapuhuja olenkin :) Mä puolestaan en koskaan kärsi matkapahoinvoinnista..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekassa raskaudessa pahoinvointi alkoi n. rv 7-8 ja kesti koko raskauden. Oksentelu muuttui jatkuvaksi n. rv 12. Olin osastolla kolme pätkää ja välillä polilla tipassa.

 

Nyt tässä toisessa pahoinvointi alkoi jo ennen kun tein testin, ja oksentelu samoin. Enkä usko et loppuu ennen kuin raskaus on ohi. Nyt oon ollu kerran tipassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now