E. Vekara

Raskauspahoinvointi


106 posts in this topic

Minä odotan tämän oksetuksen loppua kuin kuuta nousevaa. Tää on ihan kamalaa. Aamusin oksennan, ja loppupäivän on se kuvotus olo et kokoajan pitää miettii pitääkö nyt mennä vessaan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kärsin lievästä kuvotuksesta epäsäännöllisen säännöllisesti viikoilla 6-11, mutta en oksentanut ja tosiaan välillä oli tosi huono olo ja sitten päiviä, jolloin en huomannut mitään. Onneksi näin, kärsin yleensä matkapahoinvoinnista, joten olin etukäteen hermoillut pahoinvoinnista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ole vielä kärsinyt pahoinvoinnista, ja toivottavasti en tule kärsimäänkään...oksentaminen on kamalimpia asioita, mitä tiedän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ällöttävän etova olo alkoi joskus viikolla 7. johon helpotti pienien välipalojen säännöllinen syöminen, oksentaminen tuli mukaan kuvioihin joskus 12. viikon tietämillä ja jatkuu edelleen (viikkoja nyt 14+5). Tänään viimeksi oksennusrefleksin käynnisti hampaidenpesu aamulla, sama homma oli maanantaina. Sentään ihan jokapäiväistä tämä ei ole onneksi ollut.

Saapa nähdä kauanko vielä kestää tämä pahoinvointi. En jää kaipaamaan. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuulun tuon onnellisen 7% joukkoon. Nyt 11+6, eikä ole edes kertaakaan ällöttänyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ällötys alkoi molemmissa raskauksissa jo ennen kuukautisten pois jäämistä. Oikea pahoinvointi alkoi esikoisen kanssa rv 8 ja nyt kakkosen kanssa 6+3. Esikoisen kanssa en oksentanut kertaakaan mutta pahoinvointi piti kyllä sängynpohjalla rv 16 asti. Siitä lähti vähitellen helpottamaan.

Kakkosen kohdalla olen jo kerran päässyt pönttöä halaamaan, paljoa ei onneksi ylös tullut mutta syöminen on ollut vaikeampaa kun esikoista odottaessa.

Toivon että paha olo hellittää vähän aikasemmin kun esikoisen kohdalla nyt kun pitää kuitenkin hoitaa esikoista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on ollut todella pahaa pahoinvointia alusta asti. Paino pudonnut melkein viisi kiloa oksentelun takia :( Ainoa mitä pystyy syömään on hapankorput. Täytyy vaan toivoa että tämä hellittäisi ettei joutuisi tippaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ se tippa kyllä yleensä auttaa... Kannattaa kokeilla apteekin ripulijuomaa ensin, sillä voi kotikonstein saada kropan suolatasapainon kuntoon, tai sitten vaan sairaalaan mitä kautta sinne nyt sitten teillä mennäänkin (esim. Tampereella neuvola-th voi tehdä lähetteen). Yksi tai kaksi päivää nestetankkauksessa helpottaa monesti tosi paljon ja voi lopettaa koko pahoinvoinnin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei tahtonut auttaa noi apteekista saatavat, niinpä oon nyt tipassa sairaalassa. Katsotaan nyt josko se olo kohenisi kohta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tsemppiä Tommone! Itsellä onneksi ollut vain älytön ellotus, mutta oksentanut olen vain muutaman kerran. kop kop.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli päivittäistä ja jatkuvaa pahoinvointia noin viikot 7-12. Nyt muutama viikko sitten helpotti huomattavasti. Eilen kuitenkin oli karseampi pahoinvointipäivä kuin koskaan, olo oli ihan kuin jossain kauheessa krapulassa. En saanut oikeastaan mitään pysymään sisällä koko päivänä. Tänäänkin on hirveä ällötys ja heikotus koko ajan, oksennusta ei ole kuitenkaan tänään tullut. Voiko pahoinvointi oikeasti jo helpottaa ihan selvästi ja tulla myöhemmin kahta kauheampana takaisin? Tai sitten eilinen oli vaan joku vatsatauti, mutta mistä ihmeestä senkin sitten erottaa, että mikä on raskauspahoinvointia ja milloin saattaisi olla joku oikea pöpö kyseessä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi pahentua uudestaankin hetkellisesti. Mulla ainakin nukkumiset ja syömiset on vaikuttaneet selvästi. Ekassa raskaudessa olin jo voinut jonkin aikaa paremmin, kun lähdin kavereiden kanssa istumaan iltaa. En tietenkään juonut alkoholia enkä edes kovin myöhään valvonut, mutta jotenkin meni kroppa ja rytmit siitä niin sekaisin, että seuraavana aamuna olin elämäni ja tuon porukan pahimmassa krapulassa. :girl_sigh: Muutenkin olen aina seuraavana päivänä saanut tuta, jos edellinen päivä on mennyt syömisten tai yö nukkumisten suhteen huonosti.

 

Mahataudin ja raskauspahoinvoinnin erottaa lähinnä siitä, oksentaako mies lähipäivinä. Eipä sillä muuten oikein olekaan väliä kumpaa on. Toivotaan, että oli kumpaa vaan, sulla jo helpottaa eikä ainakaan usein tuo toistu! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksesta Kärpänen! Noinhan se varmaan taisi mullakin olla, että edellisen päivän syömisistä seurasi hirveä "krapula". Ekaa kertaa raskausaikana vedin hirveen säkin irttareita leffassa ja taisi vaan niiden lisäaineet ja sokeri aiheuttaa tollasen yrjöpäivän. No, tietääpähän jatkossa että tästäkään syystä ei kannata syödä karkkeja. Ja tänään jo onneksi hyvän lounaan jälkeen alkoi olo helpottaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toivon kovasti että tämä "matkapahoinvointi" ei jatku koko matkaa :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Jos yhtään lohduttaa mulla oli ihan sama olo esikoisen kanssa. Se alkoi helpottamaan viikolla 16 ja hävisi puolenvälin tienoilla kokonaan. Toivottavasti sulla ei olis enää paljoo tuota kamaluutta jäljellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli pahoinvointia muistaakseni noin viikoilla 6-11. Yrjöttyä tuli keskimäärin pari kertaa viikossa. Kyllä se aika tuntui pitkältä silloin, nyt viikolla 14 on jo tosi hyvä olo, vaikka toki välillä voi heikottaa ja ällöttää jos ei syö, mutta ei ole mitään verrattuna siihen alun jatkuvaan krapulaoloon/merisairauden tunteeseen (vaikka ei tuo minun pahoinvointi ollut varmasti mitään verrattuna niihin, jotka joutuu käymään oksulla päivittäin). Hajut kyllä ellottaa vieläkin, mutta niitä voi onneksi useimmiten välttää.

Etukäteen siis pelkäsin kovaa oksentelua, jos paino tippuu. Olen nimittäin jo valmiiksi alipainoisen ja normaalipainoisen rajalla (olen koko ajan yrittänyt saada kiloja lisää, terveellisesti tottakai), niin pelkäsin laihtumista. Onneksi en ole laihtunut, vaikka en kyllä ole vielä saanut lisäpainoakaan lisääntyneestä syömisestä huolimatta, mutta jospa se vielä nousee, uskon niin :)

Edited by Damanda

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Jos yhtään lohduttaa mulla oli ihan sama olo esikoisen kanssa. Se alkoi helpottamaan viikolla 16 ja hävisi puolenvälin tienoilla kokonaan. Toivottavasti sulla ei olis enää paljoo tuota kamaluutta jäljellä.

Kiitos kovasti :)! Äitini odottaessaan minua oksenteli viikkolle 15. Ja pahoinvointi jatkui uudelleen viikosta 32 synnytykseen saakka. Pelkään että sama tapahtuu minullekin. Se on varmaankin geeneissa.

Edited by Ani-Hani

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun äiti ei pahemmin edes voinut pahoin ja minä tosiaan esikoisen kanssa puoleen väliin raskautta melkein. Jokainen raskaus on kuitenkin omansa. Toivotaan Ani-Hani että pääset äitiäsi helpommalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun äitini on sanonut, että toisessa raskaudessaan ei voinut pahoin ollenkaan ja toisessa ihan vähän joskus heikotti. Mä olen oksentanut molemmissa raskauksissa puoleen väliin ja voinut jokseenkin huonosti ihan loppuun asti.

 

Ani-Hania voisin yrittää lohduttaa, että ei se pahoinvointi välttämättä uudelleen ala! Mulla alkoi helpottaa siinä puolen välin aikaan ja parani vaan loppua kohti. Vielä ehkä rv 35 kerroin neuvolassa olostani, että mikäs tässä, kun koko ajan vaan paranee vointi. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt menossa 17+2, painoa lähtenyt tähän mennessä -10kg. Pahoinvointi on seurannut ihan plussaamisesta lähtien ja oksentelu ollut päivittäistä. Nyt kuitenkin tuntuu hieman valoa näkyvän tunnelinpäässä! En uskalla kauheasti toivoa, mutta oksentelut on vähentynyt muutamaan kertaan viikossa ja nyt jaksankin jo tehdä jotain.

 

Tsemppiä kaikille pahoinvoinnista kärsiville! Tiedän oikein hyvin kuinka kamalaa se voi olla. :d_lovers:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luojan kiitos, olen nyt kahdeksannellatoista viikolla. Tänään heräsin

kuin toisena ihmisenä kuin eilen. Vähän pyörrytti ja hieman heikko olo

mutta en oksentanut aamulla !!! Jippii !! Nyt minä todella rakastan

pikku tulokastani.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaamee kapula kaiken aikaa (ilman sitä viinan juontia tietenkin!!!) ja oksu lentää jokaisen syömiskerran jälkeen. Ainut aika jolloin on suht hyvä olla, on juuri aamulla kun vatsa on ihan tyhjä. Aamupalan jälkeen se alkaa ja loppuu siihen kun meen nukkumaan. Nyt menossa 6+4 ja viikon verran oksentanut, etovaa oloa ollut 2 viikkoa. Sisko oksensi vielä viikkoa ennen synnytystä ja serkku vielä synnärilläkin. Toivottavasti ei oo sukuvika, nyt jo kyllästyttää halailla posliinikukkasta ja puhua norjaa pitkin päivää. Todellakin lamaannuttavaa tämä kun mihinkään ei uskalla lähteä vessan läheisyydestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli alkuraskaudessa lievää pahoinvointia etenkin aamuisin ennen aamupalaa ja muutoin jos en ollut muistanut syödä jotain välipalaa tarpeeksi ajoissa. En oksentanut kertaakaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now