Guest -Jonski-

Tyhmät kysymykset synnytyksestä

1044 posts in this topic

Tää on nyt sit tosi tyhmä ja ehkä vähän hassukin kysymys, mutta voiko piilarit silmissä synnyttää. Inhoan nimittäin silmälasien käyttöä ja mielelläni pitäisin piilareita, mutta onko se sallittua. Mietin, kun lävistyksetkin pitää ottaa pois siltä varalta, että joutuu leikkaukseen, niin onko piilareiden käyttöön jotain vastaavia kieltoja? En kehtaa kysyä tätä neuvolassa, kun tää kuulostaa jotenkin niin hölmöltä... :girl_crazy:

 

Ai pitää vai? Hassua, ei mulle vaan sanottu missään vaiheessa tosta. Ainut oli et käski kaulakorun ottaa pois ja sektioon jouduin siis loppupeleissä

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mun mielestä mulla oli myös korvakorut korvissa, ainakaan niitä ei käsketty ottaa pois mutta voi olla että mulla jostain syystä ei silloin ollut korvakoruja alunperinkään.

 

Viikonloppuna olin vähän vähemmän kiireellisessä leikkauksessa ja silloin käskettiin ottamaan korut pois mutta piilolinsseistä ei ollut puhetta. Koruistakin itseasiassa sanottiin vaan että siksi ettei ne katoaisi leikkauksessa. :rolleyes:

Edited by Jaimee

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mun mielestä mua käskettiin kans ottaa pois kaulakoru ettei se huku.

Ja siis lävistyksenä mulla oli kielessä tappi eli luulis et se vasta oikeesti ois pitäny ottaa pois. Kyl sen kätilökin mun mielestä huomas. Eipä ole enään.. vaikka kyllä tahtoisin sen takas, on vaan pirun kipee homma.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos olet Nat vielä kuulolla, niin kysyisin epiduraalista, kun se mua mietityttää. Tää on sarjassamme tosi tyhmä kysymys, mutta pakko saada vastaus, kun asia vaivaa. Eli olen miettinyt, että voiko epiduraalin laittaa/ pystyykö laittamaan, vaikka selkä ei pyöristy. Kun jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen, että selkää pitäisi pyöristää, kun epiduraali laitetaan. No, oma selkäni on siitä mielenkiintoinen, että se ei pyöristy kuin ihan yläselästä ja siksipä tämä asia mietityttää. Mukava olisi tietää asia etukäteen, ettei sitten synnytyssalissa tule asia yllätyksenä (että epiduraalia ei pystykään tarvittaessa laittamaan). Kiitos, jos viitsit vastata.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^pitäisi pystyä laittamaan. Hiukan tavallista hankalampaa se toki voi olla, mutta kyllä ainakin yrittää voidaan. Tuon selän pyöristämisen tarkoitus on vaan avata nikamavälejä ja siten helpottaa anestesialääkärin työtä. Eli mitä paremmin selän saa kyyryyn, sitä enemmän on ilmaa selässä nikamien okahaarakkeiden välissä ja tuolloin tie haluttuu paikkaan on isompi. Ja puudutushan laitetaan nimen omaan alaselän alueelta, eli saattaa olla ettei ongelmaa kanssasi ole millään lailla (paha sanoa varmaksi kun ei näe tilannetta). Muutoinkin synnyttäjillä on tuossa asennossa edessän melkoinen este, eli vauva omalta osaltaan estää sen ihan ideaaliasennon.

On sitä tullut leikkaussalin puolella laiteltua epiduraalia sellaisillekin vanhoille mummoille joilla tuntuu että koko selkäranka vaan uppoaa jonnekin sisäelinten joukkoon vaikka kuinka asentoa yritettäisiin pitää, niin vänkyrä voi tuo ranka olla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

niin ja tuohon lävistys ja piilarijuttuun voin sanoa, että piilarit saa olla ja lävistykset kanssa tietyillä alueilla. Eli napakoru ymmärrettävästi kannattaa synnytyksessä ottaa pois, samoin jos löytyy lävistyksiä alakerrasta. Syynä tähän ihan puhtausaspektit sekä maadoituskysymykset mahdollisessa sektiossa (eli jos käytössä on ns. polttopinsetit tai veitsi niin sähkö on saatava maadoitettua). Kaula mielellään paljaaksi (tosin itselläkin kyllä oli kaulakoru kaulassa kun hätäsektioon mentiin), sormukset pois (mahdollisesti nestekorvauksen aiheuttaman lisäturvotuksen vuoksi) ja suun alueen lävistyksen pois ettei anestesialääkäri pahoinpitele niitä jos joudutaan nukuttamaan. Ja tuo katoaminen tosiaan on ihan mahdollista, eli parhaisiin koruihinsa ei kannata varustautua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Nat vastauksesta, tuo huojensi mieltäni. Vaikka toki mielelläni synnyttäisin ilman epiduraalia, mutta kun ei synnyttämisestä ole aiempaa kokemusta, niin voihan olla, että jo muutaman tunnin kärsimyksen jälkeen olen epiduraalia vailla :girl_to_take_umbrage2: Mutta nähtäväksi jää, sen tarvetta kun ei voi etukäteen tietää, kun tuntuu, että synnytyksessä kaikki on jotenkin niin ennalta-arvaamatonta. Ainut varma asia taitaa olla se, että yksikään vauva ei ole vielä mahaan jäänyt, joten eiköhän sen saa synnytettyä tavalla tai toisella :girl_wink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

niin ja tuohon lävistys ja piilarijuttuun voin sanoa, että piilarit saa olla ja lävistykset kanssa tietyillä alueilla. Eli napakoru ymmärrettävästi kannattaa synnytyksessä ottaa pois, samoin jos löytyy lävistyksiä alakerrasta. Syynä tähän ihan puhtausaspektit sekä maadoituskysymykset mahdollisessa sektiossa (eli jos käytössä on ns. polttopinsetit tai veitsi niin sähkö on saatava maadoitettua). Kaula mielellään paljaaksi (tosin itselläkin kyllä oli kaulakoru kaulassa kun hätäsektioon mentiin), sormukset pois (mahdollisesti nestekorvauksen aiheuttaman lisäturvotuksen vuoksi) ja suun alueen lävistyksen pois ettei anestesialääkäri pahoinpitele niitä jos joudutaan nukuttamaan. Ja tuo katoaminen tosiaan on ihan mahdollista, eli parhaisiin koruihinsa ei kannata varustautua.

 

Tota mäkin pohdin eilen illalla et tuon takia olis pitänyt pyytää poistamaan kielikoru. No eipä se mun sektion anestesiakaan mennyt oppikirjojen tai oikeastaan minkään muunkaan nykyaikaisen lääketieteen mukaan eli tuskin se korun oleminen kielessä ois sitä anestesialääkäriä paljoa liikauttanut. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin siis tämä lävistysjuttu oli ihan kuulopuhetta eli kiitos Nat, kun selvensit. Ei mulla lävistyksiä itsellä olekaan, vaan lähinnä toi piilarihomma kiinnosti. Hienoa, että niitä saa pitää!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos puudutusvastauksista :) vaikka mietityttäähän se kuitenkin vielä.

 

Jos helpottaisi mietitykseen, voin kertoa oman kokemukseni. Mulle tehtiin suunniteltu sektio spinaali-epiduraalipuudutuksessa ja kiinniompelun aikana alkoi tunto palautua ja tuntua ilkeältä. Sanoin asiasta hoitajalle, joka soitti samantien anestesialääkärin takaisin saliin ja hän lisäsi puudutetta selkään menevän letkun kautta. Eikä enää tuntunut mitään. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Tuotahan sitä olisi itsekin toivonut mutta ei mennyt niin. Ja kyllä se tuntui, vedet valui silmistä ja lääkäri sanoi ettei kestä enää kauan, ei lohduttanut tai helpottanut asiaa. Mutta seuraavassa mahd. synnytyksessä synnytystoiveissa lukee riittävän pitkä puudutus, kiitos :) Ei siitä kuitenkaan niin pelkoa tullut etten enää sen vuoksi voisi raskautua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voiko synnytyksen käynnistämisestä kieltäytyä?

 

Tuntuu, että synnytyksiä käynnistetään paljon myös siksi, että lapsi on yliaikainen ja se aikataulun mukaan pitäisi jo saada sieltä ulos. Kuitenkaan yksikään ei tiettävästi ole jäänyt sinne sisuksiin elelemään kovin pitkäksi aikaa, joten ainahan ne sieltä ulos on ennenkin tulleet. Jos yliaikaisuus ja lapsen koko alkavat olla jo äidille hengenvaarallinen riski, niin sitten sitä voisi miettiä, mutta muuten voiko rutiinikäynnistyksestä vain yksinkertaisesti kieltäytyä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käynnistyksestä (ja kaikista "turhista" toimenpiteistä muutenkin) voi kieltäytyä. Itseltäni kysyttiin esikoisen aikaan, haluanko käynnistyksen samalle aamulle vai lähdenkö kotiin vielä odottelemaan. Kyseessä ei ollut hengenvaarallinen tilanne, mutta kuitenkin alkava raskausmyrkytys.

Share this post


Link to post
Share on other sites

sormukset pois (mahdollisesti nestekorvauksen aiheuttaman lisäturvotuksen vuoksi) ja suun alueen lävistyksen pois ettei anestesialääkäri pahoinpitele niitä jos joudutaan nukuttamaan. Ja tuo katoaminen tosiaan on ihan mahdollista, eli parhaisiin koruihinsa ei kannata varustautua.

 

Eli kannattaako vihkisormuskin jättää kotia? Aika orpo olo olis olla ilman sormusta, mutta jos se on jokatapauksessa otettava pois, niin mieluummin jätän kotiin kuin tungen johonkin repun taskuun..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^jättäisin kyllä. Itseltä ne tosin taisi löytyä kaulakorusta raskauden aikaisten turvotusten vuoksi jo etukäteen. Suht monella sormukset kyllä saattaa kädessä olla, mutta aina se varmempaa on jos ne pois ottaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käynnistyksestä (ja kaikista "turhista" toimenpiteistä muutenkin) voi kieltäytyä. Itseltäni kysyttiin esikoisen aikaan, haluanko käynnistyksen samalle aamulle vai lähdenkö kotiin vielä odottelemaan. Kyseessä ei ollut hengenvaarallinen tilanne, mutta kuitenkin alkava raskausmyrkytys.

 

Kuka nämä 'turhat' toimenpiteet määrittelee? Itse nimittäin kammoan kaikkia ylimääräisiä toimenpiteitä, mutta kun on vastakkain lääkärin ja/tai kätilön kanta ja oma näkemys, niin mitkä ovat mahdollisuudet vaikuttaa?

En ole siis mikään kivunlievityksen vastustaja, tai varsinainen synnytysaktiivi, mutta luonnollisuuteen päin kovasti kallellaan.

 

Esim. ottaisin tulevassa synnytyksessä mieluummin repeämiä, kuin epparin, mutta miten tällainen maallikko voi kieltäytyä epparista? Mistä tiedän, onko siihen oikeasti todellinen tarve, vai sanooko kätilö niin, koska on rutiinisti sen tottunut tekemään ja vakuuttamaan synnyttäjän sen tarpeellisuudesta?

 

Tai onko minulla mitään sananvaltaa kieltäytyä kalvojen puhkaisusta?

 

Nämä vaan esimerkkinä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

On sulla oikeus kieltäytyä kalvojen puhkaisustakin. Samoin epparista, puudutteista, oksitosiinista (myös istukan synnyttämisen takia) jne. Nää on vähän sellasia asioita mitä kannattaa kaivaa netistä itselleen ja vaikkapa tulostaa mukaan, jotta voi sitten "hädän hetkellä" turvautua niihin myös saadakseen omiin sanoihinsa ja toiveisiinsa tukea :)

 

Yksi hyvä paikka (joka kertoo plussat ja miinukset) on esimerkiksi http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=89

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun mielestä nuo bebesinfon sivut ovat kyllä aika toimenpidekielteiset. Tekstit on kirjoitettu aika asenteellisesti :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuka nämä 'turhat' toimenpiteet määrittelee? Itse nimittäin kammoan kaikkia ylimääräisiä toimenpiteitä, mutta kun on vastakkain lääkärin ja/tai kätilön kanta ja oma näkemys, niin mitkä ovat mahdollisuudet vaikuttaa?

En ole siis mikään kivunlievityksen vastustaja, tai varsinainen synnytysaktiivi, mutta luonnollisuuteen päin kovasti kallellaan.

 

Esim. ottaisin tulevassa synnytyksessä mieluummin repeämiä, kuin epparin, mutta miten tällainen maallikko voi kieltäytyä epparista? Mistä tiedän, onko siihen oikeasti todellinen tarve, vai sanooko kätilö niin, koska on rutiinisti sen tottunut tekemään ja vakuuttamaan synnyttäjän sen tarpeellisuudesta?

 

Tai onko minulla mitään sananvaltaa kieltäytyä kalvojen puhkaisusta?

 

 

Paras olisi, jos pääsisi keskustelemaan etukäteen jonkun sairaalan kätilön kanssa näistä asioista ja kertoa omat toiveet synnytyksen suhteen sekä kysellä mieltä painavia asioita. Se on totta, että "maallikkona" ei aina oikein tiedä miksi mikäkin toimenpide tehdään ja sitä vaan menee siinä mukana synnytyksen aikaan. Itse kirjoitin sinne esitietolomakkeisiin, että haluan tietää miksi minulle jotain tehdään ja mikä vaikutus sillä on synnytykseen. Näin siis ennen kuin toimenpidettä ehditään tehdä. Itse en niinkään vastutele tiettyjä toimenpiteitä, mutta haluan kuulla niistä etukäteen. Tämä toiveeni huomioitiin hienosti synnytyksessä.

 

"Turhia" toimenpiteitä on vaikea määritellä, mutta itse lasken sellaisiksi ne, jotka eivät ole välttämättömiä synnytyksen normaaliin edistymisen tai lapsen/äidin tilan ja voinnin kannalta. Esimerkiksi siis juuri tuo käynnistys pelkän "saadaan se sitten ulos sieltä nyt vähän aiemmin"-syyn takia. Tottakai käynnistyksiä tehdään ihan asiallisista syistä paljon, mutta monelta käynnistykseltä voisi välttyä. Myös puudutuksista pitäisi synnyttäjän itse saada päättää, oli kyse sitten täydestä latingista tai lääkkeettömästä synnytyksestä.

 

Ja lopuksi, jottei tätä väärin ymmärretä, tottakai ammattihenkilöstöllä on tietty valta ja tietotaito kertoa mitä he suosittelevat aina eri tilanteissa, mutta synnyttäjällä on oikeus päättää annetun infon valossa. Hengenhätätilanteet ovat sitten asia erikseen...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun mielestä nuo bebesinfon sivut ovat kyllä aika toimenpidekielteiset. Tekstit on kirjoitettu aika asenteellisesti :girl_sigh:

 

Niin on. Mutta mä olen toimenpidekielteinen nainen. Siis itseäni koskien.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun mielestä nuo bebesinfon sivut ovat kyllä aika toimenpidekielteiset. Tekstit on kirjoitettu aika asenteellisesti :girl_sigh:

 

Voi ne olla sellaiset jos on kovin sillä asenteella. Mutta mä itse kyllä näen ne aika neutraalina siinä mielessä, että siellä todella perustellaan mitä kaikkea ne tietyt toimenpiteet voi aiheuttaa. Miksi ihmeessä kirjoitettaisi perusteluja siitä kuinka tärkeää on tehdä eppari jokaisessa synnytyksessä? Puuttua ja perustella juurta jaksain miksi jokaiseen synnytykseen tulee tehdä yksi jos toinen lääketieteellinen toimenpide vaikka ei olisi mitään hätää? Eiköhän ne kätilöt ja lääkärit tee juuri sen yleensä siellä sairaalan hötäkässä. Eikö nimenomaan ihmiset halua tietää sen toisenkin puolen? Siksi noi Bebesin sivut VOI nähdä myös hyvin "tasapuolisena".

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ No joo, mun mielestä noilla sivuilla nimenomaan pelotellaan ihmisiä. Esimerkkinä voisi ottaa vaikka tuon käynnistysosion. Jos äiti vaikka tietää joutuvansa käynnistykseen, ihan kiva lueskella noilta sivuilta niistä hyvin voimakkaista supistuksista yms. Ja mä en vain tajua, että mitä pahaa on esim. käynnistää synnytys sikiön suuren koon vuoksi? Johan se on vaarallista sekä äidille että lapselle, jos lapsi pääsee kasvamaan kohdussa kovin suureksi.

 

Lisäksi kävi naurattamaan tämä toteamus: "Jos lapsivedet menevät ennen supistuksen alkamista tai raskautesi on edennyt 42 viikon yli, harkitse synnytyksen käynnistämistä luonnollisin keinoin." Mitä nämä luonnolliset keinot ovat? Tarkoitetaanko tässä nyt niitä kuuluisia Ässiä vai jotain akupisteiden painamista vai mitä? Nehän onkin tunnetusti tehokkaita synnytyksen käynnistäjiä :girl_wink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse koen Bebesinfon tekstit huonosti perusteltuina, toki sivut tarjoavat infoa toimenpiteiden haitoista, mutta väheksyvät melko lailla niiden tarpeellisuutta tietyissä tilanteissa. Ok, opiskelen kätilöksi, joten saatan olla juurikin sellainen 'inhottavan toimenpidekeskeinen' (vaikkakin itse en koe olevani sitä), mutta tieto lisää tuskaa. Vain yhdeltä kantilta esitetyt mielipiteet vaikeuttavat suuresti toisen näkökulman ymmärtämistä. Toivoisinkin enemmän sivustoja joissa asioista kerrottaisiin neutraalisti; asioiden hyödyt ja haitat monesta näkökulmasta.

 

Esimerkiksi;

"Tutkimukset ovat osoittaneet, että sydänäänikäyrän käytöstä ei ole mitään lisähyötyä normaalissa synnytyksessä, mutta se lisää huomattavasti keisarileikkausriskiä ja instrumenttisynnytyksen (pihti- tai imukuppi ) tarvetta. Vauvan sydänääniä voidaan seurata ihan yhtä tehokkaasti käyttäen sikiöstetoskooppia, eli kätilön torvea tai doppleria, ilman sivuvaikutuksia. Jos KTG-käyrää kuitenkin käytetään riittää noin 15-20min tunnissa."

 

- Mitkä tutkimukset? Missä? Milloin?

- Millä perustein lisää toimenpidesynnytyksen tarvetta?

- Sydänäänten seuranta yhtä tehokas torvella kuin käyrällä? Itselläni synnytys päättyi sektioon nimenomaan käyrällä havaittujen sykkeen laskujen myötä, jotka olisivat tod näk jääneet huomaamatta torvella kuunnteltuna..

- Itse kykeninen käyrään kytkettynä istumaan keinutuolilla sekä liikkumaan huoneessa, en ollut sidottuna sänkyyn millään tavoin. Vessassa pääsin käymään aina tahtoessani.

 

 

Mikäli itsellä on toiveita synnytyksen kulusta, kannattaa ne kirjata ylös ja antaa se synnytyssaliin tullessa hoitavalle kätilölle. Esim. epparin leikkaamattomuus on ok, lämmittäminen auttaa venymiseen hiukan, mutta on muistettava, että joskus voi eteen tulla tilanne jossa se on tarpeellinen toimenpide (esim. hartioiden jumiutuminen).

Ja taas mitä käynnistämiseen tulee, niin itse kehoittaisin luottamaan ammattilaisen sanaan mikäli sille on lääketieteellinen perustelu, siis esim. isokokoinen sikiö, jolloin riskinä on juurikin hartioiden jumiutuminen. Tai yliaikaisen raskauden kanssa istukan toimintahäiriöt ovat peruste, jolloin käynnistäminen on perusteltua.

 

Asioista kannattaa etsiä monipuolisesti tietoa ja olla avoin myös sille ammattilaisen mielipiteelle, pyytää tarvittaessa perusteluja jotta itsekin ymmärtää miksi ajatellaan toimittavan jollakin tavoin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.