Sign in to follow this  
Followers 0
Guest Mennna

Mies ei osallistu ultraan...

51 posts in this topic

Vedän ehkä taas hernettä pikkuasiasta nenään, mutta tilanne on se, että mies ei töiden takia aio osallistua ensimmäiseen ultraan (ei myöskään ole osallistunut neuvoloihin, vaikka muuten onkin odotusarjessa mukana). Miehelle ultraan osallistuminen vaatisi käytännön syistä koko päivän poissaoloa töistä, mutta siltikään en pysty ratkaisua ymmärtämään. Jos tämmöisissä asioissa jo odotus ja velvoitteet ovat vain äidin vastuulla, niin onko tämä tilanne sitten ennen pitkää myös vauva-arjessa?

 

Ultrapäivän vaihtaminen ei asiaa auta, koska mikä muu päivä on ihan yhtä huono vaihtoehto olla töistä pois. Eli oli alunperin ihan se ja sama milloin ultra-aika on, kun se ei kuitenkaan käy. Sama "työt"-syy tulee arvatenkin olemaan myös esteenä rakenneultraan osallistumisessa, eli tunnen lyöväni päätä seinään. Liukuva työaika, mutta ei ilmeisesti tarvetta liuttaa tämän takia...

 

En oikein tiedä, ollako v****ntunut vai vaan pettynyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko tilanne siis se, etta toiden takia mies ei periaatteessa voisi tulla mukaan mihinkaan raskausajan tutkimukseen tai tapaamiseen, vai onko vain taman ultran ajoitus paallekkain kiireisimpien tyokuvioitten kanssa? Kokonaisen paivan poisolo vaikuttaisi minusta aika paljolta, mutta toisaalta, mita jos ultrassa paljastuukin ikavempia uutisia, siina olisi miehen hyva olla mukana tukemassa.

 

Minun mies ei ollut alkuraskauden (n.rv7) ultrassa mukana, mutta seuraavissa kyllakin, ja oli nakemistaan ultrista aivan haltioissaan, niissa kun nakyi jo selvasti ihan ihmisen piirteita, ei enaa mikaan pelkka solumoykky. Se raskaus tuntuu ihan eri tavalla oiekalta, kun sen lapsen nakee, varsinkin, kun potkujen tuntemiseen menee viela aikaa.

 

Jos mies ei kertakaikkiaan voi olla toista pois niin sille ei oikein voi mitaan, mutta jos kyseessa on vain vaikka miehen kuvitelma, etta han ei siita kuitenkaan mitaan irti saa tai etta hanta ei siella tarvita, niin sitten kannattaa varmasti keskustella asiasta tarkemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kanssa on sellainen tilanne että mies ei osallistunut yhteenkään ultraan töiden takia. Ultrat on toisella paikkakunnalla kun miehen työt ja paikkakuntien välillä on noin tunnin ajomatka. Ja sitten se odottaminen kun yliopistollisesta sairaalasta on kyse missä mut ultrattiin. Ekassa raskaudessa mies osallistu kahteen ultraan ja koko työpäivähän siinä meni. Joten nytten katsottiin parhaaksi että hän pysyy töissä tienaamassa rahaa. Eipähän ne ole ole kertaakaan ihmetellyt miksi ei mies ole mukana.

Ja tohon pettymyskysymykseen mä vastaisin sillai että jos kovasti petyt niin keskustele miehen kanssa ja ota vaikka miehesi pomoon yhteyttä että miehesi pääsisi mukaan ultraan. Tosin se pettymyskin voi kadota ihan yhtä-äkkiä. Ainakin yliopistollisissa sairaaloissa ei paljon miehiä näy ultrissa.. Pikemminkin äitejä ja tyttäreitä, ainakin mun kokemuksen mukaan..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä taas mies on ollut jokaisessa ultrassa (tähän mennessä niitä on kertynyt jo neljä) mukana, alkaen siitä alkuraskauden ultrasta missä vauva näytti vielä pelkältä maapähkinältä. Hänellä on myös joustava työaika, ja keskellä työpäivää oleva ultra on vienyt tilanteesta riippuen aikaa tunnin tai kaksi korkeintaan. Mieheni on tainnut ottaa tunnit tehdyistä ylitöistä, eikä työnantaja ole ollut millänsäkään. Mutta tämä ei ole se pointti mitä halusin tulla sanomaan.

 

Meillä mies on kokenut jokaisen ultran mahtavana kokemuksena, jokaisen kerran jälkeen hän on ollut ihan fiiliksissä nähtyään pikkuisen sydämen sykkimässä tai vauvan potkimassa ja heiluttelemassa käsiään. Sanoisin siis että miehen läsnäolo ei ole pelkästään äidille tärkeää, vaan myös tulevalle isälle itselleen. Kuten hattuhirmu sanoi, vauvasta tulee ihan eri tavalla "oikea" kun sen näkee siellä ruudulla möyrimässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mennna,

meillä oli sama tilanne np-ultran kanssa. Eli miehen olisi pitänyt olla koko päivä poissa töistä (siksi, että työt jaettiin joka päivälle pareittain, ja jos joutu olemaan pari tuntia pois kesken päivän se oli mahdotonta, koska paria ei voi jättää yksin ja työkohteet saattavat olla kaukana sairaalasta... Omien vapaiden pitämistä ei myöskään silloinen työnantaja katsonut hyvällä, saattoi tuollaisen päivän jälkeen mennä pari viikkoa että "ei ollut työtä tarjolla"), eikä siksi päässyt yhteen ultraan.. Toiseen pääsi tuurilla, koska työmaa oli lähellä ja työpari oli reilu; heitti miehen sairaalaan ja haki pois ultran jälkeen. Kyse ei siis kyllä ollut siitä, etteikö mies olisi halunnut olla mukana. Töiden kanssa järjestelyt olivat minunkin mielestäni niin hankalat, etten miehelle loukkaantunut asiasta, vaikka tietty harmitti hirveästi ettei mies ollut mukana ainutlaatuisessa tilanteessa. Mutta niin harmitti miestäkin. Oletko kysynyt mieheltäsi suoraan, onko kyse siitä etteikö häntä kiinnosta? Olet ehkä kuullut puhuttavan siitä kuinka "äidistä tulee äiti saatuaan tietää olevansa raskaana, miehestä isä kun vauva syntyy"...Voihan olla, ettei hän käsitä miten ainutlaatuisesta tilanteesta on kyse, tai ei vain ole kiinnostunut ultrasta koska ei ajattele sitä samalla tavalla tilaisuutena "tavata vauvaanne" kuin monet äidit (ja isätkin)... Vai voiko hänellä olla "painostava" tilanne töissä, eikä siksi halua/voi ottaa vapaata?

 

Neuvolassa mies oli ekalla kerralla mukana, mutta yhteisesti päätimme, että voin jatkossa käydä yksin masuni kanssa, koska edelleen töistä oli hankala saada vapaata.. Eikä siellä mieheni mielestä ollut muuta "kiinnostavaa" kuin sydänäänten kuuntelut, mutta senkin voi kotona toteuttaa esim hankkimalla kotidopplerin. Me emme kyllä hankkineet girl_wink.gif

 

Meillä on kyllä ollut sitten vauvan synnyttyä vähän vääntöä siitä, voiko mitään vauvan hoitoon liittyvää liu´uttaa ainoastaan äidin vastuulle. Mieheni on luonteeltaan vähän sellainen "mennään mistä aita on matalin"-tyyppi... girl_wink.gif Itse olen sitä mieltä, että ainoa ero äidin ja isän välillä suhteessa vauvaan ja siihen liittyvään vastuuseen on se, että äidillä on tissit. Eli ne äidit jotka imettävät, ovat vastuussa lapsen ruokailusta, ellei toisin sovita (esim pullosta syötöt äidin ollessa poissa). Muuten sekä äiti että isä ovat lähtökohtaisesti yhtä paljon vastuussa vauvasta ja tämän hoidosta, ja jokainen perhe sopikoot keskenään miten vastuu jaetaan. Esim. joissain perheissähän äiti palaa töihin äitiysloman loputtua ja vanhempainvapaalle lapsen kanssa kotiin jääkin isä. Meillä minä halusin ehdottomasti jäädä kotiin myös nyt äitiyslomani loputtua, joten tietysti vauvan hoito on vastuullani miehen ollessa töissä. Iltaisin ja viikonloppuisin vastuu on yhteistä ja jaettavissa. Mielestäni viikonloppuisin minun kuuluisi saada nukkua toinen aamu pidempään ja mies saa olla hereillä olevan vauvan kanssa kunnes tulee ruokailun aika, sillä ei minullakaan "vapaa"päiviä ole sen enempää kuin miehelläkään vaikka kotona olenkin ; herään joka aamu silloin kun vauvakin herää. girl_sigh.gif Ei tämä töihin verrattavaa ole tietenkään, mutta oman jaksamiseni kannalta on tärkeää, että myös minä saan levätä!

 

Tulipas tilitys girl_haha.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies on kyllä ollut mukana ekassa ultrassa, ja tulee tokaakin. Hän on ainakin sanonut menevänsä lääkäriin (asumme pk-seudulla eli sairaalat lähellä), eikä sitä mistään työajasta ole poistettu. Lääkäriinhän sitä mennäänkin, ja yhtä lailla hän on tähän "syyllinen" kuin minäkin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ekassa raskaudessa käytiin np-ultrassa yhdessä, mutta sieltä tulleiden huonojen uutisten jälkeen mies ei kyennyt enää mukaan tulemaan. Kävin sitten kaikki loput ultrat (joita taisi vielä 3 kpl kertyä) yksin.

Toisessa raskaudessa mies ei edelleenkään kyennyt np-ultraan tuemaan kun pelkäsi niin kovin sieltä tulevia uutisia. Jälleen ohjattiin jatkotutkimuksiin ja taas juoksi ultrissa yksin. Nyt uutiset lopulta oli kuitenkin hyviä ja tuossa raskaudessa sitten lopulta sain miehen kinuttua mukaan rakenneultraan.

Eli täällä on takana kaiken kaikkiaan varmaan se 8 ultraa ja mies on ollut mukana kahdessa... kyllähän se harmitti kun yksin joutui noissa käymään, mutta hyvin sitä selvisi silloinkin kun uutiset olivat huolestuttavia... Meillä tuo tilanne oli hiukan eri kuin teillä, työ toimi jonkinlaisena tekosyynä kun oikeasti mies ei halunnut mukaan tulla pelon vuoksi. Kaipa hän pelkäsi kiintyvänsä liikaa ruudulla näkyvään pikkuiseen kun tosiaan sen ekan np-ultran jälkeen jouduttiin esikoisesta luopumaan. Eli tuossa voi tosiaan olla takana ihan vain jo sekin, että mies haluaa pitää raskauden "epätodellisena" asiana jotteivät mahdolliset menetykset sitten tuntuisi niin kovilta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Tuo kuulostaa ikävältä tilanteelta kaikkien kannalta. Tavallaan sen toki ymmärtää, että isä ei uskalla ultraan mukaan huonojen uutisten pelossa, mutta äidillä ei ole asiassa valinnanvaraa, pelotti tai ei. Eikä se varmasti ole äidille emotionaalisesti yhtään sen helpompaa kuin isälle! Onko sitten reilua äitiä kohtaan laittaa tämä yksin kohtaamaan mahdollisesti uusia huonoja uutisia? Juuri sellaisessa tilanteessahan sitä eniten kaipaa puolison tukea, joten siis huonoin mahdollinen hetki livistää paikalta sillä verukkeella, että fyysinen läsnäolo ei ole - isälle - välttämätöntä.

 

Anteeksi jos tämä meni liian henkilökohtaiseksi. Ihmettelen vaan yleisellä tasolla sellaista tilannetta, jossa kumppani jättää toisen yksin juuri silloin kun hänen tukeaan kipeimmin tarvittaisiin. Olen sitä mieltä että yhteinen lapsi = yhteinen vastuu = velvoite olla paikalla ilman todellista pakottavaa estettä.

 

 

Ps. Juurikin pakottavan työesteen takia kävin itsekin nt-ultrassa yksin, mutta rakenneultrassa ja 4D:ssä käytiin yhdessä.

Edited by Aeria

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Samaa mieltä. Mutta riippuuhan se ihmisistä, jos äiti on tarpeeksi vahva menemään yksin, niin mikäs siinä... Minä en kyllä varmaan olisi, edes vaikka meillä raskaus on sujunut normaalisti. Meillä ei miehellä onneksi ole pakottavia esteitä, tai no joskus on, mutta ei ole sattunut ultra-aikoihin. Jos olisi ultran aikoihin pakottavia menoja, niin sitten järjestettäisiin ultra-aika sen mukaan, että mieskin pääsee. Mitä ihmettä muka tekisin siellä yksin, jos tulisikin huonoja uutisia? Miten pystyisin kertomaan ne miehelle?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^toi kertomispuolihan siinä aina se ongelmallisin juttu olikin. etenkin kun toisessa raskaudessa tuli taas lähete jatkotutkimuksiin niin sitä sitten koetti miehelle selittää juttuja niin eetei kaikkea toivoa kuitenkaan tappaisi.

 

Ja enhän tuota aikaisempaa tekstiäni tänne olisi kirjoittanut jos sitä ei kommentoida saisi. Eli eihän toi mustakaan reilu tilanne ollut, eihän mulla sitä mahdollisuutta tosiaan ollut että olisin voinut olla menemättä (tai siis tietysti olisi, mutta se oiskin sitten ollut ihan kokonaan toinen juttu). Mutta hyvin sitä tosiaan yksinkin pärjäsi vaikka koko maailma ympäriltä romahtikin. olihan se toisen olkapää sitten kotona jota vasten itkeä. Mä nyt muutenkin olen meistä se enemmän järki ihminen, eli mulla on oikeastaan psykologisena selviämiskeinona vaikeissa tilanteissa tapa laittaa ns. "ammattivaihde" päälle. Eli tunteet syrjään ja sit ammattilainen arvioi asiat kylmän viileästi (tuo on sitä mitä työksenikin teen). Tunteet pääsee sitten tarkkaan valittuina hetkinä vähitellen pintaan, hiukan kerrallaan... Mies taas on juuri sellainen räjähtävä skorpioni, että huonot uutiset aiheuttaa saman tien kaaoksen ja kiukun. Joten oikeastaan mulle oli jotenkin helpompikin kun sai ensin rauhassa ottaa tiedon itse vastaan, analysoida sen ja sitten suodattaa hiukan pehmeämpänä ja yksinkertaistettuna miehelle...

 

Mutta me kaikkihan ollaan erilaisia ja hyvä niin. joillekin tuo tilanne on aivan tyrmistyttävä, mutta meillä siitäkin selvittiin... on sitä elämässä pahempiakin asioita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

harmi juttu :( meillä taas niin, että mies ei oo käynyt vielä ultrassa mukana, mut rakenneultraan olis luultavasti nyt joulukuun alussa tulossa mukaan.. musta on tuntunut ihan hyvältä käydä yksin, ehkä just sen takia et jos löytyykin jotain "vikaa", ni olis helpompi kohdata se yksin.. mut nää on niiiiiin henk.koht. asioita/mielipiteitä mellow.gif

 

 

Edited by Kiquito

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkään mies ei pääse nt-ultraan mukaan töiden takia. Itselle se tuntui aluksi jotenkin vaikealta käsittää kun minun työssäni on liukuva työaika ja voi olla työajalla pois työpaikalta. Tiedän kyllä, että se ei kaikissa ammateissa vaan onnistu ja siksi yritän ymmärtää miestäni... Hän tulisi kyllä kanssani ultraan jos vaan voisi, sen tiedän! Mutta silloin kun töitä on, niin niitä on vaan tehtävä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kompaan Kiquitoa eli tulen juuri ekasta ultrasta ja olin siellä yksin. Halusin mennä yksin ja se tuntui hyvältä. Tulevaisuudessa mies tulee mukaan, jos ja kun toivottavasti raskaus etenee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies ei ole ollut neuvoloissa mukana, suurimpana syynä se, että minä en todellakaan halua häntä sinne mukaan. Ar-ultraan ei tullut, kun oli töiden kanssa huonoon aikaan. Np-ultraan otti palkatonta vapaata puoli päivää ja rakenneultraan päästään onneksi joululomalla.

 

Kyllähän minuakin harmitti se, että mies ei ensin meinannut päästä np-ultraan. Taisin jopa itkuakin vääntää, mutta kun huomasi kuinka tärkeä asia minulle on, päätti ottaa palkatonta vapaata. Jospa miehesi ei vain ymmärrä ultran tärkeyttä sinulle? En usko, että ultraan tulemattomuus on mitenkän suhteessa siihen millainen isä hän on lapsen syntymän jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies oli esikoisesta mukana np-ultrassa ja rakenneultrassa. Nyt tässä toisessa olin tänään yksin np-ultrassa. Mies ei päässyt töiden takia mukaan. Vähän harmittaa, että hän ei päässyt mukaan, mutta minkäs teet. Onneksi sain hyviä kuvia mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei nyt tokassa raskaudessa ollut nt-ultrassa eikä tule rakenneultraankaan, töiden takia. Mua ei asia haittaa muuten, kuin että jos uutiset olisivat huonoja niin onhan se kamala tilanne ihan yksin. Vaikka toisaalta se olisi mulle niin paha paikka, että uppoutuisin niin omaan kauhuuni etten tiedä olisiko miehen mukana olosta mitään hyötyä kuitenkaan... Kokonaisuudessa asia ei paljon harmita, koska tiedän tuon meidän esikoisen vuoksi, että mies on mitä sitoutunein isä. Kyllä mies ehtii luoda suhteen vauvaan sittenkin kun se on kohdun ulkopuolella :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä avokki oli mukana vain alkuraskauden ultrassa ja ekalla neuvolakäynnillä. Olen myöhemminkin kysynyt haluaako hän tulla mukaan mutta mun ja hänen työajat menevät niin ristiin että on aika vaikeaa löytää hyvää yhteistä aikaa. Mies joutuu myös tekemään töissä poissaolotuntinsa takaisin ja olen sitten hyväksynyt asian ettei tule mukaan. Pärjään ihan hyvin itsekin ja miehen läsnäolo saa mut vaan jännittämään enemmän. Kerron miehelle sitten heti tapaamisten jälkeen esim viestillä pääkohdat mitä on tullut esille. Kerran jo on tullut ei niin hyviä uutisia (neuvolassa ei sydänäänet kuuluneet vko 11+1) ja siitäkin selvittiin yhdessä hienosti. Illalla hänen kotiuduttuaan sitten juteltiin ja halailtiin.

 

En mä pidä ainakaan minään miehen mittana miten paljon hän tulee mukaan ultriin tai neuvoloihin. Pidän enemmänkin sitä muuta huomioimista ja käyttäytymistä arkena tärkeänä. Sitä että suunnittelee tulevaisuutta ja on huolehtivainen noin muutoin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisen kanssa mies pääsi neuvolakäynneille sekä ultriin mukaan (paitsi tietysti niihin mitkä otettiin osastolla olo aikana lekurikierron yhteydessä).

 

Mutta nyt hällä sellainen työtilanne että ultrakäynneille ei pääse ainakaan ja tuskin neuvolaankaan mutta ei se mua haittaa. Harmittaa ettei hän pääseä 'livenä' näkemään mutta näkee kuvista sitten ja neuvola käynnit on sinänsä ihan se ja sama tuleeko mukaan kun siellä ei minusta mitään erityistä ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies on viikot poissa kotoa, joten en usko että se pääsee yhteenkään ultraan.. :girl_to_take_umbrage2: Neuvolan tarjoama ultra olisi 16.2. ja sekin on keskiviikko (ainoa päivä jolloin siellä voi mennä ultraan, kuulemma), joten tuskinpa mies pääsee.. :girl_sad:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onhan se ikävää, jos haluat miehesi mukaan eikä hän pääse. Tilanne on varmasti ikävä myös miehelle, mikäli hän haluaisi osallistua. Minusta koko päivän poissaolo on kuitenkin kohtuuton vaatimus. Kysehän on lääketieteellisestä tutkimuksesta. Jos haluatte mennä yhdessä ultraan, miksi ette menisi yksityiselle, joiden aukioloajat ovat yleensä laajemmat?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Musta tuo ei todellakaan ole pikkuasia! Mä ymmärtäisin jos miehellä olisi joku kauan sitten varattu työmatka, koulutus tai kokous samana päivänä mutta normi työpäivään vetoominen kuulostaa musta kyllä tekosyyltä. Ei voi kenenkään talous olla yhdestä työpäivästä kiinni! Ja vaikka olisi, niin miehellä on se 9 kk aikaa tehdä ne muutamat vapaapäivät takasin. Siis jokainen toki tyylillään ja jos äidille on ok, että isä on ultrasta pois niin mikäpä siinä sitten, mutta kuulostaa vaan kummalliselta että jonkun olisi normipäivänä pakko mennä töihin ennemmin kuin ultraan. Mulla ainakin mies on heti ultraäänikutsun tultua ilmoittanut työnantajalle että tarvitsee ne päivät vapaaksi ja hyvin on onnistunut. Mies on todella tarkka ja tunnollinen työntekijä ja painaakin sitten hevosen lailla töitä muina päivinä mutta ne ultrat on miehelle ihan yhtä tärkeitä kuin mulla ja pidetään kumpikin itsestäänselvyytenä että mieskin osallistuu.. En mitenkään jaksa ymmärtää että kellään olisi niin ylitsepääsemättömän tärkeä työ ettei sieltä voi olla paria päivää muutaman kuukauden välein pois.. Älkää kukaan loukkaantuko, tilanteita toki on monenlaisia ja jokainen tekee kuten parhaaksi näkee, mutta tämä oli lähinnä vastaus alkuperäiseen kysymykseen :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lenni10: Ihmisillä on niin monenmoisia töitä, on monenmoisia aloja. Kaikki eivät istu tavallisessa toimistossa virka-aikana, josta periaatteessa voi kävellä ulos milloin tahtoo. Voisin vaikka kuvitella, että lentokapteeni ei kauheasti mene sanomaan, että piipahdanpa tässä vaimoni ultrassa ja tulen sitten takaisin... :girl_haha:

 

Voin vallan mainiosti kuvitella, että kaikki miehet eivätkä edes naiset halua mennä näihin yhdessä. Enkä oikein katsoisi kovin reiluksi ruveta vaatimalla vaatimaankaan miestä mukaan. Ehkä miehet joskus kokevat, että he joutuvat venymään hieman epätarkoituksenmukaisiin tasa-arvovaatimuksiin...? Mutta älkää ymmärtäkö väärin, yhdessä meneminen on siis tietenkin hieno homma, jos siihen on mahdollisuus ja molemmilla halu. Jos ei ole, isyys ei varmasti vielä siitä ole pilalla!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä minä ainakin vetäisin kokonaisen hernepussin nokkaan jos mies ilmoittaisi ettei normityöpäivien vuoksi tule mihinkään ultraan! :girl_mad: Eri asia jos perus neuvolakäynneille ei pääse, omanikaan ei tule jos ei juuri sopivasti ole aikaa, enkä häntä jokaiselle kerralle tarvitsekaan. Ultra kuitenkin on sen verran erityinen tilanne - ne on ekoja kertoja kun päästään näkemään oma lapsi! - että luulisi olevan miehelle itsestäänselvyys että tulee mukaan ja haluaakin tulla.

 

Vaikea silti sanoa että mikä on juuri teillä tilanne.. Miehen ammatti voi varmaan joissain tilanteissa olla sellainen että omat henkilökohtaiset asiat on jätettävä taka-alalle...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olisiko asiassa mitään neuvottelun varaa? Jos sopisitte että mies tulisi ainakin esim rakenneultraan? Itse mielsin sen "jännittävimmäksi/pelottavimmaksi" missä oikeasti kaipasin tukea. Oma mieheni on ollut mukana jokaisella neuvola käynnillä, samoin ultrissa (yht.4). Hän on kylläkin saanut helposti järjestettyä itselleen sijaisen tai junailtua muuten vaan aikataulut sopiviksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0