syksyn tyttö

kristillinen kasvatus

217 posts in this topic

Käytiin pojan kanssa sunnuntaina kirkossa. Oli pakko lähteä kesken pois kun toinen oli ihan väsy, kuten arvasinkin kun oli uniaikaan kirkko. No ehkäpä joskus taas parammalla onnella.

 

Laitoin tapaamisesta ketjun tuonne tapaamis puolelle, jospa siellä päätettäis sitten tapaamisesta tarkemmin. Kokeillaas osaanko linkittää ketjun tänne

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Meillä onnistu jumikset vielä hyvin tuossa iässä. Nukkumaan vaunuihin ja peltorit päähän niin sai vanhemmatkin keskittyä kokoukseen. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei täältä löytyikin tällainen ketju, vieläkö kiinnostusta kirjoitteluun ja tai tapaamisiinkin?

Me asumme pk-seudulla, minä olen uskossa ja mieheni ei. Kuulun ev.lut seurakuntaan ja koen sen enemmän omakseni kuin helluntaisrk:nan jossa on myös tullut käytyä vaikka toisaalta olen kirkon nykytouhusta samaa mieltä tässä ketjussa parin muunkin kanssa että liian maallikseksi mennyt eikä Raamatun sanasta pitäisi tinkiä ihmisten miellyttämisen kustannuksella.

Meidän seurakunnassa on vain muutamia aivan ihania, aitoja uskovaisia ja minulle riittää se, oli kirkko mitä tahansa, seurakunta muodostuu näistä pienemmistä soluista. :)

Tosi harvoin on tullut käytyä kokkareissa viime aikoina, nyt ajattelin jos sunnuntaina menisi lasten kanssa käymään. Meilläkin on pyhäkoulu kirkossa messun alun ajan, tosin luulen että kun lapset eivät ole siellä koskaan olleet, eivät uskalla ekalla kerralla yksin jäädä. Seurakunnassani järjestetään myös nuorten aikuisten toimintaa, siellä keskustellaan eri asioista ja pidetään erilaisia teemailtoja, en ole aiemmin noissa käynyt, jotenkin kauhea kynnys lähteä yksin..

Olisi ihan mahtava tavata täällä pk-seudulla asuvia uskovaisia äitejäkin jos jotakuta kiinnosta, me asumme lähellä Martsaria myöskin :) Minulle sopii tapaaminen myös johonkin kahvilaan, esimerkiksi Myyrmäen Myyrmannissa on kolmannessa kerroksessa hyvä kahvila jossa on lasten leikkipaikkakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva kun Danni löysit paikalle.

 

Mie olen edelleen kiinnostunut tapaamaan. Hieman se vaikeutuu kun lähden elokuussa takaisin töihin miehen jäädessä vielä pojan kanssa kotia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kiva! :) Mites muut?

 

Minä kun olen äitiyslomalla niin päivillä ja kellonajoilla ei juuri ole merkitystä, ainoastaan liikkuminen pitemmälle voi olla vähän hankalaa.

Meilläkin voi minun puolestani kahvitella tai vaikka tuossa lähileikkipuistossa josta ainakin löytyisi isommille lapsille tekemistä, siellä on myös kiva kahvila josta saa tuoretta kahvia ja pullaa edullisesti joka päivä. Ja nyt kesällä lapset saa ilmaisen lounaankin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En olekaan käynyt täällä vähään aikaan! PK-seudulta täälläkin, mutta kaukana martsarista. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan molemmat kristittyjä, ja luonnollisesti lapsi saa myös kristillisen kasvatuksen. Poikahan on vasta 13 kk, mutta varmaan puolivuotiaasta saakka on joka ilta nukkumaan mennessä luettu iltarukous, ja usein laulelen pojalle lastenvirsiä.

 

Seurakunnan perhekerhossa käydään, ja perhemessuissa ym. lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa käydään myös. Lasten pahvikantinen Raamattu meiltä löytyy. Siitä toistaiseksi on katseltu vain kuvia, mutta kyllä jossain vaiheessa sitä varmasti aletaan lukemaan. Sitä kautta voi sitten helposti jutella lapsen kanssa Taivaan Isästä, Jeesuksesta, enkeleistä, rukouksesta, anteeksiannosta, kiitollisuudesta ja muista tärkeistä asioista.

 

Vähän isompana sitten voi tietysti mennä seurakunnan päiväkerhoon, pyhäkouluun, lapsikuoroon, muihin kerhoihin tai leireille, missä nyt sitten lapsi itse haluaa olla mukana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

oho, oonpas unohtanut tän ketjun kokonaan :)

 

me saatiin ,nimenanto- ja siunausjuhlassa mun tädistä+mieheltä Pörrö-Nallen Piplia, se on niiiiiin suloinen, pörrökantinen pienten lasten raamattu :wub:

 

P%C3%96RR%C3%96_NALLEN_PIPLIA_Lloyd_Jones_Sally_kirja_0.jpg?kuvaid=983670

 

tarkoitus olisi tuota sit lukea, nyt kun typy on jo vähän kasvanut.

 

Onko täällä keitään Tampereen helluntaiseurakunnassa kävijöitä? Itse tykkäisin käydä kokouksissa. mutta oon arka lähtemään yksin, ja mies ei halua... :( ois kiva löytää uskovaa mammaseuraa noin niinku muutenki Treen seudulta. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^me ollaan Tampereelta, mutta ollaan ihan evlutteja. Käydään silloin kun jaksetaan uuden verson messuissa yms. ja voin kyllä ihan suositella esim. Varikkomessuja ihan vaikka vaan kävis katsomassa. Siellä on paljon lapsiperheitä ja messu itsessään on aikas rennonletkeetä. Vaikka ymmärrän toki, että mielummin menisitte omaan seurakuntaan. :) Eikös siinä Helluntaiseurakunnalla oo joka viikko joku äiti-vauva/lapsi piiri? Jossain näin ilmotuksen. Mene vaan rohkeasti sinne mukaan! Muuten voisin lähteä mukaan, mutta mulla alkaa työt niin ne vähän häiritsee muuta elämää. :D

 

Me ollaan nyt syksyllä käyty srk:n avoimessa päiväkerhossa ja se on ollut tosi hyvä! Tykätään molemmat. Lisäksi käydään seurakunnan muskarissa. Messuissa ei kauheasti olla käyty, kun pojan rytmi on ollut sellainen että on jo tosi väsy siihen aikaan eli klo 17-> Nyt tosin rytmi on vähitellen alkanut myöhästyä niin jos vaikka vähän enemmän tulisi mentyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ uuden verson oppilastyö on tullut tutuksi yliopistolla ollessa :) mulla ei siis oo mitään "vain hellarit käy" -asennetta :girl_haha: , eli voi olla ihan kiva vaikka käydä jossain messussa tai tapahtumassa vaikka yhdessä? Muskari kuullostais ainakin kivalta, toi muksu tuntuu olevan tosi musikaalinen (no kaikkihan ne taitaa olla tossa iässä), ja ite ollaan tosi musikaalisia, mieheni ja minä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekaterina, meillä on kans toi Pörrö-Nallen Piplia, ja tyttö tykkää siitä kovasti! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en varsinaisesti tänne kuulu, kun ihan tapakristittyjä ollaan, mutta piti vaan kommentoida tuota piplia-asiaa... meidän lähes 5vee poika tykkää meinaan lukea ja tutkia ristiäislahjaksi saamaansa Pikkuväen Pipliaa, joten sitä voin suositella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekaterina, muutettiin kuukausi sitten pois Tampereelta. Kävin pojan kanssa tuolla Helluntaiseurakunnan äiti-lapsipiirissä ja tykkäsin kovasti. :girl_smile: Se on tosiaan joka torstai klo 10. Siellä tutustui mukavasti toisiin äiteihin, vaikka jännittikin ensimmäistä kertaa mennä, kun ei tiennyt, minkälaista siellä on. Suosittelen kovasti menemään mukaan! Myös sunnuntain päiväkokouksiin ja lauantain wake up -iltoihin kannattaa mennä rohkeasti mukaan. Niissä tosin on haastavampaa tutustua kehenkään, mutta kannattaa kokeilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näin joulun alla on tullut mieleen, että kuinka monen kristillisesti lastaan kasvattavan perheissä vierailee joulupukki tai ylipäänsä annetaan lahjoja? Kun itse en muista esimerkiksi omasta lapsuudesta koulukavereita, jotka olisivat viettäneet joulua ilman lahjojen antamisen kulttuuria, vaikka varmasti on kristillisiä perheitäkin ollut joukossa.

Ja olisi kiva tietää, miten näissä perheissä, joissa joulupukki lahjat tuo, on asia selitetty?

 

Lisättäköön vielä, ettei tämä ole mikään provo, vaan aidosti kiinnostaa miten joululahjojen anto liitetään kristilliseen joulunviettoon.

 

(samaan kategoriaanhan kuuluu mm. virpominen pääsiäisenä)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä käy joulupukki joka toinen joulu kun ollaan miehen vanhempien luona viettämässä joulua ja joko toinen joulu kun ollaan mun vanhemmilla niin lahjat laitetaan vaan kuusen alle. Lapsia ei "pakoteta" uskomaan, että joulupukki olisi olemassa- hetki kun osaavat kyseenalaistaa asiaa niin kerrotaan, että joulupukki on vaan satuolento ja joku tuttu on pukeutunut joulupukiksi. Mielestäni joulupukki voi käydä kristityssä perheessä siinä missä kristityt lapset voivat leikkiä prinsessa-roolileikkejä. Lapsille voi kertoa, että toiset tarinat ovat satuja ja toiset totta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

meillä ei oo mun vanhemmilla joulupukki käynyt kuin sillon ku oli itse ihan pieni, mutta appiksilla taas käy edelleen (nuorin lapsi on 15v...), mutta pyydettiin, ettei sitä jatkettaisi ainakaan Tiitun suhteen. Heillä se menee siis siten että joulupukkiuskoa tuputetaan ihan pakolla, enkä halua, että lapseni alkaa sitten joskus miettiä, että jos kerran joulupukkiakaan ei ole niin onko sitten Jeesustakaan... :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on käynyt joulupukki kun olin pieni. Itse siihen jonkun aikaa uskoin ja kävi vielä muutama vuosi vaikka ei enää siihen uskottu. Meillä oli myös viime vuonna kun meidän pieni oli pieni ja tulee varmaan tänä vuonnakin. Itse en näe ongelmaa siinä. Itse ehkä selittäisin sitä, että joulupukki käy mutta ei ole oikea vaan joulu"koriste"., Joo, ihan en ole loppuun tuota miettinyt kun pieni on vielä pieni. Mutta kyllä meillä poika saa tietää, että lahjat tulee tutuilta, eikä joulupukki tee niitä jossain korvatunturilla. Musta pienikin jo voi erottaa sadun todellisuudesta(ja miksi siihen ei voisi eläytyä, itsekkkin eläydyn aina kirjoihin mitä luen vaikka eivät ne todellisuutta olekaan, meillä on kumminkin joulun oikea sanoma myöskin vahvasti esillä, eikä vaan joulupukki). Jos oikein pitkälle menisi tuossa niin ei kai niitä mitään satukirjoja voisi lapselle lukea jos ei voi satua ja todellisuutta erottaa. Olen myös ajatellut osallistua muutaman vuoden päästä pojan kanssa joulunlapsi keräyksen paketin tekoon, jotta poika oppii, että kaikilla ei elämä mene niin hyvin mutta itse voi pienellä eleellä auttaa.(menikö jo vähän asian vierestä)

 

 

Joo, lahjoja meillä siis kanssa tulee. Sinäänsä, kyllähän synttäreillä saa lahjoja. Ok, nämä "synttäri" lahjat jouluna ei mene Jeesukselle kenen syntymää juhlitaan, mutta silti. Vaikea selitää.

 

mischa selitti hyvin, musta ton satujutun.

 

Millaiset jouluperinteet teillä muilla on?

 

Myö ollaan varmaan kolmistaan kotona nyt ekaa kertaa(en kyllä tiedä kenelle sisarukselle äiti menee, oli viime joulun meillä. Oli kyllä mukava kun oli paljon porukkaa kun siskokin oli perheen kanssa, tuntuu, ehkä enemmän joululta). Aamulla saunotaan ja syödään puurot. kuunnellaan joulurauhan julistus ja joko syödään taas tai käydään joulukirkossa, vähän riippuu mihin aikaan täällä on joulukirkko. Sitten käy pukki ja jaellaan lahjoja ja vietetään muuten aikaa perheen kanssa. Ai niin, joulukirkon yhteydessä käydään hautuumaalla viemässä kynttilä isän muistolle kun hauta on muualla. Harmi vaan kun täällä toi hautuumaa on sen verran kaukana, pääkirkon luona ja meillä sivukirkolla on vaan muistomerkki. Mie tykkään tosi paljon hautuumaan rauhasta ja siitä kynttilämerestä joulun ja nyt pyhäinpäivän aikaan(varsinkin jos on lunta). Sitten tapanina varmaan nähdään siskojen ja äidin kanssa jonkun luona. Viime jouluna olivat meillä kaikki loputkin siskot tapanina, vai olikohan se joulupäivä. (juu, mie jaarittelen kun tää työnteko ei nyt oikein inspiroi)

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Joululahjojen antaminen on jäänne kristillistä joulua edeltävältä ajalta. Vuoden vaihtumista juhlittaessa annettiin jumalille uhrilahjoja, jotta nämä antaisivat seuraavana vuonna entistä parempia satoja ja hyvää riistaonnea. Myös hyvät ystävät saivat lahjoja. "

 

Lähinnä ajan tässä takaa tätä. Kun tuntuu olevan sellainen trendi, että uskovaiset vetoavat siihen uskontoonsa monessa kohtaa, mutta kääntävät omat pakanalliset tapansa sitten parhain päin. Esim. että joulua vietetään osittain pakanallisessa muodossa (lahjojen antaminen), mutta sitten taas väheksytään pakanallista Halloween-juhlaa tai kekrijuhlaa, kun samaan aikaan on pyhäinpäivä.

 

Kyllähän kaikille lapsille varmasti aikanaan selviää, että joulupukkia ei ole olemassakaan ja varmasti myös sekin, että toiset asiat ovat satuja ja toiset totta. Mutta miten niinkin kristittyjen kannalta isoon asiaan kuin Jeesuksen syntymä sotketaan joulupukki ja -tontut vain sillä varjolla, että se on lapsille kiva perinne. Se on kuitenkin kaikkea muuta kuin kristillinen perinne. Jos ja kun joulupukki on verrattavissa prinsessaroolileikkeihin eiköhän silloin kannattaisi siirtää joulupukin vierailu muuhun ajankohtaan ja antaa joulun olla kristillinen joulu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Tuohon täytyy kyllä kommentoida että mä en väheksy Halloweenia niinkään siksi että yhtäaikaa on pyhäinpäivä vaan enemmän siksi että se on jenkeistä täysin yhtäkkiä Suomeenkin rantautunut juttu, jolla ei oo mitään pohjaa suomalaisessa kulttuurissa. Kekrijuhlaa vastaan mulla ei oo mitään. Ja joo on joulukin kaupallistunut ihan yhtäkkiä jne, mutta sitä on kuitenkin juhlittu Suomessa pitkään ja siksi se on musta eri asia.

 

Mun mielestä kristitty perhe voi ihan yhtä hyvin juhlia joulua myös "pakanallisesti" eli antaa lahjat, koristella kuusen (se tähti siellä latvassa ja ne enkelit oksilla sulautuu ihan hyvin niiden tonttujen ja pallojen sekaan), syödä puuroa ja niin edelleen. Ja saihan Jeesuskin lahjoja. :girl_wink:

 

Jos kristittyjen pitäis viettää "kristillistä joulua", niin mitä se sitten olis? Varmaan melko samaa kuin "pakanallinen pääsiäinen" eli ei pääsiäistä ollenkaan, koska eihän niillä pupuilla ja suklaamunilla ole mitään tekemistä pääsiäisen kanssa. Silti melko moni ateistikin nauttii pitkistä vapaista.

 

Näitä juhlienviettoja ja muita vastaavia perinteitä toteuttaa sekä ateistit että kristityt, ja mun mielestä kärjistetty "keskustelu" eli vääntäminen aiheesta "miten true-kristitty/-ateisti viettää pääsiäistä/joulua/juhannusta/pyhäinpäivää/Halloweenia/muuta juhlaa" on vähän turhia sen takia, että ne tavat ja perinteet on sulautuneet tosi tiiviisti yhteen ja kaikkea ns. lainataan puolin ja toisin. Mä en näe mitään pahaa siinä, että kristityssä perheessä käy joulupukki tai ateistikin jää kotiin töistä pitkäperjantain vuoksi. Ja se vääntö sitten siitä, että mistä mikäkin perinne OIKEASTI on alkanut, on vieläkin turhempaa koska kukaan ei sitä OIKEASTI ja VARMASTI tiedä. Voihan sitä aina sanoa että joululahjojen jako on OIKEASTI jäänne uhrilahjoista, mutta se voi ihan yhtä hyvin olla OIKEASTI perinne Pyhästä Nikolaoksesta tai sittenkin OIKEASTI Jeesuksen seimen luota, jonne Itämaan tietäjät toi lahjoja. Kun ei vaan voi tietää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ida-Maria sanoikin aika hyvin. Pyytäisin, että jos asiasta haluaa enemmän keskustella, eikä vaan huudella ja provosoida niin varmaan kannattais sitten ihan liittyä foorumille, eikä olla vaan vierailevana tähtenä.

 

Mun tekis todella paljon mieli lähteä tuon pojan kanssa kirkkoon. En tiedä milloin toi sitten olisi hyvään aikaan kun on klo 12.00. Aina päiväuni aikaan ja jos toi siellä herää niin sitten on kiva kun väsyneenä kiukutellaan(pitäis varmaan kokeilla herääkö urkuihin, pienenä ei mutta entä nyt vähän isompana. Siskonpoika kyllä nukku viime jouluna niin hyvin koko jumiksen, että ihan kateeksi kävi). Kaipa se vaan on suosiolla aika odottaa, että lapsi vähän kasvaa. Sama raamiksen suhteen. Ne on täällä aina illasta ja meillä poika käy nukkumaan jo seiskan jälkeen. Kyllähän sinne toinen pääsisi, mutta itse haluisin kaikki sinne mukaan. Lapsena nautin itse omien vanhempien mukana raamiksessa ja jumalanpalveluksessa. Kauemmaksi ei taas viitsi lähteä jumikseen. Tietäisin yhden kivan, mutta matkaa on jo sitten sen verran paljon, että olisi jo kohta yöunien kanssa huono girl_to_take_umbrage2.gif Itselle vaan haluaisi elämään jotain hengellistä kanssakäymistä muiden uskovien kanssa.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Tän topicin aiheen mukaisesti, amen to that! ;) Hyvin kirjoitettu. :)

 

Kyllä meillä on aina juhlittu ja vietetty joulua vähän pakanallisestikin, eikä pelkästään Jeesuksen syntymäjuhlana , ja tullaan viettämäänkin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin haluaisin käydä vauvankin kanssa jo joulukirkossa, mutta ite oon tykännyt eniten käydä täällä jouluyön kirkossa (alkaa siis aattona klo 00) ja sinne en vauvaa oikein saa mukaan. Tai no saishan sen, mutta ehkä se ei ole hyvä idea. On tuolla joka vuosi lapsiakin näkynyt ja yllättävän pieniäkin, että ehkä muutaman vuoden päästä vois kokeillakin. Nyt täytyy tyytyä menemään yksin tai sitten käydä illalla n. 30km päässä joulukirkossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsekään en näe ongelmana antaa jouluna lahjoja läheisille ihmisille. Saihan Jeesuskin lahjoja syntyessään. On tapa lähtöisin mistä vaan, niin kyllä se mun mielestä kuuluu myös kristilliseen perinteeseen. Mun mielestä on kuitenkin tärkeämpää muistaa kertoa joulusta myös se toinen puoli, eli mikä kristityille on tärkeää. Ei se kaupallisuus, ruuat, lahjat ja ylenmääräinen hössötys, vaan, että me juhlitaan jouluna myös Jeesuksen syntymää ja miksi se on meille tärkeä.

 

Itse olen kristitystä kodista. Meillä on joulupukki käynyt, lahjoja ollaan saatu ja jouluruokaa ollaan syöty. Silti jouluista muistaa myös sen tärkeimmän meille lipsrsealed.gif.

 

 

Niin ja joulukirkosta. Pitää meittiä sitä tänä vuonna. Me vietetään joulua appiukon luona ja appi sekä hänen vaimonsa ovat molemmat ateisteja, joten he eivät ainakaan kirkkoon lähde. Toivottavasti saan itse ajan kuitenkin sopimaan aikatauluihin, jotta pääsemme kirkkoon (ja ehkä isompi pysyy tämä vuonna hereillä eikä nuku kirkon käytävällä koko joulukirkon aikaa girl_haha.gif)

Edited by anemone83

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Joululahjojen antaminen on jäänne kristillistä joulua edeltävältä ajalta. Vuoden vaihtumista juhlittaessa annettiin jumalille uhrilahjoja, jotta nämä antaisivat seuraavana vuonna entistä parempia satoja ja hyvää riistaonnea. Myös hyvät ystävät saivat lahjoja. "

 

Lähinnä ajan tässä takaa tätä. Kun tuntuu olevan sellainen trendi, että uskovaiset vetoavat siihen uskontoonsa monessa kohtaa, mutta kääntävät omat pakanalliset tapansa sitten parhain päin. Esim. että joulua vietetään osittain pakanallisessa muodossa (lahjojen antaminen), mutta sitten taas väheksytään pakanallista Halloween-juhlaa tai kekrijuhlaa, kun samaan aikaan on pyhäinpäivä.

 

 

 

Osittain oon kyllä tässä asiassa samaa mieltä, vaikken itse olekaan koskaan miettinyt, miksi jouluna lahjoja annetaan. Kyllähän siis koulussa on Jeesuksesta puhuttu, mutta meidän perheessä ei koskaan Jeesukselle mitään uhrattu, vaan lahjat on itsekkäästi jaettu perheenjäsenille. Ja toisaalta, minulle on aivan sama miten kukin joulunsa viettää. Meillä on aina ollut sekä kristillisiä että pakanallisia perinteitä joulunvietossa, mutten toisaalta koe olevani enää ns. uskovainen enkä kyllä sitä toistakaan ääripäätä.

 

Itse olen vaan kokenut tuota selittelyä kovasti ja sitä, kuinka ollaan niin kristittyä että, mutta sitten pakanallisia juttuja tehdään ihan sen mukaan, mitä ketäkin miellyttää. Olen ollut aikanani aktiivinen seurakuntanuori ja oppinut ymmärtämään ihan ev.lut.kirkon sisällä sen, kuinka uskonnot sinällään ovat pahasta ja niiden varjolla voidaan olla äärimmäisen epäsuvaitsevia ja ilkeitä. Olen voinut olla oma itseni vasta sitten, kun tajusin lähteä noista piireistä pois. Seurakunnat tarjoavat ihmisille monta hyvää juttua, mutta liian kiinteästi ei hommassa kannata mukana olla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sippura, se on totta, että uskonnon varjolla tehdään monta todella pahaa asiaa. Se ei silti mielestäni tee itse uskonnasta pahaa, koska ne pahat asiat eivät tule itse siitä uskonnosta vaan ihmisistä jotka siinä uskonnossa ovat. Helposti tullaan sanomaan millainen pitäisi olla, miten pukeutua ja käyttäytyä ja kaikki muu on väärin. ei ymmärretä, että ihmisten erilaisuus on monessa asiassa rikkaus.

 

Osan noista pakanallisista juurista kumpuavista jutuista näen myös suomalaisena perinteenä, mitkä itsestään eivät ole pahoja kunhan ne muistetaan perinteenä eikä unohdeta itse tarkoitusta, juurikin joulu on tälläinen. Osa kristityistä juhlistahan on laitettu suoraan jonkun pakanallisen juhlan tilalle koska on ollut helpompi antaa vanhalle juhlalle uusi merkitys kuin kitkeä se kokonaan pois ja aikojen saatossa on tavat sekoittuneet. Silti mielestäni se ei vie juhlalta kristillistä merkitystä pois. Ei meillä ainakaan palvota joulupukkia ja itse joulupukkia en näe syntinä ja syntihän on se mitä ei saa tehdä joka erottaa meidät Jumalasta eikä kaikki muu mikä meillä on elämässä.

 

Anemone83. Me oltiin toissa jouluna anoppilassa jossa ei myöskään käydä joulukirkossa. No mie ilmoitin, että muuten on ihan sama millä perinteellä siellä mennään, mutta tähän aikaan on joulukirkko johon mie lähden miehen kanssa, tulkoon muut mukaan tai ei(eivät tulleet) mutta me saatiin mennä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now