Guest -Jonski-

Tyhmät kysymykset synnytyksestä toipumisesta

464 posts in this topic

^ Joskus ollaan käytetty. Pitää seuraavaksi kokeilla, että auttaako, kun en nyt juuri muista, että miten sen jälkeen on käynyt...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Liukkarin kanssa ei kannata säästellä!

Meillä käytettiin pitkän aikaa tuossa synnytyksen jälkeen. Tuli vaan joku kuiva kausi eikä todellakaan huvittanut ne haavaumat. Runsaat liukkarileikit antaa muutakin kivaa kuin luistoa ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kellään turvotus jatkunut vielä kuukausia synnytyksen jälkeen?

 

Mulla oli aikamoiset turvotukset loppuraskaudesta, mm. tuli painoa 7kg. kahdessa viikossa pelkkää turvotusta. Synnytyksen jälkeen pari päivää turvotus oli oikein pahimmillaan, kun synnytyksen jälkeen pumpattiin aika paljon nesteitä ym. mutta se pahin turvotus alkoi sitten laskemaan muutamassa päivässä. Sen sijaan mulle on jäänyt sellanen ilta- ja yöturvotus, mitä oli myös raskauden aikana. Ennen raskautta en tällaisesta oo kärsinyt. Iltaa myöten jalat turpoaa, jalkapöytään, nilkkoihin ja sääriin jää kosketuksesta valkoiset jäljet ja mm. kengät ei tahdo mennä kunnolla jalkaan. Samoin yön aikana kädet ja kasvot turpoaa myös, että aamulla on todella hehkeä olo, kun joka paikka on ihan turvonnut. Öisin kun nousee syöttämään vauvaa, jalat on turvotuksen takia niin kipeät, että kävely on melkein tuskaa ja todella hidasta, samoin käsistä on voimat hukassa, ei meinaa saada kunnon otetta esim. tuttipullon korkista tms.

 

Synnytyksestä on nyt vähän yli 4 kuukautta aikaa. Jälkitarkastuksessa (7vkoa synnytyksen jälkeen) neuvolalääkäri huomasi turvotuksen ihan sanomattakin, mutta koska pissa oli puhdas ja verenpaineet erinomaiset, ei kuulemma pitäis olla haitallista. Menee neuvolalääkärin mukaan ohi, joillakin nopeasti, joillakin voi kestää tuon 4kk. synnytyksen jälkeen. Täällä vaan ei loppua näy! Alkaa jo ahdistaa, kun esim. sormukset menee niin vaihtelevasti sormeen ja pelottaa käyttääkin, ettei jää sormeen jumiin. Samoin kenkien ja joidenkin housujen kanssa on ongelmia, kun jalat turpoaa.

 

Liikunta vain lisää turvotusta, mutta käyn silti säännöllisesti hikilenkeillä, että saisi nesteitä liikkeelle. Juon kahvia ja lisäksi noin 2-2,5l. vettä/laimeaa sokeritonta mehua päivässä. On kokeiltu ananakset, luontaistuotteet ym. mutta mitään kunnon apua tähän ei oikein tunnu saavan. Öisin on pakko nukkua sängyn jalkopää kohotettuna, muuten jalat menee todella kipeiksi yön aikana.

 

Olenkohan ainut, jolla on tällaista vaivaa vielä näin pitkään synnytyksen jälkeen?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuinka pian pystyitte ajamaan autoa synnytyksen jälkeen?? Me ollaan aika riippuvaisia tosta autosta,mut hemmetti ku miehel ei oo ees ajokorttia :hysteric:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä ajoin neljä päivää synnytyksen jälkeen :) Aikaisemmin ei ollut tarvetta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Autosta: pystyin kyllä ajamaan heti laitokselta tultuani, vaikka kävelyn (liitoskivut) kanssa oli niin ja näin wink.gif Ei kyllä autonajamisessa ollut mitään ongelmia siis, en edes ajatellut asiaa wink.gif.

 

Turvotuksesta: esikoisesta kesti 11-12 kk ennen kuin sormukset mahtuivat sormeen siten, että ei tarvinnut pelätä niiden jäävän jumiin.. Imetys pitää yllä jonkinasteista turvotusta ainakin itselläni, ei tokikaan sentään ihan samanlaista kuin loppuraskaudessa. Esikoisen aikaan jalat olivat aamuisin kipeät ihan kuin loppuraskaudessa jne. Muistan, että kyselin aiheesta 4 kk nlassa, jossa todettiin, että ihan normaalia on. Joskus sen 4 kk nlan jälkeen pahimmat oireet hellittivät, mutta tosiaan melkein 1-vuotissynttäreille kesti, että sormukset mahtuivat sormeen.

 

Oma ongelmani: vihlova alapää. Välillä tuntuu, kuin joku vääntäisi sukkapuikolla alapäässä. Onko jollain muulla tällaista? Synnytyksestäni on jo melkein 8 kk, joten ihan äsken en ole synnyttänyt. Imetän kyllä vielä ja aikas paljonkin, kun ei tuolla nassikalle juuri kiinteät uppoa wink.gif Voisiko siis olla hormonit? Kuivat limakalvot eivät ainakaan pelkästään ole syynä, koska on enemmän sellaista "lihaskipua".

Edited by Mamabarba

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuinka pian pystyitte ajamaan autoa synnytyksen jälkeen?? Me ollaan aika riippuvaisia tosta autosta,mut hemmetti ku miehel ei oo ees ajokorttia :hysteric:

Olisin voinut ajaa varmasti samana päivänä kun synnytin. Mutta kun piti sairaalassa olla pari vrk. Kotiutumispäivänä olen ajanut kun halusin päästä kauppaan :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mistà mahtaa johtua, ettà kyljellà maatessa, kun laitan jalat koukkuun, niin jonkun ajan pààstà ylempàà jalkaa alkaa sattumaan? Tai oikeastaan lonkkaa alkaa sàrkemààn ihan kamalasti. Mulle mahtuu kyllà kaikki vanhat housut ihan hyvin jalkaan, mutta onkohan tàà sittenkin jotain lantion levenemistà vai mità?

 

Tässä lainasin vanhempaa kommenttia, koska siihen ei tullut yhtään vastausta aikoinaan. Olisiko kenelläkään tietoa asiasta? Mua vaivaa sama juttu meinaan ja olenkin sitä ihmetellyt. Mulla lantio on kyllä (ainakin toistaiseksi) vielä leveämpi kuin aiemmin, koska housut ei mene kiinni juuri lantion kirraamisen vuoksi. Voisiko johtua siitä?

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla muuten ihan sama juttu! :girl_impossible:

Ilmenee esim niin että kylki-imetyksessä se alempi lonkka puutuu tai sitä alkaa jomottaa. Outoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noi jalan sattumiset/puutumiset voi johtua siitä kun nivelet on löystyneet ja koko lantion alue on kokenut ison muutoksen. Eli kivut voi johtua esim. hermojen pinteestä tai hermon venytyksestä tietyssä asennossa tai sitten kipu voi säteillä esim. lonkkanivelestä, si-nivelestä, alaselästä.. Synnytys on periaatteessa iso trauma naisen keholle, joten ihan tuki- ja liikuntaelinvaivoja voi tulla.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsellä ainakin tuntuu veri pakkautuvan :)

Siis tulee sellainen tunne aivan kuin tuohon lonkkaan tulisi ihan ammottava suuuuuuuri reikä. Eli siitä puuttuisi pala. Vähän niinkun olisi puutunut yli sen perus pistelytunteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oma ongelmani: vihlova alapää. Välillä tuntuu, kuin joku vääntäisi sukkapuikolla alapäässä. Onko jollain muulla tällaista? Synnytyksestäni on jo melkein 8 kk, joten ihan äsken en ole synnyttänyt. Imetän kyllä vielä ja aikas paljonkin, kun ei tuolla nassikalle juuri kiinteät uppoa wink.gif Voisiko siis olla hormonit? Kuivat limakalvot eivät ainakaan pelkästään ole syynä, koska on enemmän sellaista "lihaskipua".

Hep! Sukkapuikkoja tosiaan tuikkaa aina välillä ja semikauhulla olen ajatellut, että toivottavasti eivät johdu ainakaan siitä että olis kierukka valumassa ulos :D En kyllä tiedä että mistä tosiaan johtuu, mutta samasta vaivasta kärsin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hantaluu: mulla oli muistaakseni synnytyksen jalkeen jomottava hantaluu, ja aika pitkaan muistan sen vaivanneen, mutta meni itsekseen ohi jossain vaiheessa. Itse mietin etta olisiko perati murtunut kun ponnistin selalteen ja tuli muutenkin vaurioita..

 

Lantionalue: ma valitin jossain vaiheessa mun fysioterapeutille hantaluun/alaselan oikean puolen kivusta erityisesti kun makaan selaltani kovalla alustalla ja mut passitettiin pilatekseen, missa piti vahvistaa lantion aluetta. Ennen kurssin alkua mun kotiohjeena oli maata kyljelleen ja vetaa mahaa sisaa (napaa selkarankaan), kuin laittaisi liian tiukkoja farkkuja jalkaan.

Se pilatesope puhui tuosta samasta mista jo mainitsitte etta lantion liitokset loystyy ja esim mun kohdalla toinen puoli ei ole taysin palautunut kohdalleen :girl_sad: Sairaalan pilates on jo ohi ja sain juuri kotiin ohjevihon jonka avulla voisin jumpata, jos joskus olisi aikaa sellaiseen.

 

Mutta siis ilmeisesti pilates ja lantionpohjalihasten jumppaaminen toisi jotain helpotusta tuohon lantionalueen vaivaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En nyt tiedä, että onko tämä ihan oikea ketju tälle kysymykselle, mutta kun tää liittyy mun mielestä niin selkeästi synnytyksen jälkeiseen aikaan. Eli synnytyksen jälkeen mulle on alkanut tulla mustelmia ihan älyttömän helposti! :girl_impossible: Ja nyt on siis jo 7,5kk aikaa kulunut ja koko tän ajan mun jalat (sekä reidet että sääret) on olleet ihan hirveän näköiset, kun varsinkin niiden takapuolelle tulee mustelmia pienimmästäkin tömähdyksestä. Viimeisimpänä hämmästyin, kun nyt muutossa raapaisin jalkani muuttolaatikkoon ja sääreen tuli ensin 2 verinaarmua (sellaiset ohuet joihin just ja just tulee rupi) ja sitten niiden ympärille ilmestyikin aivan järkyttävät mustelmat! :wacko: Tai oikeastaan yksi suuri mustelma-alue vaan, sellainen puolikkaan kämmenen kokoinen alaltaan.

 

Mua alkaa vähitellen kypsyttää vitsailut kotiväkivallasta, mutta pelkään että mut nauretaan ulos lääkärin vastaanotolta jos jostain lähden kyselemään :girl_sigh: Niin ajattelin kysäistä täällä, että onko kellään muulla ollut mustelmaongelmaa? Voiskohan imetyshormonit jotenkin sotkea? Tää ongelma alkoi niin selkeästi vasta synnytyksen jälkeen; ennen sitäkin olen ollut varsinainen tohelo ja muksinut itseäni milloin mihinkin, mutta ei noita mustelmia silti tuollaisia määriä ole ollut. Vetäisin nyt housut kinttuihin ja pikaisesti tarkistuslaskin että oikeassa jalassa on 6 mustelmaa ja vasemmassa 16 plus vielä pari haaleaa, lähes parantunutta! Näytän ihan hirveältä hameessa tai shortseissa :(

Edited by forgetmenot

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Muistelen, että K-vitamiinin puute aiheuttaa mm. mustelmaherkkyyttä. Sitä saa tummanvihreistä vihanneksista ja maksasta. En tiedä, syökö raskaus tai imetys erityisesti K-vitamiinivarastoja mutta kannattanee kokeilla sen lisäämistä ravintoon.

 

Itse olen mustelmaherkkä ja esim. purjehdusreissujen jälkeen sääreni näyttävät ihan hirveiltä. Jos mun on pitänyt saada sääreni edustuskuntoon, olen tehnyt niin, että levitän mustelmavoidetta todella paksun kerroksen mustelmien päälle ja peitän komeuden elmukelmulla ja ehkä vielä säärystimillä ja nukun nämä paketit koivissani. En tiedä, onko se välttämättä suositeltavaa tai saako mustelmavoiteita käyttää imetyksen aikana, mutta mustelmat ovat hävinneet paljon tehokkaammin kuin jos vain jättäisi voidekerroksen iholle ilman mitään suojaa.

Edited by LeeLoo

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Aa, kiitos vinkistä! En oo mustelmavoiteesta ennen kuullutkaan! :) Pitäis tosiaan saada kans jalat edustuskuntoon tässä parin viikon kuluessa ja tosi hitaasti tuntuvat haalistuvan ja hirveä homma varoa ettei tulis lisää...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kysyisin varmuuden vuoksi lääkäriltä tai neuvolasta. Vastaavassa tilanteessa ennen raskautta multa otettiin labranäytteet, ettei ole mitään ikäviä sairauksia. Loppujen lopuksi kyse oli lääkeen sivuoireesta ja se lääke lopetettiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Toi vaihtoehto mulla on ollut vähän mielessä, mutta oon yrittänyt olla ajattelematta mitään ikävimpiä skenaarioita :unsure: Pitäis kai vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^mun käsittääkseni ne ikävimmät sairaudet voidaan hoitaa sitä paremmin, mitä aiemmin ne bongataan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

noista jälkitarkastuksista.. joissain kunnissa ollaan siirtymässä siihen, että terveydenhoitaja tekee jälkitarkastuksen jos on ollut säännöllinen synnytys. KÄsittääkseni jos on tullut pahoja repeämiä niin silloin menee lääkärille, mutta uskoisin että sektiossa jälkitarastus on kuitenkin terkkarilla, tietty varmasti riippuu sektion syystä. Itseäni mietityttää, että onko terveydenhoitaja parempi jälkitarkastuksen tekijä kuin neuvolalääkäri joka ainakin välillä on juuri alottanut ja välttämättä ei koskaan ole synnyttäneen naisen paikkoja nähnyt.. mutta mietin itsekkin tuota yksityistä.. käyn muutenkin gynekologilla yksityisellä.. jostain asioista ei kannata tinkiä rahan takia.. mielestäni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Äärimmäisen tyhmä kysymys ja tähän varmaan on vaikea vastata eikä mitään yhtä ainoaa oikeaa vastausta olekaan, mutta: Miltä sektion jälkeinen haavakipu tuntuu? Tai mitä siis on haavakipu? Viiltävää, jomottavaa, jotain muuta? Koskeeko siihen itse haavaan vai lähinnä siihen alueeseen? Pinnallisesti vai syvemmälle vai molempia?

 

Tuntuu, että saattaisin selvitä jomotuksesta ja särystä ja sellaisesta peruskivusta, mutta jos tuntuu siltä, että joku viiltelee mahaa, niin se tulee kyllä olemaan miulle tosi paha siedettävä. Eikä tässä ole mitään järkeä, mutta pitipähän päästä kysymään ja pohtimaan. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla särki. Taisi olla juuri siitä haavan kohdalta. Ja jos kääntyi kyljeltä toisella tai unohti nousta kyljen kautta ylös, haava vihloi. Ja tietenkin sitten, kun haava alkoi paranemaan, tuli venytyskipua, mitä yleensä tuleekin leikkaushaavan parantuessa.

 

Haavan särkyyn vaikutti hirveästi myös mitä itse tein. Jos yritin liikaa tehdä kaiken itse tai olin hirveän paljon jalkeilla oli haavakin kipeämpi.

 

Mutta ei ollut mitään ylitsepääsemätöntä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jotain pientä jomotusta se kipu oli. Tai pientä, kun lääkitsi itsensä sopivasti. Ekoina päivinä ei päässyt ylös sängystä suoraan nousten, oli joku semmonen tunne, että maha repeää, varmaan tosin paljolti ihan pään sisällä se tunne. Viiltämiseltä se ei musta tuntunut mitenkään. Tuntui tuon haavan alueella, mutta jotenkin "syvempänä" yleensä.

 

Sairaalassa sai tohon hyvin lääkkeitä, kun pyysi vaan, ja kotona söin ihan muutamana päivänä Panadolia ja Buranaa. Lääkityksellä ei sattunut yhtään, kunhan otti pillerit kun vähän alkoi tuntumaan.

 

Mulla kipu loppui oikeastaan heti, kun tikit poistettiin noin viikon päästä sektiosta. Sen jälkeen otin yhden lääkkeen, vaikka sitä ennen olin syönyt useita päivässä.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

tai unohti nousta kyljen kautta ylös, haava vihloi.

Mulle on tehty vatsan alueelle muu leikkaus kuin sektio, mutta tosiaan tuo kyljen kautta ylös nouseminen sängystä tai sohvalta oli tärkeää muistaa tai muuten teki tosi kipeää :wacko: Eli jalat vähän koukkuun, käänny kyljelleen, laske jalat alas ja käsien avulla työnnä itsesi istumaan ja siitä sitten vasta nouset seisomaan. (Mulla oli vielä lisäohjeena, että hengitä ulos samalla kun nouset ylös, sekin auttoi!) Oon muuten ihan ehdollistunut tuohon kylkinousuun ja teen sen automaattisesti usein vieläkin, vaikka leikkauksesta on jo useampi vuosi aikaa :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now