Keskenmenon aiheuttamat tunteet

[mirday]

Sain huomata että myös Annika Eklundin Niin pieni kappale saa minut itkemään lohduttomasti..

Tuo joka kerta mieleen kaikki kolme menetettyä "lasta", etenkin tämän viimeisimmän yhdistelmäraskauden joka on ollut kaikista rankin tähän mennessä itselläni. Itken edelleen erittäin usein ikävöiden.

Ja viime viikonloppuna mies sai minut purskahtamaan totaaliseen itkuun kun puhuimme tulevaisuudesta ja mies sanoi siinä että haluaa kaksi lasta ja siitähän se itku sitten tuli kun ei ole vielä varmaa tietoa pystynkö niitä lapsia ikinä saamaan. Onneksi mies yritti lohduttaa sanomalla että aina voidaan adoptoida ja pelastaa siinä jonkun lapsen henki ja elämä.. (mutta mieheni ymmärsi samalla kyllä senkin että ei se tällä hetkellä minun oloani niin kovasti helpota, oma on aina oma ja menetys kova.) Tämä viikko on ollut muutenkin yhtä tuskaa ja katkeruutta, kaksi kaveriani synnytti tällä viikolla samana päivänä ja yksi kavereistani ilmoitti olevansa raskaana, mutta aikovansa tehdä abortin. Sitä yrittää olla onnellinen muiden puolesta ja tavallaan onkin, mutta silti sisällä kytee syvä katkeruus, etenkin tätä kaveria kohtaan joka aikoo tehdä abortin samalla kun itse kärsin siitä kuinka tähän mennessä olleet raskaudet ovat päättyneet ikävästi ja uudesta raskaudesta ei ole tietoakaan..

 

Sitä vain miettii että koska tämä kaikki ikävä, katkeruus ja tuska helpottaa, vai helpottaako ollenkaan etenkään jos saa tietää että uuteen raskauteen ei enään ole mahdollisuutta.. Mutta yritän samalla silti elää toivossa premmasta huomisesta..

[eledee]

Voi mianro .

 

Mulla pyörii päässä vaan biisi:

I wake up in the morning and I wonder

Why everything's the same as it was

I can't understand, no, I can't understand

How life goes on the way it does

 

Why does my heart go on beating

Why do these eyes of mine cry

Don't they know it's the end of the world

It ended when you said goodbye

 

Ei tunnu helpottavan nämä tunteet. Lähestyvä joulu saa taas katkeraksi. MUN PITI OLLA PUOLESSA VÄLISSÄ JO ja ylikin... Nyt mä en ole missään .

[koran_]

Mulla on tänään ollut vähän vaisu päivä. Tänään olisin jäänyt jo töistä kotiin ja kyhäisin pesää iiison mahan kanssa. Mut ei. Tekis mieli itkeä tää paha olo pois mut ei vaan irtoo.

[Elena]

eledee ja koran_, halaukset teille molemmille Minunkin pitäisi olla jo raskauden viimeisellä kolmanneksella... Kyllähän se olon tosi katkeraksi tekee. En pysty käymään "omassa" kuukausiketjussa odottajien puolella, vaikka mukava olisikin tietää tuttujen raskauskuulumisia.

 

Ja olisin niin mielelläni mukana tuossa plussahyökyaallossa mikä nyt on meneillään.. mutta kun ei niin ei Melkein 5 kk omasta keskenmenosta ja sitä surraan edelleen, ilman uutta raskautta.

Edited December 20, 2010 by Elena

[mianro]

Kiitos sympatioista murut ja paljon voimahaleja kaikille niitä tarvitseville

 

Tänään se sitten on. Laskettu aika. Ja mä selvisin päivästä hengissä. Vaikka maailma on kyllä koetellu mua tänään: yks äitiyslomalainen työkaveri laitto s-postin kuvan pienestä tontusta, toinen kävi 4-kuisen kanssa töissä piipahtamassa ja kotimatkalla mun viereen istu tänään isyysloman aloittanut yltiöonnellinen mies kolmikuisen kanssa (tietysti ympärillä olevat vanhemmat naiset alko kyselemään siltä asioita kun oli itekseen niin pienen kanssa liikenteessä, siksi yksityskohdat). Tuntu että olisin voinu pyörtyä tuskasta kun katoin kuinka se tuore isä oli onnellinen. Mun mies olis niin hyvä isä. Se olis niin ansainnu jo sen pienen.

[Ebur]

^ Voi mianro. Tavoitan tuon tunnelman. Työsähköpostissa kuvia puolituttujen kollegoiden pikku joulutontuista, kun oma unelma valuu samaan aikaan viemäriin. Kyse ei ole (omalla kohdallani) katkeruudesta, vaan jotenkin siitä elämän ihmeellisyydestä ja ristiriitaisuudesta, joka joskus aiheuttaa tuskaa.

[Liljankukka]

Kyllä nyt tuntuu että joku nauraa päin naamaa kun toinenkin keskenmeno tuli

[mianro]

^ Voi ei Voimia

[Liljankukka]

Keskenmeno olikin tuulimuna raskaus joka vasta nyt selvisi.Nyt vain on edessä se tyhjennys helvetti...

[siili]

Musta tuo sivulla 7 ollut runo oli tosi hyvä.

[Mirdja]

Reilu kuukausi kuukausi keskenmenosta ja siihen liittyvistä komplikaatioista. Arkinen elämä sujuu niin kuin ennenkin, mutta pienetkin vastoinkäymiset tai ongelmat saavat minut itkun partaalle. Oma sietokyky on tällä hetkellä hyvin rajallinen. Pelkästää ensimmäisten kuukautisten alkaminen tänään sai minut jo itkemään. En jotenkaan jaksa edes puhua aiheesta, kaikki muut ovat jatkaneet elämäänsä niin kuin ennenkin. Itse jotenkin olen tässä loukossa, ajatukset pyörivät raskauden, keskenmenon ja toivotun raskauden välissä. Samaan aikaan haluan yrittää uudestaan ja toisaalta ajatuskin uudesta raskaudesta täyttää minut kauhulla.

[mianro]

Kaveri viestitteli tänään että heille tulee vauva. Mun ensimmäinen ja ainoa ajatus oli: "Pyh, älä oo siitä kuule vielä niin varma."

Mä en haluu olla tämmönen...

[Edith]

2,5 kk takana km:stä ja vieläkin kyyneleet tulee silmiin jos ei nyt ihan päivittäin niin ainakin viikoittain. Tilannetta ei suinkaan helpota joka puolelta kantautuvat vauvauutiset...

[koran_]

Mun LA olis ollut eilen. Unohdin koko asian ja nyt kun se tuli mieleen niin ei ees itketä. Mä jännitin sitä äippäloman alkua niin saatanasti ja tais sen päivän mukana mennä viimeisetkin surut. Toki se harmittaa mutta ei mua enää itketä ollenkaan. Tsemppiä teille muillekin, kyllä se suru vielä helpottaa!

[Liljankukka]

Mianro täytyy myöntää että itse itselläkin on käynyt samat sanat mielessä muutaman kerran. Valitettavasti itse kuuluun siihen 10 prosettiin jotka kokevat keskenmenon ja kaikki muut onnistuvat (niin minusta aikakin tuntuu).

[LaraCroft]

kun mun kaaso pamahti tosta vaan paksuks niin en nyt suoranaisesti toivonu et vauval käy pahasti, mut olin katkera loppuun asti. Sitten kun vauva kuolikin synnytykseen, olin ihan varma et se johtuu mun ajatuksista ku en hemmetti osaa olla iloinen muiden vauva-uutisista.

 

Nyt kun itse koin keskenmenon, olin varma että se oli "ylemmän tahon" kosto minun ajatuksista

[Mirdja]

Töissä tuntemattomampi kolleega kyseli olenko jäämässä äitiyslomalle keväällä, kun on kuulemma sellaista huhua liikkeellä. Tilanne oli sellainen, etten voinut tai halunnut keskenmenosta puhua, joten päädyin vain toteamaan, että töissä jatkan ihan normaalisti. Olin joutunut raskaudestani kertomaan jo parille työkaverilleni erinäisistä syistä, mutta en ollut lainkaan ajatellut, että tieto leviää aivan vieraiden ihmisten tietoon. Vituttaa raskaasti. Ei tämä asia kuulu kenellekään ja ärsyttää, että joudun kuuntelemaan ihmettelyjä aiheeseen liittyen.

[Zemini]

Eilinen ilta ja yö oli ihan HELVETILLINEN

 

Naama turvoksissa itkemisestä ja pää tuntuu räjähtävän...

[mianro]

^ Voimahali.

 

Mirdja Kurja tilanne Toivottavasti nyt leviää yhtä tehokkaasti tieto että et oo jäämässä keväällä pois, ettet joudu enää muille selittelemään. Mäkin jouduin aikasessa vaiheessa kertomaan töissä raskaudesta ja toisaalta kun hölösuu olen, kertoilin siitä muutenkin läheisimmille työkavereille. Oli toisaalta helpottavaa kun tieto km:stakin oli sitten aika avoimesti tiedossa eikä ihmiset oo ihmetelly kun oon syksyn aikana kerran jos toisenkin itkeskelly töissä.

 

Mulla on ollu vaikee vkl. Mulle pitäs varmaan laittaa joku FB-lukko, etten pääse sinne kun mies ei oo kotona. Tänä vklna sinne on tullu hirmusti päivityksiä "Meidän pieni on 3 kk" ja "Mun vauva on jo 9 kk" jne. Meilläkin vois olla jo kk:n ikänen pieni. Mutta ei oo

[SininenHetki]

Mulla on tunteet vaihdelleet laidasta laitaan. On ahdistanut, masentanut ja olen ollut ajoittain aika apaattinen, mikään ei ole kiinnostunut. Välillä taas asia painuu hieman taka-alalle ja "unohtuu".

 

Eniten hirvittää ja ehkä ärsyttääkin mennä huomenna kouluun, kun kaikki kyseleevät, että missä olen ollut. Töitä on onneksi vasta ensi viikonloppuna.

[SininenHetki]

Tosi kiva muuten, jos työnantajaa sattuu kiinnostamaan, miksi olin sairaslomalla (teen vaan koulun ohessa töitä), niin eipä tarvii muuta kun googleen laittaa tuosta sairaslomalapusta tuo koodi ja siinähän se.

 

 

Kohta kouluun. En jaksa niitä kyselyjä. Toivottavasti selviän tästä päivästä. *huokaus*

[Zemini]

^

Multa kysyi lääkäri, että tietääkö ne mun raskaudesta jo töissä ja haluanko, että kirjoittaa ihan yleisellä vatsakipu koodilla

 

..sillä siis täällä mennään, yhdelle läheisimmällä työkaverille tosin soitin ja kerroin totuuden..

[SininenHetki]

Niin joo, ei tullut kyllä mieleen pyytää laittamaan jotain muuta siihen Lääkäri kävi kysymässä sairasloman pituudesta multa just kun olin herännyt nukutuksesta.

 

No, toivotaan ettei ole niin utelias ja jos onkin, niin ei kertois asiasta eteenpäin. Vaikka eihän työnantaja niitä sais levitellä MUTTA..

[koran_]

Odotan ja rakastan sinua,

sinua jota ei vielä ole.

Silti olet toiveena unissani,

rakkautena sydämessäni

ja kyyneleenä silmäkulmassani.

 

Tollanen vaan tulla tupsahti tänään töissä mieleen ja päätin kirjoittaa sen ylös. Vähän muuntelemalla tuostahan voisi saada oikein kivan runonpätkän

[SininenHetki]

Ihana runo koran_!

 

 

Ihan hyvin meni koulupäivä. Välttelin niitä ihmisiä, jotka ovat hyvinkin uteliaita Kaks luokkakaveria oli ilmeisesti aidosti ilahtuneita, kun olin "tullu taas takasin" Olin siis ennen tätä prosessia häämatkalla viikon, joten olin yhteensä kaksi viikkoa koulusta pois.