Posted July 4, 2013 · Report post Musta tuo uutinen ei ole tippaakaan hauska ja meillä itseasiassa ihan vakavasti sanottuna muiden seassa yksi suurimmista syistä miksi lasta ei annettu mummolaan hoitoon sen puolen vuoden ajaksi minkä oli päiväkodissa. Joka ikinen kerta siellä annetaan mummon sanojen mukaan pieni välipala vaikka me on sanottu että ei välipalaa koska sillon iltaruoka jää lautaselle - lounaan ja iltaruuan välillä kun ei muutenkaan ole kuin 4h maksimissaan. Käytännössä yleensä 2 leipää, jugurtti ja pulla. Tuo "pieni välipala" on about neljännes koko lapsen päivän tarpeesta. Sitten lapset kieltäytyvät syömästä iltaruokaa koska pari tuntia aiemmin on syöty välipala. Iltaruoka saadaan mummolassa vielä pakkosyötettyä tavalla tai toisella ja kyllä 4v:kin syötetään lusikalla suoraan suuhun. Sitten kun mahat on uppotäysiä niin kerrotaan että on jälkiruoka vielä. Luultavasti aika monesta herkusta lapset tässä ähkyvaiheessa kieltäytyvät, mutta kyllä kyselemällä mummo löytyy aina sellaisen herkun minkä suostuvat ottamaan. Silloinkin kun me ollaan läsnä niin pullaa ja jätskiä suostutellaan syömään, täytekakkuakin käsketään vähintään maistamaan. En ymmärrä miksi lapsen pitäisi iknä syödä herkkuja jos ei halua. Ihan eri asia se että yrittää opettaa vastahakoista lasta syömään esim. porkkanaa koska on tärkeä pääelintarvike, mutta miksi kenenkään ihmisen pitäs oppia syömään jotain pullaa jos ei halua? Ymmärsin tämän ruoka-&herkkulellimisen omien isovanhempien kohdalla kun olivat eläneet sodan ja pula-ajan jne.. mutta en ymmärrä mistä 50-luvulla syntyneiden kohdalla tää johtuu.. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 5, 2013 · Report post Ymmärsin tämän ruoka-&herkkulellimisen omien isovanhempien kohdalla kun olivat eläneet sodan ja pula-ajan jne.. mutta en ymmärrä mistä 50-luvulla syntyneiden kohdalla tää johtuu.. Omat vanhempani ovat syntyneet 40-luvun puolivälissä, anoppi puolestaan 50-luvun alussa. Mainituilla osapuolilla on taustalla kasvu maaseudulla, mutta noin ylipäätäänkään vielä 50-luvulla ei ollut kovin yltäkylläistä Suomea tarjolla. Oman äitini kohdalla veikkaan tuputtamisen tulevan siitä, että jäätelökin oli kuin taivaan mannaa ja sokeripala oli kova juttu, ts. ne eivät olleet mitenkään yleisiä ja nyt, kun niitä on tarjolla ovista ja ikkunoista, ne saatetaan mieltää "kaikille kuuluviksi". Onneksi oman äitini tuputus rajoittuu lähinnä banaanitasolle, kun taas anoppi on karkki-ihmisiä. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 5, 2013 · Report post ^mun nyt 60-vuotias isäni sanoo, että hänen syntymänsä aikaan Suomi oli vielä virallisesti kehitysmaa. Ja toki he ovat omilta vanhemmiltaan oppineet, että näin kuuluu toimia. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 5, 2013 · Report post Jep, Suomi sai 1940- ja 50-lukujen taitteessa Unicef-apua, koska vaatteista ja ruuasta oli pulaa sodan jälkeen. Täällä lisää aiheesta. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 5, 2013 · Report post Juu, sen kyllä tiedän että 60-luvulle saakka oli vielä tosi köyhää, mutta eipä kai 50-luvulla syntyneet nyt sen mukaan elämää kai mietin millaista se on ollut sillon kun ne on olleet 10vuotiaita. Tarkoitan siis että kun omatkin lapset ovat kasvattaneet 80-90 luvulla aikana jolloin oli jo jäätelöä, karkkia ja kaikkea yllinkyllin yhtälailla kuin nyt. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 6, 2013 · Report post Jos ne matkii omia vanhempiaan tai isovanhempiaan? Jos niillä on kivoja muistoja siitä kun oma mummi antoi herkkuja. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 10, 2013 · Report post Mums-mums ennen maksua? Tiistai 9.7.2013 klo 20.52 - Olen ollut töissä kaupan kassalla ja tämä tapa ärsyttää. Lasten jäljiltä saa heittää kuolaiset ja pureskellut tuotteet skannauksen kautta roskiin, nimimerkki Kassatäti toteaa Iltalehdelle. Moni tarjoaa kauppajonossa pillimehun tai karjalanpiirakan lapselleen jo ennen tuotteen maksamista. Oikein vai väärin? Monet perustelevat lapsen jo ennen kassakäyntiä avaamaa pillimehua tai banaania sillä, että etukäteen syöminen on kaikkien osapuolten etu. Nälkäinen ja kärttyinen lapsi kassajonossa ei ole nimittäin vain vanhempien vaivoina. Vastustajat eivät kuitenkaan selitystä niele. - Olen sitä mieltä, että tällä tavalla lapset eivät opi tavoille saatikka kärsivälliseksi - fiksu vanhempi neuvoo lasta, että tuotteet ovat omia vasta ostamisen jälkeen. Sitä paitsi tuotteiden availu ennen maksamista on näpistys, Kassatäti perustelee. Entä mitä perheet itse sitten ajattelevat asiasta? Tilanteen mukaan Kolmen pellavapään katras - Eveliina, 8, Teemu, 6, ja Luukas, 4 - pelmahtavat sisään Helsingin Hakaniemen S- marketin ruokaosastolle isä Peten ja äiti Milja Talsin vanavedessä. Siniseen ostoskoriin napataan ensimmäisenä omenia. Vanhempien mukaan ne myös pysyvät siellä koko kauppareissun ajan. - Kyllä meidän perheessä on tapana, että ensin maksetaan ja sitten vasta syödään, Milja-äiti kertoo. Isän mukaan joustovaraa löytyy ainoastaan poikkeustilanteissa. - Esimerkiksi, jos lapset ovat todella väsyneitä, niin silloin voi harkita tikkarin syömistä etukäteen. Kääreet annetaan sitten kassalle. Hedelmäosastolla banaaneja valitsee puolestaan tuore äiti Vanessa. Vaunuissa pötköttelee neljä kuukautta vanha Sienna, jolle ei ainakaan vielä maistu kaupan pöperöt. - Mutta, en minä näe siinä mitään ongelmaakaan, jos on esimerkiksi hirveä jono ja tuotteen kuitenkin maksaa, Vanessa toteaa. Etukäteen syöminen jakaa mielipiteitä Puolesta... Kyllä saa, jos on helle. Lapsi jaksaa kauppareissun, kun juo pillimehua. Tärkeintä on, että pillimehu maksetaan kaupan kassalla ja lapselle tehdään selväksi, että kaikki pitää maksaa. Kuka jaksaa tehdä kauppaostoksia huutavan 2,5 vuotiaan kanssa, haloo! Äiti Ahhahhaa, minä itse, päälle kolmekymppisenä olen kuin lapsi kaupassa. Harva se kerta syön tai juon jotain. Ikinä ei ole kukaan asiasta maininnut, asiakkaat tai myyjät. Kavereita joskus nolottaa, mutta en vain näe siinä mitään ongelmaa, kun maksan aina kaiken kassalla. Hanna Jos minulla on kova jano, avaan limupullon jo ennen kassaa. Jos lapsellani on nälkä, hän saa syödä banaanin jo ennen kassaa. So what? En ole koskaan ajatellut, että asiassa olisi jotain väärää. Tuotehan kuitenkin maksetaan! Prof. W. Meillä on melkein traditio se, että ostetaan pussillinen karjalanpiirakoita ja punnitsemisen jälkeen 2- vuotias syö yhden piirakan. Pysyy poika tyytyväisenä, joten äiti ehtii ostaa enemmän. Kun kaikki maksetaan, niin luulisi kauppiaan olevan enemmän tyytyväinen kuin näreissään. Äiti ... ja vastaan En todellakaan anna! Meillä opetetaan kaikista kaupassa myytävistä tuotteista, että ne maksetaan ennen kuin ne syödään, juodaan tai niillä leikitään. Lapsillemme on jo pienestä pitäen opetettu kunnon käytöstavat ja toisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen. Minna Itse myyjänä pidän todella röyhkeänä sitä, että tuotteita avataan ja/tai syödään ennen maksua. Tämä ei opeta lapsille lainkaan kärsivällisyyttä, saatikka käytöstapoja. Mitä jos tekniset laitteet vaikka kaatuvat, eikä ostajalla ole käteistä? Kaupantäti93 Röyhkeä nykyaikainen piirre, jonka voisi luokitella jopa varkaudeksi. Lapset kannattaa syöttää/juottaa ennen kauppa-asioille lähtemistä. Olen huomannut, ettei ilmiö koske vain lapsia, sillä jopa lapsekkaat aikuiset miehet popsivat banaania ostoksia tehdessään. Posketonta menoa Aika monesti olen saanut kassalla huomauttaa asiakkaalle, että haluan maksun myös lapsen suussa olevasta tuotteesta. Ja kuinka ällöttävää se onkaan, kun pikku Pirkko-Kalle on kuolannut pakkauksen ja äiti tyytyväisenä ojentaa sitten sen kuolaan upotetun tuotteen minulle. Kaupan täti Lähde: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013070917200601_uu.shtml Pidän tätä itse täysin käsittämättömänä ilmiönä. Olen ollut itse kassalla opiskelun alkuvaiheissa ja juuri tuo kuolaisen käärepaperin saaminen kouraan on niin, NIIN ärsyttävää, ettei sanat riitä. En myöskään ymmärrä sitä, mikä oikeus vanhemmilla on antaa kaupan omistamia tuotteita syötäväksi, koska omistusoikeus vaihtuu vasta maksutapahtuman jälkeen. Jos vanhemmat eivät itse osaa ottaa sitä pirun pillimehua kotoaan mukaan, niin ehkä kauppareissusta ei kannattaisi tehdä mitään koko perheen riemutapahtumaa. Tässä tosin tulee mieleen vasta-argumenttina päikyn tädit, jotka taannoin lehdissä puhuivat siitä, kuinka annettuja hoitoaikoja ei noudateta, vaan lapsi haetaan myöhässä, että äiti tai isä ehtii käydä ensin kaupassa. Kaiken kaikkiaan en pidä kuitenkaan pahana sitä, että vanhemmat ottaisivat ihan itse vastuun lapsistaan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 13, 2013 · Report post ^pitäiskö tosta tehdä ihan oma ketjunsa? Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 13, 2013 · Report post Siis voi luoja mua ärsyttää miehen vanhemmat kun ne jaksaa joka kerta puhua siitä miten ens kesänä meidän 5,5kk neiti saa keksiä jäätelöä yms. Sanovat että saa jotain parempaa. Mä en ymmärrä tollasta ajattelutapaa. Me kun ollaan ajateltu et yritetään välttää niitä mahdollisimman paljon. Välillä tekis mieli sanoo suorat sanat mutta toistaseks oon pysyny hiljaa. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 14, 2013 · Report post ^ Sit kannattaa olla antamatta xylitol-pastilleja. Ne on niin sairaan makeita, että niihin kun lopulta oppii, niin lapsesta tulee sokerihiiri. Ennen niitä pastilleja, meillä syljettiin jäätelöt pois suusta. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 14, 2013 · Report post Meidänkään lapset ei oo tykänneet yhtään mistään makeasta, ennenkuin niille on opettamalla opetettu - niinkuin ois tarpeen!? Esikoisen lempiherkku oli varmaan 2-vuotiaaksi pakastetut puolukat sellaisenaan, kuinka moni aikuinen (joka ei karppaa) rakastaa? Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 17, 2013 · Report post Liikunta raskausaikana pienentää vauvan lihavuusriskiä http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/liikunta-raskausaikana-pienentaa-vauvan-lihavuusriskia/ Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 18, 2013 · Report post Kyllähän makeasta pitäminen on ihmiselle luontaista, äidinmaitokin on makeaa maultaan. Ihan samalla tavalla ihminen luontaisesti karsastaa karvaan makuista ruokaa. Mun mielestä isovanhempien kanssa kannattaa opetella jokin kultainen keskitie. Jos isovanhemmat eivät ole joka päivä lapsen elämässä, niin herkkupala silloin tällöin ei lihota ketään. Jos taas päivittäin tungetaan suuhun jotain karkkia tai muuta, niin rajoittaisin isovanhempien tapaamista. Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 18, 2013 (edited) · Report post ^Jos niittaat mun kommenttiin, niin ne xylitol-pastillit on niin teollisen ylimakeita, että jää multakin syömättä, vaikka pullasta muuten pidänkin. Makea -keskustelulle vois avata oman ketjun, jos sitä ei vielä ole. Tää on uutisketju. Edited July 18, 2013 by Kasma Share this post Link to post Share on other sites
Posted July 30, 2013 · Report post Särkänniemi, tuo perheiden kohde. Ei sinänsä, Näsinneula on näin rahvaalle muutoinkin ylihinnoiteltua roskaa (en esim. pidä hyvästä pihvilihasta haudutettuna). Turistit häiriintyivät - äiti ei saanut imettää ravintolasalissa Tiistai 30.7.2013 klo 11.34 (päivitetty klo 13.10) Tamperelaisen Ravintola Näsinneulan henkilökunta pyysi naista poistumaan vessaan imettämään, koska ulkomaalaiset asiakkaat vaikuttivat kiusaantuneilta. Iltalehteen otti yhteyttä imettäneen äidin tuohtunut ystävä. Hänen mukaansa vaihtoehdoksi wc- tiloille oli tarjottu tornin juurella sijaitsevaa lastenhoitohuonetta. - Eli ravintolan mukaan imettäminen on niinkin häiritsevää ja iljettävää puuhaa, että äidin tulisi poistua seurueesta ja lähteä alas asti ruokkimaan lastansa, ellei tätä halua tehdä paskahuussissa, kiivastunut nainen arvostelee. Näsinneulan ravintolapäällikkö Jukka Ala-Leppilampi korostaa, ettei ravintosalissa ole yleistä imetyskieltoa. Tässä tapauksessa pyyntö siirtyä toisaalle tehtiin muun asiakaskunnan viihtyvyyden takia. - Viereisessä pöydässä istui intialaisia, erilaiseen kulttuuriin tottuneita ihmisiä. Koska hovimestari huomasi, että he olivat selvästi kiusaantuneita tilanteessa, henkilökunta meni ystävällisesti sanomaan, voisiko imettämistä jatkaa jossain rauhallisemmassa paikassa, Ala-Leppilampi selventää. Hänen mukaansa on tavallista, että etenkin ulkomaiset miesasiakkaat reagoivat imettämiseen usein hyvin vaivaantuneesti. - Imetys on lähtökohtaisesti sallittu, mutta tilanteen mukaan voidaan tehdä poikkeuksia. Usein se on parempi molemmille osapuolille, Ala-Leppilampi sanoo. Iltalehteen yhteyttä ottanut nainen ei ymmärrä ratkaisua. - Hyvin hämmentävää nykypäivänä, kun imetyspaitojen ja harsojen avulla voi suojata ryntäänsä imettäessä niin, että muut paikallaolijat tuskin huomaavat tätä luonnonvastaista ja kauhistuttavaa aktia, hän arvostelee. http://www.iltalehti.fi/perhe/2013073017309374_pr.shtml Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 2, 2013 · Report post Iltalehti kertoo, mihin kuuhun syntyväksi niitä lapsia kannattaa tehdä. Näin hieman lisääntymisrajoitteiselle uutinen otsikoineen aiheutti ensin verenpaineen nousun ja sen jälkeen epäuskoisen huvittuneisuuden. Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 5, 2013 · Report post Iltalehti kertoo, mihin kuuhun syntyväksi niitä lapsia kannattaa tehdä. Näin hieman lisääntymisrajoitteiselle uutinen otsikoineen aiheutti ensin verenpaineen nousun ja sen jälkeen epäuskoisen huvittuneisuuden. Kyllä näkyy, että monet palaavat töihin vasta tänään maanantaina 5.8., hiljaista on tainnut olla vielä viime viikolla. Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 28, 2013 (edited) · Report post Vaikeat ruokamyrkytykset lisääntyneet – lapsilla vaarallista ehec-bakteeria Seitsemän lasta on saanut ehec-bakteerin vaarallisen muodon, joka voi johtaa jopa kuolemaan 28.8.2013 5:41 Ruuasta on tullut alkuvuonna enemmän ehec- ja listeria- bakteeritartuntoja kuin viime vuonna yhteensä. Lasten, vanhusten ja raskaana olevien pitäisi asiantuntijoiden mukaan välttää pastöroimatonta maitoa. Ruuasta saadut bakteerit ovat sairastuttaneet tänä vuonna aiempaa useampia. Etenkin ehec- ja listeriabakteerin saaneita oli tammi–elokuussa enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä, yli 40 kumpaakin. Ehec on ulosteesta peräisin oleva e-kolibakteerin muoto, joka on erityisen vaarallinen lapsille ja voi johtaa kuolemaan. Listeria taas on yleinen maaperän bakteeri, joka voi aiheuttaa ihmiselle listerioosin. Tauti on paha iäkkäille ja sairaille: joka neljäs kuolee siihen. Ehec vei kaksi lasta sairaalahoitoon viime vuonna Turussa. Taudin lähteeksi selvisi suoraan maitotilalta ostettu tinki- eli raakamaito, jota ei ollut pastöroitu. Alkuvuonna ehecin sai kymmenen 1–8-vuotiasta lasta eri puolilla maata. Yhteistä taudinaiheuttajaa ei löytynyt, vaikka kaikilla oli sama bakteerikanta. Raakamaitoa on epäilty, sillä osa alkuvuonna sairastuneista oli käynyt maatilalla tai juonut pastöroimatonta maitoa. Tiloilta taudin aiheuttajaa ei löytynyt. Seitsemän sairastunutta lasta sai ehecin vakavan muodon, niin sanotun HUS:n eli hemolyyttis-ureemisen oireyhtymän. "Vakava tauti, joka johtaa pahimmillaan kuolemaan", sanoo lastenklinikan ylilääkäri, lasten infektiotautien erikoislääkäri Jussi Mertsola Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. "Suomessakin on kuollut lapsia tämän takia." Mertsola kuvailee ehecin vakavaa muotoa elimistön myrkytystilaksi, kun bakteerin tuottamat myrkyt vaikuttavat verisuonten seinämiin. Hoitaminen ei ole helppoa, koska esimerkiksi antibioottien hyödystä ei ole selvää näyttöä. Se on myös kallista. "Jos tarvitaan tehohoitoa, kustannukset ovat nopeasti useita kymmeniä tuhansia euroja." Pahimpaan muotoon liittyy vakava munuaisten toimintavaje, joka vaatii keinomunuais- eli dialyysihoitoa. Tätä on tarvinnut muutama lapsi vuoden kuluessa, kertoo professori Hannu Jalanko Helsingin yliopistosta. Valtaosa sairastuneista paranee, mutta noin kymmenellä prosentilla on vaara, että munuaiset eivät toivu, Jalanko arvioi. Silloin on edessä elinsiirto. Muutama lapsi on saanut Suomessa uuden munuaisen ehecin takia. Raakamaitoa lapsille tarjoavat vanhemmat ajattelevat vain maidon hyötyjä, arvioivat Mertsola ja THL:n tartuntatautilääkäri Verna Björklund. "Vanhemmat eivät ymmärrä, että osalle lapsista se voi olla hengenvaarallista", Mertsola sanoo. "Vaikka raakamaito ajatellaan luonnontuotteeksi, siinä on myös toinen puolensa", Björklund muistuttaa. Jo muutama bakteeri riittää sairastuttamaan. Tauti tulee yllättäen, ja vaurioita on ehtinyt syntyä jo hoitoon tullessa. Pastöroimatonta maitoa ei pitäisi antaa pikkulapsille, elintarviketurvallisuusvirasto Evira korostaa. Eikä vanhuksille, raskaana oleville naisille tai niille, joilla on vakava perussairaus. Listeria saadaan Suomessa yleisimmin graavatusta tai kylmäsavustetusta kalasta. Raskaana olevat naiset osaavat jo välttää mahdollisesti listeriaa sisältäviä tuotteita, mutta iäkkäät eivät. Evira on kehottanut muun muassa sairaaloita ja vanhusten hoitokoteja välttämään tyhjiöpakattuja, graavattuja ja kylmäsavustettuja kaloja. Myös kotona asuvien iäkkäiden kannattaisi menetellä niin, Björklund suosittelee. "Jos ostaa tyhjiöpakattua kalaa, se kannattaa syödä heti, koska riski kasvaa säilytysajan pidentyessä. Myös irtomyynnistä ostettu kala on voinut olla tyhjiöpakattuna." Vatsavaivoja, jopa aivokalvontulehdus Ehec-bakteerin voi saada raa'asta lihasta, ulosteesta saastuneista kasviksista tai pastöroimattomasta maidosta. Sitä voi olla myös uimavedessä. 3–4 vuorokauden kuluttua alkaa paksusuolitulehdus, jonka oireita ovat vatsan kouristukset ja verinen ripuli. Terveillä työikäisillä listerioosi voi oireilla flunssana tai vatsatautina. Iäkkäät ja sairaat voivat saada vaikean yleistulehduksen eli "verenmyrkytyksen" tai aivokalvontulehduksen. Edited August 28, 2013 by forgetmenot Share this post Link to post Share on other sites
Posted August 28, 2013 · Report post Sivuaa vähän tuota EHEC-juttua, mutta suosittelen täydestä sydämestä katsomaan Docventures-sarjassa tulevan dokkarin Food, Inc., se on surullista katsottavaa. Siinä esitellään aika hyvin todellisen tehotuotannon ongelmia. Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 11, 2013 · Report post ^ tiedätkö koska se tulee? Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 11, 2013 (edited) · Report post ^ tiedätkö koska se tulee? Parin viikon päästä, 25.9.2013. Olen nähnyt sen pariin kertaan ja aina yhtä hiljaiseksi vetää. Toki se on vahvasti yhdysvaltalaisvetoinen, mutta osoittaa toisaalta aika hyvin sen, että tehokkaassakin tuotantoketjussa voi piillä ihan mitä tahansa, jos se on riittävän (liian) tehokas ketju. Esimerkkejä tehotuotannosta löytyy läheltä, parhaat ehkä Tanskasta. Vähän sivuseikka tuokin, mutta dokkarissa tulee aika hyvin se, että saastuneen linkin päästessä massiiviseen tuotantoketjuun voivat seuraukset olla aika karmeat. http://www.youtube.com/watch?v=5eKYyD14d_0 Edited September 11, 2013 by Jenny-Maria Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 11, 2013 · Report post Hyvä kun tuli tuo aiheeksi, pitää ottaa päivämäärä ja aika ylös niin muistaa katsoa Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 22, 2013 · Report post Päivähoitoa vaikea saada ruotsiksi tai saameksi Sunnuntai 22.9.2013 klo 03.11 Saameksi ja ruotsiksi on vaikea saada päivähoitoa suomenkielisessä Suomessa. Lain mukaan kuntien tulee tarjota päivähoitoa lapsen äidinkielellä suomen-, ruotsin- ja saamenkielisille. STT:n tekemä soittokierros suurimpiin kaupunkeihin paljastaa, että kaikissa kaupungeissa velvollisuudesta ei edes tiedetty. Kaikilla kolmella kielellä päivähoitoa järjestävät ainoastaan Helsingin ja Oulun kaupungit. Saamen- ja ruotsinkieliset lapset ovat muissa kunnissa suomenkielisissä päivähoitoryhmissä. Saamelaiskäräjien mukaan saamelaisalueen ulkopuolella asuu yli 1 200 saamenkielistä alle 10-vuotiasta lasta, mutta kaikkiaan päivähoitoa on siellä tarjolla vain kolmessa kunnassa. Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Päivi Keskitalo kuvaa saamenkielisen päivähoidon tilaa huolestuttavaksi. - Monet vanhemmat käyttäisivät mahdollisuutta laittaa lapsi saamenkieliseen päivähoitoon. Vastassa voivat olla kunnan byrokratia ja selitykset siitä, kuinka mahdotonta päivähoito olisi järjestää. Muilla kielillä päivähoitoa ei ole velvoitetta järjestää. Esimerkiksi viittomakieliset lapset ovat usein suomenkielisissä ryhmissä. STT http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013092217517442_uu.shtml Tavallaan ymmärrän kuntien tietämättömyyden asian suhteen ja toisaalta sen, kuinka vaikeaa asia olisi järjestää. Joka kunnasta taitaa löytyä joku "kiintiöruotsinkielinen", tässä lähistölläkin asuu yksi, mutta heillä on kotikielenä suomi eli lapset eivät puhu ruotsia isänsä kanssa. Mutta, esim. saamen kohdalla homma taitaakin mennä jo vähän haastavammaksi, mistä löytyy saamea osaavaa henkilökuntaa? Kiinnostaisi tosin myös se, miten tuo viittomakielisten lasten päivähoito onnistuu käytännössä. Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 23, 2013 · Report post ^ Todella meilenkiintoinen tuo, ettei viittomakielistä päivähoitoa ole pakko tarjota. Ilmeisesti heillä on tulkki mukana "normaaliryhmässä"? Ei taida kuulua opintoihin viittomakieli kuitenkaan henkilökunnalla? Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 23, 2013 · Report post Muistelen, että tästä oli joskus aikanaan jotain televisiossa, ts. viittomakieltä ei katsottu äidinkieleksi, vaan virallinen äidinkieli on se kieli, mitä kieltä viittoo? Muistikuvia... Share this post Link to post Share on other sites
