Chikara

"Pienet" odottajat

74 posts in this topic

Minä olen 152 cm ja n 60 kg edelleenkin, rv 16+ menossa. Vaikka ensimmäistä odottelen, niin maha alkaa vähän jo näkyä, tosin kohtukin on eteenpäin kallistunut, millä lienee tässä vaiheessa enemmän merkitystä. Vähän se loppuraskaus mietityttää lähinnä sen hengittämisen ja syömisen suhteen, että mahtuuko tänne kroppaan sit enää mitään muuta kuin vauvaa? :D

 

Lantio on varmaan ihan normaali (ainakin ulkomitat on ihan riittävät), mutta kun on tuo RaDi todettuna, niin isohkon vauvan riski on keskimääräistä suurempi. Itse ja mies ollaan molemmat oltu n 3,5kg.

Edited by RouvaH

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ei se vauva kasva tavallista isommaksi radista huolimatta, jos sulla vaan pysyy verensokerit kunnossa. :) Eli turha pelätä etukäteen jättivauvaa. Mullakin on kaikissa raskauksissa ollut diabetes eikä ole mitään jättivauvoja tullut. Eikä se mahakaan välttämättä niin isoksi kasva, etteikö syöminen ja hengittäminen onnistuisi. Mulla tosin kaikki raskaudet on loppuneet ennen rv 37 täyttymistä, mutta maha on ollut niin alhaalla, että ihan hyvin on voinut hengittää ja syödä. Ei ollut yhtään sellainen olo, että maha olisi jotenkin liian iso omaan kroppaan. :)

 

En muista, onko tässä ketjussa jo puhuttu siitä, mutta mulle lääkäri sanoi ekassa raskaudessa asiasta kysyessäni, kun pelkäsin isoa vauvaa oman kokoni sekä miehen koon (mies on tosi kookas) vuoksi, että vauva kasvaa äidin kropan mukaisesti ja sopeutuu siihen, joten harvoin kukaan joutuu omaan kroppaansa nähden jättivauvoja synnyttämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla ihan hyvä kokemus raskaudesta "pienenä ihmisenä" ja ison vatsan kanssa. Paino oli ennen raskautta 44kg ja pituus 154cm. Synnytys käynnistyi itekseen viikolla 38 ja vauva painoi 3kg ja 51cm.

 

Raskausarpia ei tullut ollenkaan ja saikulle jäin kaksi viikkoa ennen äippäloman alkua, kun seisomatyötä teen. Alkoi pistämään kylkeen, ihan kuin olisi lenkillä ja siinä alkaa joskus ns."pistämään". Itse ajattelin, että keuhkot on jotenkin kasassa mulla, mutta saattoi olla vaan niin raskasta olikeasti seisoa koko päivä.

 

SF-mitta oli mullakin yläkäyrällä koko ajan ja painoa tuli n.14kg itselle mikä lähti kyllä parissa kuukaudessa pois. Näin äkkiä ajateltuna olen kyllä lähipiirissäni ainut joka oli noin pitkään töissä(ilman saikkua) ja painoakin mulle taisi tulla vähiten. Että taitaa olla niin monesta muusta asiasta kiinni miten raskaus ja synnytys menee eikä siitä omasta koosta kannata olla huolissaan :) (vaikka itsellä kyllä myös alussa pelotti, mutta sitten huomasin, että kyllä sen mahan kanssa jaksaa pienenpikin lyllertää) :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vähän sama meininki täällä. Pituutta 155 cm ja lyhyt selkä. Ennen raskautta mietin, miten ihmeessä mahdutaan vauvan kanssa samaan kehoon sitten loppumetreillä, mutta hyvin tämä on mennyt eikä minulla ole mikään kiire mahastani eroon. Nyt rv 38+3. Aika kompakti paketti tuo on varsinkin aamuisin, eikä vauva potki kipeästi mihinkään. Pönkii jaloillaan istukkaa vasten, joka on takaseinässä.

 

Vatsan alkaessa kunnolla kasvaa oli lyhyen aikaa selkävaivaa jkv, mutta masutuubilla pärjäsin ja nyt loppuraskaudessa en ole sitä edes tarvinnut. Liitoskivutkin ovat olleet hyvin satunnaisia. Kipeitä supistuksia ei ole ollut tähän mennessä, kivuttomia kyllä sen verran että rv 32 alkaen kävelylenkit ovat olleet aika hitakaisia eikä niin miellyttäviä, pissahätä tulee helposti. Pyöräily alkoi rv 30 jälkeen painaa palleaa, jolloin ostin kickbiken joka on kyllä ollut jokaisen euron väärti.

 

Eli lyhyestä varresta huolimatta paketti on kulkenut kevyesti mukana. Ei se pituus näköjään välttämättä vaikuta siihen, miten raskaana raskauden kokee. Olo on ollut hämmästyttävän normaali ja hankala olo lähinnä satunnaista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen 157 cm ja lähtöpaino oli 52 kg. Itse pelkäsin myös aluksi pienikokoisuuteni vaikuttavan negatiivisesti raskausaikaan (mahasta tulee jättisuuri, selkä ei kestä ollenkaan, vauva on valtava omaan kokooni nähden jne.), mutta tähän mennessä (rv 37+3 tänään) ei pienikokoisuus ole ollut ongelma.

 

Mahaani on itseasiassa useaan otteeseen sanottu hämmästyttävän pieneksi ja siroksi ja ihmetelty mihin vauva tässä varressa oikein mahtuu. Selkä on toki ollut TO-DEL-LA kipeä, mutta siitäkin syytän ennemmin notkoselkää ja liian vähälle treenille jääneitä selkälihaksia, kuin lyhyyttäni. Viime viikolla ultrassa sen hetkiseksi painoarvioksi annettiin 3,5 kg, mikä meinasi hieman nostattaa hiuksia, mutta kuulemma lantiossani on tilaa syntyä.

 

Toki nyt tässä vaiheessa alkaa jo jos jonkunmoista kremppaa olemaan ja etenkin selkä ja nilkat aiheuttavat harmia (nilkoissa mulla on synnynnäinen vika, nivelsiteet löysät -> jalat kasvaneet vinoon, joten kipeytyvät muutenkin herkemmin kuin muilla ja painonnousu ei tosiaankaan tee näille jaloille hyvää), mutta jos nyt pelkästään pienikokoisuutta ajatellaan, niin eipä se siihen vaikuttanut. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täöällä pienehkö odottaja. Pituutta 158cm ja painoa 49kg. Mulla on kapea lantio, eikä se ole häirinnyt aikaisemmissa synnytyksissä. Ponnistusvaiheet ovat olleet 10 ja 5 min. Isompi muksuista painoi vähän yli 3600g. Mies on pitkä, mutta noin 3400g ollut syntyessään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onpa mieltä helpottavaa lukea muiden "pienten" odottajien positiivisista raskaus- ja synnytyskokemuksista! ^_^ Itse olen 151 cm ja painoa ennen raskautta n. 44-45 kiloa. Ennakkoluuloni oli, että maha alkaisi näkyä melko aikaisin, juuri pienen kokoni takia. No, nyt ollaan viikoilla 14+5, eikä masu näy vaatteiden läpi juuri lainkaan. :D Itse kyllä huomaan, että vatsan seutu on muuttunut. Saa nähdä miten se siitä sitten kasvaa. Voisin kuvitella, että mahasta tulee aika suuri, silä vauvalla ei ole tilaa kasvaa pituussuunnassa minun lyhyyteni takia, vaan sitä tilaa pitää sitten ottaa leveyssuunnassa. :rolleyes: Mutta kun tämä alkuraskauden mahakin on ollut niin pieni, niin voihan se olla, että suunta pysyy samana.

 

Myös synnytys jännittää jo hieman. Toisaalta eihän minun pituuteni kerro mitään lantiostani, tai sen sisäisten paikkojen koosta. Aion kuitenkin vaatia synnytystapa-arvion erittäin huolella tehdyksi, sillä kyllä minua kieltämättä vähän ahdistaa, että mahtuuko se vauva sitten oikeasti tulemaan tuolta alakautta... :ph34r:

 

Lisättäköön vielä se, että mies on 190 cm, ja on syntyessäänkin ollut aika pitkä ja yli nelikiloinen. Sekin siis hieman mietityttää, että miten tuo vaikuttaa meidän vauvamme kokoon. Itse olin syntyessäni aika pieni pirpana, sen kokoisen voisin itsekin kokeilla synnyttää... :rolleyes:

Edited by nipa-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen 158cm ja ennen raskautta painoin 52,5kg, lantion ympärys oli muistaakseni 91cm. Itse huomasin mahan jo hyvissä ajoin, mutta mies sanoi siinä rv15-16 että siinä vaiheesa maha yht´äkkiä kasvoi. Työkaveri joka ei tiennyt raskaudestani huomasi mahan vasta rv19 tai 20 ja oli eka joka sen töissä huomasi. Toki käytin sellaisia vaatteita että hiukan pysyikin piilossa. Omasta mielestäni maha oli valtava lopussa mutta moni taas sanoi sitä siroksi ja kompaktiksi. Maha kasvoi eteenpäin eikä sivuille ja sf-mitta pysyi koko ajan keskikäyrällä. Synnytystapa-arvio tehtiin mulle pelkopolin toimesta ja todettiin paikat sopiviksi synnytykseen, neuvolalääkäri ei sitä mulle "suostunut" tekemään eikä laittamaan lähetettä siihen kun siitä kysyin. En tiedä miksi, mutta kysymystäni seurasi luento "alatiesynnytys parempi kuin sektio" (vaikka tuo arvio mielestäni palvelisikin sitä tarkoitusta että uskaltaa lähteä alatiesynnytykseen).

Poika syntyi 40+2 3585g ja 51cm, mahtui hyvin. Isä on ollut syntyessään samanpituinen mutta kevyempi ja mä taas samanpainoinen mutta lyhyempi. Isä on yli 180cm.

Kiloja kertyi 13 raskauden aikana. Lisäys: Mun mielestä lyhenin raskauden aikana, sikäli se vaan on mahdollista, mutta nyt 7vk synnytyksen jälkeen mitattuani pituuteni on 3-4cm vähemmän kuin ennen raskautta.

 

Edited by Sama vieras

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on pituutta 151cm ja oon normaalipainonen. En mikään erityisen siro oo, mutta lyhyeen varteen passeli. Esikoiselta mun maha oli todella iso (neuvolan terkka povas isoa mahaa jo ennen ku se alkoi näkymään) ja alkoi heti tissien alta (siis joskus keski/loppuraskaudessa), mikä oli aika epäkäytännöllistä. Kohtu painoi palleaa niin hengästyin heti kun kumarruin (esim. laitoin sukkia jalkaan), lauloin tai liikuin rivakammin. Kiloja kertyi raskausaikana 19, mikä oli paljon tämän pituselle ihmiselle! Kilot kyllä lähti ihan imettämällä, enkä mää niistä stressannu, mutta kyllähän ne ennen synnytystä tuntui. Synnytys oli pitkä ja aika rankka, mutta sillä ei käsittääkseni ollu mitään tekemistä mun koon kanssa. Lantiossa oli tilaa riittävästi. Esikoisen mitat oli 3485g/48cm, mun mitat on ollu 3200g/50cm ja mun 184cm pitusen miehen mitat syntyessä 48cm ja jotain reilu kolme kiloa muistaakseni (se tosin syntyi kolme viikkoa ennen laskettua aikaa).

 

Nyt on kakkosen odotus just alkanu. Synnytystä en ressaa, tai mun/vauvan kokoon liittyen ainakaan. Mutta saa nähä miten sen mahan kanssa selviän. Ihana se oli, mutta epäkäytännöllinen. Nyt on tuo esikoinen (ikäeroa tulee vajaa 3,5v) ja työt lasten parissa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä mitat 157cm/57kg ennen ekaa raskautta, eli lyhyehkö mutta normaalipainoinen olen. Mun rakenne ei ole mitenkään erityisen siro, mutta lantio oli kapea ennen raskautta ja synnytystä - vauva mahtui kuitenkin tulemaan hyvin alakautta (perus 3.5-kiloinen oli), ja lantio jäi pysyvästi leveämmäksi luustoltaan.

Sellaisia vaikutuksia kuitenkin pituudella oli raskauteen, että vaikka maha ei ollut valtava niin sf-mitta kasvoi koko ajan yläkäyrillä ja sen takia jouduin loppuvaiheessa ultrattavaksi vauvan kokoarviota varten. Vauva oli kuitenkin normaalin kokoinen. Lisäksi loppuraskaudessa kärsin istuessa pistävästä tunteesta toisessa kyljessä kylkiluiden alla kun maha oli niin ylhäällä.

Lisäksi keräsin raskausaikana yli 20 kiloa painoa ja se kyllä näkyi - ja tuntui - tässä lyhyessä varressa muuallakin kuin mahassa  :blush:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä kokoluokkaa teillä pienillä odottajilla ovat vauvat rakenneultrassa olleet, erityisesti ne jotka syntyessäänkin olivat pieniä? Minä siis 160/50 ennen raskautta ja ultrassa vauva oli koossa viikkojaan jäljessä. Rv 21+0 painoarvio oli 360gr ja mitat vastasi keskimäärin viikkoa pienempää, joku mitta oli vain 19+3 vastaavakin. Kokoseurantaan en kuitenkaan päätynyt, kätilö meinasi, että johtuu mun omasta koostani, että on pieni vauva tulossa. No itse olen ollut kyllä syntyessäni 4200 gr, jos sen nyt johonkin piti vaikuttaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen uusi tällä palstalla ja kiva huomata, että muutkin pohtii ihan samoja asioita kuin minä <3 Omat mitat ennen raskautta suunnilleen 160/50 ja pelkäsin hirveästi tuon vauvan koon puolesta, kun vauvan isä on ollut syntyessään ihan suunnaton jätti :D Neuvolassa nolotti jotenkin kysellä tuosta... Rauhoittaa kuitenkin kun tietää, että itse olen ollut vain 3-kiloinen kun synnyin. Myös oman äidin synnytykset on ollut helppoja ja vauvat pieniä, vaikka melko pienikokoinen hänkin on ollut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kopsaan tuolta muualta kirjoittamani. Nt-ultrassa vastasi 6päivää isompaa ja la siirrettiin aikaisemmaksi. Rakenneultrassa rv20 sanottiin että kasvaaa alakäyrällä, vastasi muutamaa päivää pienempää, siitä asti ultrien mukaan kasvoi alakäyrällä.

Tämän jälkeen muusta syystä seurattiin raskautta.

Neljä ultraa ja kolme eri ultraajaa sanoi että nipin napin kolmekiloinen LA:na. Viimeinen ultra rv39+2 jossa kooksi saatiin 3,1kg. Vauva syntyi 40+2 painaen 3585g. Kokoarviot heitti mun mielestä aika paljon.

 

Tähän pitää vielä lisätä että neuvolaterkan sijainen arvioi rv 37+jotain tunnustelemalla mahan päältä lasketunajan painoksi 3,6-3,9kg mikä osui parhaiten oikeaan.

Vauvan paino vastasi omaa syntymäpainoani kun vauvan isä taas on ollut syntyessä kevyempi.

Edited by Sama vieras

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä myös yksi pikkuinen odottaja. Mittoja ennen raskautta 155/52. Melkeimpä heti plussauksen jälkeen tuntui että maha alkoi näkymään. Viikolla 7 aloin pitämään äitiysfarkkuja kun muut housut oli niin tukalia  :grin:  Nyt viikkoja on kasassa 14 ja maha kasvaa hurjaa vauhtia! Saas nähä minkälainen rantapallo on keväällä..

 

Nyt on alkanut alaselkä vihoittelemaan. Ennenkin selkäongelmia on ollut notkoselän+kireiden lonkankoukistajien+yliliikkuvuuden takia. Etenkin levossa kun makaa selällään häntälun kohdalla tuntuu ikävä paine ja sitä jomottaa ihan kunnolla. Myös istuminen on joskus hankalaa. Ennemmin olen käynyt omt-fysioterapeutilla hoidattamassa selkääni ja siitä on ollut iso apu, tietääkö joku että saako raskaana ollessa käydä tuollaisessa nikamakäsittelyssä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Helpotus kyllä lukea, että on muutkin pienemmät naiset (itse 160/49) selvinneet synnytyksestä kunnialla vaikka olisi ollut isompikin vauva. Mies oli syntyessään ~5kg ja olen jo ehtinyt hysteerisenä naureskelemaan, kun se on kuitenkin 10% omasta painosta eli aika hurjan kuulosta. Pitää muistaa anopilta udella miten hällä raskaus ja synnytys menivät kunhan raskaudesta kerrotaan, koska on kuitenkin minua lyhyempi.

 

Selkää on alkanut jo nyt särkeä, vaikka viikkoja kasassa vasta 6, jalat myös takaa reisistä pohkeisiin aivan totaalisen jumissa. En tiedä johtuuko nuo ongelmat siitä, etten ole saanut nukuttua kunnolla vaan pyörin sängyssä (tänä yönä kyllästyin siihenkin ja pomppasin ylös heti neljän jälkeen.. <_< ) vai johtuuko unettomuus tuosta särystä kun ei tunnu löytyvän hyvää asentoa millään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meikäläinen oli ennen esikoisen odotusta 161/53 ja minkäänlaisia ongelmia ei ollut raskausaikana vaikka maha olikin aika iso (jos ei rasituksesta johtuvia supistuksia lasketa mukaan). Pelkäsin ihan kauheasti selkäkipuja, mut niitä ei onneks tullut. Poika oli syntyessään 3560g/51cm, tosin syntyi hätäsektiolla. En siis päässyt puskemaan ulos :D

 

Nyt toista odottaessa maha on kyllä pullahtanut esiin aikaisemmin. Nt-ultrassa oli 4 päivää pienempi kuin omien laskujen mukaan olisi pitänyt olla. Jännä nähdä onko rakenneultrassa (2.12.) edelleen pienempi vai onko kirinyt kiinni. Hätäsektion takia pääsen onneks loppuraskaudessa synnytystapa-arvioon. Kai siellä tutkitaan kunnolla mahtuuko tuolta alakautta tulemaan. Tosin elättelen vähän toiveita sektiosta synnytyspelon takia..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pelkäsin itse esikoista odottaessa isoa vauvaa, kun mies on ollut syntyessään 4,6kg (itse jotain vajaa 3,5kg muistaakseni). Ei meidän vauvat ole pikkuruisia olleetkaan jos nyt ei jättejäkään (3,7kg, 4,1kg ja 3,9kg) ja hyvin on mennyt raskaudet ja synnytykset, ponnistanut olen ekaa 20min ja toisia noin 5min. Omat mitat ennen raskauksia on olleet 163cm ja 54-55kg eli en nyt aivan mini ole itsekään toki.

Edited by Lilly

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen 158 cm ja normaalipainoinen. Esikoinen painoi syntyessään 3,3 kg, mutta pää oli aika iso. Ponnistusvaihe oli aika hankala, koska vauvalla oli pää vinossa. Kesti yli tunnin ja piti tehdä episiotomia, mutta sain vauvan kuitenkin punnerrettua omin voimin ulos. Tilaa lantiossa oli kuitenkin ilmeisesti aika hyvin, koska vauva huusi heti kun pää oli ulkona ja vartalo liukui ulos ponnistamatta. Lantion sisämitta, joka on kuitenkin se oleellisin mitta synnytyksen kannalta, ei taida juurikaan riippua ihmisen koosta muuten, mikä on ihan hyvä asia meidän pienten ihmisten kannalta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä odottelee 154cm normaalipainoinen. Kaksi aiempaa raskausmasua ovat kasvaneet aika hurjiksi, vaikkei kumpikaan lapsista painanut syntyessään kolmea ja puolta kiloa enempää. Synnytykset kun sujuivat alateitse ongelmitta. Nyt kuitenkin odotan tuplia, joten kauhulla odotan mihin mittoihin maha luulee venyvänsä. Täytyy toivoa, että venyy entistäkin suuremmaksi, jottei oma olo muuttuisi kovin tukalaksi. Nyt viikkoja vasta 11+5...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitat ennen raskautta 151 cm ja 45 kg. Vatsa oli yllättävän pieni ja kompakti pakkaus, selkä ei vaivannut ja pystyin käymään jopa agilityssä vielä päivä ennen synnytystä. Synnytys sujui hyvin ja 3455 g muksu tuli alateitse hienosti ihan omin voimin, vaikka tulikin hieman pää vinossa. Jostain syystä luulin vielä alkuraskaudesta, että mulle tulee kuitenkin valtava maha, ja että saan pahat selkäsäryt yms., mutta näköjään sitä voi näinkin pieni selvitä raskaudesta ja synnytyksestä helpolla. Ei se oma pituus siis taida olla se, joka ratkaisee miten sujuu, kyllä se on ihan yksilöllistä muista syistä... :rolleyes:

Edited by nipa-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mitat ennen raskautta 162/45, kapealanteinen. Kokoarvioksi olen saanut 3-3.5 kiloinen, mutta terkan mielestä on lähempänä 3 kg. Itse olin hyvin pieni, alle 3 kg syntyessäni. Moni ihmettelee "pientä" vatsaani kuullessaan raskausviikkoni ja terkankin mielestä vauvalla on vielä hyvin tilaa liikkua (rv 38). SF-mitta kasvanut normi-alakäyrän välissä. Ruokaa uppoaa ihan hirveästi, joten en tiedä, mihin mun sisuskaluni ovat menneet. Mun pikkuisella kropallani on jossain tyhjiä varastotiloja, joita se nyt täyttää :) Nyt vasta ovat selkäkivut tulleet kuvioihin, vaikka epäilin jo puolessa välissä olevani kyvytön toimimaan normaalisti selän takia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täöällä pienehkö odottaja. Pituutta 158cm ja painoa 49kg. Mulla on kapea lantio, eikä se ole häirinnyt aikaisemmissa synnytyksissä. Ponnistusvaiheet ovat olleet 10 ja 5 min. Isompi muksuista painoi vähän yli 3600g. Mies on pitkä, mutta noin 3400g ollut syntyessään.

Tuorein vauva painoi 3125g. Painoarviot laahasivat vauvasta alakäyrän tuntumassa ja synnytystä edeltävänä päivänä vauvan painoarvio oli 2600-2700g.

Ponnistusvaihe kesti 17min tällä kertaa.

Repeämiä mulle ei ole koskaan tullut, mutta ekassa synnytyksessä tehtiin eppari. Raskausarpia on tullut muutama hyvin haalea, jotka ovat jälkeenpäin vaalenneet lähes huomaamattomiksi.

En usko että odottajan pieni koko aiheuttaisi välttämättä sen kummempia ongelmia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä kokoluokkaa teillä pienillä odottajilla ovat vauvat rakenneultrassa olleet, erityisesti ne jotka syntyessäänkin olivat pieniä? Minä siis 160/50 ennen raskautta ja ultrassa vauva oli koossa viikkojaan jäljessä. Rv 21+0 painoarvio oli 360gr ja mitat vastasi keskimäärin viikkoa pienempää, joku mitta oli vain 19+3 vastaavakin. Kokoseurantaan en kuitenkaan päätynyt, kätilö meinasi, että johtuu mun omasta koostani, että on pieni vauva tulossa. No itse olen ollut kyllä syntyessäni 4200 gr, jos sen nyt johonkin piti vaikuttaa.

 

Tuun nyt pikaisesti raportoimaan, että tänne syntyi siis 48 cm ja 2965 g kokoinen vauva. Taisi ultran pienet mitat sitten tosiaan viitata pienikokoiseen vauvaan. Imukuppia tarvittiin ja episiotomia tehtiin pitkittyneen ponnistusvaiheen vuoksi. Mahtumisen kanssa ei sinänsä kai ollut ongelmaa, ei vaan jostain syystä laskeutunut viimeistä paria senttiä synnytyskanavassa, joten piti auttaa imukupilla. Raskausarpia ei tullut yhtään eikä selkäkään vaivannut. Että eiköhän tuo ihan tehtävissä ole kuitenkin pienemmilläkin äideillä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli esikoinen rakenneultrassa 335g 20+5 ja syntyessään 39+5 2670g ja 48cm. Syntyi kiireellisellä sektiolla synnytyksen pysähtymisen vuoksi.

Tämä toinen painoi rakenneultrassa 340g 20+4 ja viikolla 29 ultrassa paino oli vajaa 1400g. Mä oon 160cm ja painoin ennen raskautta 58kg. Esikoisesta maha oli ISO mutta vauva oli silti tosi pieni. Tästä tokasta maha on VALTAVA (sf viikolla 33 35cm) mutta majailee sitkeästi perätilassa ja johtunee mahdollisesti siitä. Viikon päästä ultrataan ja sovitaan leikkauspäivä eli silloin saadaan varmaan osviittaa vauvan syntymäpainosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now