Kuunlilja

Ensimmäinen vauva toiveissa, toimitus vaan tuntuu kestävän liian kauan

270 posts in this topic

Elena, mäkin yritän ajatella juuri noin, että kaikella on tarkoituksensa - sanon siksi "yritän" ajatella, koska välillä se on vaikeaa kun ei ymmärrä mikä tarkoitus tässä odotuksen odotuksessa voi olla... kaikessa täytyy vaan uskoa ja luottaa tulevaan, tässä tapauksessa siihen, että 10 vuoden päästä ON niitä lapsia, koska siinä taas ei ole mitään järkeä, että etukäteen masentuu sellaisesta, minkä todennäköisyyttäkään edes ei voi tietää.

 

Meillä on ollut reilun puolitoista vuotta yritystä / tjottailua. Eli meillä käytännössä meni niin et jätettiin ehkäisy pois, ja aloin aika lailla heti tikuttamaan. Ongelma tulikin heti siinä, että mun kierrot oli päälle 40 päivää, enkä oikein koskaan saanut sitä ovista "kiinni", joten aika umpimähkään piti räiskiä... :huh: Sen vuoksi aktiivisesta yrityksestä tuskin voi puhua, koska seksiä tuli harrastettua silloin kun teki mieli eikä sillä periaatteella, et "nyt on ovis". (Ja niinkuin Tepa totesi, pitkissä kierroissa sitä ovista ei välttämättä edes ole, joten saattoi olla, että niin kävi meillekin.) Ajateltiin, että meidän pitää olla vaan kärsivällisiä ton kierron normalisoitumisen kanssa, ja onhan se pikkuhiljaa lyhentynytkin. Keskimäärin 15-20 päivän kohdalla tikuttelin aina n. viitenä-seitsemänä päivänä, ja yleensä ovista ei osunut kohdalle. Jonkun kerran en esim. kyläilyreissusta johtuen päässyt tikuttamaan ja jälkeenpäin mietin, mahtoiko se olla juuri se päivä, kun se ovis olisi ollut... tai sitten ei päästy pupuilemaan. Mun olisi varmaan pitänyt tikuttaa puolet kierrosta ollakseni ihan varma, että onko sitä ovista ollut, joten tein sellaisen periaatepäätöksen, että jos ei ovista löydy, niin sitten siirryn odottelemaan menkkoja ja uutta kiertoa. Tähän aikaväliin mahtuu ehkä pari kolme kiertoa, joita en tikuttanut. Nyt vihdoin kierrot on lyhentyneet ensin n. 39 päivään, siitä 35:een ja viimeksi oli 29 jolloin ihana siunattu oviskin osui tikkuun. :girl_smile: Toivotaan ja jännätään, että pian tärppäisi...

 

Mutta kyllä mä lasken, että meidän yritys on alkanut tuolloin 2/09, vaikka sen sisältö onkin vähän vaihdellut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä ilmoittautuisi yksi uusi lapseton. Meillä yritys alkoi toissa talvena, eli maaliskuussa 2009. Siinä vaiheessa mulla ei ollut tullut menkkoja yli kolmeen kuukauteen joten alkutöikseni kävi gynellä. Hän määräsi mulle Terolutit aloittamaan kuukautiset. No, tulihan siitä säännölliset kierrot mutta eipä siitä muuta iloa ollut. Syksyllä sain Clomit 1tbl kierron päivät 3-7 ja kun siitäkään ei ollut mitään iloa niin annos vielä tuplattiin. Tässä vaiheessa alettiin miehen kanssa harkita lapsettomuushoitoihin siirtymistä koska missään vaiheessa ei oltu miestä tutkittu ja esim. clomien tehoa ei seurattu ultralla. Lopetimme omalla päätöksellä Clomit.

Tämän vuoden huhtikuussa saatiin sitten omalääkäriltä lähete TAYS:iin hormoni- ja lapsettomuuspolille, aika tuli syyskuun loppupuolelle. Samalla omalääkäri-käynnillä mulle aloitettiin kilpirauhaslääkitys koska arvoni olivat juuri ja juuri raja-arvoissa. Lääkitys on siinä määrin auttanut, että mulla on nyt likimain säännöllinen kierto! Se on oikeasti hieno juttu, koska tähän asti mun kierrot on ollu mitä sattuu, välillä on ollut jopa puolen vuoden taukoja menkoissa jne.

Viime kuussa mä sain luultavasti keskenmenon. En saanut missään vaiheessa raskaustestiin plussaa mutta kaikki oireet viittasivat km:oon ja terveyspalveluiden neuvonnassakin oltiin samaa mieltä kun soitin sinne. Emme kuitenkaan masentuneet asiasta vaan otimme sen positiivisena asiana, voinhan siis luultavasti raskautua.

Mä olen perusluonteeltani optimistinen ja ollaan mieheni kanssa kumpikin melko rauhallisia ja pystymme puhumaan asiasta kuin asiasta. Tämä lapsettomuusasia ei ole vielä stressannut meitä hirveästi, mutta tietenkin se toisinaan painaa mieltä enemmän. Nyt odotamme innolla tays:iin menoa ja, että mitä siellä sanotaan. Mies kävi jo ennakolta sperma-analyysissa ja se oli ok. Odotamme siis toiveikkaina mitä tulevaisuus tuo tullessaan, toivon mukaan oman pienokaisen :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ota nyt kantaa muuhun kuin tuohon AY ja TJOT -jaotteluun. Lapsettomuuslääkärini mielestä lapsettomuuden määrittämisessä ei ole merkitystä sillä, kuinka aktiivisesti ollaan yritetty, onko käytetty ovistikkuja tai laskettu lämpöjä. Riittää, että ehkäisyä ei olla käytetty, jos seksielämä on ollut keskiaktiivista, n.1-2 krt viikossa. Ei meidän papereissa ole ainakaan eroteltu TJOT ja AY -jaksoja vaan ainoastaan se aika, kuinka kauan olemme olleet kokonaan ilman ehkäisyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen olisi meilläkin toiveissa, ollut toiveissa jo yli neljä vuotta. Takana yksi keskenmenoon päättynyt raskaus viime keväältä.

Edited by mianro

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauvaa toivottu alkuvuodesta 09 lähtien, tuloksetta. Tosin aktiivista yritystä ollut enemmän vasta tämän vuoden puolella. Viime pe kävin ultrassa gynellä, jossa kaikki näytti olevan hyvin ja kunnossa, gyne kehotti testailee ovista, että tapahtuuko sitä ylipäänsä. Tänä aamuna bongasin melkolailla samanvahvuisen viivan kuin kontrolliviiva. Jos ei tästä kierrosta nyt vielä tärppää, kokeillaan näin ainakin vuoden loppuun ja mikäli mun ovis tosiaan tapahtuu, enkä raskaudu, on miehen vuoro mennä simppatutkimuksiin ensi vuoden puolella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauvaa on toivottu myös alkuvuodesta 09... Meillä on molemmat jo tutkitut. Ainoastaan toinen munajohdin tukossa, mutta seuranta ultrissa folliikkelit ollut molemmin puolin eli tuon tukoksen ei pitäisi olla esteenä. Ei vaan tärppää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä yritystä vähän alle vuosi. Kävin itse niukkojen kuukautisten vuoksi gynellä "tarkastuttamassa", että kaikki ok. Sain myös lähetteen sperma-analyysiin miehelle. Parin kuukauden päästä mies kävikin ja siellä vähäinen siittiöiden määrä ja huono liikkuvuus. Ensi viikolla ollaan menossa Väestöliittoon keskustelemaan jatkoista.

Edited by Caddycat

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yritystä takana 10kk, mulla on nuorempana todettu täydellisesti kaksiosainen kohtu..sen "ei välttämättä" pitäis vaikuttaa raskautumiseen, mutta tiedä häntä. Mulla on myös epäsäännölliset pidemmän puoleiset kierrot. Vuoden vaihteen jälkeen mulle tehdään ovis-testi ja miehelle sperma-analyysit ja sit katotaan miten jatketaan eteenpäin. Kp1 pärähti taas käyntiin, mikä ei enää edes yllättäny ja muutenki aika tunteeton olo. Tiedän että alle vuosi on vielä "lyhyt aika" mutta kyllähän tää pikkuhiljaa alkaa ottaa päähän aika rankasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä ollaan. Ehkäisy jätetty pois 8/10.Miehellä todettu vikaa simpoissa,itsellä todella ohut limakalvo ja kunnon kuukautisia ei ole näkynyt yli puoleen vuoteen,teroista ei ollut mitään apua.Ensi viikolla eka inseminaatio + luget.Aika vuoristorataa menty,nyt toivo ehkä vähän kasvanut kun hoitoihin mentiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ehkäisy jätettiin kesällä 09 ja vuosi sitten koin varhaisen keskenmenon. Nyt odotamme lähetettä kunnalliselle lapsettomuuspolille, jos asiaan saataisiin vielä lisäselvyyttä. Yksityisellä asiat on jo vähän selvinneet ja lääkitys on jo käytössä. Sen toimivuutta en voi kehua. :girl_to_take_umbrage2:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ollaan oltu sekä ehkäisyllä että ilman, pari vuotta söin välissä pillereitä oman mukavuuden lisäämiseksi, mutta käytännössä vauva olisi voinut tulla missä tahansa kymmenvuotisen taipaleemme mutkassa. En ole koskaan tehnyt positiivista raskaustestiä, testejä yleensäkin vain kaksi. Nyt odotellaan hoitojen alkamista, tähän mennessä isoa pipiä ei ole löytynyt...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ihan ystävällisenä varoituksen sanana, että lapsettomuuspuolella ei ihan hirveästi kannata mainostaa "lapsettomuuttaan", jos heti ekasta yrityskierrosta ei natsannut. On eri asia olla heti alkutaipaleelta lapseton, jos on tiedossa selvä syy sille, miksei lasta luomusti saa.

 

Muille suosittelisin käytettäväksi ihan sitä virallista "lapsettomuusrajaa", joka on vuosi ilman ehkäisyä. Muuten tulee kyllä sarvia ja hampaita tällä osastolla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tosiaan, tuntuu kestävän liian kauan. Vaikka eihän tämä reilu vuos ole vielä niin kovin pitkä aika, mutta siltä se tuntuu. Marraskuussa ensikäynti polilla lapsettomuusasioissa. Sitä tässä molemmat ootellaan. Mitään uskoa luomuplussaan ei ole, ehkä tämä on enemmän sitä itsensä suojelua. Kun ei mitään odota, niin ei sitten petykkään niin pahasti (eipä vissiin). Hiljakseen olen alkanut näitä lapsettomuuspuolen juttuja lukea ihan ajatuksen kanssa jotta osaa vähän varautua siihen mitä saattaa olla luvassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tutunkuuloisia tarinoita täällä.

 

Meillä yritystä takana pian kaksi vuotta, viime keväänä hakeuduimme tutkimuksiin. Ensin tutkittiin minut, kaikki näytti lievää hormonihäikkää lukuun ottamatta ok:lta. Synkeämpi tulos tuli miehestä: siittiöitä on niin vähän ja niin heikosti liikkuvia, että ainoa hoitovaihtoehtomme on icsi.

 

Hoidot alkanevat joulun jälkeen, kun saamme loppuvuodesta pari muuta isoa asiaa ns. pois alta.

 

Ikää minulla on 32, miehellä 37. Toivo ja pessimismi tuntuvat vaihtelevan lähes päivittäin, samoin kärsivällisyys ja kärsimättömyys...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tosiaan, tuntuu kestävän liian kauan. Vaikka eihän tämä reilu vuos ole vielä niin kovin pitkä aika, mutta siltä se tuntuu. Marraskuussa ensikäynti polilla lapsettomuusasioissa. Sitä tässä molemmat ootellaan. Mitään uskoa luomuplussaan ei ole, ehkä tämä on enemmän sitä itsensä suojelua. Kun ei mitään odota, niin ei sitten petykkään niin pahasti (eipä vissiin). Hiljakseen olen alkanut näitä lapsettomuuspuolen juttuja lukea ihan ajatuksen kanssa jotta osaa vähän varautua siihen mitä saattaa olla luvassa.

 

Tämä voisi olla suoraan mun näppikseltä. Tosin mies on vienyt jo siemennestenäytteen tutkittavaksi ja marraskuun lopussa sitten mennään yhdessä käymään lapsettomuuspolilla kuulemassa tulokset ja keskustelemassa jatkosta. Mullakin toiveet luomuplussasta alkaa olla aika vähissä. Harmittaa myöntää itselleen, että ei tässä itse onnistuta. Vaikka kai minä tämän arvasin kun ei exänkään kanssa onnistuttu neljässä vuodessa. Huoh...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusi kirjoittelija foorumilla..

 

En ehkä sinänsä tähän topikkiin kuulu kun yritystä takana nyt 4kk, mutta kuten varmaan moni muukin niin toivehan oli että tärppäisi jo ekasta kierrosta! ;) Toistaiseksi ei masenna, etenkin kun vasta vauvakuumeilun alettua ja foorumeilla selailun aloitettua olen tajunnut kuinka monella oikeasti niitä ongelmia on. Sitä jostain syystä lapsellisesti kuvitteli että kaikilla "terveillä" tärppää parista kierrosta, yleensä ensimmäisestä! Etenkin kun näin nuorena vielä tuoreessa muistissa nuorille suunnatut seksivalistukset ja tarinat siitä kuinka yhen illan hoidon kanssa kumi petti ja heti raskaana.. Tyhmänä sitä kai ajatteli, että jos tuo on mahdollista (ja mukamas niin todennäköistä kuin on uhkailtu!) niin yrittämällä ei pitäisi olla kovin haastavaa.

 

No, vielä syvä toive, ettei niitä ongelmia juuri meillä olisi mutta se jää ajan kanssa nähtäväksi.. Isot tsempit kaikille yrittäjille, etenkin niille joilla vähän pidempään yrittämistä takana! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kans uutena kirjoittajana aktiivisempaa yrittämistä takana parisen vuotta, hedelmättömyyttä selvitetty lokakuun alusta lähtien. Viimeiset neljä kiertoa olen tikuttanut ovuulatioita ja kaksi kertaa olen saanut LH-piikin esiin. Mies on alusta asti ollut varma, että hänessä on jotain vikaa. Siemennestenäytteen tuloksen kuulemiseen aikaa tasan kolme viikkoa vielä (jotenkin häntä säästäkseni toivon vikaa olevan minussa).

 

Monenlaisia ajatuksia on ollut tässä matkan varrella. Ihan ensin heinäkuussa oli helpotus, kun päätettiin laittaa hedelmättömyyden tutkiminen alulle ja saatiin eka pkl-aika. Tuntui jotenkin, että "tästä se nyt lähtee". Nyt jotenkin masentaa ajatus, ettei lasta ilmeisestikään saada täysin luomuna (viiteen vuoteen ei olla ehkäisyä käytetty, että kyllä ne "vahingotkin" olisi jo osuneet kohdalle), vaan lapsen saaminen on jotenkin aikataulutettua, suorittamista ja pahimmassa tapauksessa hoitopöydällä tapahtuvaa ronkkimista. Omat seksihalut karisseet pikku hiljaa ja ihan liikaa miettii vaan lapsensaantinäkökulmasta asioita, vaikka pitäisi nimenomaan olla ajattelematta liikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä myös uusi kirjoittaja ilmoittautuu.

 

Yritystä takana aika tarkalleen kaksi vuotta. Tutkimuksissa käyty ja todettu selittämätön lapsettomuus. Clomifeniä olen syönyt, josta ei apua. Kierto on säännöllinen ja ovis näkyy tikuissa. Nyt pidetään pientä taukoa yrittämisessä, ihan sen takia, koska kauhea yrittäminen ei auta. Onhan asia mielessä koko ajan, mutta nyt emme yrittämällä yritä ja laske päiviä jne. Alkuvuodesta hakeudumme viimeistään julkiselle puolelle hoitoihin. Tähän asti olemme käyneet Väestöliitossa tutkimuksissa.

 

Tsemppiä kaikille! smile.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä yritystä takana kaksi vuotta, josta kaikki aika ei ole ollut kovin aktiivista, koska tänä aikana todettiin myös miehellä useita sairauksia ja hänet leikattiinkin välissä. Nyt kuitenkin elämä taas tasoittunut ja kun puoli vuotta tasaista elämää oli kulunut, kyllästyttiin varmaankin siihen kun päätettiin jaksaa jatkaa lapsettomuustutkimuksiin. Miehessä ei ilmeisesti ole vikaa, mulle lääkäri totesi heti, että munasarjat ovat liian aktiiviset. Nyt odottelen kuukautisia alkavaksi, että pääsen varaamaan aukiolotutkimuksiin aikaa. Huoh!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ollaan oltu enemmän ja vähemmän aktiivisia yrittäjiä varmaan 8 vuoden ajan. Ehkäisy siis jätetty pois tuolloin 8-9 vuotta sitten ja tähän ajanjaksoon on sisältynyt jos jonkinlaista jaksoa peittojen heiluttelun saralla. Tiistaina eka käynti lapsettomuuspolilla, katsotaan mitä tapahtuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pian on toivottu esikoista jo kolme vuotta... historia löytyykin allekirjoituksesta.. Toivoa ei saisi menettää, vaan mitä jos on jo niin lähellä toivottomuutta ettei jaksa toivoa?!?! Vaikka meillä vielä pitkä tie ja monta mahdollisuutta, alkaa kyllä toivon kanssa olla jo melko tiukilla.... Syli on niin tavattoman tyhjä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jep, mäkin taidan kuulua tänne! Lupa annettu jo yli vuosi sitten, vaan kovin hiljaista on.. Kiertokin heitellyt parin viimeisen vuoden aikana 28- yli 100 pv (lopetin e-pillerit). Nyt 3kk terokuuri takana ja eka luomu kierto meneillään, tätiä kovasti odotellaan tälle viikolla tai tietenkin mieluiten sitä plussaa testiin.. Tosin tuntuu että se nega siinä testissä taas lannistais tai jos tätiä ei taas kuulu eikä näy piiiitkiiin aikoihin, vois sanoa että laajemmat tutkimukset odottaa. Voimia kaikille lipsrsealed.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now