Ensimmäinen vauva toiveissa, toimitus vaan tuntuu kestävän liian kauan

[Sadettaja]

Meillä on yritystä muutama vuosi takana. Häritsevänä tekijänä ylipitkä kierrot ja ovulaatio-ongelmat.

[t_oukka]

Meillä pillerit jätetty pois kaksi vuotta sitten, sen jälkeen "ehkäisty" omin voimin jos muistettu, ajatuksena kuitenkin että vauva saa tulla jos on tullakseen. Eihän sitä kuulunut, eikä myöskään menkkoja, ja vuoden jälkeen gyne passitti tutkimuksiin yleiselle puolelle. Nyt siitä on n.vuosi, ja diagnoosina PCOS, miehessä ei vikaa. Clomeja, Teroluteja ja Metforminia syöty nyt vuoden alusta, kolmas kierto menossa (aloitettiin yhdellä Clomilla, kun ei vaikutusta niin tuplattiin). Nyt päätin että tästä kierrosta oviksen saan ja tärppää, eli pakkopullaseksiä tiedossa joka toinen päivä ... Mutta tällä hetkellä ihan sama, jos lopputulos on se mitä toivotaan!

[mint]

toisto

Edited February 25, 2010 by mint

[mint]

Meillä halusimme mennä tutkimuksiin, vaikka gyne kehotti vielä yrittämään ja sanoi et on ihan normaalia ettei pientä vielä kuulu. Tulos olikin, että luomuna onnistuminen melkein mahdotonta ja nyt odotellaan sit tietoja hoitomahdollisuuksista.

 

Jos vaan olis tämän tiennyt, niin oltaisiin tutkittu jo 3-5 vuotta sitten, kun ei vielä edes yritetty.

Tutkimus maksoi 50 euroa, eli vähän kuin nolla verrattuna tähän suruun. Turha ehkäisykin maksoi enemmän.

[Guest Vieras_t_oukka_*]

Sama meillä mint, jos olisimme tienneet, tutkimukset olisi aloitettu jo paljon paljon aikaisemmin...nyt kesti ensin puoli vuotta päästä ensimmäiselle lääkärikäynnille, siitä odotettiin 3kk että minulla alkaa menkat, siitä taas 3kk että alkavat uudelleen...ja muistaakseni siitä vielä pari kuukautta että saatiin lopulliset tutkimukset tehtyä, munanjohtimien aukiolotutkimus ja loput verikokeet. Lääkäri onneksi halusi tutkia kaikki ennenkuin tekee diagnoosin, siitä olen tyytyväinen. Monet kuulemma määräävät vain Clomeja asiaa tutkimatta, eivätkä ne välttämättä toimikaan. En kestäisi sitä epätietoisuutta, tässäkin on ihan tarpeeksi!

 

Huomenna olisi taas ultra, katsotaan onko siellä sitä follikkelia...v***taa ja pelottaa yhtä paljon, mutta menemättäkään ei voi jättää -pahinta on että joudun tulemaan takaisin töihin lääkärin jälkeen...saa nähdä miten se sitten menee.

[Guest -81]

heissuli.

Ensimmäistä lapsesta haaveleimme.

Ilman pillereitä jo 6.vuotta. Kolme-neljä vuotta totisempaa yritystä. Vuonna -07 kevät keskenmeno oisko ollu rv 9 siitä seuraava km -09 syksyllä rv 5. Pientä ihmettä odotetaan niin suuresti että. Mitään vikaa ei kummastakaan löytyny. Clomi kuuri 4kk keväällä -08 ei tulosta. Ja nyt clomeillaan taas yhellä pillerillä/pv toinen kuukausi menossa ensiviikolla odotetaan kuukautisia (muuten tätä ei voi enää pieni mieli käsitellä)

S....keli että sapettaa..

Ihan tarkkaa ovis päivää en ole vieläkään osannut havaita??!!. Yhden kerran tikuttanut.

Nyt olis seuraavana inssi vaihe, ja jos en itekkään tiedä tarkkaa ovis päivää niin mistä ihmeestä se lääkärikään tietää sorkkia tavaran sisään??

Eli kaksi kuukautta clomeja jäljellä ja seuraava kierto jolloin ovis aika on niin ollaan ulkomailla eli täytyy siirtää taas yhdellä kuukaudella toivottua lasta mutta kysymys kuuluukin voiko clomit katkaista kuukaudeksi?? Jos sitten huhtikuun ovikseen inssi ja clomi kuuri??!! Saakeli että itkin monta päivää ja mietin että matka maksettu mutta että jos jätänki lähtemättä

Aika sekavaa kirjotusta näköjään

mutta jatketaan harjoituksia

 

t.ei oikein perillä vielä ihan kaikesta

[Isabelle von Ferret]

Ilmoittaudun minäkin tähän ketjuun. Reilun vuoden yrittämisen ja sitäkin pidemmän ehkäisemättomyyden jälkeen on nyt sitten alettu selvitellä, miksei mitään tapahdu. Kävin juuri tänään gynellä ja siellä selvisi nyt ainakin se, että munasarjat ja kohtu sun muut näyttävät normaaleilta ja ovat siellä missä pitääkin, labraan lähetettiin taas seuraavaksi.

 

Tosin gyne oli sitä mieltä, että munarakkula oli sen oloinen, että mulla olisi pian ovulaatio ja kysyi multa, että onko kierron puoliväli menossa. Vaan ei ole - kp 8 ja mulla on 26-30 päivää kierrot. Ilmeisesti mulla on ainakin tässä kierrossa ovulaatio aika aikaisin - tai mitä jos se onkin aina? Mulla on ovulaatiotestit olleet jonkin aikaa käytossa, mutta aika usein on tuntunut positiivinen tulos menevän ohi. Haaleita viivoja on ollut, mutta vain joskus olen bongannut yhtä tumman kuin kontrolliviiva. Positiivinen testitulos on tullut yleensä kp 10 aikoihin, eli vähän sen jälkeen olisi ollut se ovulaatio. Mutta nyt mua mietityttää, että ehkä yleensä ovuloinkin melko aikaisin ja olen alkanut testata liian myohäisessä vaiheessa kiertoa... Hmm.

 

Enkä tajunnut gyneltäkään kysyä, kun kaikki kysymykset ovat tulleet mieleen vasta tässä illan aikana.

Edited February 25, 2010 by Isetnofret

[kamomilla]

Ensimmäistä vauvaa ollaan yritetty vähän alle 2,5 vuotta eikä koko aikana plussan plussaa. Pientä häikkää on mulla hormonitoiminnassa ja miehellä simpat ehkä vähän hitaanlaisia. Näistä huolimatta ollaan kuitenkin selittämättömästi lapsettomia.

 

Viime vuonna tehtiin yksityisellä pari inssiä ja tämän vuoden puolella julkisella ensimmäinen IVF. Tuoresiirto ei onnistunut ja eilen tehtiin eka PAS siirto, kaksi pikku sissiä tuolla nyt rymyää ja toivon mukaan asettuu taloksi.

 

Hartaasti plussaa ja ihmettä odotetaan.

[Suklaakirsikka]

Ensimmäinen vauva toiveissa täälläkin. E-pillerit jäi reilu vuosi sitten ja jotenkin mulla oli sellainen olo, että ennen kuin oikeasti aletaan yrittämään, niin katsotaan onko mun kierto tasainen. No eihän se ollut! Kolmisen kiertoa katottiin (kierron pituudet 40-80) ja siinä vaiheessa kun neljäs kierto alko menemään jossain 90 päivän tietämillä, niin varasin ajan gynelle. Tuomiona pco-rakenteiset munasarjat. Ensin sain terolutit, sitten kokeiltiin clomeja ovulaation aikaansaamiseksi. Ensin 1tbl/pvä ja seuraavassa kierrossa 2tbl/pvä. Ei vaikutusta. Saatiin lähete lapsettomuustutkimuksiin, jonne päästiinkin suht nopeasti. Jonotusajaksi arvioivat 4-6kk, niin saatiin jo aika parin kuukauden päähän. Pistoshoidoilla on nyt aloitettu ja jännityksellä odotetaan saadaanko sitä ovulaatiota aikaiseksi.

 

Tässä vaiheessa tuntuu, että pelkkä ovulaatiokin olisi kuin lottovoitto, saati sitten raskautuminen. Oman lisämausteensa tähän tuo se, että miehen simppatutkimuksissa selvisi että normaalimuotoisia on tosi vähän. Toisaalta kaikki muut arvot oli niin priimaa kuin olla ja voi. Tähän lääkäri totesikin, että on hyvin todennäköistä, että normaalimuotoisten alentunut määrä ei vaikuta ollenkaan negatiivisesti. Katsotaan kuinka käy!

[Missy]

Olen ihan uusi täällä ja saa nähdä kuinka osaa tätä foorumia käyttää.

 

Meillä on ollut yritystä 4 vuotta. 08 menimme kunnalliselle hoitoihin ja tehtiinkin 2 ICSIä joista kummastakin tuoresiirto mutta negaa näytti, pakkaseen ei mennyt yhtään. Siinä välissä oli sitten yksi inssi yksityisellä kun ajattelimme siellä jatkaa luovutetuilla siittiöillä mutta päätimme käyttää viimeisen käynnin kunnallisella jossa nyt on menossa piinailu viikot. Tänään siis pp7 ja testin saa tehdä 3.6. Tämäkin siis tuoresiirto, 2 todella hyvää alkiota siirrettiin ja odottelemme koko ajan tietoa josko pakkaseenkin olisi muutama jäänyt.

Fiilikset on että negaa tämäkin näyttää. Odotukset ei oo kovin korkealla neljän vuoden ja ei yhdenkään plussan jälkeen.

 

Eli siis ensimmäinen vauveli on täälläkin toiveissa...

[kotikisu]

Liityin uutena tälle palstalle. Kävin foorumilla aikoinaan kun annoimme vauvalle luvan tulla jos tulee 2,5 vuotta sitten. Ajattelimme ettemme halua tehdä vauvan saamisesta pakkoa, eikä meillä nyt mikään kiire ole. Useissa kierroissa olemme kuitenkin yrittäneet aktiivisemminkin ja olen bongaillut ovisoireita jne. Nyt alkaa tuntua siltä että on aika selvittää mikä on vikana, joten varasin tk-lääkärille ajan tälle kuulle.

 

Kuukautiskiertoni on pitkä ja melko epäsäännöllinen kuitenkin aina 30-45pv. Olen syönyt Teroluteja epäsäännöllisesti kahden vuoden ajan tiputteluvuodon takia, joka ilmeisesti johtuu verikokein todetusta keltarauhasen vajauksesta. Välillä olen kokeillut elämää ilman niitä, mutta yleensä tiputtelu palaa muutaman kierron päästä. Ovulaatiota olen alkanut tikuttaa kahdessa kierrossa, ja molemmilla kerroilla olen saanut plussan.

 

Haluaisin kysyä teidän kokemuksianne siitä, minkälaisilla tutkimuksilla aloitetaan ja kuinka kauan kestää ennenkuin päästään (mahdollisiin) hoitoihin?

[iidanen]

Kotikisu: Tutkimukset aloitetaan kierron kartoituksella verikokein ja ultralla. Kierron alussa katsotaan hormonitasot (FSH, prolaktiini, kilpirauhashormoni) ja viikko ovulaation jälkeen progesteroni- eli keltarauhashormonitaso. Miehelle tehdään siemennesteanalyysi yleensä heti tutkimusten alkuvaiheessa.

 

Tässä lyhyesti meidän tutkimus- ja hoitohistoria tähän mennessä: Kun vuosi yritystä tuli täyteen elokuussa 2009, mies kävi siemennesteanalyysissa Väestöliitolla ja itselleni tehtiin kierron kartoitus YTHS:llä, josta gynekologi laittoi meille lähetteen yliopistosairaalaan syyskuussa. Noin kuukauden päästä lähetteen laittamisesta tuli lapsettomuuspolilta kirje, jossa oli annettu ensikäyntiaika tammikuulle 2010. Tätä ennen mun piti varata aika munanjohdinten aukiolotutkimukseen, joka tehtiin marraskuussa 2009. Tähän mennessä mitään syytä lapsettomuuteen ei ollut löytynyt kummastakaan. Ensikäynnillä saatiin siis "diagnoosiksi" selittämätön lapsettomuus, lääkäri kertoi yleisesti hedelmöityshoidoista ja molemmilta otettiin verikokeet. Ultrassa mulla todettiin kysta, minkä vuoksi sain kontrolliajan kahden kuukauden päähän ja hoitojen aloitus lykkääntyi huhtikuulle.

 

Ensimmäisenä hoitomuotona selittämättömästi lapsettomilla kokeillaan ovulaation induktiota yhdistettynä inseminaatioon. Kahden IUI:n jälkeen seuraava askel on IVF, johon jono on täällä lääkärin mukaan tällä hetkellä noin viisi kuukautta. Näillä näkymin meidän ensimmäinen IVF-hoito ajoittuu loppuvuoteen 2010, jos tästä toisestakaan inssistä ei tärppää. Julkisella puolella eteneminen voi siis olla varsin hidasta, kannattaa varautua odotteluun ja kahden kuukauden kesätaukoon.

Edited June 9, 2010 by iidanen

[kotikisu]

Kiitos iidanen! Ei muuta kuin sitten lääkäriin ja kokeisiin. Sain vielä lääkäriajan tälle kesälle, mutta kohta on kaikki luukut kiinni ja sitten ei auta kuin odotella syksyä.

 

Tsemppiä sulle kauheesti!

[jemppula]

Ei meinaa millään raskaus ottaa alkaakseen:girl_to_take_umbrage2: Taas alkaa menkat, kaikesta yrittämisestä huolimatta. No, kaksi kiertoa ja vuosi on täynnä. Heti yk 17 jälkeen menen uudestaan gynelle ja sitten ei muuta kuin tutkimuksiin.

[Omana]

Mulla on pitkästä aikaa tosi hyvä olo ja fiilis tän asian tiimoilta. Oon ihan varma, että kohta tärppää! En tiedä mistä tämä johtuu, yhtäkkiä oon vaan noussu epätoivon alhosta ja jotenkin tunnen, että pian olen raskaana

[Guest Tepa]

Olemme 3-vuotta seurustelleet emmekä ole mitään ehkäsyä käyttäneet, ollaan oltu sillä periaatteella että "tulee jos tulee", mutta ei ole vauvaa näkyny parit testit olen tehnyt mutta ei tullut plussia. Nyt sitten aloitimme sen ensimmäisen "säännölisen" yrittämisen ja samalla kokeilen tuota greippimehua Meillä kaiketi nuita lapsia ei ole tullut koska minulla on epäsäännölliset menkat eli 30-65pv. mutta nyt on muutamien kiertojen ajan ollu 31-35pv. eli jos se sieltä.

 

Nyt ei muutaku peukut pystyyn ja plussatuulia kaikille!

[Evie]

Täällä on paljon tuttua tarinaa. Me jätettiin ehkäisy pois 02/09, ja alkukesästä gynellä käydessä se ainakin totesi kaiken olevan mulla kunnossa. Ovulaatiotestejä on kuitenkin mennyt kymmeniä, ja muistaakseni vain yhdessä oli joskus alkuvuodesta positiivinen. Mun kierto on tähän asti ollut päälle 40 päivää ja on ollut todella turhauttavaa, kun ei oo edes tiennyt, milloin pitäisi tikuttaa!!! Gyne laittoi labraan, josta sain tulokset nyt pari viikkoa sitten. Mukavasti mulla vaan päättyi tuo YTHS:n käyttöoikeus juuri "sopivasti", joten jäin tulosten kanssa itsekseni ihmettelemään, kun he eivät edes suostuneet niitä mulle tulkitsemaan. Nyt varasin yksityiselle gynelle ajan ja meen sinne niiden labratulosten kanssa ens viikolla.

Sellainen pienimuotoinen ihme tässä tapahtui, että mun viimeisin kierto oli yllättäen vain 29 päivää, ja nyt pari päivää sitten tikuttaessa sain positiivisen ovistuloksen Nyt oon herkeämättä tarkkaillut jo joko olisi raskausoireita ilmassa (okei, ei kai niitä ihan vielä voisi ollakaan ) ja pidän sormia ja varpaita pystyssä... Ja vaikkei nyt tärppäiskään, niin mielialaa on kyllä kummasti kohottanut toi, että kierto näyttää normalisoituneen. Jospa tää lastensaannin vaikeus olisikin johtunut vain siitä, eikä mitään vakavampaa ongelmaa oliskaan..!!

[gladsaramaria]

saanko poistettua viestejäni mitenkään, vai pitääkö olla jäsen tai voiko joku teistä jäsenistä poistaa nuo?

 

tietääkseni ainoastaan jäsenet ja moderaattorit voivat poistella viestejä.

mutta, toivotaan sinulle, kuten myös kaikille muillekin parasta, että tärppäisi.

eihän närpitä täällä muita, kukaan tuskinpa toivoo toiselle pahaa, tai muuten vaan tahtoo irvailla. eipäs eipäs kinastella siis, asiallista keskustelua ja juttua tästä lähdin.

[Guest Tepa]

Niinpä ei pidä heti olla moittimassa, mutta jos ihan totta puhutaan, en heti huomannut että kirjoitin "lapsettomuus" puolelle.. mutta mielestäni ainakin osittain tänne kuulun.. ja siihenhän ei muut voi mitään sanoa.

[gladsaramaria]

Niinpä ei pidä heti olla moittimassa, mutta jos ihan totta puhutaan, en heti huomannut että kirjoitin "lapsettomuus" puolelle.. mutta mielestäni ainakin osittain tänne kuulun.. ja siihenhän ei muut voi mitään sanoa.

 

aivan. toisaalta monesti lueskellaan viestejä nopeaan tahtiin, osa jutuista saattaa mennä ohi huomaamattaan. kyllähän täällä meille kaikille tilaa riittää. mun tilanne kun on vähän vastaavanlainen, jo 3 vuotta ilman mitään ehkäisyä eikä sinänsä yritystä ole ollut.. mutta eipä tämä ihan normaalia ole, että näin kauan kestä tämän raskaaksi tuleminen.

[Mamalicious]

JOs 3 vuotta on menty TJOT ja seksielämä on edes jotenkin päin normaali, olisi tulosta jo pitänyt syntyä. Se on pitkä aika se.

 

Musta on kohtuutonta hyökätä tuollain toisen kimppuun. Kuka on oikeasti asemassa sanomaan, kuka on oikeutettu kirjoittamaan lapsettomuuspuolelle? Kuka hitto sen määrittää, kenellä on oikeus kokea surua lapsettomuudesta tai siihen liittyvistä ongelmista? Laitetaanko nyt suoraan joku aika raja koko puolelle...että tervetuloa kirjoittamaan tänne kun olet tikuttanut ovista vähintään vuoden ja hassannut klinikoille rahaa X määrän euroja.

 

Määritellään samalla vaikka sekin, kuinka monen raskauden jälkeen ei tälle puolelle saa enää tulla. AINA on joku, jolla tilanne on huonompi.

 

Lapsettomuus alkaa ennen niitä hoitoja. Sä voit olla lapseton ennen kun olet käynyt läpi raskaita hoitoja vuosikausia.

 

Mä ymmärrän, että joskus toisen kommentit väärässä paikassa tuntuu pahalta, etenkin kun tämä aihe nyt on mikä on. Mutta musta on pirun kohtuutonta alkaa sanelemaan, mikä on "ajatuspieru" toiselta. 3 vuotta tjottailua on paljon sekin. Jos sitä ei hernettä nenään vetäessään ollut ehtinyt aiemmista viesteistä lukemaan, voisi sen sitten lukiessaan ottaa oikeasti jotenkin huomioon ja vaikkapa pyytää anteeksi. Oikeasti.

 

Terkuin,

 

Ihan väärällä puolella murheistaan valittava...kotoa kun löytyy jo liian monta lasta

 

edit. Lisään vielä senkin, että mä vihaan sitä tunnetta, mikä mulla omasta tilanteesta on. Monessa kohtaa mulle välittyy viesti, että mulla ei ole oikeutta, saatikka sitten tarvetta surra meidän ongelmia vauvan saamisessa. Meillä kun on tosiaan jo monta lasta tästä ongelmasta huolimatta. Mua loukkaa ja surettaa ihan pirusti se, että tiedän monen tyypin olevan lähes raivoissaan siitä, että kehtaan Olla surullinen ja kaivata lasta vielä tässäkin vaiheessa. Siksi mulla nousee karvat pystyyn kun joku vähättelee toisen surua tällä alueella.

Edited September 1, 2010 by Mamalicious

[takussa]

No mä luin tuolta, että kolme vuotta on välillä ehkä vähän yritetty ja välillä ei. Tuli väkisinkin mielikuva, että joskus on jätetty ehkäisemättä ja se katsotaan nyt sitten yrittämiseksi. Naiset vetävät aika paljon mutkia suoriksi, kun aletaan laskemaan yritysaikaa. Tälläkin palstalla on esimerkkejä, joissa allekirjoitukseen tai tickeriin on yhtäkkiä pompsahtanut lisää yritysaikaa.

 

Anteeksi nyt sitten, Mamalicious, että loukkasin sun lapsettomuuden kokemustasi. Ja anteeksi Tepa, että ensiyrityksen jälkeen tuntuu jo noin pahalta. Mä voin poistua täältä närää aiheuttamasta.

[Elena]

Minustakin joskus ollaan kohtuuttoman "ankaria" tänne kirjoittaville, etenkin kun tämä on ketju jonka aloitusviestissäkin sanotaan että tänne saa tulla vaikkei olisi kyse varsinaisesta lapsettomuudesta (vielä..?).

 

Omalla kohdalla takana 8 kk tjottailun ja yrityksen välimuotoa. Mä oon siis suunnilleen oviksen tiennyt ja aika aktiivisesti ollaan peittojakin heiluteltu, mutta ovista en ole tikutellut. Tuloksena yksi kesken mennyt raskaus reilun puolen vuoden yrityksen jälkeen. Mua vähän alkoi masentaa tänään kun mietin, että lieköhän meillä on sitä vauvaa vielä kahdenkaan vuoden päästä yrityksen aloituksesta. Ymmärrän että täällä on paljon ihmisiä joille tämä 2 vuotta on vain osa siitä tuskallisesta odotuksen odotuksesta, ja monen mielestä lyhyt aika. Mutta lähipiirissäni olemme kummajaisia suunnilleen jo nyt (kun "kaikki" ovat saaneet lapsia niin nopeasti), omasta mielestä puhumattakaan. Tai siis en pidä meitä kummajaisina vaikka en olekaan vielä tukevasti raskaana, mutta tavallaan se lapsen kaipuu kasvaa vain kuukausi kuukaudelta.. Ja tähän vaikuttanee se, että lapsesta olen haaveillut jo teinitytöstä lähtien ja vauvakuumeillut ensimmäisiä kertoja jo joskus alle parikymppisenä, sinkkuna silloin. Eli se odotus tuntuu vieläkin pidemmältä, kun se minkä kuvitteli nyt parisuhteessa/naimisissa olevan melko todennäköistä ja jopa suht helppoa, ei tapahdukaan niin helposti kuin kuvitteli, vaan matkan varrelle on jo mahtunut kipeä keskenmeno, jota ei omalle kohdalle vain oikeasti osannut odottaa.

 

Toisaalta, uskon kaikella olevan tarkoituksensa ja alkuvaikeuksien jälkeen sitä raskauttakin osaa ihan varmasti arvostaa eri tavalla. Varmaan joskus sanotaan vaikka kymmenen vuoden päästä tämä aika ennen lasta tuntuu ihan lyhyeltä ja nopeasti menneeltä, vaikka nyt joka kuukausi tuskailisi missä se positiivinen testitulos viipyy. Sitä ei oikein uskalla edes ajatella, vaikka se pelottaakin, että mitä jos kymmenenkään vuoden päästä meillä ei edelleenkään ole sitä lasta?! Liian tuskallista edes miettiä sitä vaihtoehtoa vielä.

 

Anteeksi, jos olen väärässä paikassa kirjoituksineni. 4 kk:n päästä saan kai ihan oikeasti kirjoitella tänne. :girl_sigh:Vaikka tälle puolelle ei kenenkään toivoisi "pääsevän".

[Guest Ninja]

Tuli tästä keskustelusta mieleeni...

 

Olen kokenut ihan lähiaikoina samoja tunteita mistä mama kirjoitti. Mulla riittää todella pitkälle ymmärrystä täysin lapsettomia kohtaan, sillä elin siinä paskassa 3,5 vuotta ja olin ennen todellista yrittämistä haaveillut lapsesta niin kauan kuin muistan. Nyt toistakin on saatu tehdä jo lähes kolme vuotta ja vaikka tämä on erilaista kuin ennen lasta, tuntuu hiton pahalta jos joku vähättelee tilannettamme. Meitä ei ole tälläkään palstalla montaa joille SEKÄ ensimmäinen että toinen on ollut työn ja tuskan takana, eikä kukaan kuin sellainen joka on itse ollut samassa tilanteessa voi sanoa miltä se tuntuu. Kaikille muille tuntuu käyvän ihmeitä että ensimmäisen kanssa kesti, mutta toinen tulikin, ohops yllärinä ja luomuna. Siitä junasta jäätiin ja olo on toisinaan todella yksinäinen sillä emme kuuluu oikein mihinkään porukkaan.

 

Lapsettomuus jättää toisille suuremmat arvet kuin toisille, mutta niin kuin aiemmin mainittiin, en lähtisi vähättelemään kenenkään surua. Myönnän silti itsekin ärsyyntyneeni tietyistä jutuista tälläkin foorumilla, kirjoituksia on niin laidasta laitaan että aina silloin tällöin sattuu lukemaan jotain kirjoitusta mikä joko loukkaa, ärsyttää tai mistä tulee todella surulliseksi.

 

Voimia ihan jokaiselle, lapsettomuutta en toivoisi kellekään, missään muodossa...

[Guest Tepa]

Mut enhän mää oo missään vaiheessa sanonu et musta tuntuu pahalta tuon ensimmäisen yrityksen jälkeen, mutta kyllähän se joka kerta tuntuu pahalta kun menkat alkaa ja lapsi on toiveissa. Ja kirjoitin tosiaan sinne aikaisempaan että kolme vuotta olemme seurustelleet emmekä ole mitään ehkäisyä käyttäneet eli ollaan oltu tjot ja vielä tuohon kolmeen vuoteen mahtuu pari aikaisempaa yrityskertaa jotka ovat syystä tai toisesta jääneet kesken ja ihan kaikkia syitä ei täällä tarvi välttämättä kertoa. Ja jos kiinnostaa niin kyllä meidän seksielämä aika säännöllistä on ollut! Ja vielä tuohon mun ekaan viestiin että mulla on epäsäännölliset menkat jotka voivat olla ainakin osasyynä siihen ettei vielä ole lapsia tullut, ainakin netissä jossain lukee että jos on epäsäännölliset menkat niin se voi vaikeuttaa lapsen saantia. Mutta jos ne alkaisivat pikkuhiljaa "normalisoitumaan" kun on nyt olleet muutamien kiertojen ajan 31-35pv.

 

Ja vielä tähän keskusteluun, niin täällähän osalla nuista aloittaja viestien laittajista on jo lapsi/lapsia eli eivät hekään ole lapsettomia ja keskustelun otsikkokinhan on että "ensimmäinen vauva toiveissa, toimitus vaan tuntuu kestävän liian kauan" eli ei mitään lapsettomuuteen liittyvää..