Lakme

Perheen sisäinen adoptio

19 posts in this topic

Hei,

löytyyköhän täältä ketään, jolla olisi kokemusta perheen sisäisestä adoptiosta kahden äidin perheessä? Miten kaikki tapahtui, kauanko kesti, millaisia dokumentteja tarvitaan ja ennen kaikkea mitä sitä voisi itse tehdä jo etukäteen edistääkseen asiaa... Siis että olisi kaikki lippulappuset valmiina siinä vaiheessa, kun asiaa voi alkaa ajaa (käsittääkseni 8 vkon ikäisen vauvan kohdalla), eikä aikaa tuhraantuisi niiden metsästämiseen.

Kenties joku fiksumpi osaisi tulla kertomaan kokemuksistaan. smile.gif

Edited by Lakme

Share this post


Link to post
Share on other sites

vastaan nyt vaikka meillä ei vielä kokemusta olekaan. :)

 

hyvä ystäväni on kaupungillamme töissä tiedottajana ja tiesi kertoa, että adoptioneuvontoja (joihin osallistumista myös perheensisäisessä adoptiossa edellytetään) järjestetään syksyisin ja keväisin. no, me sitten ajattelimme, että laitamme asian vireille hyvissä ajoin, jotta pääsemme neuvontaan jo nyt syksyllä ja se on sitten hoidettu pois alta jo ennen lapsen syntymää. tilasin sosiaalitoimesta esitietolomakkee, jonka lähetin eteenpäin. tänään sain puhelun sieltä. hitaasti ja jotenkin laiskasti puhuva mies selitti, että näitä perheensisäisiä adoptioita on aina välillä heillä käsittelyssä, mutta ilmeisesti vielä ei ole (ainakaan kovin paljoa) kokemusta pienistä vauvoista. no, joka tapauksessa kuulemma asiaa voidaan alkaa ajaa eteenpäin vasta kun lapsi on syntynyt, edes neuvontaan emme voi mennä etukäteen. kun kysyin, että kuinka pitkä prosessi on kyseessä, niin mies sanoi, että jokainen tapaus on oma asiansa eikä mitään tiettyä pituutta prosessille voi sanoa. kuulemma siihen kuuluu ainakin yksi käynti heillä ja heidän puoleltaan yksi kotikäynti. sitten se kysyi, että onko lapsi saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla ja sanoin, että kyllä, väestöliitolla. sitten se selitti jotain, että vähän aikaa sitten oli ollut joku tapaus, jossa käräjäoikeus oli halunnut jonkin selvityksen klinikalta luovuttajasta tai siitä, että emme voi saada hänen tietojaan selville. liittyen kuulemma tähän lakiin, että kaikkien luovuttajien pitää antaa tietonsa luovutettavaksi lapselle jos tämä 18-vuotiaana niin haluaa. en ihan täysin ymmärtänyt mikä juttu tuo oli kun se puhui niin epämääräisen sekavasti eikä itsekään oikein muistanut mistä oli kyse... muistutin siinä vielä, että meillä ei ole mitään mahdollisuutta saada tietoja luovuttajasta vaan lapsemme on se, jolle niitä annetaan täysi-ikäisenä mikäli hän niin haluaa.

 

eli mitään ei voi ainakaan tehdä etukäteen ja nyt ei auta kuin odottaa. kysyin vielä sitä, että mihin perustuu se, että prosessi voi lähteä käyntiin vasta kun lapsi on 8vkoa vanha. se on kuulemma ihan sama kuin muissakin adoptioissa; bioäidille annetaan se 8vkoa aikaa miettiä, että haluaako antaa lastaan adoptoitavaksi. eli käytännössä jos minä bioäitinä sairastun synnytyksen jälkeiseen psykoosiin ja siitä tieni käy vaikka skitsofreniaan, niin puolisollani ei tule koskaan olemaan mitään mahdollisuutta adoptoida yhteistä lastamme! on se hyvä, että täällä suomessa ajatellaan aina sitä lapsen etua...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksesta, paljon tietoa sinulla on vaikka adoptioprosessi vasta odottaa! smile.gif

Edited by Lakme

Share this post


Link to post
Share on other sites

turhauttavalta tuntuu just se, että kukaan ei tunnu tietävän oikein mitään! ja kun itse ei tiedä, niin olisi mukava, että joku sellainen tietäisi, jonka kuuluukin tietää. mutta näköjään ei ihan mene niin. ymmärrän, että asia on uusi eikä tapauksia ole varmaan vielä kovin paljon ollut, mutta silti noiden sosiaalipuolen tyyppien kuuluisi tietää, koska he joutuvat niitä asioita selittämään asiakkailleen.

 

ehkä pitäisi vain olla iloinen, että perheensisäinen adoptio on mahdollinen myös meille, mutta välillä vaan turhauttaa aika paljon...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ en ole "huolissani" harkinta-ajasta, mua v*tuttaa se! ihan sen takia, että kun tämä lapsi on yhdessä toivottu ja niin yhdessä "tehty" kuin mahdollista, niin sitten on joku h*lvetin harkinta-aika, että haluanko sittenkään antaa puolisolleni yhteistä lastamme adoptoitavaksi! meillä vaakakupissa on tietty myös ei-bioäidin isyysvapaaseen rinnastettava vapaa, jota tuskin voi pitää ennen kuin lapsi on virallisesti adoptoitu. että tältä kantilta ajateltuna vajaa vuosi kuulostaa kyllä kaikelta muulta kuin lyhyeltä ajalta, joka menee nopeasti...

 

pahoittelut jos kuulostan ärtyneeltä ja vihaiselta, mutta tää koko systeemi on vaan niin syvältä suolesta, että välillä ei mitenkään huumori riitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ymmärrän.

 

en tarkoittanut, että vuosi on lyhyt ja menee nopeasti. Mutta harkinta-aika on varmasti kulunut siinä kohtaa kun sen ajan voi pelalle (/sostoimistoon) edes saada.

 

Lapsenkengissähän koko kuvio vielä on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos, kun jaoit kokemuksiasi aiheesta, Mamalicious! Kyllä mä koen, että kaikki tieto aiheen ympäriltä on mulle tervetullutta. smile.gif

Edited by Lakme

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ aivan totta! se lapsi joka tapauksessa asuu siinä perheessä mihin syntyy, oli sitten perheensisäisesti adoptoitu tai ei! ja jotenkin epäilen, että naispareissa on aika harvassa ne, jotka tuosta noin vaan suunnittelematta saavat lapsen.

 

mun puoliso on jo sopinut esimiehensä kanssa, että pitää joulun tienoilla kaksi viikkoa palkatonta lomaa. typerää, että sen pitää olla palkatta kotona kun sitä "isyysvapaata" ei voi pitää heti lapsen synnyttyä, mutta aiomme kyllä pitää huolen siitä, että se ei jää pitämättä.

 

mua ärsytti jo se kun se sosiaalipuolen tyyppi soitti tästä asiasta ja se sanoi, että "ottakaa yhteyttä sitten uudelleen kun lapsi on syntynyt". sitten kun kysyin, että soitetaanko me niille vai ne meille, niin se sanoi, että "soittakaa te meille kun ei tarkasti kuitenkaan tiedä, milloin lapsi syntyy. sitten jossain vaiheessa kun ehditte". ai sitten jossain vaiheessa?!?! jos en heti sairaalasta soita, niin voivat olla varmoja, että soitan heti kun päästään kotiin! en todellakaan jää odottelemaan tuon asian kanssa yhtään, koska haluan sen joskus valmiiksikin!

 

tää nyt oli täysin ot koko vastaus, mutta menköön tämän(kin...) kerran. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

vihdoin on myös meidän perheessä kaksi virallista vanhempaa. :) todellakaan noin nopeasti ei asia edennyt ja sujunut kuin lakmella, mutta pääasia että nyt on kaikki selvää.

 

turussa asia menee siis niin, että ensin (28.12.2010 kun lapsi oli kuukauden ikäinen) käytiin koko perhe sosiaalikeskuksessa, jossa n. 1,5h:n ajan kaksi sos.tt:ää kyseli meidän suhteesta, historiasta, työpaikoista, vanhemmista yms. mitään kaavakkeita ei missään vaiheessa täytetty ja jotenkin outoa oli se, että sos.tt:t tekivät merkintöjään täysin tyhjille a4:lle. sen jälkeen sovittiin kotikäynti ja tammikuun lopulla (lapsi oli 2kk:n ikäinen) samat tyypit tuli meille kotiin. hengasivat tunnin verran ja yrittivät keksiä kysyttävää kun ainakin mun mielestä kaikki mahdollinen oli käyty läpi jo silloin kun käytiin siellä. sitten toinen sos.tt sanoi, että "varmaan toukokuuhun asti menee, että se lausunto* on valmis ja pääsette hakemaan sitä" ja toinen sanoi, että "kyllä se varmaan huhtikuun aikana valmistuu". jotenkin ajattelin, että onhan niillä kaikkia muitakin asioita ja asiakkaita enkä tietenkään voi vaatia, että meidän asia käsiteltäisiin nopeammin kuin muut, koska ei me olla yhtään sen tärkeämpiä tai erityisempiä kuin kukaan muukaan. ihmettelin kyllä vähän, että miten ne muistaa ne kaikki asiat jos se lausunto kirjoitetaan vasta kauan kotikäynnin jälkeen... sitten juttelin asiasta yhden vanhan kaverin kanssa, joka on ollut sosiaalityöntekijänä ja sanoi, että itse ainakin kirjoitti kaikki lausunnot aina heti käyntien jälkeen, koska eihän niitä asioita muuten muista. no, tuossa joku aika ennen pääsiäistä päätin sitten soittaa ja kysyä lausunnon tilannetta, niin sos.tt:n vastaus oli, että "no se on periaatteessa valmiina... jos te tulisitte hakemaan sen 29.4.". mentiin sitten lapsen (silloin 5kk) kanssa hakemaan lausuntoa ja taas vähän juteltiin niitänäitädiipadaapaa "kylläpäslapsionkasvanutonkoollutterveenä...". sitten toinen sos.tt sanoi, että "hyvä kun soitit tuosta lausunnosta, aika menee niin nopeesti". eli se lausunto on ollut siellä valmiina jo ties mistä asti ja oltais saatu odottaa niitten soittoa varmaan ties kuinka pitkään! sitten ne taas ties kuinka monennen kerran muistutteli siitä, että käräjäoikeudessa saattaa sitten kestää ennen kuin päätös tulee. no, seuraavana arkipäivänä mentiin lapsen kanssa käräjäoikeuteen ja vietiin lausunto + muut paperi sinne. siitä seuraavana päivänä käräjäoikeudesta soitettiin kun olin unohtanut rastittaa yhden kohdan. kysyin sitten samalla, että kauankohan päätöksessä mahtaa kestää ja tyyppi puhelimessa sanoi, että "no mä kirjotan sitä tässä parhaillaan, että ei siinä kyllä kovin kauaa varmaan mene kun se teille postitse tulee". tuosta puhelusta tasan viikon päästä päätös tuli postissa ja se on ollut voimassa 6.5. lähtien. :) hintaa lausunnolle tuli 80€.

 

mitä tästä opimme? sen, että seuraavan lapsen kohdalla en todellakaan jää odottelemaan sos.tt:n lausuntoa vaan pyydän niitä postittamaan lausunnon meille kotiin heti kun mahdollista ja jos sitä ei viikon sisällä ala kuulua, niin alan soitella perään. käräjäoikeus ei todellakaan tässä tapauksessa ollut se osapuoli, jota sai odottaa.

 

 

* lausunto, jonka mukaan on lapsen edun mukaista, että puolisoni saa adoptoida yhteisen lapsemme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Päivittämässä täällä omia kuulumisia siltä varalta, että joku muu sk-perhe näitä mietiskelee.

 

Meillä lapsen adoptio astui voimaan, kun tyttö oli 2,5kk vanha. Virallinen tieto tästä tuli viikkoa myöhemmin. Käytännössä siis tuon 8 viikon "harkinta-ajan" jälkeen saatiin jo seuraavalle viikolle aika adoptioneuvontaan. Asia hoitui yhdellä tapaamisella (alle puoli tuntia) ja postittivat puoltavan lausunnon meille parin päivän sisällä (tosin väärään osoitteseen, mutta tulipa kuitenkin). Se vietiin heti paperin tultua käräjäoikeuteen, joka käsitteli asian "nopeasti" eli päätös oli tehty seuraavana päivänä. Oltiin ihan hirmu tyytyväisiä siihen, miten prosessi eteni.

 

Adoptioneuvontaan ilmoittauduttiin jo heti vauvan synnyttyä (kun oli syntymäaika tiedossa). Täytimme kaavakkeet, joissa kyseltiin kaikki mahdollinen tilitiedoista vesimaksun suuruuteen ja terveydentilaan. Muita dokumentteja ei tarvittu, paitsi tietysti isyyden selvityksen keskeyttäminen.

 

Eli kaiken etukäteen kuullun perusteella odotin mutkia matkaan, mutta kaikki meni tosi kivasti ja jouhevasti.

 

Muoks. Oma aktiivisuus vaikutti varmasti, koska monessa kohtaa meille sanottiin "hyvä kun soititte, kun ei näitä papereita meillä katsota kuin parin kuukauden välein" ja "jos kerran asia on teille tärkeä, niin yritetään järjestää".

 

 

 

Meillä on adoptioprosessi vielä alkutekijöissään, odottelemme yhteydenottoa Pelalta. Miten, Lakme, oliko teillä tunnettu luovuttaja vai kävittekö klinikalla? Tarkoitan että riittikö tuo dokumentti isyyden selvityksen keskeyttämisestä vai pitikö sen lisäksi olla bio-isän suostumus adoptioon?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt muuten 1.7.2012 astuu voimaan uusi lakimuutos adoptiolain kohdalla, mikä saattaa nopeuttaa adoptiota sateenkaariperheiden klinikkavauvojen kohdalla jos ymmärsin oikein. 1.7. alkaen tuota 8 viikkoa ei siis tarvitsisi odottaa vaan adoption harkinta-aikaa ei enää tarvita anonyymin luovuttajan kohdalla. Käytännössä jo tämän vuoden touko-kesäkuun vauvelit saisivat siis jo nopeammin molemmat vanhemmat itselleen. Tarkistakaa tämä vielä jostain, en ole satavarma ymmärsinkö oikein! Tieto tuli kuitenkin Helsingin sosiaaliviraston johtavalta työntekijältä jolla asiantuntijuutta näissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

vähän aikaa sitten bongasin tuolta setan keskustelupalstalta linkin tämmöseen. :girl_dance:olin jo suunnitellut tiukkasanaisen ja kovan puhelun sossuun jos ja kun me joskus saadaan toinen lapsi, että tuo homma toimis vähän nopeemmin ja helpommin... :D

 

muoks. siis kohta 15 on se mukava juttu. :)

Edited by Tuu-tikki

Share this post


Link to post
Share on other sites

nauris: Saman uutisen olin kuullut itsekin, eli eiköhän se suunnilleen noin ole. Jee! Erittäin positiivinen muutos, jos tuossa muodossa tosiaan tulee voimaan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

nauris: Saman uutisen olin kuullut itsekin, eli eiköhän se suunnilleen noin ole. Jee! Erittäin positiivinen muutos, jos tuossa muodossa tosiaan tulee voimaan. :)

 

 

Tosiaan on ihana uutinen ja hyvä uudistus. Sama taisi olla tuossa Tuutikin lakilinkissä. Edelleen muumimukivauvojen kohdalla se ratkaisu taitaa olla sitten se että isyys tunnustetaan ja isyydestä luovutaan eli byrokratia kestää edelleen mutta ainakin klinikkaperheissä päästään jatkossa helpommalla. Hienoa että asioita ajatellaan näin, tuo edistää sitä että koko perhe voi keskittyä uuteen vauveliin ja elämään hänen kanssaan kun ei tarvitse murehtia lakikiemuroita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei,

 

kiitos hyvistä vinkeistä perheen sisäiseen adoptioon liittyen.

 

Tässä vielä yksi hyvä linkki, josta saa tietoa liittyen kelan isyyslomaan:

http://keskustelu.su...90358#comment-0

 

eli puolison on mahdollista jäädä kotiin heti lapsen synnyttyä vaikka adoptio ei olisi vielä valmis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now