weeRa.

Nopea synnytys

105 posts in this topic

Niin ja toka tuli ulos yhdellä supistuksella kätiön sanoessa että tulee niin vauhdilla, että hyvä, kun ehtii ottaa koppia...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen synnytys kesti 4h 10 minuuttia, josta ponnistusvaihe 40 minuuttia viikolla 37+0. Olin jo valmiiksi sairaalassa ollut päivän ja seuraavaksi aamuksi oli kaavailtu käynnistystä, mutta sinne saakka ei ikinä ehditty. ;) Heti ekasta supistuksesta tiesin, et nyt mennään ja niiden kesto vain piteni ja väli lyheni jatkuvasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla synnytyksen kestoksi on merkitty säännöllisistä supistuksista: I-vaihe 3h, II-vaihe 15 min ja III-vaihe 9 min.

 

Onneksi vedet meni n. 6 tuntia aiemmin kotona, muuten en olisi varmaan tajunnut lähteä sairaalaan ajoissa, kun supistukset muuttuivat todella kivuliaiksi ja säännöllisiksi vasta kun olin jo melkein täysin auki. (Olin kärsinyt todella kovista menkkakivuista ja odotin, että supistukset olisivat jotain samaa luokkaa ja vielä potenssiin kymmenen, mutta eivät sitten loppuvaihetta lukuun ottamatta sellaisiksi tulleet...)

 

Kätilötkin olivat ihmeissään, miten nopeasti kohdunsuu avautui vieläpä ensisynnyttäjäksi, kun supparit tuntuivat aika laimeilta ja epäsäännöllisisltä.

 

Nyt tän tokan kohdalla jännittää tosi paljon, että meneekö synnytys saman kaavan mukaan. Toivon kovasti, että vedet menisivät ensin, niin ymmärrän lähteä heti sairaalaan. Supparit kun eivät kerro mulle yhtään mitään...

Share this post


Link to post
Share on other sites

(Olin kärsinyt todella kovista menkkakivuista ja odotin, että supistukset olisivat jotain samaa luokkaa ja vielä potenssiin kymmenen, mutta eivät sitten loppuvaihetta lukuun ottamatta sellaisiksi tulleet...)

 

Mulla oli ekan synnytyksen kanssa ihan sama. Seuraavissa onneksi tiesi jo kokemuksesta, että ei ne alkuun välttämättä erityisen kipeiltä tunnu. Mullakin on ollut aika kovia menkkakipuja ja muitakin vatsakipuja, mutta odotin jotain vielä paljon pahempaa. Ja ekassa synnytyksessä kun ei tiennyt mitä odottaa ja kuinka kovaa niiden supistusten tulisi sattua, niin en tajunnut niiden olevan jo "tarpeeksi" kovia. Olin osastolla valmiiksi seurannassa, kun synnytys käynnistyi, mutta pääsin saliin vasta siinä vaiheessa, kun alkoi ponnistuttamaan ja olin täysin auki. Kipu oli vasta lopuksi sen verran kova, että pyysin päästä saliin ja matkalla sinne, alkoi kovasti ponnistuttamaan. Ei musta näkynyt päälle päinkään tilanne, kun tosiaan vasta ihan lopussa (vesien menon jälkeen) kivut alkoi tuntua kunnolla, kun supistuksia tuli jatkuvasti alle minuutin tauoilla. Seuraavissa synnytyksissä ollaankin sitten tajuttu lähteä sairaalaan heti, kun vähänkään siltä on alkanut tuntua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla menkkakivut olivat joskus niin kovia, että ihan laatta lensi ja odotin tosiaan tota oksentamista synnytyskipujenkin kanssa. Vaan eipä tarvinnut salissa laatoittaa. :) Olenkin miettinyt, että oliskohan kohdallani synnytyskivut olleet jopa LIEVEMPIÄ kuin kuukautiskivut...

 

Onneksi menkkakivutkin loppuivat synnytyksen jälkeen kuin seinään.

Edited by Kvenja

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekasta meni lapsivedet yöllä puoli neljä ja lapsi oli maailmassa kahdeksan maissa aamulla. Toisesta olin sairaalassa yhdeksän aikaan aamulla ja lapsi syntyi puolenpäivän aikoihin. Erityisen nopea oli toisen lapsen ponnistusvaihe. Kun kalvot puhkaistiin tuli lapsi itsestään. Kätilö yritti pitää pientä päästä, ettei aivan syöksymällä tulisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin edellisessä raskaudessa saanut "kiireellinen" -lapun otsaan aiempien nopeiden synnytysten perusteella, mutta ambulanssilla sairaalaan vesien mentyä siirryttyäni olivat laittamassa takaisin kotiin - "jos olikin jotain muuta eritettä" (ihan kuin en olisi sitä jo osannut tunnistaa). Kätilö nauroi päin naamaa, että synnytykseen tarvitaan supistuksia, enkä ole nyt sen perusteella synnyttämässä. Onneksi vettä roilahti vielä lisää ja sain sen talteen kätilöä varten, sillä kuopus tuli lopulta kolmessatoista minuutissa - ja ilman supistuksia... Tähän saakka olin pöllinyt kumihanskoja kaapeista ja sairaalan käytäviä tarpoessa (ja suppareita toivoessa) tein sisätutkimukseni itse vessoissa. Tiesin että kohdunsuu laskeutuu miulla vasta vauvan mukana. Nyt tämä kuulemma on mainittu kirjoissa ja kansissa, vastaisuuden varalle. :D

Edited by Eleia

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Vau, sisätutkimus itse.. Olen melko notkea, mutta omalla kohdalla olisi kyllä ollut mahdottomuus, hyvä kun yletti vessakäyntien jälkeen pyyhkimään loppuraskaudessa.

 

--

 

Omalla kohdalla synnytys kesti aika tarkalleen 12h. En sitten tiedä onko se nopea vai keskiverto. Eka lapsi kyseessä.

Supistukset olivat säännöllisiä klo 05 alkaen, vedet menivät 08.30 sairaalassa ja tajuttoman pitkän ponnistusvaiheen (1h45min) muksu oli maailmassa klo 16.59.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Vau, sisätutkimus itse.. Olen melko notkea, mutta omalla kohdalla olisi kyllä ollut mahdottomuus, hyvä kun yletti vessakäyntien jälkeen pyyhkimään loppuraskaudessa.

 

 

Jeeep, saan normaalisti itseni solmuun.

 

Tarkennukseksi tuohon sisätutkimukseen vielä se, että kätilöt eivät kaivamallakaan yltäneet kohdunsuulle, mutta itse ylsin. :rolleyes: Siksi siis tein ne itse.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En olekaan tänne näköjään kirjoitellut kuin ekasta synnytyksestä että 4 h kesti, mutta päivitän nyt sen verran että toka kesti 2 h. "Onneksi" toinen käynnistettiin kalvojen puhkaisulla (alkoi muuten melkein samantien säännölliset supistukset joten tiedossa oli ettei paria tuntia pidempään mene) niin oltiin valmiiksi sairaalassa. Ponnistusvaihe kesti pari minuuttia, eli toinen tuli melko helposti. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen synnytys kesti 5h ja jos joskus toinen lapsi meille suotaisiin nii kyllä jännittää kerkeänkö sairaalaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäinen synnytys kesti supistusten alkamisesta reilu 8h. Sairaalassa ehdin olla 4 tuntia.

Toisen synnytys kesti supistusten alkamisesta 2h45min. Sairaalassa ehdin olla tunnin, ennen neidin syntymää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toinen synnytykseni kesti supistusten alkamisesta n. 3 tuntia. Esikoisen synnytys ei ollut mitenkään nopea (hän tosin oli perätilassa joten se varmaan hidasti tuloa), joten en tajunnut lähteä sairaalaan heti supistusten alettua. Lapsivedet meni n. 2 tuntia supistusten alkamisesta ja pian sen jälkeen alkoi jo ponnistuttaan. Ei ehditty sairaalaan vaan tyttö syntyi kotona.

 

Jos joskus vielä lapsia tulee niin kyllä kovasti jännittää missä vaiheessa sairaalaan pitää lähteä ja tuleeko tehtyä turhia reissuja, jos sinne heti ensimmäisestä supistuksesta lähtee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen synnytys kesti supistusten alkamisesta 5h 15 min. Sairaalassa ehdittiin olla tunti, heti kun käyrille päästiin (odoteltiin siis vielä aulassa hetki) alkoi ponnistuttaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen varautunut nopeaan synnytykseen koska oma syntymäni on kestänyt alle 6 tuntia vaikka olen ollut yli nelikiloinen ja päänympärys on ollut 38 cm. :o

Olen siis esikoinen ja sisarusteni syntymät ovat kestäneet vielä vähemmän aikaa. Ilmeisesti tämä on ainakin jonkin verran periytyvää. Toisaalta toivon nopeaa synnytystä mutta toisaalta pelottaa, että nopeassa synnytyksessä paikat repeäisivät pahemmin kun vähän hitaammassa.

Olisi kiva kuulla kokemuksia yhtälöstä iso vauva ja nopea synnytys. Tuliko pahoja repeämiä, miten kaikki muuten sujui?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen synnytys kesti 12h vesien menosta. Toinen tulikin jo reilu puolet nopeammin eli supparit alko kuuden jälkeen illalla ja poika maailmassa klo.23.25 3min ponnistamisen jälkeen. Tuolloin asuttiin n. 15-20min päässä sairaalasta (riippuen tietysti kaupungin liikenteestä yö/päiväsaikaan). Nyt asutaan 45-50min päässä synnytyssairaalasta ja hieman elättelen toiveita edes sen suhteen, että isäntä olis kotona kun synnytys käynnistyy :girl_sigh: (jos on luottamista tuohon ilta/yöpainotteiseen toimintaan :grin: ).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän eka poika tuli 6 tunnin jälkeen , mutta toka antoi odottaa jo muutaman tunnin lisää :girl_crazy:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen synnytys kesti 6h 40min säännöllisistä supistuksista istukan syntymään.

Kakkosen synnytyksen kestoksi on merkitty tasan 2h. Käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja heti alkoikin säännölliset supistukset. Onneksi ei mennyt vedet kotona, olisi saattanut tulla kiire.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisen synnytykseni kokonaiskesto oli n. 3 tuntia. Lapsivedet meni aamuyöllä kotona, niin tajuttiin lähteä sairaalaan. Supistukset tulivat tuonkin jälkeen kuitenkin vielä harvakseltaan, eikä ne musta nyt niin kipeitä ollut. Mulla oli ennen raskautta todella pahat kuukautiskivut, jotka sai ihan oksentamaan, joten odotin jotain vastaavaa tai vielä pahempaa.

 

No sairaalaan tullessa olinkin vasta 3 senttiä auki ja mut laitettiin rauhassa odottelemaan saliin. Supistuksia alkoi tulla, mutta edelleenkään ei mitenkään tiheästi eikä ne musta vieläkään niin pahoja olleet. Jossain vaiheessa kätilö tuli paikalle tutkimaan tilanteen ja hups olinkin jo 7 cm auki. Alettiin miettiä tässä vaiheessa tujumpaa kipulääkitystä ilokaasun lisäksi ja kätilö aprikoi epiduraalin ja spinaalin välillä. Päätyi epiduraalin, koska olin ensisynnyttäjä. Juuri kun epiduraali oli saatu pistettyä mua alkoi kovasti ponnistuttaa ja olinkin 10 cm auki ja tyttö tuli vartissa ulos. Epiduraalista ei siis ehtinyt olla hyötyä.

 

Kakkonen tulikin sitten todella vauhdilla. Aamusta alkaen tuli supistuksia harvakseltaan ja välillä jopa 10-15 min välein. Odotin kuitenkin, että ne muuttuisivat kipeimmiksi ja vielä tiheämmiksi. Soitin kuitenkin synnärille, josta kehottivat ottamaan panadolia ja seuraamaan, josko supistukset vielä lopahtaisivat. Itse odotin koko ajan myös lapsivesien menoa, kun näin oli käynyt esikoisen kohdallakin. Mies tuli töistä kotiin ja sanoi, että eiköhän lähetä, kun panadolista huolimatta supistuksia koko ajan tuli. Vielä eteisessä ajattelin, että en varmaan ole kahta senttiä enempää auki ja tullaan varmaan vielä kotiin kun en mä nyt niin kipeä ole.

 

Sairaalassa pääsin heti käyrille ja vartin aikana tuli pari kipeää supistusta ja vedet meni. Soitin kelloa, kätilö tuli paikalle ja sanoi että mennäänpä saliin. Antoi ilokaasunaamarin käteen ja kysyi haluanko spinaalin. Sanoin joo ja hän käski toisen kätilön tilata anestesialääkärin paikalle ja teki samalla sisätutkimuksen: olin 8-9 cm auki. Lääkäri tuli ja pesi selän kun alkoi ponnistuttaa. Kätilö totes, että olen 10 cm auki nyt synnytetään. Poika tuli ulos 5 minuutissa. Kaiken kaikkiaan ehdimme olla sairaalassa 38 minuuttia... Leikki olis ollut kaukana, jos mies olis joutunut kätilöksi, sillä pojalla oli kaks kertaa napanuora kaulan ympärillä...

 

Molemmat lapset ovat kärsineet ekat vuorokaudet matalista happisaturaatioista, kun keuhkot eivät ole täysin tyhjentyneet lapsivedestä nopeiden maailmaantulojen takia. Tytölle riitti kerta-annos happea, jonka jälkeen oli vuorokauden seurannassa. Poika tarvitsi happea puolitoista vuorokautta ja on tätä kirjoittaessani 2 vrk ikäisenä edelleen lastenosastolla ja saa vielä paineistettua huoneilmaa nenäviiksillä, jotta keuhkot kuivaisivat...

 

Mulla siis kohdunsuu avautuu jotenkin todella räjähdysmäisesti ja myös ponnistukset ovat nopeita. Kätilö ehdottikin, että mikäli kolmas lapsi tulee, mun kohdalla voitaisiin harkita kalvojen puhkaisua, kun kohdunsuu on tarpeeksi pehmentynyt. Ei tarvitsisi muuttaa sairaalan pihalle telttaan asumaan ja odottelemaan h- hetkeä... :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen synnytys kesti ensimmäisestä supistuksesta alkaen 3 h. Sairaalaan tultiin "täysin auki"-tilanteessa ja ennen vauvan syntymää ehdimme olla sairaalassa hieman alle tunnin. Toisen synnytyksen kesto oli n. 1h 15min. Sairaalaan tulin 20 min ennen vauvan syntymää. Jos sairaalaan olis ollu pidempi matka tai mies ei olisi ollut kotona synnytyksen käynnistyessä, kuopus olisi kyllä syntynyt jossain muualla kuin sairaalassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen syntnytys kesti noin 6h, sairaalaantullessa olin 4cm auki. Tästä meni noin 1,5h kun tyttö oli pihalla. Toisen kanssa oltiinkin sitten paljon nopeampia. Kokonaiskesto noin 4h, mutta sairaalaantullessa olin 9cm auki ja ehdittiin olla sairaalassa noin 15min ennenkuin poika syntyi. Kummassakaan en ehtinyt mitään kivunlievityksiä saamaan.

Edited by vaude09

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun papereihin on kirjoitettu nopea synnytys, muttei se ihan niin nopea ollut kuin teidän :)

Vesien menosta (meni yöllä kotona rv.37+5) syntymään kesti 8,5h. Kipeistä ja säännöllisistä supistuksista syntymään kesti 4-5h, josta sairaalassa oltiin 3h.

Sairaalaan mennessä 5cm auki ja sain epiduraalin, joka vaikutti loppuun asti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen synnytys käynnistettynä reilut 8 h ja tokan synnytys spontaanisti reilut 5 h.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minuakin jännittää tämä toinen synnytys, kun esikoinen syntyi suht nopealla aikataululla, enkä missään vaiheessa kokenut että olisin halunnut jotain kipulääkettä. Toki supistukset olivat voimakkaita ja sattuivat, mutta niiden välissä oli aina se muutaman minuttia hengähdystaukoa eli sen minuutin kivun kesti kun tiesi että se menee pian ohi. Supistuksia alkoi tulla aamuyöllä heti suht tiheään 4-6 minsan välein kello 03.00 alkaen. Kello 8.00 mentiin sairaalaan ja olinkin jo puolen ysin maissa 6 cm auki. Tästä meni noin puoli tuntia niin olinkin jo täysin auki. Itse en välttämättä olisi edes halunnut lähteä vielä aamukasilta sairaalaan, mutta mies oli sitä mieltä, että nyt mennään.

 

Vauva syntyikin sitten jo kello 10.00, eli kovin kauaa ei keretty sairaalassa hengailla ennen ponnistamista. Kätilöt sanoivat, että jos joskus toista synnytän, kannattaa sairaalaan tulla hyvissäajoin eikä jäädä odottelemaan kovempia kipuja jos kerta kokonaan aukeaminenkaan ei minusta ollut NIIIIN pahan tuntuista, että lääkettä olisin halunnut.

 

Nyt stressaa vaan esikoiselle hoitajan saaminen nopealla aikataululla jos synnytys alkaakin etenemään nopeaa vauhtia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now