Nopea synnytys

[maam]

Vedet menivät spontaanisti klo 2.15, säännölliset supistukset alkoivat noin tunnin päästä. Sairaalassa olimme puoli viiden maissa, lapsi syntyi klo 5.55. Ponnistusvaihe oli tuosta noin 25 minuuttia. Ensimmäinen lapsi.

[anjusha]

Synnytyksen kesto noin 2,5 tuntia, synnytyssalissa ehdin olla tunnin. Ponnistusvaihe kaksi minuuttia. Toinen lapsi.

[Maallinen olento]

Onneksi me asutaan parin kilsan päässä synnäriltä, niin toivon että ehdin sinne sitten seuraavankin kanssa. Mutta esikoisen synnytys oli todella nopea. Kahden aikaan yöllä menin synnärille, en ollut edes sormelle auki ja sanottiin, että voi mennä vielä parikin vuorokautta, mutta että jää vaan tänne jos haluat. No jäin, onneksi. Myöhemmin valittelin kovia kipuja ja katsottiin, että nyt olen sormelle auki. Alettiin laittaa mulle kylpyä, kun sinne oli aika mennä niin ilmoitin että ponnistuttaa. Kätilö ei meinannut uskoa, mutta tarkisti tilanteen ja äkkiä saliin. Puolitoista tuntia siitä kun olin juuri avautunut sormelle, vauva oli jo maailmassa. Ponnistusvaihekin oli nopea (10 min ja varmaan olisi ollut nopeampikin, jos olisin uskaltanut ponnistaa heti kun käskettiin enkä olisi pidätellyt :D). Kätilö sanoi jälkeenpäin ettei oo koskaan vastaavaa synnytystä nähnyt. 

[Auringonkukka87]

Esikoisen synnytys kesti kokonaisuudessaan 2h59min. Synnytys käynnistettiin 38+4 ballongilla. Ballongin irtoamisen jälkeen omat supparit eivät alkaneet ja kaikki salit olivat täynnä niin täytyi odottaa seuraavaan päivään kalvojen puhkaisua ja saliin pääsyä. Kalvot puhkaistiin muistaakseni 10 aikoihin aamulla ja tunnin päästä laitettiin oksitosiini tippumaan. Oksitosiiniä ehdittiin tiputtaa melkein maksimit ennekuin päätettiin pitää tauko. Oksitosiini sai aikaan kipeät supparit, mutta ne eivät edistäneet tilannetta mitenkään (siinä kohtaa synnytys laskettiin olleen käynnissä 40min). Kun oksitosiini lopetettiin omat supparit alkoivat todella rajuina ja aukesin 3cm->10cm 1h50min. Ponnistuksen kestoksi merkattiin 19min mutta siitäkin aktiivista ponnistusta eli ehkä 10 minuutti (ponnistuksen aikana mm soitin miehelle, että pitäisi tulla takaisin se syntyykin jo ). 

Toista odottaessani aloin miettimään sitä, että jos en ehdikään sairaalaan, koska esikoisen synnytys oli niin nopea käynnistettynä. Hieman ennen laskettua olin jo alkanut miettiä, että jos vauva syntyykin kotiin (matkaa sairaalalle n 15 minuuttia) ja pelkäsin myös kokoa, joten pyysin neuvolasta lähetteen pelkopolille. Kuopuksen synnytys käynnistettiin myös ballongilla. Ballonki lähti irti melkein samantien, mutta ei tullut kunnolla ulos, joten odottelin muutaman tunnin ennenkuin kätilö hoksasi tilanteen. Taaskaan omat supparit eivät alkaneet ballongin irtoamisen jälkeen. Salissa laitettiin oksitosiini tippumaan ja taas saatiin aikaan kipeät supparit, jotka eivät edistäneet tilannetta kohdunsuulla mitenkään. Kun synnytys oli ollut käynnissä 1h15min (tilanne siinä kohtaa 3cm auki, ollut jo iltapäivästä) päätettiin puhkaista kalvot. Oksitosiini lopetettiin ennen kalvojen puhkaisua. En tiedä saiko kalvojen puhkaisu vai oksitosiinin lopettaminen aikaan sen, että synnytys käynnistys kunnolla, mutta 20min kalvojen puhkaisusta oli vauva syntynyt. Ponnistusvaihe kesti 6 minuuttia. Aukeaminen kolmesta sentistä kymmeneen 14 minuutin aikana oli aivan järkyttävää, mutta onneksi sitä kesti niin vähän aikaa. Synnytyksen kokonaiskesto 1h45min. Eipä ollut tuulesta temmattu pelkoni, että olisin synnyttänyt kotiin. Kätilökin totesi, että ei ollut ikinä nähnyt tällaista salamasynnytystä 

Neuvolassa terkka totesi, että jos kolmas lapsi hankitaan niin se täytyy sitten käynnistää hyvissä ajoin ettei synny kotiin. Meillä on suvussa nopeita synnytyksiä muillakin mm. siskolla esikoisen synnytyksessä kesti alle tunti, että oli kokonaan auki, toisen siskon esikoisen synnytys kesti meidän mittareilla pitkään, kun kesti 6h . Myös oman äitini kaikki synnytykset ovat kestäneet n 2h.

Edited December 14, 2018 by Auringonkukka87

[mymmeli85]

Kuopuksen synnytys kesti 50 minuuttia.

Olin jo tosi kipeä kun kätilö tarkisti kohdunsuun tilanteen meidän ollessa vielä vuodeosastolla. Sanoi mun olevan 5cm auki. Sinä aikana kun nousin tutkimuspöydältä ylös lattialle seisomaan (joka kesti ehkä 20 sekuntia koska supisti koko aika) olinkin jo 10 senttiä auki ja alkoi ponnistuttamaan. Kätilö pyysi toista hakemaan vielä sänkyä, että kärräävät mut saliin mutta sanoin, että pää tulee jo. Eipä siinä auttanut muu kuin mennä lattialle makaamaan ja siinä sitten kuopus syntyi. Ponnistusvaihe oli muutaman minuutin. 

Hieman oli pöllähtänyt olo jälkikäteen