AnneJ.

Montako kummilasta on sopivasti?

207 posts in this topic

Mulla on kolme kummilasta ja se on (tällä hetkellä) sopiva määrä. ;Mikäli oma parhain ystäväni koskaan saa lapsia ja pyytää minua lapsensa kummikseen, suostun ehdottomasti. Se olisi suorastaan kunnia-asia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nolla. :lol: Mua ja exää pyydettiin aikoinaan kummiksi, mutta onneksi tajuttiin kieltäytyä. Me oltaisiin oltu ihan surkeita kummeja. Lisäksi pian tuon pyytämisen jälkeen erosimme, ja mä erosin vielä kaupan päälle kirkostakin. Jonkun oikein läheisen ihmisen lapselle voisin ruveta jonkinlaiseksi uskonnottomaksi kummiksi, mutta muuten en tuollaisia velvollisuuksia halua. Mulle tulisi tosi huono omatunto, jos olisin sellainen paskakummi, joka ei pidä yhteyttä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä joka lapsella neljä kummia. Kummit ovat joko pariskuntia taikka sinkkuja, ollaan pyritty siihen että kaikilla on molempia, vaikka tilanteethan joskus muuttuvat =)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on mieheni kanssa neljä kummilasta, joista kaksi sisarustemme lapsia. Määrä on mielestämme juuri sopiva (tai ylärajoilla). Luultavasti määrä jääkin tähän, koska en osaa ajatella, kuka vielä haluaisi meitä kummeiksi. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minun mielestä kaksi olisi sopiva määrä (max 3). Ihan vaan sen takia, koska haluaisin olla läheisissä väleissä heidän kanssaan, ja tuntuu että aika on muutenkin kortilla eikä saa sitä riittämään :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on yksi kipale ja miehelläni kaksi. Käytännön tasolla menisi ehkä yksi lisää, mutta tämä yhteen jääminen ei omalla kohdallani haittaisi yhtään. Saisi keskitettyä vähän enemmän tarmoa lapsen kanssa olemiseen, eikä pelkkään syntymäpäivien ja joulujen muistamiseen...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kolme on ehdoton maksimi. Tällä hetkellä mulla on yksi kummipoika, johon en ole missään yhteyksissä äitinsä takia (teki sellaisen tempun, että oli pakko laittaa välit poikki). Sitten on vielä epävirallinen kummityttö (perhe ei kuulu kirkkoon).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on yksi kummilapsi, joka on jo 7v. Mielestäni 3-4 olisi ihan sopiva (ei siis enempää). Kuitenkin, jos esim. myöhemmin, kun tämä ensimmäinen on jo aikuinen, minua pyydettäisiin ja olisi jo 4, voisin vielä suostua. Kuitenkin kummiushan periaatteessa loppuu 15-vuotiaana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla ei ole yhtään kummilasta, mutta olisin iloinen jos se yksikin joskus tulisi. Korkeintaan ehkä kaksi tai kolme, ei ainakaan enempää mielellään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä riippuu kummilasten iästä, kuinka monta on sopivasti. Ja ehkä se, kuinka monta ja minkä ikäisiä omat lapset ovat. Kolme tai neljä omaa alle kouluikäistä lasta ni kyllä siinä kummilapset jäis paitsioon.

 

Mulla on yksi kummityttö, syntynyt toukokuussa 2011. Pari kolme kummilasta voisin vielä kelpuuttaa lisää. Mutta sivusta seuranneena voisin sanoa, että Isännän 7 kummilasta on enemmän taakka kuin rikkaus...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en ole koskaan ajatellut asiaa siltä kannalta että montako lasta voisin kummittaa, se riippuu ihan lähipiirin koosta ja heidän lisääntymisinnostaan. Eli siskojen ja lähimpien ystävien kummipyyntöihin suostun ilman muuta, tulee niitä sitten 2 tai 12. Ja miehen sidekickiksi voin myös suostua, näen että mies on oman lähipiirinsä lapsille se pääkummi, vaikka pariskuntana pyydettäisiinkin. 3 kummilasta on tähän mennessä, 1 heistä yhteinen miehen kanssa, luulisin että pari saattaa tulla vielä jossain vaiheessa. En ole kokenut taakkana, mutta en olekaan mikään superkummi, vaan ihan perus, eli lahjat ja erityishuomiota tavatessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on yhteensä 4 kummilasta, kolme yhteistä ja minulla yksi oma. Yksi yhteinen on puolivälissä masuaikaa tulossa. Meidän ensimmäinen yhteinen kummilapsi on käytännössä jäänyt kokonaan elämästämme, ihan siitä syystä että äitinsä kanssa meillä ei enää ole mitään yhteistä juurikaan ja vaikka kuinka yritettiin pitää yhteyttä monen vuoden ajan niin hankalaa se yksipuoleisesti on :girl_sigh: Kaikki muut lapset on kaverien lapsia, sellaisia joita nähdää säännöllisesti, nähtäisiin vaikkei kummeja oltaisikaan. Tämä tuleva lapsonen kuuluu samaan kategoriaan. Näin ollen meistä ei tunnu "raskaalta" huomioida kummilapsia, kun se on ihan luontevaa. Jos joskus jomman kumman sisarukset lapsia saa , niin uskoisin sieltä suunnalta myös tulevan kummikyselyä, mahdollisesti.

Edited by Buttercat

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi kun yhdellekin lapselle pääsisin kummiksi :) Olen tosin ajatellut aina, että en ehkä lähtisi kummiksi kaukaisemman sukulaisen tai kaverin lapselle. Vain jos erittäin hyvä ystäväni tai sisarukseni pyytäisi kummiksi, lähtisin ilman muuta enkä kokisi kummilapsen hoitoa ja muistamista mitenkään raskaana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja lisäyksenä vielä se, että näitä kummilapsia saisi siunaantua useampiakin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ja miehellä on kummallakin yksi oma kummilapsi, mulla vuonna 2003 syntynyt tyttö ja miehellä vuonna 2004 syntynyt poika. He alkavat olla jo sen verran isompia, että hyvin voisin kuvitella että suostuttaisiin yhdessä tai erikseen kumm(e)iksi ainakin viidelle lapselle.

 

On kuitenkin hyvin todennäköistä, että emme osaa kieltäytyä useammastakaan kummilapsesta, jos ja kun lähimmiltä ystäviltä ja mun sisaruksiltani näitä pyyntöjä mahdollisesti joskus tulee. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on yksi yhteinen kummipoika ja minulla yksi "oma" kummipoika.

 

Itseä harmittaa kun tuo "oma" kummipoika on tullut aiemman parisuhteen aikana ja pojan vanhemmat on entisen miehen lähipiiristä, niin yhteydenpito on jäänyt eron jälkeen vähiin. Muistan kyllä häntä synttäreinä ja jouluna mutta tapaamme todella vähän, tuntuu vaan hölmöltä kun oma kummipoika ei tunnista kun niin harvoin nähdään :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselläni on nyt kolme kummilasta, joista yksi on 16-vuotias, kaksi muuta alle 4-vuotiaita. En osaa sanoa lukumäärällisesti mikä on itselleni liikaa. Tällä hetkellä kuitenkin olen sanonut ihan kohteliaasti ettei minusta kummiksi ole, koska haluan noiden kahden kasvavan isommiksi ja saan nauttia heidän lapsuusvuosistaan. :) Näen kumpaakin kuitenkin kerran viikossa niin jos niitä lapsia alkaisi enemmän olla niin oma elämähän siinä jo kärsisi! 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on tällä hetkellä kaksi kummilasta, mikä tuntuu ihan sopivalta määrältä  :) Jos joku nyt pyytäisi minua lapsensa kummiksi, uskon, että suostuisin. Ajattelen kuitenkin, että neljä kummilasta olisi minulle "maksimimäärä".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Varmaan riippuu pitkälti kummilapsien ikäväleistä.

(ja kysyjistä  :ph34r: )

Kattorajaa on siis vaikea määrittää mielestäni.

Edited by Lady Geranium

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei minulla ole mitään rajaa, mutta tällä hetkellä on kaksi kummilasta ja minusta se on ihan hyvä määrä. Riittää hyvin aikaa kummallekin. (En tarkoita, etteikö aika voisi riittää, vaikka enemmänkin olisi.)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on miehen kanssa 5 kummilasta, joista nuorimman ja vanhimman välillä on ikäeroa vajaa 3,5 vuotta... Kieltämättä tässä on minusta tarpeeksi, etenkin kun meidän esikoinen on syntynyt tässä samassa ryppäässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on miehen kanssa kaksi kummilasta ja ainakin nyt tuntuu, että tämä määrä riittää, koska haluamme osallistua heidän elämään, olla kaverina ja touhuta heidän kanssa. Ehkä sitten, kun aikaa kuluu ja kummitytöt kasvavat "tilaa" olisi useammallekin :) Onneksi tyttöjen vanhemmat ja me olemme samaa tiivistä kaveriporukkaa, että kaikki kuljetaan sitten samassa paketissakin ja kun näkee toista niin voidaan hyvin nähdä toistakin tyttöä. Oma poika asettuu ikänsä puolesta sinne tyttöjen väliin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on miehen kanssa yksi yhteinen kummilapsi ja miehellä on lisäksi vielä yksi oma. Olen aika tyytyväinen tähän yhteen kummilapseen, en kyllä tällä hetkellä kaipaa lisää. Kummilapsemme asuu lähellä ja saamma osallistua paljon hänen elämäänsä. Meillä ei ole kyllä enää pontentiaalisia ystäviä/sukulaisia, jotka meitä kummiksi pyytäisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now