AnneJ.

Montako kummilasta on sopivasti?

207 posts in this topic

Mulla on kaksi yksin ja 1 yhteinen miehen kanssa. Viisi taitaisi olla mulla/meillä rajana.

 

p.s. tulen kirjoittaa lisää kun päänsärky hellittää ja saan neidin pois sylistä nukkumasta

 

 

Edit: Eli mulla olevat kummilapset on molemmat tyttöjä ja ikää heillä 7v ja elokuussa 2v. Miehen kanssa yhteinen on myös tyttö ja täyttää neljä vuotta.

 

Enempää en ehkä yksinään haluaisi ottaa kun en pysty oikein olemaan noille kahdellekkaan niin täysipainoinen kummi kuin haluaisin. Välillä tuntuu olevan lahja-automaatin makua mun kummiuessa. Vanhemman kanssa voisi jo tehdäkkin jotain, mutta välimatkaa on 450 kilsaa, niin ei hirveästi mennä korkeasaareen tai lintsille.

 

Toinen on taasen niin pieni vielä ja kaiken lisäksi sairas, joten en uskalla ottaa riskiä hänen kanssaan vielä muutamaan vuoteen.

 

Yhteinen kummilapsi asuukin sitten vain 200 metrin päässä, mutta ongelma on hänen vanhempansa... Ottaisin mielelläni vain tämän meidän kummitytön mukaan meidän elämään, mutta mukaan yleensä pitäisi tulla myös hänen isosiskonsa 6v ja yhdessä he ovat aika villejä. Ja sitten heidän aikataulunsa. Tyttö on niin kellokortitettu, että meidän perheen elämässä ei siihen ole saumoja, joten siinähän se meni.

 

Yhteiseksi määräksi olisi varmaan sopiva 3-4 lasta, eli vielä olisi 2-3 paikkaa jäljellä.

 

Tulipahan avauduttua...

Edited by blue.eyes

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kaksi omaa ja miehellä yksi oma (toisaalta mut on taidettu lisätä hälle kummiksi jälkikäteen). Ja yksi yhteinen. Nyt meitä pyydettiin kummeiksi - lapsi ei ole vielä syntynyt. Sanottiin siltä istumalta että ehdottomasti suostutaan - kunniatehtävä.

 

Mun noi kaksi kummilasta on jo 12- ja 14-vuotiaita. Toinen jopa eronnut kirkosta. Heihin on tullut vaihtelevalla menestyksellä pidettyä yhteyttä. Molemmat kun ovat serkkujani, niin on kuitenkin kaikissa sukulaissynttäreillä tullut nähtyä. Kovin läheistä suhdetta ei heihin kyllä ole.

 

Miehen kummipoika (ja ehkä siis vähän munkin) on jo kouluikäinen, mutta ollaan koko perheensä kanssa vähintään pari kertaa vuodessa tekemisissä.

 

Yhteinen kummilapsi on sitten sellainen, että mies on paljon tekemisissä lapsen isän kanssa, muttei lasta sinänsä nähdä paljon. Kuullaan kyllä koko ajan miten hän kasvaa ja mitä tempauksia keksii. Mulla ei ole edes vanhempien puhelinnumeroita - eli selkeästi olen "vain" ns. avec-kummi. Pitäisi ottaa asiakseni pyytää vaikka lapsen äidin numero ja kysellä hältäkin välillä kuulumisia - ehkä näin itsekin tuntisin osallistuvani. Nähdään lasta pari kertaa vuodessa - vähintään.

 

Nyt tuleva yhteinen kummilapsi on ystäväperheemme kuopus. Ollaan molemmat molempien vanhempien kanssa yhteyksissä - ristiin rastiin. Heidänkin kanssaan nähdään parisen kertaa vuodessa.

 

Näistä voisi päätellä, että ei suhteellisen laajaa ystäväpiiriämme turhan usein nähdä, mutta sanotaan näin, että painotetaan enemmän ehkä kuitenkin niitä kummilapsiperheitä kun mietimme esim keitä kutsua kylään.

 

Meidän lasten kummeja kutsutaan usein kylään - välillä kaikki kerralla ja välillä yksitellen.

 

Mietittiin miehen kanssa, että tuntuuko jo hankalalta tämä määrä kummilapsia. Ei tunnu. Ollaan tähänkin asti huomioitu mm. miehen serkkujen lapsia (meidän lasten ikäisiä) vaikkei ole edes kummilapsia. Kummius on kunniatehtävä, josta pitää kieltäytyä, jos tuntuu ettei jaksa olla tekemisissä, mutta mielestäni tuo kummius "sitouttaa" perheitäkin yhteen enemmän. Nyt on aika hyvin siinä mielessä kummilapsia, että kaikki ovat suht eri-ikäisiä. Hankalampaa saattaisi olla jos samana vuonna "tulisi" monta kummilasta.. Mutta varsinkin läheisen ihmisen pyytäessä en edes miettisi kieltäytymistä!!

 

Sekava selitys - mutta varmaan tuli kanta selväksi.

 

Niin monta on sopiva määrä kun itse jaksaa olla tekemisissä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla ei ole vielä yhtän kummilasta ja odottelen vaan kärsivällisesti koska onnistaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun miehellä on yks kummipoika ja mua pyydettiin just pari päivää sitten kummitädiksi marraskuussa syntyvälle vauvalle... ( :D )

Joten kohta meillä on yhteensä 2... Varmaan pari lisää olisi vielä ok, sen jälkeen alkaa raja kyllä tulla vastaan... Eli n.4-6 on maksimi meille...

Meillä kaikki kaverit ovat vasta nyt alkaneet pariutua ja vauvoja alkaa varmaan pikku hiljaa tulemaan lisää, tässä vaiheessa vaan oikeastaan yhdellä hyvällä ystävällä on lapsia...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on yksi oma kummilapsi ja miehen kanssa yksi yhteinen. Mielellään otamme kunnian vastaan jos vielä pyydetään mutta toisaalta tämä tuntuu myös ihan sopivalta määrältä. Mielestäni on kiva jos on mahdollista viettää aikaa kummilasten kanssa ja meiltä se ei taitais enää onnistua jos olis enempi. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on 4 omaa ja miehen kanssa yhteinen kummilapsi.

Yhtä kummilasta näen erittäin harvoin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on omia kummilapsia kolme, miehen kanssa yksi yhteinen, vaikka naimisiin menon myötä miehestä tuli kyllä tavallaan myös aikaisempien omien kummilasteni kummi.

 

Kummina oleminen on kunniatehtävä, ja jos joku haluaisi meidät vielä lapsensa kummiksi niin en kyllä osaisi tai haluaisi kieltäytyä.

 

Kaikkia tämän hetkisiä kummilapsia tulee kyllä nähtyä -ei nyt voi sanoa että usein välimatkojen takia- aika sopivasti. Kummilapsemme ovat vielä aika pieniä, ja ollaan ajateltu että kunhan kasvavat niin viedään heitä enemmästi retkille ja mukaviin paikkoihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on mieheni kanssa 2 yhteistä kummilasta. He ovat veljeni vanhin poika ja miehen veljen tytär. Veljenpoikaani tulee nähtyä todella usein, sillä tapaan kälyäni usein ja veljenpoikani on mukana. Häneen on siis todella läheiset suhteet. Kummityttöä en ole hirveän usein nähnyt (ehkä n. 5 kertaa, kun tyttö on nyt 8,5kk vanha). Olisi kiva nähdä häntäkin useammin, mutta he asuvat vähän kauempana (50 km) eikä meillä ole autoa. On siis aina jonkin verran sumplimista, kun sinne halutaan lähteä. Voi olla, että sekin vaikuttaa, että mieheni on veljeni ystävä (sitä kautta me tavattiin) ja kälystäni on tullut minulle todella hyvä ystävä, niin heitä tulee senkin takia nähtyä paljon.

Tällaisia "sukulaiskummilapsia" voi mielestäni olla paljonkin, sillä heitä muistaisi joka tapauksessa. Näin kuitenkin tulee jopa enemmän sellainen tunne, että pitää muistaa pitää yhteyttä myös miehen sukulaisiin.

Kavereiden lapsien kummeiksi meitä ei vielä ole pyydetty. Uskoisin, ettei me kieltäydyttäis, jos kyseessä on läheiset ystävät. Sopiva määrä tällaisia kummilapsia olis ehkä 2-3, niin sitten ehtis viettää kaikkien kanssa aikaa.

 

Hmmm... tuli taas vähän sekava sepustus...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on yksin 1 kummilapsi ja mieheni kanssa yhteisesti kaksi kummilasta. Siinä alkaa olla jo sellainen lukumäärä, ettei enää yhtään lisää. Itse koen kummin "tehtävän" vastuulliseksi ja haluan olla todellakin sellainen aikuinen kummilapseni elämässä joka tuo siihen elämään sisältöä ja osallistuu lapsen elämään aktiivisesti. Meillä on lähipiirissä paljon pieniä lapsia ja muistetaan niitäkin aktiivisesti ja pidetään paljon yhteyttä, joten toivottavasti kummilapsikiintiö olisi tässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kolme ja se riittää. Haluan olla mukana näkemässä kun he kasvavat ja tukea heitä siinä. En usko että siihen pystyisin jos heitä olisi enemmän. Ja tosiaan kaikki kolme ovat alle kouluikäisiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on 4 kummilasta ja 5 tulossa. Yksi noista kummilapsista on lähisukulaisen kaksostyttö, joten ihan yhtä paljon oon toisellekin läheinen vaikka vaan toisen kummi olen. Ja taas toisaalta sama asema mulla varmasti olisi vaikka en olisi kummi ollenkaan. Kummilapset on syntyneet 1998,2000,2000,2006 ja 2008 (tää vielä masussa), että onneksi osa on jo vähän isompia. En nyt välttämättä enempää välittäisi saada, tuota tulossa olevaakin mietin hetken. Mutta kun tosiaan isoimmat alkaa olla jo niin isoja ja lähimmillä kavereilla ei perheenperustaminen ole varmaan ainakaan 5 vuoteen ajankohtaista, niin ehkä sitten joskus voisi lähteä "uusille kierroksille" jos pyydetään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kolme kummilasta eikä se tunnu ollenkaan paljolta. Kaikki ovat vielä poikia, joten itse asiassa jopa toivoisin kummityttöä. Toisaalta en ole asettanut itselleni mitään paineita kummiuden suhteen, eivätkä näin ole tehneet kummilasten vanhemmatkaan. Mielestäni tärkeintä on, että olen olemassa ja käytettävissä tarpeen vaatiessa, ja sukulaislasten suhteen olen heille selväsi eräänlainen "kunniasukulainen" - heille jotain enemmän kuin muille suvun lapsille, ja se on mielestäni hienoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on 2 omaa (9-vuotias tyttö ja 1,5 vuotias poika) sekä kullan kanssa yksi yhteinen 3-vuotias tyttö, kullalla on myös yksi oma (8-vuotias tyttö).

 

Meillä riittää kaikille hyvin aikaa. paljon lähettelen vanhemmalle tytölle kirjeitä ja kortteja ja ne tutnuu olevan piristäviä.

 

Vielä olen valmis ottamaan kummilapsia,toivottavatsi yhteisiä, en osaa sanoa mikä on liikaa. Ite pyrin siihen että näkisin ja tekisin jotain mukavaa aina näitten kanssa. Välimatkat toki häiritsee...

Share this post


Link to post
Share on other sites

En osaa sanoa mitään ehdotonta määrää. Mulla ei ole itselläni yhtään kummilasta, miehellä on kaksi. Toivoisin, että minäkin joskus saisin kummilapsen, mutta huonolta näyttää. Ei ole sellaisia kavereita/sukulaisia jotka voisivat pyytää. Riippuisi varmaankin myös kummilapsien iästä, että monta olisi. Joku 4-5 alle kouluikäistä olisi varmasti jo tarpeeksi, mutta jos olisi jo esim. yläasteikäisiä tai sitäkin vanhempia, voisi määrää taas lisätä. Mutta jos nyt saisi edes sen yhden... B)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on tällä hetkellä 3 kummilasta ja mielestäni se on riittävästi. Koska en kykene olemaan heidän kanssaan niin paljon tekemisissä kuin haluaisin, en aio suostua kummiksi uudestaan ennen ensimmäisen kummilapsen ripille pääsyä kahden vuoden kuluttua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä luulen, että neljä olisi ihan maksimi. Mutta voipi olla, että jos joskus tulisi tilanne, että olisi neljä kummilasta ja viidennen kummiksi pyydettäisiin ja haluaisin hommaan ruveta, niin suostuisin. Mä olen kuitenkin muutamasta epämieluisasta kummitehtävästä kieltäytynyt, joten tuskinpa moista tilannetta tulee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tällä hetkellä yksi yhteinen kummityttö(täytti huhtikuussa 1v.)johon olen niin rakastunut. En osaa sanoa mikä olisi sopiva määrä kummilapsia, sillä tuskin mä osaan sanoa ei jos joku läheinen ihminen pyytää kummiksi. Mutta sanotaan että 3-4 olisi sopiva määrä sillä jos olisi kaumalasti enemmän niin ehtisikö sitä keskittymään kaikkien elämään, ja mä ainakin haluán olla kummilasteni elämässä läsnä, haluan että he voivat sanoa kummitädin olevan rakas <3 itse en kovinkaan läheinen ole ollut kummieni kanssa ja se harmittaa :( Tällä hetkellä kun on vaan yksi kummilapsi(eikä omia lapsia)tulee tyttöä aikalailla paapottua ja on kyllä pikku enkeli jo nuorella iällä kietonut kummit pikkusormensa ympärille. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on molemmilla yksi kummilapsi; molemmat syntyneet 2005. Mun mielestä se jo on riittämiin. Tosin luultavasti(tai aika varmasti) minusta tulee kummi jos siskoni lapsen joskus saa. Riippuu varmaan tilanteesta milloin kieltäytyisin kummiudesta mutta jos joku läheinen pyytää niin tuskin kieltäydyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on kaksi ihanaa kummilasta ja se on juuri sopiva määrä.. Neljä olisi varmaan maksimi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on yhteensä 3 kummilasta (minulla 1 ja miehellä 2) ja minusta se on ihan sopiva määrä, ehkä yksi yhteinen kummilapsi olisi vielä mukava. Siinä se raja varmaan sitten tulisi vastaan, vaikka tuskinpa kieltäytyisimme sen neljännenkään jälkeen, jos joku meidät siihen tehtävään kelpuuttaisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on miehen kanssa kolme yhteistä kummilasta ja miehellä on sen lisäksi kaksi kummilasta. Minua pyydettiin myös tässä vasta kummiksi ja en millään hennonnut kieltäytyä, vaikka kummilapsia on jo mielestäni monta. Kummin tehtäviä voi olla myös tulevaisuudessa enemmänkin edessä ja jos kummiksi pyytäjät ovat minulle/meille läheisiä en kyllä keksi syytä miksi kieltäytyisin kunniasta. Sopivaa kummilasten määrää en siis osaa sanoa, mutta kummin tehtäviin olen valmis niin kauan kuin tiedän pystyväni olemaan osa lasten elämää. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on kaksi kummilasta - 1½ vuotias ja 2 vuotias. Tähän samaan syssyyn en enempää ottaisi, mutta sitten kun nykyiset ovat jo kouluikäisiä niin mielelläni ryhdyn taas kummiksi.

Toisaalta jos yllättäen veli hankkisi jostain naisen ja lapsen parin vuoden kuluessa ja minua pyydettäisiin kummiksi en voisi olla suostumatta. :)

 

Siis - lyhyellä aikavälillä 4 kummilasta olisi jotenkin paljon, mutta jos nuorimman ja vanhimman ikäeronsa (kuten äitini kummilasten) huitelee viidentoista vuoden kohdalla niin ei se sitten ole paljoakaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on kaksi ja miehellä yksi. Vielä tähän joukkoon sopisi, määrää on vaikea sanoa. Riippuisi varmasti paljolti myös kummiksi pyytävistäkin, mitä läheisempi niin sen varmemmin suostuisin useamminkin kummiksi. Meidän kummilapset alkavat olla jo sen verran isoja (lähellä rippikouluikää), että mukava olisi ainakin yksi pikkuinen vielä. Omia lapsia kun ei vielä ole, niin aikaa riittäisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kaksi kummilasta, miehellä viisi, lisäksi yksi yhteinen. Onhan se aika paljon, mutta tuskin silti kieltäydymme, jos meitä vielä joskus kummeiksi pyydetään. Kolmea kummilastamme emme näe kovin usein pitkän välimatkan takia ja se tietenkin rajoittaa yhteydenpitoakin. Muiden viiden kanssa sen sijaan olemme hyvinkin tiiviisti tekemisissä kun asuvat lähellä. Mielestäni sen muistamisen ei tarvitse olla aina mikään erityisen iso juttu ja koemmekin olevamme tärkeitä aikuisia kaikille kummilapsillemme lukumäärästä huolimatta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

meillä on molemmilla miehen kanssa "omat" kummitytöt sekä yhteinen kummipoika. Mielestäni on aika hyvä määrä, nyt riittää kaikille aikaa sekä yhteistä että omaa. Aika paljon puuhaillaan kummilasten kanssa, ja musta onkin tärkeää, ettei kummitäti tai -setä lue vain 2 kertaa vuodessa pakettikortissa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now