Sugar

Lonkkaluksaatio

63 posts in this topic

Jaksamista arkeen Lepinkäinen lastan kanssa! Äkkiä varmasti totutte lastaan (tai olette ehkä jo tottuneetkin). Tunteesi kuulostavat tutuilta, kävin niitä läpi ennen kuin selvisi, ettei lastaa tarvitakaan. Kovasti itselle silloin yritti toitottaa, että tuo ei ole pahakaan vika, koska hoituu suht helpolla.

 

Onko se ihan se Van Rosenin -lasta (olikohan sinnepäin tuo nimi..)? Joku just puhu, että ois jonkinlainen toinenkin lasta. Olisko ollut Sairaala-ohjelmassa tms. Mut en tiiä oliko se just hoito tohon lonkkaluksaatioon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu, meillä on se Rosenin lasta, joka on kuulemma Suomessa yleisimmin käytetty. Vilkaistiin Sairaalan jakso, jossa se toisenlainen lasta oli näytillä... Ilmeisesti sitä käytetään vain siellä Tampereella. Tavallaan se oli inhimillisemmän näköinen, pehmeät valjaat sun muut. Vähän mietin, olisiko meillä mitään mahdollisuutta saada sellainen tuon kovan kehikon sijaan, mutta ehkä nyt kuitenkin tyydymme siihen, mikä annettiin, kun hoitoaika on (toivottavasti!) sittenkin aika lyhyt, kokonaisuutta katsoen.

 

Tiedän, että jotkut ovat saaneet hoitavalta lääkäriltä luvan kantaa lonkkavauvaa liinassa, mutta me ei saatu :(. Hoitaja sanoi suoraan, että he eivät suosittele, kun kysyin asiaa. Ilmeisesti vauvan ristiselkä rasittuu istuvassa asennossa liikaa niissä sidonnoissa, joissa lastan kanssa voisi kantaa. Emme halua ottaa riskiä, että hoito hidastuisi liinan takia, niin ihanaa kuin olisikin ottaa vauva liinaan syliteltäväksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä huomattiin vasemmassa lonkassa löysyyttä kotiinlähtötarkastuksessa. Saatiin lähete ortopedille. Tänään sai meidän tyttö lonkkalastan. Äidin tunteet ovat todella ristiriitaiset.

Toisaalta olen tyytyväinen, että vauva saa hoidon nyt, kun se on vielä hoitaa. Ja kyseessä on kuitenkin "pieni" ongelma(verrattuna moneen muuhun). Toisaalta minusta tuntuu niin pahalle,

kun tuo häkkyrä on niin ruma ja kamala. Niin ja monet hienot vaatteet jäävät kaapin perälle käyttämättöminä.(Tiedän, pinnallista.)

 

Tuntuu niin vaikealle pitää vauvaa sylissä. Lisäksi tuntuu, ettei saa vauvaa tarpeeksi lähelle itseä. Niin ja pukeutuminen. Mistä mä löydän venyviä, sopivia housuja? Lisäksi pelkään iho-ongelmia. Meidän vauvalla on ollut tosi hyvä iho, joten mahdolliset ongelmat harmittavat jo etukäteen. Äh, tuntuu kaikki niin vaikealle. (Tässä samassa yhteydessä huomattiin, että vauvan paino on tippunut, joten äidinmaidon riittävyydessäkin ongelmia. Tämähän piristi minun mieltä tosi paljon <_< )

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kovasti kannustusta teille, pauliina! Mustakin tuntui aluksi aivan kauhealta, kun omalle rakkaalle vauvalle pantiin lasta. Ainakin meillä meni sopeutuminen lopulta tosi nopeasti, käytännön asiat oppi hetkessä. Isompi juttu oli mullekin tuo lähelläpidon vaikeus. Huijaisin, jos sanoisin että viikot on menneet kuin siivillä, mutta kokonaisuutta katsoessa 6-8 viikkoa on kuitenkin lyhyt aika. Meillä loppuu hoito (toivottavasti!) ensi viikolla.

 

Sopivia housuja löysin itse ainakin H&M:ltä, sellaisia reilusti venyviä puolipotkareita. Monissa vauvanhousuissa on yllättävän tiukka resori vyötäröllä, sellaisia ei olla saatu pojan ylle kiskottua. Myös kietaisupaidat ja -bodyt on olleet tosi hyödyllisiä. Mäkin pelkäsin iho-ongelmia, mutta riittävä lotraus talkilla on pitänyt ne onneksi loitolla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva kuulla kokemuksistasi. Kyllä mä lasken päiviä, että saan tuntea oman pikkuisen lähelläni taas kunnolla. 3 viikon päästä on mahdollisuus, kun mennään lonkkatarkastukseen. Saadaan edellisenä iltana siis irrottaa jo lonkkalasta. Voi, mä odotan jo!

 

Mulla on vähän ollut ongelmia, kun minusta tuntuu, että meidän vauva on viety pois.Tilalle on tullut joku vieras, josta pitää vain huolehtia. Ehkä mä pian huomaan, että sen kamalan häkkyrän sisällä on edelleen se sama, minun rakas pikku tyttö.

 

Vauva meillä sopeutui ongelmitta, mutta äidillä sopeutuminen on pahasti kesken.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuttuja tunteita. Kävin ihan samoja asioita läpi alussa, ja vieläkin välillä mietin noita, vaikka tilanteeseen onkin jo tottunut. Jos haluat vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia enemmänkin, laita vaikka yksäriä :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nostellaas tätä ketjua, jos olisi lisää kokemuksia.

 

Meillä vauva ollut pitkään perätilassa, ja neuvolassa kehottivat valmistautumaan henkisesti lonkkaluksaation ja mahdolliseen lonkkalastaan.

Mua jäi mietityttämään se, että kun turvakaukaloa ei ilmeisesti voi käyttää lonkkalastan kanssa, miten olette kuljettaneet vauvaa autossa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastaukseni tulee varmaan Scarletille myöhässä, mutta jos joku muu haluaa tietoa..

 

Me saatiin sairaalasta lainaan sellainen turvakaukalo, jossa vauva on makuuasennossa. En muista enää sen virallista nimeä, mutta kuitenkin sieltä sellanen saatiin. Ilmeisesti vaunukoppaankin on mahdollista hankkia joku turvaverkko, mutta meille tuo makuulla oleva "kaukalo" oli paras ratkaisu.

Edited by pauliina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Upitus tähän aiheeseen. Luksaatiosta ja lapsen hoitoa helpottavista kikoista

on liian vähän tietoa saatavilla:)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on lasta-asiat onneksi jo kaukana takana päin, kesäkuussa todettiin ultralla että lonkka on kunnossa. 6 vk lastassa heti vastasyntyneenä riitti korjaamaan tilanteen. Vihonviimeinen kontrolli on ensi kesänä 1,5 v. iässä, mutta poikanen kävelee nyt 1 v. 1½ kk iässä niin nätisti, etten ole enää huolissani. Jos jollakulla on kysyttävää lastan käytöstä, voin yrittää edelleen vastailla parhaani mukaan sen minkä muistan meidän kokemuksista :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin tytöllä todettiin kolmen päivän ikäisenä sairaalassa kotiinlähtötarkastuksessa toisessa lonkassa luksaatio,lastaa pidettiin paria päivää vaille yhdeksän viikkoa,tänään lonkat kuvattiin uä:llä, lonkat ovat kunnossa ja lasta saatiin vihdoin pois. Eka yö lastan kanssa silloin meni heräillessä tunnin välein ja itkeskellessä mutta tuon jälkeen ei ollut pahemmin mitään ongelmia, päinvastoin minusta tuntui että vauvaa oli helpompi käsitellä koskä tämä oli tavallaan niinkuin "tukeva paketti",ei päässyt kiemurtelemaan tms.kun lääkäri totesi tämän lonkkaluksaation, vähän ehtiin asiaa säikähtää mutta otin semmoisen asenteen että tämähän ei meitä lannista vaan se hoidetaan ja piste. Vauvaa lastan kanssa röyhtäyttäessä kun vauvaa ei saa nostaa olalle vaan se röyhtäytetään nostamalla kasvotusten rinnan päälle hajareisin niin tällöin lasta monesti painoi vauvan korvia ja leukaa kun vauva valui lastassa alemmas, muulloinpa vauveli oli tyytyväinen. Kotonako sait kylvettää vauvaasi ilman lastaa?meille sanottiin ettei lastaa saa itse mennä ottamaan pois eikä reisien päällä olevia tukia saanut itse taivutella, ainoastaan olkapäitten yli meneviä ja mahan sivuilla olevia tukia sai tarvittaessa hieman vääntää jos ne esim.painoivat ihoa. Pari kertaa piti käydä vaihdattamassa uusi lasta koska jalat olivat hanganneet lastaan polvitaipeiden kohdalle pieniä reikiä. Tähän neuvottiin laittamaan vauvan sukat"tukien"päälle etteivät pääse ainakaan ihoa hankaamaan rikki. Ja talkkia talkkia...ja siihen asiaan kun kerroit että vauva pääsee valumaan lastasta pois pystyasennossa(jos oikein ymmärsin)niin nosta vauvaa sen ollessa hieman takakenossa...mulla kävi alussa monesti samalla tavalla=)me vuokrattiin turvaverkko mannerheimin lastensuojeluyhdistyksestä,makuukaukalo oli omista vaunuista.Niin ja meille neuvottiin myös ettei lastan ja ihon väliin saa laittaa mitään, että vauvalle puetaan vaatteet lastan päälle.Pari numeroa isompia vaatteita ja vaippoja se vaatii mutta kyllä se siitä arki lähtee rullaamaan äkkiä, niin teki meilläkin eikä mulla ollut aikaisemmin mitään kokemusta lapsista ja tässä sitä nyt pyörittelen vauvelia melkein yhdellä sormella(pientä liioittelua=)..)hyviä jatkoja sinne teille!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaako kukaan sanoa, että kuinka paljon yleisempi tuo luksaatio on tytöillä?

 

Meille on tulossa kolmas poika, joka on majaillut vähintään rv20 viikolta asti perätilasssa. Itse olen myös ollut perätilavauva ja minulla oli tuo luksaatio. Mietinkin nyt, että laskeeko tuo sukupuoli kuinka paljon todennäköisyyttä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kappas, en ole tänne kokemuksestani kirjoittanutkaan.

 

Meidän esikoistytöllä (syntyi rv 42+0-> ahtaus, perätilassa viikolle 34 asti) todettiin kotiinlähtötarkastuksessa lievä lonkkaluksaatio molemmissa lonkissa. Lastaa ei vielä tuolloin kuitenkaan huojennuksekseni laitettu, vaan määrättiin vain kontrolli neljän viikon päähän. Ultrassa ja muissa tutkimuksissa huomattiin, että lonkat eivät ole lähteneet itsestään paranemaan, ja varmuuden vuoksi laitettiin lasta. Samanlaisia tunteita se herätti kuin täällä muillakin. Harmitti, kun ei saanut pientä kunnolla lähelleen. Ja kyllä, ne turhamaiset tunteet, kun pienet söpöt vaatteet ei mahtuneet päälle. Säälitti toinen, joka ei pystynyt liikkumaan kuten olisi halunnut. Ensimmäiset päivät olivat yhtä huutoa, mutta ehkä sitten pikkuinen alkoi tottua siihen häkkyrään. Ristiäisetkin menivät lastassa, oli onneksi niin väljä kastemekko, että lasta mahtui alle. Viikon kohokohta oli, kun aina sairaala-aamuisin sain kylvettää vauvan kotona ja hetken sylitellä ilman lastaa ennen sairaalaan menoa.

 

 

Käytännön asioista:

 

- Meillä käytettiin vaippaa alla ja vaatteita päällä. Helpointa vauvan pyllyn putsaaminen oli, kun pyyhki ensin edestä ja sitten käänsi mahalleen, jolloin lastan ja vauvan väliin jäi sen verran tilaa, että mahtui pyyhkimään myös pepun ja selän. Myös talkkia sai lisättyä näin selän puolelle kätevästi. Talkkia kannattaa tosiaan käyttää PALJON.

 

- Meiltä kiellettiin sitterin ja rintarepun käyttö, liinaa sen sijaan suositeltiin heti sairaalassa syntymän jälkeen. Tyttö ei tosin viihtynyt siinä juurikaan. Vauva matkusti normaalisti turvakaukalossa (Graco Logico)

 

- Imetys sujui parhaiten sylissä. Öisin imetin makuultaan niin, että tuin vauvan kylkiasentoon peitolla.

 

- Minulle oli kallisarvoinen vinkki, että vaikka vauva näyttääkin amerikkalaiselta jalkapalloilijalta, siellä paketissa on kuitenkin sinun pikkuinen vauvasi, joka kasvaa koko ajan. Ota siis paljon kuvia!

 

 

Minua harmittaa asiassa eniten, että juuri mistään ei aikaisemmin ollut saanut tietoa lonkkaluksaatiosta. En ollut ikinä nähnytkään lonkkalastassa olevaa vauvaa. Siksi itse puhuin asiasta avoimesti, ja vein vauvaa myös normaalisti ihmisten ilmoille.

 

Aika meni lopulta nopeasti, ja erilaiseen hoitotapaan tottui. Pääasia oli, että lonkat tulivat kuntoon, vaikka sitä ei aina jaksanut siinä harmituksen tilassa niin ajatellakaan. Olin kuitenkin enemmän kuin huojentunut, että kuopuksen osalta selvittiin "säikähdyksellä", kotiinlähtötarkastuksessa määrättiin taas kontrolli, mutta lonkat olivat tällä kertaa lähteneet kehittymään aivan normaalisti. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Musta on jännä että lääkärit ei oo maininneet meille sanallakaan tästä lonkkaluksaation mahdollisuudesta.Vauva on kuitenkin perätilassa,oon ensisynnyttäjä ja tulokkaan pitäisi olla tyttö.Itse sattumalta huomasin asian ja aloin tutkimaan..jotain hyötyä siitä että on luonteeltaan sellainen että pakko saada tietää kaikki mahdollinen ja mahdoton.

 

Lekuri arveli että napero olisi viihtynyt melkein koko raskausajan täydellisessä perätilassa.En tiedä sitten eikö lekurit halua "pelotella" (tai onko se pelottelua jos edes voisi faktat heittää kehiin) vai mikä on homman nimi mutta jos selviää että vauvan lonkat tarvitsee tuet enkä olisi ottanut asioista selvää olisin varmaan ollut shokissa.Nyt osaan sentään varautua siihen mahdollisuuteen.

 

Vielä kaksi päivää ja sittenhän asia selviää.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ei meillekään lääkärit asiasta sanoneet, neuvolaterkka mainitsi viimesellä käynnillä, että mahdollisuus on olemassa ja siihen kannattaa varautua. Meillä tyttö oli kans perätilassa, pään muodosta syntymän jälkeen päättelivät, että oli ollut siinä pitkään.

 

Lonkat tytöllä oli kuitenkin kunnossa, tosin jälkitarkastuksessa ne tarkastetiin perätilan takia normaalia tarkemmin. Silloin lääkäri epäili toista lonkkaa löysäksi ja laittoi lähetteen jatkotutkimuksiin. Lastenpolilla ne sitten todettiin normaaleiksi. Siellä tytön tutkinut kirurgi myös sanoi, että perinnöllisyys on se suurin riski lonkkaluksaatioissa, ne on hänen mukaansa harvinaisia, jos sellaisia ei suvusta löydy.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Haluaisin ostaa lahjan tutulle vauvalle jolla on lonkkaluksaatio ja kysyisin vinkkiä millaiset vaatteet olisi hyviä? Olisiko esim bodyn jatkopaloista hyötyä, vai pitääkö ennemminkin ostaa leveitä vaatteita? Ja ilmeisesti vaatteiden pitäisi olla 1-2 numeroa isompia kuin normaalisti käytettävä koko olisi? Onko jotain ihan tiettyjä vaatemerkkejä millä ois hyviä vaatteita? Onko paita parempi kuin body?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sattumalta osui silmään tämä ketju. Mulla oli itselläni lonkkaluksaatio, vaikka en ollut perätilassa eikä mitään sukurasitetta sellaiseen pitäisi olla (en tiedä että kenelläkään muulla koko suvusta olisi tätä ollut). Musta on 70-luvulta valokuvia, joissa olen "sammakkokipsissä" jalat sivuille sojottaen. Mitään pysyvää haittaa siitä ei jäänyt.

 

Nyt sitten odottelen esikoista, tyttöä... Ja mietin mistä saisin varmuuden vauvan asennosta. Kun neuvolasta olen sitä kysellyt, on vaan sanottu että ihan turha sitä on toistaiseksi selvittää, koska vauva mahtuu vielä vaihtamaan asentoa moneen kertaan. Ja tottahan se sikäli on, että tunnen kyllä miten se välillä kieppuu eikä varmaankaan ole asettunut mihinkään tiettyyn asentoon (nyt mennään 32. viikolla). Kohdunpohjan korkeutta tunnustellessa terv.hoitaja on kuitenkin jo parilla kerralla ollut sitä mieltä, että vauvan peppu tuntuu ylhäällä ja se olisi siis pää alaspäin. Itse en ole niinkään varma :girl_sigh: koska usein tuohon ylävatsalle ilmestyy kova kohouma, kun vauva puskee itseään ihan pintaan, ja kuulemma pää tuntuu koskettaessa kovemmalta kuin peppu, joten uskon sen olevan pää - jolloin vauva siis olisi perätilassa...

 

Onko mitään VARMAA keinoa selvittää vauvan asentoa niin varhaisessa vaiheessa , että sen voi vielä kääntää (siis milloin???), vai annetaanko neuvolassa jatkossakin vaan "luulisin että se ehkä on näin" -tyyppisiä arvauksia? Täytyy harkita ylimääräistä, omakustanteista ultraa loppuraskauteen jos ei muu auta... Kuuluuko synnytystapa-arvio automaattisesti aina asiaan, ja tehdäänkö siinä ultraus? Kyselee ensikertalainen :blush:

Edited by Aeria

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ongelmana on kai se, että se vauva voi pyörähtää aina uudestaan perätilaan.. Että voi olla vaikea ajoittaa kääntö just oikeelle hetkelle girl_sigh.gif Ymmärtääkseni synnytystapa-arvioita (tai siis sellaista oikeen kunnollista mittailua ja ultrausta) ei tehdä kaikkialla automaattisesti, kannattaa omasta neuvolasta kysyä.. Mullakin on ollut synytessä lonkkaluksaatio, joten sen takia mietityttää.. Täytyykin kysäistä äidiltä olinko perätilassa, en oo ainakaan kuullut sellaisesta.

 

Ajattelin mennä omakustanteiseen ultraan sit joskus jos sellaista ei neuvolassa tarjota :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksesta, mei. Se olisikin jonkinlainen osaratkaisu asiaan, jos vauvan voisi kääntämisen jälkeen "juurruttaa" siihen asentoon, ettei enää kääntyilisi. :girl_haha: Mutta tosiaan synnytystapa-arvioon haluan päästä, ja ehkä sitten vielä ultraankin loppuvaiheessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nostelen tätä ketjua, koska täällä köllii tällä hetkellä 11 päivää vanha "sammakkomies". :D

 

Kotiinlähtötarkastuksessa lastenlääkäri siis huomasi pojalla lonkkaluksaation, jonka kirurgi sitten konsultaatiossa vahvisti. Taysissa hoitona käytetään Pavlikin valjaita, jotka kirurgi siis laittoi kotiutumispäivänä. 2 viikkoa kotiutumisesta on eka kontrolli, ja siitä 2 viikon päästä seuraava (ja toivottavasti vika). Tietysti, jos tarvetta on, niin hoitoa jatketaan sitten pidempään, kirurgin mukaan kuitenkin melko epätodennäköistä että pidempää hoitojaksoa tarvittaisiin. Sen verran lievästä tapauksesta on kyse, että kirurgin mukaan tavallisesti ei olisi välttämättä edes aloitettu tuota hoitoa, mutta kun kävi ilmi että sekä mulla että mun veljellä on ollut luksaatio syntyessä, niin katsoi kyseessä olevan niin selkeä sukurasite, että oli parempi aloittaa hoito saman tien.

 

En siis Aeria tiedä, onko sillä sinänsä merkitystä onko sun vauva perätilassa vai ei, jos sukurasite kerran on olemassa, häiriö on kuitenkin periytyvä (tai siis voi tulla joko virheasennosta tai periytyvänä, mutta kai riski sitten on isompi tapuaksissa, joihin vaikuttaa molemmat tekijät). Mä muistin kyllä kuulleeni sata ja miljoona kertaa siitä, että mulla oli syntyessä lonkkavika ja miten sitä oli hoidettu, mutta en tiennyt kyseessä olevan perinnöllinen vaiva (tyhmää äitini puolesta ettei maininnut odotusaikana tästä), saati että veljellä oli ollut sama. No, kun tää tarkastuksessa paljastui, niin en kuitenkaan suuremmin järkyttynyt, kun vaiva sinänsä oli "tuttu" ja tiesin, että se on hyvin hoidettavissa.

 

Hieman hankalaahan toi käsittely on valjaiden kanssa ja erityisesti imetys on aiheuttanut hieman päänvaivaa (pojallakin kun tuntuu olevan aika vahvat mielipiteet imetysasennoista). Mutta parempi tosiaan näin, että asia huomattiin mahdollisimman varhain, ja hoito pystyttiin aloittamaan heti. Vaatteitakin on löytynyt omista jemmoista ihan hyvin, vaikka asento on tietty hieman haastava pukemiselle. Ja turhia autoreissuja ei tehdä, kun turvakaukalo on vähän pannassa (virallisen potilasohjeen mukaan, meidän kaukalossa asento kyllä pysyy hyvänä ja kirurgikin sanoi, että voi kyllä matkustaa).

Share this post


Link to post
Share on other sites

mulla ei itselläni ole lonkkaluksaatiota ollut, mutta löysyyttä lonkissa ja olen myös 70-luvun lapsena ollut jalat haarallaan sen vuoksi. :) nyt kun meidän pikkuinen syntyi, niin olin alitajuisesti jotenkin jo varma, että lapsukaisella on samaa vaivaa, koska olin kuullut sen olevan perinnöllistä. osastolla lääkärintarkastuksessa lääkäri sanoikin oikeassa lonkassa olevan pientä löysyyttä. lääkärillä oli kandi mukana ja hän kokeili lapsemme lonkkia myös, mutta ei huomannut löysyyttä. lääkärin mukaan löysyyttä on sen verran vähän, että se mitä luultavimmin lapsen jäntevöityessä häviää kokonaan, mutta saimme kuitenkin kontrolliajan tyksiin lonkkapolille 13.12. katsotaan miten lapsukaisen käy. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pojallamme (nyt 6 viikko vanha) sai lonkkalastat ennen kotiutumistamme. Synnytys oli tarjonnan puolesta normaali. viime viikolla oli 1. lonkkakontrolli kun lastat olivat olleet pojalla 3 viikkoa. Seuraava lomkkakontrolli ja lonkka-uä 2 viikon kuluttua. Pojan lonkat kuulemma van lievästi löysät joten suurella todennäköisyydellä pääsee niistä eroon ennnen joulua. Jos lonkkalastat määrätään, niitä pidetään aina vähintään 6 viikkoa tämän alueen suositusten mukaan ainakin.

 

Hyväksi koettuja vinkkejä:

 

-Vauvan pinnasängyn pääpuolen patjan alla meillä on äitiyspakkauksen makuupussi kaksinkerroin.

-Sideharson voi laittaa nukkumaan laittaessa poikittain toisen lonkan, kyljen ja olan alle niin että tulee pientä asennonvaihtoa yön aikana. Meillä öisin syötöt noin 3h välein ja silloin rätti vaihtuu toisen kyljen alle.

-Jos vaikuttaa, että esim.lapsen maha kasvaa nopeasti, niin olemme itse hieman levittäneet vatsankohdan lastoja sivuille päin (tähän lääkäri antoi luvan)

-Poju on nauttinut lyhyistä happihyppelyistä vatsallaan hoitopöydällä, siten selän ihokin saa parhaiten "hengitettyä".

 

Tsempitykset vauvoille ja vanhemmille, jotka ´lonkkalastojen kanssa joutuvat puljaamaan!! :)

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eksyin tänne jo toistamiseen sattumalta, kun en muistanut koko ketjua, joten kovin paljon en ole ehtinyt tätä murehtia :girl_sigh: mutta hyvä että tuli uudelleen esiin.

 

En siis Aeria tiedä, onko sillä sinänsä merkitystä onko sun vauva perätilassa vai ei, jos sukurasite kerran on olemassa, häiriö on kuitenkin periytyvä (tai siis voi tulla joko virheasennosta tai periytyvänä, mutta kai riski sitten on isompi tapuaksissa, joihin vaikuttaa molemmat tekijät).

Hmmm... Tarkoittaakohan se jo sukurasitetta että mulla itselläni oli luksaatio, jos kellään muulla meidän suvussa ei tietääkseni ole ollut? Toisin sanoen mietityttää, eikö tämmöinen voi sattua kenelle vaan ihan sattumalta, vai vaatiiko se aina sukurasitteen, jolloin jo yhdestä ainoasta tapauksesta voisi päätellä että kaikki sukuun jatkossa syntyvät vauvat ovat "vaarassa". :unsure:

 

Noh, nyt kun tämä aihe taas nousi mun tietoisuuteen täytyy muistaa mainita siitä tulevassa synnytystapa-arviossa ja kysellä siellä, pitäisikö luksaation mahdollisuuteen jotenkin erityisesti valmistautua, ja lisäksi synnytyksen jälkeen täytyy muistaa pyytää että tarkistavat vauvan lonkat tavallistakin huolellisemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mitä mä nyt oon vähän tutustunut tähän aiheeseen, niin luksaatio ei itse asiassa ole varsinaisesti periytyvä kehityshäiriö, mutta alttius sille periytyy. Sen lisäksi siihen vaikuttaa kuitenkin myös muita ulkoisia tekijöitä, joita ei edes tunneta. Ymmärtääkseni siis todennäköisyys, että saat lonkkaluksaatiolapsen on suurempi kuin muilla, mutta vain jonkin verran suurempi (mutta periaatteessa voi tulla sattumanvaraisesti kenelle vaan). Ota näistä nyt selvää.

 

Mä en usko, että voit mitenkään erityisesti valmistautua luksaatioon. No, ehkä varuille kannattaa ostaa muutamat isomman koon housut jo (meillä esim. 62-senttiset housut menee parhaiten), siis sellaiset mitkä tulee käyttöön joka tapauksessa (tosin en tiedä lonkkalastan kanssa pukemisesta). Ja ehdottomasti kannattaa mainita lääkärintarkastuksessa, että tarkastavat lonkat erityisen huolella!

 

Meillä on huomenna eka kontrolli! Tänään saadaan siis ottaa valjaat pois ja kylvettää poika, ihanaa. Ja toivottavasti huomenna ei ainakaan tuu hunoja uutisia!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now