Hilja

Spinaalipuudutus

58 posts in this topic

^Minulla on kaikki synnytykset käynnistetty. Joten en osaa sanoa luonnonmukaisuudesta juuta enkä jaata. Siinä tipan nokassa kärvistellessäni kalvot puhkaistuna olen kyllä parhaani mukaan yrittänyt lämmön, liikkumisen ja ilokaasun voimalla mennä eteenpäin. Jossakin vaiheessa (joka minulla on yleensä 5-6cm) alan kuitenkin olla niin kipeä että puudutus on välttämätön jo synnytyksen etenemisen kannalta. Kakkosen synnytyksessä nimittäin meni epiduraali pieleen ja sen takia synnytys junnasi tuntikausia samassa koska olin niin hemmetin kipeä etten kertakaikkiaan pystynyt rentoutumaan yhtään supistusten aikana/välissä.

Spinaali on siis minun kohdallani vienyt synnytystä eteenpäin koska kaikki ovat syntyneet n 2h sisällä spinaalin saamisesta. Ja se auttaa hyvin myös ponnistusvaiheen kipuun mikäli siis onnistut synnyttämään tuon parin tunnin aikana minkä spinaali vaikuttaa. Vauvaan spinaali vaikuttaa varmasti ihan samoin kuin epiduraali, vaikkakin käytetyt puudutemäärät ovat pienempiä. Mutta siis vauva saattaa olla uneliaampi sekä eiduraalin että spinaalin jälkeen.

 

Meidän kaikki vauvat ovat olleet väsyneitä lisäksi verensokeriongelmien ja keltaisuuden takia. Olen kuitenkin onnistunut imettämään pumppailemalla ahkerasti ensipäivinä jos vauva ei ole rinnalla jaksanut imeä, ja antamalla omaa maitoa+lisämaitoa pullosta. Aika pian on päästy sitten kyllä rinnalle kun vauvan keltaisuus/sokeriongelmat ovat väistyneet ja vauva on piristynyt.

 

Mielestäni ei kannata hirveästi stressata sitä, ottaako puudutuksen. Kyllä sen tietää kun oma kipuraja ja jaksaminen ylittyy, ja silloin puudutus on kaikkien etu. Todellakaan mikään kivuton synnytys silti ole vaikka puudutuksen saakin, spinaalikin laitetaan vasta kun kunnolla kohdunsuu sen 6cm auki, eli on siihen saanut tuntea kivuliaita supistuksia jo tovin. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla laitettiin toisessa synnytyksessä spinaali (ekassa epiduraali). Kätilö perusteli suosituksensa sillä, että koska olen toista kertaa matkassa, synnytys yleensä edistyy sen verran nopeasti, että spinaali riittää (tässä vaiheessa olin just tullut laitokselle ja olin 3cm auki ja keskusteltiin alkuhöpinöitä kätilön kanssa). Kun synnytyssaliin sitten aikanaan mentiin, 5cm:n kohdalla tuli jo se järjetön ponnistamisentarve. Kätilö ehdotti spinaalia, koska se vie ponnistamisentarvetta pois (mitä epiduraali ei tee jos se toimii oikein).

 

Kävin myöhemmin pelkopolilla puimassa synnytyksiäni ja varsinkin tässä toisessa spinaalisynnytyksessä näkyi selvästi, että kohdunsuu oli auennut tulotilanteen 3cm:stä 5cm:iin ja sen jälkeen pysyi paikoillaan muistaakseni 1,5 tuntia. Muistan olleeni ihan järjettömän kipeä. Kun lääkäri pääsi paikalle ja spinaali laitettiin, vauvan syke putosi ja olin hetken aikaa hanuri pystyssä kontillani sängyllä - ja syke palasi (sykkeessä ei ollut ennen sitä eikä sen jälkeen mitään ongelmaa). Spinaali toimi kuin taivas ja me miehen kanssa kuorsattiin salissa kumpikin girl_crazy.gif

 

Mulle on kummassakin synnytyksessä tullut jälkikäteen tosi kova päänsärky, johon ei parasetamol 500mg riittänyt vaan pyysin ja sain Panacodia. Sillä se kuitenkin meni parissa päivässä ohi. En tiedä, mistä päänsärky johtui, mutta ainakaan muuta (kutinaa tms.) mulle ei ole puudutuksista tullut.

 

Jos on liian kipeä, kohdunsuu lakkaa avautumasta ja synnytys pysähtyy. Sen vuoksi ei kannata luomuversiota yrittää jos on oikeasti tosi kipeä.

 

Ai niin. Mulle laitettiin kummassakin synnytyksessä tippa. Ekassa kätilö sanoi, että meidän sairaalassa on vakiona se, että kun laitetaan epiduraalipuudutus, laitetaan tippumaan myös supistuksia ylläpitämään ja synnytyksen edistymistä turvaamaan oksitosiinitippa. Mulla määrät olivat aika pienet, vaikka määrää sitten ponnistusvaiheessa lisättiin (nämä asiat selvisi mulle siis jälkikäteen pelkopolikäynnillä). Mulla ei ole huono kokemus tipan laittamisesta eikä oksitosiinitipasta, tippa tosiaan vain tuki mun omaa synnytystä enkä huomannut mitään eroa luomusupistuksiin. Toinen synnytys meni mun omilla supistuksilla kokonaan, silloin ei tippaan pantu synnytyksen aikana mitään muistaakseni. Mulla on hämärä muistikuva, että istukan syntymiseen liittyen mulle olisi tippaan pantu jotain tippumaangirl_sigh.gifmutta varma en ole. Istukka kyllä syntyi ilman ongelmia, mutta jos muistan oikein, sitä autetaan syntymään jollakin lääkkeellä. Ei voi muistaa kaikkea.

 

Mun neuvoni on, että synnytykseen kannattaa mennä avoimin mielin ja kuunnella kätilönkin mielipidettä :) Ja sanoa jos haluaa jotain - kysyä, onko mitään kivunlievitystä olemassa tähän tilanteeseen. Mä jankutin toisessa synnytyksessä epiduraalista, mutta kätilö osasi perustella mulle spinaalin - ja olin sitten tosi tyytyväinen kätilön kuuntelemiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko tuossa jotain sääntöä millon se spinaali pitää viimestään ottaa? Mietin, kun muistan että 8cm kohdalla pyysin kipulääkitystä mutten saanut. Puhkasivat kyllä silloin kalvot, ja sen jälkeen itselläni musteni silmissä, loppujen lopuksi kalvojen puhkasusta siihen kun vauva oli jo sylissä, oli mennyt muistaakseni vajaa 15min, ja yllätyin koska tuntui että aikaa oli mennyt jo useampi tunti... Oon vaan miettinyt että miks en mitään saanut, johtuiko ehkä siitä etten ollut omassa sairaalassa vaan vauva päätti syntyä mummolan matkalla, vai eikö sitä enää anneta jos on jo enemmän auki?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Minulle kätilö tilasi anestesialääkärin laittamaan spinaalin kun olin 7 cm auki, mutta hetki meni ennenkuin lääkäri ehti paikalle, joten hyvinkin mahdollista että ehdin aueta 8 cm asti sillä välin. Aika oudolta kuulostaa, ettei 8 cm kohdalla enää mitään ehtisi antaa :huh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

on niitä tullut laitettua spinaaleja täysin auki tilanteissakin, eli ei se oikeasti siitä "liian pitkällä" olevasta avautumisesta ole kiinni

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen yksi niistä, joka on saanut spinaalin, kun olin täysin auki ;)

Eli esikoisen kanssa en olisi halunnut puudutusta, sillä pelkään piikkejä ja varsinkin tippaa. No, mulle oltiin sit 15 tunnin jälkeen laittamassa oksitosiinitippa, niin siinä vaiheessa sitten pyysin puudutuksen myös (olin ollut n. 8-9 senttiä auki monta tuntia siinä vaiheessa). Sain sitten spinaalin, mutta olin ehtinyt aueta täysin ennen tätä. Spinaali laitettiin varsinkin siksi, että saisin vähän levättyä ennen ponnistusvaihetta. Sain sitten nukuttua vähän alle tunnin ennen kuin siirryin jakkaralle ponnistamaan.

Tän toisen kanssa sain epiduraalin, kun kivut olivat pahemmat kuin esikoisen kanssa ja olin vasta 4 senttiä auki (kahta tuntia aiemmin olin 3 senttiä auki). No, epiduraalin laittaminen kesti hieman ja olin sit täysin auki ennen kuin se ehti vaikuttaa (eli edistys 4 sentistä 10 senttiin kävi alle tunnissa).

Suurin ero näiden välillä oli se, että spinaali vaikutti heti. Epiduraalin laiton jälkeen kestää se n. 10 minuuttia ennen kuin se vaikuttaa. Molemmilla kerroilla pääsin jakkaralle, vaikka toisella kerralla jouduin ponnistamaan ekaks sängyllä, kun piti odottaa, että on kulunut puoli tuntia puudutuksen laittamisesta (voi olla että spinaalin kanssa joutuu myös odottamaan, mutta esikoisen kanssa mulla ei vielä ollut ponnistamisen tarvetta, niin nukuin aluks).

Ai niin, esikoisen kanssa mulle laitettiin se katetri valmiiksi epiduraalia varten samalla, mutta sille ei sit ollu tarvetta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksista, niistä on ollut kyllä tosi paljon apua! Ehkä ennemmin otan siis spinaalin. Tuntuu jotenkin turhalta tuo epiduraali, koska edelliset synnytykset on ollu niin nopeita, en oo ehtiny olla sairaalassa kun sen vajaa pari tuntia ni on vauva jo syntynyt... Nyt voin luottaa siihen että saan puudutuksen jos vain suinkin ehdin ajoissa synnärille, sinne ei oo kotoa onneks kun 10min matka. Kauheasti on tuo synnytys jännitänyt, mutta vähän jo helpottaa...=)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kanssa yksi, joka sai juuri ennen ponnsitusta spinaalin, ja esikoista siis synnytin.

 

Multa kysyttiin sairaalaan mennessä, että mites noi kivunlievitykset ja sanoin ottavani kaiken mikä irti lähtee :grin: Mä olin siinä vaiheessa jo 5cm auki ja pelkällä kaurapussilla selvisin. Puhuttiin, että jos vaan mahd. loppuun sleviän niin otan spinaalin enkä epiduraalia. No menin n. 7cm asti kauratyynyllä ja sitten kokeilin ilokaasua. ja olinkin jo melkein heti kokonaan auki. Kätilö kysyi, että otanko vielä sen spinaalin, niin totta hemmetissä kun kerta sinne asti ilman sitä sinnitelin. Ja sitten menikin tosiaan kokonaan tunto lantiosta alaspäin. Ei siis mitään tuntoa. Mä vaan naureskelin, että jaaha, nyt vissiin pitäis sattua kun tässä ponnistelen, mutta kun mitään en tunne. Oli aika hankala ponnistaa kun tosiaan tunto meni niin totaalisesti. Kätilö kertoi koska supisti ja piti ponnsitaa kun en muuten olis tiennyt. Ja ponnistusvaihe kesti 30min. kun en vaan tuntenut mihin pöin pitää ponnistaa. Mutta kaiken kaikkiaan jäi silti hyvä fiilis, ei yhtään kammoinen, kun ei tosiaan sattunut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko tuossa jotain sääntöä millon se spinaali pitää viimestään ottaa? Mietin, kun muistan että 8cm kohdalla pyysin kipulääkitystä mutten saanut. Puhkasivat kyllä silloin kalvot, ja sen jälkeen itselläni musteni silmissä, loppujen lopuksi kalvojen puhkasusta siihen kun vauva oli jo sylissä, oli mennyt muistaakseni vajaa 15min.

 

Mulle kävi juurikin näin. Kätilö sanoi mulle, että voi tilata spinaalin, mutta tuskin ehtisin sitä saada ja se todennäköisesti vain pitkittäisi synnytystä, hän ei suosittele. Sanoin että ymmärrän yskän, mennään näillä sitten, ja homma olikin sitten rytinällä ohi. Synnytyksen jälkeen sanoi vielä, että olisi voinut saada hoitovirhesyytten jos olisivat minulle sen spinaalin laittaneet (?). Miksiköhän näin, jos sen voi vielä teoriassa ainakin laittaa täysin auki -tilanteessa?

Vääntäkää joku vielä rautalangasta, että pitääkö spinaalin jälkeen olla makuuasennossa joku tietty aika, vai saako nousta pystyyn jos vaan jalat kantaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sehän että on auki ei tarkoita sitä että lapsi olisi välttämättä tulossa. Eli ei voi sanoa että jos on auki 10cm ei ehtisi enää saada mitään. Lapsihan voi olla vielä vaikka kuinka ylhäällä tulossa ja kuten joku kirjoittikin nii nukkui vielä tunnin ennen ponnistamista. Minusta onkin tärkeää noiden lääkeaineiden vaikutusten ohella miettiä sitä kuinka eri tilanteissa puudutus voi olla tosi tärkeä ja hyväkin asia. monelta olen kuullut kuinka ennen epin tai muun saamista on ollut niin väsynyt ettei ponnistamisesta olisi tullut mitään ja sitten on saanut levätä puudutteen ansiosta ja jaksanut mainiosti ponnistusvaiheen myöhemmin. Ja toisaalta olen kuullut muutamastakin tosi pitkittyneestä ponnistusvaiheesta johtuneesta imukuppisynnytyksestä jotka _ehkä_ olisi voitu estää sillä että synnyttäjä olisi saanut mahdollisuuden kerätä voimia ponnistamiseen.

 

Kuitenkin itsellä kahdeksasta 10cmiin aukeaminen kesti pari minuuttia ja siitä viiden minuutin päästä ei ollut mitään mahdollisuuksia enää pidättää ja estää lasta tulemasta, eli siinä voi sanoa ettei ehtinyt saamaan mitään. Itselle tuli jonkn verran repeämiä jotka ilmeisesti olisi pystytty estämään sillä että olisin kyennyt hallitsemaan paremmin vauvan ulostuloa. Eli kun jouduin ilman lääkitystä ponnistusvaiheeseen niin kivultani en kärsinyt hidastella ja toisaalta pystynyt kamalasti kuuntelemaan ohjeita vaan ponnistin ponnistamisesta päästyäni oikeastaan siihen saakka että varpaatkin oli ulkona. Tämähän ei ole hyvä juttu ei vauvan eikä paikkojen kannalta vaan se itse ulostulovaihe pitäisi tapahtua hyvin hallitusti. Omallakin vauvalla oli vielä napanuora päänympärillä ja se siinä hötäkässä irroteltiin niinkuin saatiin tehtyä.

 

Itsekin olen oikeastaan erittäin toimenpidekielteinen ja olin hirveän onnellinen siitä etten mitään "joutunut" ottamaan mutta nyt kun aikaa on kulunut niin ajatukset on vähän järjestyneet ja muuttuneetkin ja mahdollisesta toisesta synnytyksestä ajattelen jo aika eri tavalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vääntäkää joku vielä rautalangasta, että pitääkö spinaalin jälkeen olla makuuasennossa joku tietty aika, vai saako nousta pystyyn jos vaan jalat kantaa?

 

 

Epiduraalin kanssa saa liikkua, mutta spinaali ikävä kyllä usein vaikuttaa jalkoihin sen verran vahvasti, että liikkumista ei suositella lainkaan ennen vauvan syntymää. Jalat kun yleensä pettävät alta vaikkei siltä tuntuisikaan. Kyse siis on nimen omaan äidin ja vauvan turvallisuudesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle tuli yllätyksenä että epiduraali ei tehoakkaan, että on eri ainetta kuin leikkaukseen laitettava. Eli sain 4-5 kertaa, lopussa kun sektio päätös oli tehty enkä pystynyt lopettamaan ponnistamista sitä lisättiin käsittääkseni maksimit mutta ei mitään apua, varsinkaan alapäähän ei tullut puudutusta sillä kätilön levittämiset tuntuivat tosi paljon. Onko spinaalissa sama asia että sitä annetaan vaan vähän synnyttäessä eli puudutusta ei välttämättä kaikille tule`?

 

Mites tuo spinaali suunnitellussa sektiossa, kuulostaa tavallaan pelottalta että se on niin lyhyt aikainen, alkaako se siis hälvenemään jo ennen 2h kestoa? Ja jos leikkaus pitkittyy, ilmeisesti joutuu nukutukseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

kivunlievityksessä ja leikkausanestesiaassa tekniikka on sama, mutta aineet ovat erit. Eli synnytyksessä tarkoituksena on ainoastaan lievittää kipua, kun taas leikkausanestesia paitsi vie kivun tunteen pois, myös estää liikkumisen. Myös kesto on yleensä hiukan pidempi noilla leikkausaineilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epiduraalin kanssa saa liikkua, mutta spinaali ikävä kyllä usein vaikuttaa jalkoihin sen verran vahvasti, että liikkumista ei suositella lainkaan ennen vauvan syntymää. Jalat kun yleensä pettävät alta vaikkei siltä tuntuisikaan. Kyse siis on nimen omaan äidin ja vauvan turvallisuudesta.

Mä sain spinaalin jälkeen nousta ylös, kun ponnistin jakkaralla. Siinä spinaalin laiton ja sängystä nousemisen välillä oli se n. tunti. Kätilöt kuitenkin tukivat enemmän kuin epiduraalin kanssa, varsinkin sit, kun vauva oli jo syntynyt, niin esikoisen kanssa (spinaali) kätilöt ja mies auttoivat takaisin sänkyyn (pitivät kiinni käsistä) ja toisen kanssa (epiduraali) kannoin itse vauvan sänkyyn. Tää saattaa tietenkin johtua myös siitä, että olin menettänyt suht paljon verta esikoisen kanssa ja toisen kanssa paljon vähemmän.

 

Joku mainitsi sen, että lapsi ei välttämättä ole ihan heti tulossa, vaikka olisi täysin auki ja näin mulla siis oli ja sen vuoksi sain nukuttua sen tunnin ennen ponnistusvaihetta. Lapsi ei ollut vielä laskeutunut kunnolla siinä vaiheessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nat mitä eroa on paraservikaalipuudutuksella ja pudendaalipuudutuksella? Minulle Jorvissa yksi kätilö ehdotti tuota paraservikaalia ja synnytyspelkokätilö taas tuota pudendaalipuudutusta. Enkä siellä tajunnut kysyä mitä eroa noilla on... Kiitos jo etukäteen!girl_smile.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli ekassa synnytyksessä epiduraali ja tässä toisessa pyysin spinaalia, kun tiesin että synnytys on nopea. Eka synnytys kesti 3h 40min ja toinen 3h 30min, josta ehdin olla sairaalassa 2,5h. Olin muistaakseni 6cm auki, kun tulin sairaalaan ja sain heti spinaalin. Se alkoi aika nopeasti auttamaan. Tykkäsin, oli tehokas. Vauva syntyi siitä n.2 tunnin päästä.

 

Mulle tuli spinaalista(kin) synnytyksen jälkeen kova kylmähorkka-kohtaus, alkoi siitä kun kävin suihkussa salissa. Tutisin kylmissäni kuin missäkin horkassa. Ei se kuitenkaan kauhean kauaa kestänyt mutta on ikävän tuntuista.

 

Ite kyllä ottaisin spinaalin toistekin, kun tiedän että synnytykseni ovat nopeita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voin myös suositella spinaalia. Sain sen ensisynnyttäjänä, koska selvisin ilokaasun avulla pitkälle. Pystyin lepäämään ja keräämään voimia. Ja vaikka siinä ei pystynytkään liikkumaan, olin niin poikki, etten sitä edes kaivannut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nat mitä eroa on paraservikaalipuudutuksella ja pudendaalipuudutuksella? Minulle Jorvissa yksi kätilö ehdotti tuota paraservikaalia ja synnytyspelkokätilö taas tuota pudendaalipuudutusta. Enkä siellä tajunnut kysyä mitä eroa noilla on... Kiitos jo etukäteen!girl_smile.gif

 

Kyse on kahdesta alakautta laitettavasta puudutuksesta.

PCB (paracervical block) eli parakervikaalipuudutus yleensä laitetaan avautumisvaiheessa gynekologin toimesta. Kyse on kohdunkaulan puudutuksesta jossa puudutus laitetaan kohdunkaulan kummaltakin puolelta suojan sisällä olevan neulan avulla. Ja auttaa siis nimen omaan avautumisvaiheeseen. Tai siis joillekin auttaa, joillekin ei.

Myös Pudendus puudutus laitetaan emättimen kautta yleensä gynekologin toimesta (osassa sairaaloista tätä laittavat myös kätilöt). Tässä puudutetaan hermo, joka hermottaa käytännössä emättimen ja välilihan aluetta. Tämä puudutus laitetaan nimen omaan ponnistusvaiheeseen.

 

Jos vielä tarkempaa tietoa haluatte niin sitäkin toki löytyy.... aika kuivaa tekstiä vain nuo tarkat tekniikka selostukset ja hermopleksusten kulut ja hermotusalueet...girl_sigh.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Nat! girl_smile.gif

 

Mietin vielä noiden kahden välillä, en halua tietenkään liikaa suunnitella tuota synnytystä etukäteen koska sehän ei mee aina suunnitelmien mukaan. Pääasia että ehtisin sen spinaalin saada, mutta jos en ehdi ni toivottavasti saan tuon pudendaalin siihen ponnistusvaiheeseen... Täältä itseasiassa keksin tuon spinaalinkin, sitä ennen ajattelin että haluan ehdottomasti epiduraalin, mutta parempi tuo spinaali on minulle!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnytyksessä kokeiltiin lähes kaikkia mahdollisia kivunlievityksiä (pistoksia, kohdunkaulapuudutteita, epiduraalia yms), mutta mikään ei auttanut. Sitten hetki ennen ponnistusvaihetta päätettiin kokeilla jos spinaali auttaisi (muuten olisi mennyt sektioon) ja oi sitä taivasta :girl_in_love: Koko keho meni täysin tunnottomaksi ja alkoi kutisemaan, mutta en tuntenut mitään. Ponnistusvaihe tuntui siis kirjaimellisesti siltä, kuin olisi yrittänyt vaahtokarkkia puskea ulos. :grin: Kyllähän se spinaalin laittaminen sattui kuin mikä, mutta oli kuitenkin sen arvoista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epiduraalitilaan piti laittaa, mutta menikin spinaalitilaan. Tökki sillä saakelin pitkällä neulalla varmaan 5 kertaa ja käski olemaan liikkumatta, vaikka supisti niin maan kunnolla! Päänsäryn vielä tuosta sain, että meinasin joutua siihen veripaikkatoimenpiteeseen. Onko siinä joku ollut?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Varmaan tyhmä kysymys, mutta eikö sektion voi tehdä myös spinaalipuudutuksessa? Mulla on tulossa suunniteltu sektio ja pelkään epiduraalia, koska sain esikoisen synnytyksessä epiduraalista ihan kamalan olon ja tuskaiselta tuntuneen horkan. Horkan siis varmaan voi saada myös spinaalin takia, mutta se epiduraali mua ihan kauheasti nyt pelottaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^nimenomaan tyypillisesti sektio tehdään spinaalipuudutuksessa. Tekniikka on ihan sama kuin alatiesynnytyksen kipupuudutuksessa, mutta aineet ovat erilaisia, määrät samoin. Tuo tärinä on aika tyypillinen nimen omaan synnyttäjillä ja sitä voidaan lääkkeellisesti hoitaa heti kun vauva on saatu ulos. Myös epiduraalin kautta voidaan sektiota varten puuduttaa, muta spinaali on huomattavasti yleisempi.

 

^^ tuo ns PDPH eli postpunktio päänsärky on tyypillinen komplikaatio nimen omaan nuorilla naisilla eli synnyttäjät ovat isossa vaaravyöhykkeessä. Ihan hirveän monelle särkyä ei tule, mutta silloin tällöin siihen törmää. Tyypillistähän on pystyasentoon liittyvä invalidisoiva särky joka häipyy kokonaan makuulla. Särkyä hoidetaan levolla yleensä 3vrk ajan ja jos siinä kohtaa ei ole itsestään parantunut (tai jos muut hoidot eivät ole auttaneet) voidaan koettaa tuota veripaikan laittoa. Itse en siis toimenpiteessä ole ollut vastaanottavana osapuolena, mutta laittanut olen useammankin (yleensä tosin neurologien jälkiä korjaillen). Idea siis on varsin yksinkertainen: haetaan epiduraalitila samalla neulalla kuin mitä epiduraalikatetrin laitossa käytetään, sen jälkeen otetan potilaan omaa verta kyynärlaskimosta n 20ml ja ruiskutetaan tuo veri epiduraalitilaan. Ajatuksena on se, että veri tuonne hyytyisi ja hyytyessään muodostaisi paikan reikään jonka ajatellaan jääneen siinä alkuperäisessä puudutuksessa. Näin pysäytetään ns. aivoselkäydinnesteen vuotaminen ulos tuolta pussistaan.

Joskus toimii, joskus ei...girl_wink.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle tuli tuo lamaannuttava päänsärky spinaaliyritelmästä, ja olin tuossa toimenpiteessäkin. Päänsärky tosiaan paheni pahenemistaan, ja kolmantena päivänä teki mieli ryömiä lattioita pitkin, kun pystyasento teki niin pahaa. Ja tuohon ei tosiaan missään vaiheessa auttanut tippaakaan ne popsimani särkylääkkeet, tai syöminen, tai lepääminen, vaan pää eli ihan omaa elämäänsä. Toimenpide tuntui helpolta, vaikka olikin aika hämärän tuntuista kun selkään napsautettiin se epiduraaliputki. Se kuitenkin auttoi välittömästi! Oli ihan ihmeellistä, miten kipu vaan pyyhkäistiin pois ja pystyi taas nousemaan pystyyn noin vaan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now