Posted December 12, 2010 · Report post Me kans saatiin ristiäislahjaksi fleecepuku koko 92. Hei, kiitti Mä oon oikeestaan aina ollut onnekas lahjojen suhteen, tosin mun isoveli on aika onneton lahjojen antaja. Mutta se annettakoon hänelle anteeksi. Häneltä olen saanut eri jouluina lahjaksi mm. superpallon, lumihiutalepallon, punaisen fleecekaulahuivin (mä en oo ikinä käyttänyt punaista), ja nyt viime jouluna, kun poitsu syntyi sain kaksi stressipalloa. Ajatus oli kultainen. Yksi veljen rihkamalahjoista oli oikein osuva, sain neljä etusormen paksuista muovipötköä, joissa oli kaksi piikkiä kussakin. Kävi ilmi, että ne olivat maissin syöntiin tarkoitettuja välineitä! Ihan mainio lahja, mä rakastan maissia. Oli kesällä kovassa käytössä. Yleensä ottaen mä ilmoitan tarkalleen, mitä haluan lahjaksi (ja mitä poitsu haluaa). En pidä yllätyksistä. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 · Report post Meidän kolme vuotias tulee saamaan kummeiltaan lahjaksi mandoliinin ja kun ihan yökkäri olis ollut kiva Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 · Report post ^ Soittimet tosiaan olisi aika horror-lahjoja meillekin. Tai siis tottakai musiikki on lähellä sydäntä ja lapsen pitää saada soittaa, mutta mieluummin kuitenkin jotain rytmikapuloita ja marakasseja vielä tässä vaiheessa Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 · Report post Meillekin on tullut joskus vaatelahjoja, joissa koko ei ole sinnepäinkään sopiva. Mua ei kyllä häiritse, jos vaate on vähän iso, mieluummin niin päin kuin liian pieni (niitäkin on tullut). Mutta joku raja sillä isolla koollakin! Paras oli ehkä pojan 1,5-vuotiaana saama t-paita, joka on KYMMENVUOTIAALLE tarkoitettu . Tuolla se jossain lojuu, jos ei ole jo hävinnyt... Saatiin myös ihastuttava velourinen vauvanvaatesetti kokoa 50 cm, poika oli tuolloin 3 kk ikäinen ja eihän se nyt enää mahtunut mitenkään. Poika on saanut myös 10-vuotiaiden palapelin vuoden ikäisenä. Se kyllä lähti eteenpäin, en mä ala yhdeksää vuotta säilyttämään jotain palapelilootaa, jota ehkä mahdollisesti saatetaan pelata sitten joskus. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 (edited) · Report post Omat vanhemmat ei taas hirveesti lahjoihin panosta. Eikä siinä mitään, kun oon jo tottunu että se on vanhempien tapa. Antaavat mieluummin rahana, että voidaan itse ostaa mitä oikeasti tarvitaan. Kuitenkin äiti "pakosta" keksii jotain pientä, kuten pyyhkeitä lahjaksi ja sitten niitä pyyhkeitä onkin kaapit täynnä... Ollaankohan me sisaruksia? Kuulin just äidiltä, että "Ei me teille aikuisille mitään osteta. Ostetaan sitten, jos jotain tarvitte. Mä ostin teille kaikille (= mä, mies ja mun veli) kylpypyyhkeet." Lisäki äiti on usein ostamassa pojille lakanoita, verhoja tms. Nyt oli ostanut verhot meidän uuteen kotiin poikien huoneeseen. Joo periaatteessa ihan kiva kangas jne, mutta värit ei sovi yhtään huoneen seinien yms väreihin. Mä odotan kauhulla taas jouluna mun veljen lahjaa esikoiselle (on tämän kummisetä). 4-vuotis synttärilahjaksi osti pojalle "inkkarisetin" eli jonkun halpiskaupan paketin, missä oli muovipuukkoa, jousipyssy ja nuolia. Poika vielä näki lahjan samaan aikaan mun kanssa eli en voinut jemmata lahjaa jonnekin. Tottakai tosta jousipyssystä tuli heti lempparitavara ja hyvästi pikkuveljen turvallisuus. Mikä olisikaan parempi metsästettävä saalis kuin lattialla pötköttelevä/kierivä veli 7 kk.. Isoja vaatteita on kans saatu. Kun esikoinen oli 1,5 v sai poika lahjaksi miehen sukulaisilta vaatteita, joiden kooksi oli merkitty 5-6 v. Oli ne isoja ja on vieläkin. Lisäksi laatu on jotain käsittämättömän p... (Tuossa maassa lähes kaikki massatuotanto tavara tuodaan Aasiasta ja sitä halvinta mahdollista laatua. Suomen Tarjoustalo, Hong kong tms laatu pesee nuo mennentullen.) Mun kaveri osti miehensä veljen kaksosille 1-vuotissynttärilahjaksi jotkut soitin setit (2 kpl, tyyliin rumpu ja trumpetti ja toisessa myös jotkut mahdollisimman möykkäävät soittimet). Ihan tarkoituksella siis, koska inhosi koko porukkaa niin . Edited December 12, 2010 by myoni Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 · Report post Meillä esikko sai 2 v lahjaksi 150cm pussilakana setin Menee mukavasti aikaa ennen kun saa sen omaan käyttöönsä Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 · Report post Tuommoiset ihan liian isot vaatteet ja ihan liian vanhoille tarkoitetut lelut on kyllä rasittavia! Lisäksi kaikki sellainen kertakäyttöinen "muoviromu, lisää vain pari AAA patteria (ei mukana paketissa)", joutaisi suoraan energiajätteeksi (ilman niitä pattereita). Appiukko ostaakin aina säästöpakkaukset paristoja anopin ostaessa lahjalelut, joita on sitten nurkat täysi kälylläni. Meille onneksi ei ole pahemmin niitä kannettu, koska ollaan viimeiset 2 joulua asuttu ulkomailla Se mikä ärsyttää ehkä enemmän näissä joululahjoissa, on se, että esim veljeni, joka on esikoisen kummi, ei ole vaivautunut vielä yhtään joululahjaa ostamaan (ja esikoisella on jo 4. joulu tulossa). Viime vuonna hän sentään laittoi vanhempieni joulukorttiin ps. kertokaahan jouluntoivotukset myös siskoille ja sen muksuille Ei me lahjojen vuoksi nyt kummeja valittu, mutta olisi kiva, jos nyt edes joulukortin laittaisi ja hyvä lahja voi olla jotain muutakin kuin tavaraa - vaikkapa lupaus viedä seuraavana kesänä Korkeasaareen (joka sitten vielä jopa lunastettaisiin). Yhteisestä päätöksestään lapsettomaksi jääävältä pariskunnalta ehkä vähän turha vaatia tuollaista ajatusta omaan päähän pälkähtämään... Toinen mikä nyt ärsytti, oli se, kun anoppi alkoi puhumaan esikoisen kuullen mitä ovat ostaneet joululahjaksi "kun tuo teidän 3v2kk on vielä liian pieni tajuamaan näitä juttuja". Ei olla kyllä joulupukilla esikoista peloteltukkaan tai uskoteltu ko satuolennon olemassaoloon koskaan, mutta kyllä tuon ikäinen jo jotain tajuaa! Toisaalta anoppi juuri meinasi, ettei osta mitään turhaa lelua meidän lapsille, "kun sitä krääsää kertyy lapsiperheisiin, kälyn perhe hyvä esimerkki". Niin, kukas sitä krääsää on sinne kantanut useampana vuotena Kiva tietää, ettei meille tule sitten (mutta ärsyttää lastenlasten eriarvoinen asema)! Tosin leluja nyt ei niin kauheasti lapsilla ole kuitenkaan, mutta kun suurin osa (pari laatikollista duploja ja brion junarataa) kasaantuu olohuoneeseen, niin paljoltahan se näyttää. Lasten huoneissa leluja ei ole muutamaa pehmoeläintä ja vinoa pinoa satukirjoja lukuunottamatta (tosin anoppi ei ole käynyt meillä yläkerrassa sitten meidän muuton, eli ei tiedä lelutilannetta lsten huoneissa). Kun minä olin lapsi, oli isovanhemmille rajoitus 1 kova ja 1 pehmeä paketti per isovanhempi per lapsenlapsi. Näin ei mennyt kauheaksi pakettirumbaksi joulu. Miehen suvussa ei vastaava rajoitusta ole ja paketteja riittääkin pukinkonttiin useampi aina + sitten ne, jotka "putosi pukilta/joulupukki unohti antaa/joulupukki jätti mummulaan". Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 · Report post Poikamme sai vauvalahjaksi 120 senttisen paidan, joka minusta vielä näyttää enemmän tytön kuin pojan paidalta... Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 · Report post Mun mielestä epätoivottavia lahjoja meidän lapsille olisivat mm. pyssyt ja muut sotalelut, hurjan mahdottoman isot tavarat, ihan liian isot vaatteet (esim. 140cm vaate lapselle, joka nyt käyttää kokoa 92/98). Vaatteita jos tulee, niin koko saisi olla mieluummin vähän vielä reilu kuin että jäisi jo kohta pieneksi. Meidän lapset tykkää kaikista soittimista paljon, joten ne on mieluisia lahjoja. Tosin paljon soittimia meiltä jo löytyykin. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2010 · Report post Viime vuonna oli tytsyn eka joulu ja esitin muutamia ehdotuksia anopilleni siitä, mitä voisi antaa. Toive oli kuitenkin, ettei stressaa lahjoilla hirveästi itseään, kun oikeasti ei paljolle ollut tarvetta eikä lapsikaan vielä lahjoista ymmärtänyt. No, mitään järisyttävän kauheata ei nyt tullut ja saatiin toki sellaisiakin lahjoja, joita oli ehdoteltu, mutta se tavaramäärä oli järkyttävä ja se ongelma, minkä monet ovat maininneet, että esim. lelut ovat tarkoitettu ihan eri ikäisille kuin omalle lapselle. Vieläkin on siis muutama lelu kaapin perällä odottamassa, että lapsi kasvaa ja lelun voi ottaa käyttöön. Taisi jopa olla niin, ettei mitään lelulahjoista otettu heti jouluna käyttöön. Mielenkiinnolla odotetaan, mitä tämä joulu tuo tullessaan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 13, 2010 · Report post Tuommoiset ihan liian isot vaatteet ja ihan liian vanhoille tarkoitetut lelut on kyllä rasittavia! Lisäksi kaikki sellainen kertakäyttöinen "muoviromu, lisää vain pari AAA patteria (ei mukana paketissa)", joutaisi suoraan energiajätteeksi (ilman niitä pattereita). ...Miehen suvussa ei vastaava rajoitusta ole ja paketteja riittääkin pukinkonttiin useampi aina + sitten ne, jotka "putosi pukilta/joulupukki unohti antaa/joulupukki jätti mummulaan". Minäkin inhoan noita pattereilla toimivia härpäkkeitä ("paina nappia ja tulee kivaa musiikkia"...NOT!), sillä ne syövät pattereita todella nopeasti. Ja minunkin mieheni suku on ihan mahdoton tapaus! Joululahjoja ostetaan niin järjettömiä määriä (erityisesti siis lapsille), että HUH! Ja me aikuisetkin saadaan osamme, esim. aina niin ihania pörrösukkia ( ), suklaata ja karkkia n. 5 kg, kirjoja, joita kukaan ei oikeasti jaksa/viitsi/ehdi lukea yms. mukavaa. Mies sai yksi joulu tähtitiedettä käsittelevän jättiteoksen, eikä mies ole i k i n ä ollut kiinnostunut aiheesta! Joka joulu hän saa myös jonkin ruuvinvääntimen tai minkälie hilavitkuttimen, joita onkin kertynyt varastoon vino pino. Silti ihan peruspora, ruuvimeisseli ja vasara on riittäneet tähän(kin) asti. Omasta lapsuudestani muistan ainakin pari pieleen mennyttä joululahjaa. Toinen oli järkyttävä kielonhajuinen hajuvesi, kun olin muistaakseni vasta 10-vuotias! Ja kun olin 12-vuotias ja tykkäsin jo NKOTB:sta, niin sain lahjaksi Barbien... Nuo molemmat lahjat olivat enoni perheeltä, jossa oli pelkkiä poikia. Ihmekös eivät osanneet tytölle oikein ostaa... Omat pallerot saivat ensimmäisenä joulunaan, kun ikää oli 8,5 kk, pattereilla toimivat, kauko-ohjattavat, isot ja muoviset "hyönteiset". Näiden ampparin ja leppäkertun ikäsuositus taisi olla 2+... Ja poika sai myös semmoisen hälytysajoneuvo-autoratti-härpäkkeen. Tämäkin lelu oli tarkoitettu 1,5-vuotta vanhemmalle lapselle. Viime jouluna tuli sitten parit aivan liian isot collegehousut, jotka eivät muutenkaan miellyttäneet tämän äidin silmää. Muita "huteja" ei onneksi tainnut tulla. Tänä jouluna olen esittänytkin kaikille sukulaisille täsmäpyynnöt lasten lahjoiksi, joten mitään ylimääräistä/turhaa ei tule, ainakaan paljoa. Toivottavasti. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 14, 2010 · Report post Se mikä ärsyttää ehkä enemmän näissä joululahjoissa, on se, että esim veljeni, joka on esikoisen kummi, ei ole vaivautunut vielä yhtään joululahjaa ostamaan (ja esikoisella on jo 4. joulu tulossa). Viime vuonna hän sentään laittoi vanhempieni joulukorttiin ps. kertokaahan jouluntoivotukset myös siskoille ja sen muksuille Ei me lahjojen vuoksi nyt kummeja valittu, mutta olisi kiva, jos nyt edes joulukortin laittaisi ja hyvä lahja voi olla jotain muutakin kuin tavaraa - vaikkapa lupaus viedä seuraavana kesänä Korkeasaareen (joka sitten vielä jopa lunastettaisiin). Yhteisestä päätöksestään lapsettomaksi jääävältä pariskunnalta ehkä vähän turha vaatia tuollaista ajatusta omaan päähän pälkähtämään... Minä olen jo luovuttanut aika pitkälle näiden joululahja asioiden kanssa. Hankin itse lasten toivelelut. Tai sitten laitan kummeille vinkkiä viestillä KOHTUU hintaisista itsestä kivoista jutuista. Mitään 35-50e leluja en edellytä kummien/setien/tätien ostavan. Meille tulee joka joulu ihan järetön pakettivuori kun lapsia on niin monta. Mutta ei se haittaa. Saavatpahan nauttia toiset yhtenä päivänä vuodesta Olen nyt parina vuonna koonnut itse myös lapsille "kierrätys lahjat" eli paketillisen aiheeseen liittyen, esim juniori rakastaa dinoja, saa nyt 2 pehmodinoa jotka huusin huutonetistä (olivat juuri sellaiset jotka halusi) ja yhden muovi dinon jota meillä ei vielä ole joka löytyi kirpparilta. Esikoinen saa Barbie paketin (dvd.t, barbievaatteita ja yhden uuden nuken tiettyyn barbie elokuvaan liittyen ja samaan pakettiin käytettynä "huudetun" fur real jääkarhun poikasen joka seikkailee samassa elokuvasssa) ja keskimmäinen saa käytettyjä pelikonsolipelejä ja kirpparilta löytyneen dino kirjan ja dvd:n. Minusta se tavara ei ole pääasia, mutta lapset tosin olettaa että joulupukki toteuttaa heidän toiveensa, kun kaikki uskoo vielä joulupukkiin (8v kyseenalaistaa asiaa hetkittäin) Joten toki haluan että lapset sais mieluisia lahjoja. Ja onneksi ovat niin tyytyväisiä että kaikki lähes kelpaa! Mutta se on surullista, jos joku ei muista/halua muistaa. Ihania lahjoja ovat myös oikeat elämyslahjat: viedään lapsi elokuviin (käymme tosi harvoin) tai uimahalliin (sielläkin ihan liian harvoin jaksaa käydä) tai retkelle johonkin mukavaan paikkaan. Nämä on eteenkin niitä joita toivoisi kummeilta. Mutta eipä noita tule itsekkään tehtyä vaikka kummi onkin. Tosin kummina pyrin kyselemään lahjatoiveita. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 14, 2010 · Report post Minä myös toivon leluiksi laadukkaita ja kestäviä, yksinkertaisia, kehittäviä leluja. Olenkin sanonut sukulaisille, puoliksi vitsillä, mutta kuitenkin pikku vinkkinä, että meillä leikitään vain puuautoilla. Ainakin nyt, kun vauva ei itse osaa mitään toivoa. Katsotaan sitten, kun lapsi kasvaa ja osaa esittää omia toiveitaan. No, toisaalta tärkeintä lienee, että lahja miellyttää ennen kaikkea lasta. Täytynee joskus toteuttaa myös se lapsen toivelahja, vaikka se itsestäni turhuudelta tuntuisikin. Minä toivoin pienenä useana jouluna radio-ohjattavaa autoa ja meikkipäätä. Kumpaakaan en koskaan saanut. Auton ostan pojallemme vielä joskus, leikin sillä vaikka sitten itse. Meikkipää saa yhä jäädä kauppaan. Vauvan vaatteiden suhteen en ole kovin tarkka. Vielä ei ole tullut sellaista, joka ei kelpaisi. Mieluisimpia on sellaiset mukavat, helpot perusvaatteet. Tai siis niille on eniten käyttöä. Monet tuntuvat haluavan antaa "hienompia" vaatteita lahjaksi. Meillä on jo muutamat pieneksi jääneet, vain pariin kertaan käytetyt, samettihousut ja -haalarit. Näitä ei tule niin arkena käytettyä, koska kuvittelen ne hieman epämukaviksi ja hankaliksi pienellä vauvalla. Samoin tavalliset paidat jää kaappiin, koska ne ei pysy paikoillaan vaan on koko ajan kainaloissa. Omista pettymyksistä muistui mieleen joulu, jolloin siskoni sai Barbien ja minä jonkun kopion. Minäkin olisin halunnut aidon Barbien, jollaista ei ollut vielä kummallakaan meistä. Toinen erikoinen oli joskus varhaisteininä kirjavat, rumat, paksut lasketteluhanskat. Varmasti ihan laadukkaat ja lämpimät, mutta ei minulla niille käyttöä ollut. En harrastanut laskettelua tms. enkä niitä kehdannut käsiini vetää julkisesti. Kiitos, onpas kivat! Nalle Puhista en tykkää, joten en haluaisi pojalle kyseisiä tuotteita. En varmaankaan kaappiin piilota, vaikka niitä tulisi, mutta ei kyllä olisi minun makuuni lainkaan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 14, 2010 · Report post Tämän ketjun perusteella (ja muutenkin mututuntumalla) KUKAAN ei halua kamalia/isoja/kovaäänisiä/muovileluja nurkkiinsa - herää kysymys, miksi niitä on kaupat väärällään, ja miksi KUKAAN niitä ylipäätään ostaa? Ja ei, meillekään ei haluta niitä Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 14, 2010 · Report post Kaikenlaista turhaa roinaa yritetään meilläkin välttää. vaikka on myönnettävä, joskus lelukaupassa iteltäkin lähtee vähän mopo hanskasta, eikä tuu aina ajateltua että se hilavitkutin pitää kotona johonkin sijottaakin... Meille on kyllä tytölle tullut vähän sitä ja sun tätä. Nyt viimeks 1-v synttärilahjaksi sai ihan nätin mekon ja sinne alle sopivan bodyn. Olin niistä oikein iloinen, koska ite tulee hirmu harvoin ostettua mitään muuta kun sellasia käytännön sanelemia vaatteita. Mutta. Samaisesta paketista löytyi myös ihme rimpulahimpulahärdelli-sukkahousut, todella epäkäytännölliset jo ihan senkin takia ettei niissä ole jarrupaloja pohjissa. Ja sitten sellanen rusetti- "hikinauha". Onhan ne ihan nättejä juu, mutta oon sanonut jo heti melkein tytön synnyttyä että mitään rusettia sille ei sitten päähän tule. Anoppikokelas on kyllä vetänyt ihan pohjat näissä jutuissa.. se kun yleensä bongaa vaan vapaavalinnasta ohikulkumatkallaan jotain mukaansa. Viime keväänä tyttö sai sitten collegehousut, kokoa 130!!!! "niissä on vähän sitä kasvunvaraa" Ja yleensä sieltä osaa odottaa jotain täysin turhaa pehmolelua (niitä on jo miljoonia, eikä tuo pimu edes niillä leiki!) joissa lapussa lukee ihan selvästi ettei saa antaa alle 3-vuotiaalle. On myös joku halpis-nokkamuki, jossa on mun mielestä niin terävä se nokkaosa, ettei sitä kukaan halua suuhunsa laittaa. No onpahan aina jotain, millä täyttää kaapeista ne perimmäsetkin nurkat Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 14, 2010 (edited) · Report post ^Kaupat on noita väärällään samasta syystä, kuin niitä kamalia pupunallepastelliällötyspotkuhousujakin; Anopit ostaa niitä lahjaksi! muokkaus: ^^ Rosen viestiin siis viittasin. Edited December 14, 2010 by MarsiM Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 15, 2010 (edited) · Report post Tämän ketjun perusteella (ja muutenkin mututuntumalla) KUKAAN ei halua kamalia/isoja/kovaäänisiä/muovileluja nurkkiinsa - herää kysymys, miksi niitä on kaupat väärällään, ja miksi KUKAAN niitä ylipäätään ostaa? Ja ei, meillekään ei haluta niitä Isovanhemmat ostaa, koska isovanhempien välillä tuntuu olevan kilpailua siitä, kuka ostaa isoimman, hienoimman ja kalleimman lahjan. Lapsettomat sukulaiset kuvittelevat, että mitä isompi ja kalliimpi, sitä parempi. Pikkusälä ei erotu massasta. Lapset pitävät isoista, värikkäistä jutuista ja muistavat parhaiten ne isot lahjat. Onhan se näyttävää, kun kuusen alla on jättikokoisia paketteja! Äänet nyt on sitä varten, että "kuulostaa aidolta" - joskus tuntuu että lelusuunnittelijat panostavat entistä enemmän siihen, että lelut leikkivät itsekseen ja lapsi saa seurata vieressä. Inneksi meidän lapset ei kauheasti protestoi, vaikka kokeilupattereiden loputtua todetaan "lelun olevan rikki" ja uusia pattereita ei laiteta - monella lelulla voi leikkiä aivan hyvin ilman ääniäkin, koska sitä ääntä tulee kyllä lapsistakin. Meillä esikoisen (vähän reilut 3v vanha tyttö) suosikkeja on Brion junarata. Hyvin on sukulaiset ostaneet sitten siihen ratapaloja sekä junia/vetureita. Suosikkiveturit on tytöllä niitä, joita käyttää "mukelomoottori", eli joita saa itse ajella edestakas. Sukulaisilta tulee sitten niitä patteri-vetureita/ladattavia vetureita, joilla toki leikitään välillä niilläkin, mutta ne ei kiinnosta. Eihän se ole niin hauskaa katsoa, kun juna ajaa itsekseen eteenpäin, kun voisi itse ajaa minne tahtoo, peruutella välillä jne. Silti näitä patterikäyttöisiä on kaupat pullollaan ja alelaareista olen ostanut useamman itseajettavan veturin... Jotenkin tuntuu, että lasten leikkikaluissa on paljon niitä, että "voi kun tällaisia ei ollut silloin kun minä olin pieni" ja silti lapsille mieluisia on ne samat lelut, kuin millaisilla me leikittiin itse lapsina. Klassikot (kuten Duplot, Brion junarata yms) säilyvät suosikkeina vuodesta toiseen. Sellaiset lelut, joilla lapsi voi itse leikkiä, jotka kehittävät mielikuvitusta, ovat muunneltavissa vuodesta toiseen, leikistä toiseen uudenlaisiksi ovat tosiaan parempia, kuin yksi muovista kestovalettu ihan liian iso ja kovaääninen härpäke (joka vaatii patterit). Sellainen ei-mieleinen joululahja nyt tänä vuonna on vielä kaikki, jossa on pieniä osia. Myös esikoiselle, vaikka hän on tosiaan 3+ ikäinen ja monen lelun "ikärajan" täyttänyt siis. Meillä kun on nuo 14kk vanhat tuplat lisäksi ja esikoisen tavarat jäävät monesti mihin kädestä putoavat eli pienet on sitten helposti näissä pienissä osissa kiinni. Nyt jo on paljon mm palapelejä, jotka on hyllyjen päällä säilytyksessä ja joita kokoillaan vain pikkuveljien ollessa nukkumassa. Eli ikärajoissa voisi ottaa hieman huomioon sitäkin, minkä ikäisiä lapsia perheessä on. Ei se 3v ikäraja ja sen noudattaminen oikein onnelliseksi tee, jos taaperon lisäksi perheessä on kaiken tutkiva ja suuhunsa laittava (onneksi poitsut jo tuota vähentää) pikkuinen. Ihan järjettömiä vaatelahjoja ei olla saatu, suurimmat pöksyt mitä poitsut sai kastelahjana oli 74cm mitoitukseltaan. Olivat sopivat 9kk iässä Esikoisella tuo koko olisi mennyt vasta lähemmäs 18kk ikää... Edited December 15, 2010 by Tiikeri-äittä Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 15, 2010 · Report post Sellainen ei-mieleinen joululahja nyt tänä vuonna on vielä kaikki, jossa on pieniä osia. Myös esikoiselle, vaikka hän on tosiaan 3+ ikäinen ja monen lelun "ikärajan" täyttänyt siis. Meillä kun on nuo 14kk vanhat tuplat lisäksi ja esikoisen tavarat jäävät monesti mihin kädestä putoavat eli pienet on sitten helposti näissä pienissä osissa kiinni. Nyt jo on paljon mm palapelejä, jotka on hyllyjen päällä säilytyksessä ja joita kokoillaan vain pikkuveljien ollessa nukkumassa. Eli ikärajoissa voisi ottaa hieman huomioon sitäkin, minkä ikäisiä lapsia perheessä on. Ei se 3v ikäraja ja sen noudattaminen oikein onnelliseksi tee, jos taaperon lisäksi perheessä on kaiken tutkiva ja suuhunsa laittava (onneksi poitsut jo tuota vähentää) pikkuinen. Ymmärrän yskän. Mutta kun perheessä on 8,5v, 6v eskarilainen ja 3,5v sekä vauva tulossa? Olen ajatellut ratkoa tätä ongelmaa niin, että laitan toisen alakerran lastenhuoneista "pienten poikien huoneeksi" jonne tulee automatto, dublot, vauvaleluja sekä kaikkea sellaista tarpeeksi suurta josta ei irtoa pieniä osia kuten muovi dinot, pehmoja, taaperoiden pikku-autoja yms. Eskarilainen saa sitten oman huoneen, jossa saa luvan pitää kaikki peinet legonsa yms tilpehööränsä vauvan ulottumattomissa. Voi olla utopiaa mutta ainahan sitä on hyvä suunnitella. Esikoinen tokaluokkalainen meillä "asuu" yläkerrassa ja pitää pikkutavaransa yleensä aika kivasti siellä, koska tietää että ne katoaa velipoikien lelulaatikoiden syövereihin hyvin äkkiä muutoin Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 15, 2010 · Report post Tulipas mieleen, että meilläkin on kolme ääntä pitävää tai valoja vilkuttelevaa lelua. Ei meidän 8kk tyttö oo niistä sen kummemmin kiinnostunut. Ihan yhtä lailla se leikkii esim. äpakkauksen helistimellä vieläkin, kun noilla soivilla/vilkkuvilla. Nuokin lelut on kaikki tullut lahjaksi..... Toki nuo on tosi sellaisia mitkä mäkin vielä hyväksyn, yksikin on pieni puhelin, missä ei oo valoja ollenkaan ja äänetkin on jotain puhelimen hiljaista pirinää eli sekään ei oo paha. Kaksi muutakin on ihan siedettäviä eli ei niitä pahimpia ja ärsyttävimpiä, jotka rupeavat pitämään meteliä itsestään keskellä yötä.... Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 15, 2010 · Report post Tänä aamuna oli Aamutv:ssä juttua leluista. Siinä haastateltiin lastentarhanopettajaa ja sit lelukaupantoimitusjohtajaa. Tää opettaja sano että lelu ei oo se tärkein asia leikissä, että ihan pikkujutusta syntyy leikki. Esim. lapset haluaa leikkiä eläimiä, tarvitaan vaan vaikka häntä ja lapsi on sit vaikka koira tai kettu tms. Hyväksi leluksi hän määritteli esim. lääkärilaukun. Lapsi voi antaa rokotuksen tai mitata kuumeen. Lelu on oikean näköinen ja lääkärileikissä tarvitaankin leluja. Eikä hän tyrmännyt tämän joulun tyttöjen hittiä jotain hamsteria, mietti vain sitä onko se liian mekaaninen, missä menee sen raja. Pojilla tän tj:n mukaan joulun hitti on sormiskeitti ja joku taistelupeli. Tää opettaja pohti sitä että lapsilla on kovat paineet siitä että on samaa kamaa ku muillakin. Se on todella kova paikka lapselle, jos porukassa kaikilla on se sormiskeitti ja sit itellä ei ookaan. Mä olin että täh, joko tollasta painetta on tarhassa, mutta niin kai ne sitten vertailee, mitä sä sait ja paljonko. Meille ei vielä oo tullu mitään typerää lahjaa, kun ei vielä näitä jouluja niin montaa oo ollu. Meillä on hieman ongelma myös se että tyttö on syntynyt jouluaattona, joten synttärikemut ja joulu juhlitaan hyvin lähekkäin. Nytkin synttärit juhlitaan ens sunnuntaina ja aatto on sit jo perjantai. Ollaan yritetty miettiä lahjoja niin että mitkä voisi olla hyviä seuraavan vuoden aikana, koska niitä paketteja ei sitten tule kun vasta vuoden päästä jouluna. Eli on esitetty toiveita myös sellaisista mitkä ei ehkä vielä "aukee" 2-vuotiaalle, mutta vois olla ok kesällä sit 2,5 vuotiaana. Vuosi sitten tää toimi, toivottavasti toiveitamme on tänäkin vuonna kuultu. Ajatus juuri jostain isosta puistattaa, koska tilat ovat kuitenkin pienet, tytön huoneeseen ei mahdu. Mä en haluu sinne mitään leikkikeittiöö tms. ARGH! YÖK! Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 15, 2010 · Report post ^Meillä muuten tyttö tulee saamaan tänä jouluna tuon zhuzhupets hamsterin. Viime kuussa oli perhepäivähoidossa isäntäperheen tyttö saanut synttärilahjaksi kyseisen hamsterin, joten voitte arvata mitä meidän tyttö sanoi muutama viikko sitten, että mitä se toivoo joulupukilta: "Hamsteria". Ja sitä se toitottaa koko ajan. Pakkohan se on sille ostaa, kun se on selvästi tämän joulun ykköstoive, vaikka ikääkään ei ole edes kolmea vuotta. Meille ei ole tullut vielä mitään aivan karmeita lahjoja. Saa nähdä miten käy tänä jouluna. Olen vain vähän pettynyt siihen, että ihmiset ei ole kysellyt meiltä mitä tyttö toivoo. Sillä kuiteskin on monta toivetta ja ihan fiksuja toiveita, esim. kassakone, uudet tussit ja sukset. Sukset onneksi ehti mun sisko valita, joten ne on tulossa. Ukki onneksi kysyi toiveita, joten kassakone on tulossa. Lego maatilaa ollaan tytölle toivottu anopilta, mutta saa nähdä ostaako se sitä, kun se ilmeisesti on jo ostanut tytölle vaikka mitä. Pitääkin kysyä siltä huomenna, että aikooko se ostaa sitä, koska jos ei osta niin pitää käydä äkkiä hakemassa se vielä jostain, kun vielä saa. Viime vuonna jäi meillä legot ostamatta, kun juuri ennen joulua oli niin surkea valikoima enää jäljellä. Anoppi kysyi lahjatoiveita vasta sitten, kun oli jo ostanut lahjat. Meillä on ollut ongelmana se, että anoppi kantaa leluja kirppikseltä ihan älytöntä vauhtia. Astioitakin on ollut ainakin 5 erilaista sorttia tähän mennessä. Sitten se veti herneen nenään, kun sanottiin, että voisko nyt rajoittaa tavaroitten ostamista ennen joulua ja että me ei tykätä, että se koko ajan ostaa jotain tytölle. Ei ymmärtänyt meidän näkemystä ollenkaan. Sitten se vain alkoi haukkumaan minua. Että silleen, hyvin menee... Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 15, 2010 · Report post Meilläkin esikoisella yksi joulu takana ja tosi kivoja lahjoja tuli. Muutaman pehmolelu (joista nyt 1v kiinnostunut) ja vaatteita. Nyt odotellaan toista joulua ja ainoastaan oma äitini kysynyt ja ostanut ne lahjat mitä toivottiin (korvakuumemittarin ja lampaantaljan). Niin juu yksi kummi kyseli myös mitä tarvittaisiin, vaikka oli jo ostanut lahjan Mutta olikin ostanut juuri sen mitä pyysinkin, eli nuppipalapelin. Nyt tosiaan odottelen muiden kummien soittoa.. Kunnon potta ja ruokailuvälineet haussa. Leluja on jo yllinkyllin, toki jotain kehittäviä voisi olla lisää ja ehkä kissapehmoleluja (kun niistä tykkää niin kovin). Kirjoja meillä on jo muille jakaa, joten niitä en toivo. Meitä ei haittaa vaikka tyttö saisi hieman isompiakin vaatteita, koska itsekin olen jo ostellut kirpputorilta päälle 100cm vaatteita, vaikka neiti käyttää nyt vasta 74cm kokoa. Synttärilahjaksikin neiti sai oliko se 92cm ulkoilupuvun, ompahan sitten valmiina. Säilytystilaa on senverran ettei väliä, ainoa vaan on se että muistaako näiden olemassa olon sitten kun niitä tarvitsee?! Itse en muista saaneeni mitään "huonoja" lahjoja jouluna. Ainoa vaan että joskus sain halpisversioita, vaikka olin toivonut "aitoa". Vaikka ei voi kyllä narista, olen ainoa lapsi ja aina saanut ihan hirmuisesti lahjoja (ainakin omasta mielestä) OT.Nykyään nautintoa tulee siitä kun ostaa lahjoja ja lahjan saajat myös pitää niistä. Erityisesti on kiva katsoa ja nähdä toisen ilme kun tämä avaa lahjaa. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 15, 2010 (edited) · Report post - Edited February 11, 2011 by MaaritK Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 15, 2010 (edited) · Report post Kuten moni on täällä jo todennutkin, nuo isokokoiset lelut ovat erityisen ei-toivottuja. Meillä on pienet tilat ja leluja on kertynyt kaapit täyteen jo nyt, vaikka vanhempi lapsi on vasta 1v 7kk. Ja tästä valtavasta lelumäärästä ainoastaan yksi lelu taitaa olla itse ostettu. Loput ovat sitten lähinnä isovanhempien hankkimia. Erityisesti anopilla on tapana tuoda aina jokin uusi lelu, kun hän tulee käymään. Ja usein edes yksi lelu ei riitä, vaan niitä tuodaan useita... Emme tarvitsisi tällä hetkellä yhtään lisää leluja, mutta jos niitä kuitenkin tulee, saisivat olla edes ikään sopivia. Esimerkiksi 1-vuotislahjaksi poika sai leluja, joiden ikäsuositukset olivat 1 kk+, 6 kk+ ja 3v+. Nuo vauvalelut eivät kiinnostaneet 1-vuotiasta enää lainkaan ja tuo 3v+-lelu odottaa edelleen kaapissa. Yhdessä vaiheessa poika tosin innostu tuosta 6kk+-lelusta, kun hän keksi käyttää sitä aseena, jolla saattoi hakata olohuoneen pöytää ja saada näin aikaan erittäin kovan äänen . Ja sitten toivoisin myös, ettei vanhempi lapsi saisi lahjaksi suklaata tai muuta karkkia. Erityisesti pelkään, että mun vanhemmat hankkivat pojalle karkkeja. Olen kyllä kieltänyt karkkien ostamisen, mutta siitä ei ole takeita, että kiellot toimivat. Mun vanhemmat kun sattuvat olemaan sitä mieltä, että olen julma, kun en anna karkkia 1v 7kk lapselle. Lapsi on kyllä satunnaisesti karkkeja jo maistellut, mutta mun mielestä tuon ikäinen ei vielä tarvitse omia karkkirasioita tai -pusseja. Ensimmäinen lapsi on vielä helppo pitää erossa karkeista aika pikään. Jos karkkeja kuitenkin tulee, täytyy mun varmaan itse syödä ne ja se ei ainakaan helpota tätä raskauskilojen tiputusprojektia Edited December 15, 2010 by MiMa Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 16, 2010 · Report post Mutta se on surullista, jos joku ei muista/halua muistaa. Ihania lahjoja ovat myös oikeat elämyslahjat: viedään lapsi elokuviin (käymme tosi harvoin) tai uimahalliin (sielläkin ihan liian harvoin jaksaa käydä) tai retkelle johonkin mukavaan paikkaan. Nämä on eteenkin niitä joita toivoisi kummeilta. Mutta eipä noita tule itsekkään tehtyä vaikka kummi onkin. Tosin kummina pyrin kyselemään lahjatoiveita. Minäkin pyrin kyselemään lahjatoiveita kummilasteni vanhemmilta, mutta olen myös tarjonnut /yrittänyt tarjota noita elämyksiä. Vanhemman kummilapsen vein viime vuonna joulun jälkeen HopLopiin ja sitten tietysti jäätelölle. Meillä oli tosi mukavaa. Oman puolitoistavuotiaan kanssakin kerran ollaan nyt käyty ja viihtyi sen verran hyvin, että uskaltauduin ehdottamaan, josko veisin kolmevuotiaan kummityttöni myöskin HopLopiin joku kerta. Eipä ehdotus kyllä kelvannut ollenkaan. Perusteluita en ole saanut siihen, miksi en voisi tyttöä viedä. Tuon kummilapsen osalta siis jatkossa lahjat ihan oikeina paketteina. Share this post Link to post Share on other sites
