Nesbit

Ulkosuomalaiset aidit turisee

243 posts in this topic

Nyt kun bebella alkaa olla 6kk mittarissa, olen alkanut pikku hiljaa tutkailemaan tata kiinteiden opettelua. Hmmastyin kun NHS:n weaning oppaassa mainittiin lisavitamiinit pienille - nimittain HV ei ole sanonut naista sanaakaan vaikka olenkin erikseen kysynyt. Paitsi etta sitten annetaan jos puutteita ilmenee. Britanniassahan d-vitamiinia annetaan vain tummaihoisille lapsille jotka asuvat Birminghamista pohjoiseen. Taalla ei katsota auringon valon riittavan ja ricketts (suom?) on alkanut yleistya ekaa kertaa uudelleen sitten victoriaanisen ajan. Sit taas Suomessa d-vitamiini tuntuu olevan selvio ihan kaikille, vaikka vaaleita pohjoismaalaisia ollaankin.

 

Mites te muut olettee hoitaneet nama vitamiisiasiat? Riittaako rintamaito ja monipuolinen ruoka?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikken ole ulkosuomalainen, vastaan D-vitamiiniasiaan. Rintamaidossa D-vitamiinia ei ole juuri lainkaan, korvikkeeseen sitä Suomessa lisätään. Muusta ruoasta on lähes mahdotonta saada suositusten mukaista määrää kyseistä vitamiinia. Siksipä kaikille lapsille suositellaan Suomessa 3-vuotiaaksi asti D-vitamiinia 10 mikrogrammaa päivässä ja tämänkin jälkeen pimeään vuodenaikaan, jolloin auringonvalosta ei millään voi saada riittävästi D-vitamiinia. Eikä pieniä lapsia kesälläkään suositella pidettäväksi suojaamattomana keskipäivän auringossa, joten D-vitamiini on turvallisinta saada lisinä.

 

Muoks. Googlaamalla selviää, että Briteissäkin näköjään on jo 10 vuotta ollut suositus, että alle 4-vuotiaille lapsille pitäisi antaa 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä.

Edited by Alexia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eipa taalla tosiaan suositella tuota d-vitamiinia yleisesti lapsille ollenkaan, elleivat tosiaan ole noihin etnisiin vahemmistoihin kuuluvia.

 

Current UK guidance from NICE suggests that it is important to maintain adequate vitamin D during pregnancy and breastfeeding, and that women may choose to take up to 10 micrograms of vitamin D a day during these periods, particularly if they have specific risk factors for vitamin D deficiency. In the UK, the NHS provides vitamin supplements containing vitamin D for eligible children aged between six months and four years.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä ymmärsin näiltä sivuilta, että Briteissäkin suositellaan D-vitamiinilisää erityisesti rintaruokituille lapsille. Ainakin tällä hetkellä tieteellinen tutkimustieto osoittaa selvästi, että D-vitamiinilisä on tarpeen eikä sitä millään ilveellä oikein pikkulapset saa riittävästi ilman vitamiinilisää.

 

Patient.co.uk:

Vitamin D supplements are recommended for all pregnant women, breastfeeding women and breastfed babies.

 

Pregnant women and breastfeeding mothers: 400 units (10 micrograms) daily of vitamin D is recommended. This can be either as a calcium/vitamin D tablet, or as a multivitamin tablet labelled as suitable for use in pregnancy. Some experts think that women who get no sunshine need a higher preventative dose such as 800 units (20 micrograms) daily. Pregnant women can get free prescriptions and vitamins.

 

Babies: all breastfed babies should be given vitamin drops (Abidec or Dalivit in the dose advised on the label). Free vitamins are available with the Surestart scheme via your health visitor.

 

BBC sanoo näin:

The government already advises that pregnant and breastfeeding women make sure they get enough vitamin D, taking supplements if necessary.

 

And it is also recommended that children under five take daily vitamin D supplements.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Makin kysyin HV:lta D vitamiinista, ja se sanoi moisen olevan 'amerikkalaisten humpuukia'. En kylla usko siita mitaan haittaa olevan jos sita haluat Naan lapsellesi antaa. Jotkut niista aiheuttavat vahan mahanpuruja, mutta siihen voi auttaa kun aloittaa pienella maaralla ja lisaa vahitellen. Tai sitten vaihtaa merkkia. Meilla kaytetaan Jekovit-nimista valmistetta. On pahan makuista mutta mistapa tuo lapsi tietaa mika on pahaa ja mika ei, meidan tytto ainakin odottaa jo kita auki kun nakee pullon.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Makin kysyin HV:lta D vitamiinista, ja se sanoi moisen olevan 'amerikkalaisten humpuukia'. En kylla usko siita mitaan haittaa olevan jos sita haluat Naan lapsellesi antaa. Jotkut niista aiheuttavat vahan mahanpuruja, mutta siihen voi auttaa kun aloittaa pienella maaralla ja lisaa vahitellen. Tai sitten vaihtaa merkkia. Meilla kaytetaan Jekovit-nimista valmistetta. On pahan makuista mutta mistapa tuo lapsi tietaa mika on pahaa ja mika ei, meidan tytto ainakin odottaa jo kita auki kun nakee pullon.

Joo, samaa mielta naytetaan olevan taallakin. Kysyin taas tanaan well baby klinikalla asiasta, eivatka olleet ollenkaan tietoisia. Toisti vaan tuon ohjeen etnisista vahemmistoista ja katsoi meita blondeja kysyvasti. Ma en oikein tieda mita tasta ajattelisin. En viitsisi kohkata tarpeettomasta asiasta, mutta toisaalta mitaan puutostakaan en haluaisi pojalle tuottaa. Mites muut Brittimamat ovat taman asian pahkailleet?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei moi!

 

Minäkin ilmoittaudun tänne, asumme perheemme kanssa nyt Australiassa ja mua jo ahdistaa :D Ollaan oltu täällä vasta reilu pari viikkoa ja mulla kai on vaan kova koti-ikävä ja puhti poissa sairastelujen takia. Lisäksi meidän pikku-neiti joko on sellaisessa iässä tai kärsii muuten tästä muutosta, että aikamoista raivoamista ollut päivät täällä.

 

Voisitteko kertoa vähän kokemuksianne että kuinka se arki teillä vauvojen/lasten kanssa on lähtenyt liikkeelle uudessa maassa? Oletteko itse osanneet muuttaessanne kielen sujuvasti vai olitteko muuten vaan niin innokkaita ja aktiivisia että kaikki sujui kuin vettä vaan? Mikä teidän tilanne on muuten ollut muuttaessanne, entä oletteko kotona vai töissä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hola Lululime! :)

 

Iiris, missa pain Australiaa olet? Mina olla elostelen Perthissa. Olen nyt asunut taalla reilut kymmenen vuotta, alun perin isan tyokomennuksen siivella, sittemmin mukamas omin pain kun sopiva mieskin kerta loytyi matkan varrelta. Meilla on nyt kahdeksan viikkoa vanha vauva, ja olen ansiokkaasti puhunut suomea perilliselle, vaikka itseltakin on valilla sanat hukassa ja kielioppi solmussa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei, Lululime! Hienoa, etta loysit tiesi talle puolelle ;)

 

Tuohon jo vanhaan D-vitamiinikeskusteluun olen taalta loytanyt vain sellaista tietoa, etta imettaville aideille suositellaan D-vitamiinilisaa (sita maarataan kalsiumin kanssa ainakin meidan alueella jo heti raskauden alusta asti paivittain otettavaksi, joten kayttoa siis olisi tarkoitus jatkaa synnytyksen jalkeenkin). Vauvoista en ole kuullut mitaan, mutta kylla tama kiinnostaa edelleen, kun meidankin pikkuinen on saapumassa keskella talvea.

Share this post


Link to post
Share on other sites

hattuhirmu, me asutaan Brisbanessa. Laitan sulle vaikka yyveellä pari kysymystä tän maan meiningistä jos sopii?!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voisinpa minakin ilmoittautua tanne (en muistaakseni ole viela tanne kirjoitellut). Eli Englannissa on jo asuttu 12 vuotta, naimisissa enkkulaisen kanssa ja meille syntyi kesalla poika. Kovasti yritan pitaa suomenkielta kotona ylla, ja onneksi meilla on NooNoo ja niiden pieni taapero lahella suomen kielen kehitysta tukemassa :)

 

D-vitamiinista piti kysymani, etta riittaako siis jos itse syon multivitamiineja (oletan, etta niista kans sita d-vitamiinia loytyy)? Mulle ei oo kans kukaan taalla d-vitamiinia suositellut, tartteekin hv:lta tota kysya.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuukkeli - missa pain asutte, Etela-Englannissa siis ilmeisesti? Taalla samantapainen tilanne, olen asunut Englannissa 11 vuotta ja naimisissa englantilaisen kanssa, mutta meidan poika on tulossa vasta helmikuussa :). Me ollaan kayty D-vitamiinikeskustelua tuolla helmikuun odottajissa, ja sielta loytyi jotain linkkejakin. Taalla Briteissahan ei tuosta vauvan D-vitamiinintarpeesta nakojaan puhuta oikein mitaan, mutta ainakin USAssa ja Suomessa niita suosituksia jopa nostetaan koko ajan, ja Suomessa D-vitamiinia suositellaan nykyaan kuulemma kesallakin. Rintamaidosta vauva ei kuulemma saa tarpeeksi vitamiinia vaan sita pitaisi antaa tippoina ihan erikseen. Kaiken tuon perusteella on mun mielesta ihan ihme juttu, ettei taalla puhuta D-vitamiinista mitaan, jos se kuitenkin on noin tarkea juttu... :huh:. Varmaan paras juttu keskustella naista oman katilon ja/tai health visitorin kanssa, mina ainakaan en osaa sanoa tuon tarkemmin.

Edited by Coco

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mikahan joukkopako meilla on ollut Suomesta 11 vuotta sitten :D Mekin tupsahdettiin tanne loppukesasta 1998.

 

Kylla taalla siis puhutaan d-vitamiinista, mutta siina mielessa vaan etta kohonnut tarve on mustilla ja muilla tummemmilla ihmisilla, seka kovin peittavia vaatteita kayttavilla aideilla. Ma kaytan edelleen noita raskaus- ja imetysajan vitamiineja, joissa totakin nayttaa olevan. Edelleen en ole vauvalle antanut mitaan lisia ja hyvin voi. En oikein osaa paattaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moikka!

Löysin tälläisen ketjun kun uutena tätä foorumia selailin ja ajattelin hypätä mukaan, ollaan puoli vuotta asuttu Sveitsissä ja vielä ainakin puoli vuotta asutaan, miehen työn takia, itse vietän päivät kotosalla kahden pojan kanssa (2v9kk ja 1v6kk). Nyt ollaan juuri Suomessa joululomalla, tammikuun alussa takaisin..

 

Kiva päästä kuulemaan toisten kokemuksia ulkomailla olosta lasten kanssa!

 

Heti tuosta d-vitamiinista, en ole apteekista löytänyt mitään tippoja, tosin en kovin aktiivisesti ehtinyt etsiäkään kun sain Suomesta tuliaisina pullon Jekovittia :D

Syksyllä aloin antamaan kun aurinkoa ei enää riittänyt koko päiväksi, ja maitoonkaan sitä kun ei lisätä kuten Suomessa.. En tosin mistään paikallisista suosituksista tiedä, sen verran vähän aikaa kuitenkin loppujen lopuksi tuolla ollaan niin ollaan menty ihan Suomen suositusten mukaan (niin pitkälle kuin voidaan), pojatkin kuitenkin niin isoja ettei mitään neuvolakäynninkorvikkeitakaan Sveitsissä tarvitse käydä vaan nyt tässä lomalla käydään neuvolassa ja sitten taas kun kesällä tullaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Iiris, me muutimme Englantiin elokuussa eli totutteluvaiheessa mennään täälläkin. Lapset meillä kyllä ovat jo vähän vanhempia (2v ja 4v), mutta kyllä meilläkin lapset oireilivat koti-ikävää aikamoisella raivoamisella; esikoinen etenkin. Oikeastaan vasta parin kuukauden asumisen jälkeen tytär alkoi tänne sopeutua. Joulun jälkeen sopeutumista tarvitaan lisää tyttären aloittaessa nurseryn - toistaiseksi tyttö osaa vain pari sanaa englantia, joten alku voi olla hitusen hankalaa...

 

Mies on töissä paikallisella työnantajalla, minä teen töitä Suomeen etänä - töissä siis molemmat. Arjen pyörittämisessä meitä auttaa au pair. Sekä minä että mies puhutaan sen verran englantia että toimeen tullaan, lapset täysiä ummikkoja.

 

Minä kysyin d-vitamiinin tarpeesta anopilta (lastenlääkäri), ja hän suositteli antamaan sen 5 tippaa Jekovitia (eli 10 µg) per päivä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ heh hehee, voi apua :D Muistan ystäväni olleen helpottunut juuri tuon suhteen kun muuttivat takaisin Kiinasta Suomeen - suomalaiset kun jättävät aina kohteliaasti kullekin oman reviirinsä ja on tilaa hengittää. Tsemppiä paluun kanssa!

 

Mukavaa kuulla teidän kaikkien kuulumisia arjesta maailmalla!

 

Täällä alkoi nyt uusi vaihe kun neiti aloitti 4 pvä viikossa päivähoidon ja minä teen töitä ensin kotoa ja sitten yliopistolta käsin. Enää mua ei ahdista juuri yhtään, nyt vain pitäisi saada jotenkin taas työvaihde päälle tämän mammalomailun jälkeen. Asiaa ei nyt helpota huoli miten pieni pärjää, etenkin kun tänään jäätiin hoitoon kurkku suorana karjuen :( Eli katsotaan nyt miten sopeutuu hulinaan ja täteihin jotka puhuvat vierasta kieltä. Ehkä tuota au pairiakin voisi miettiä, en vain ole yhtään perillä miten semmoinen hankitaan ja mitä se sitten kustantaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen jo kaynyt aikaisemminkin taalla, mutta meidan pieni ulkosuomalainenkin on nyt vihdoinkin saapunut - vieressa tuhisee pariviikkoinen pikkubritti :). Piti tulla kysaisemaan sellaisia, etta miten saan rekisteroitya syntyman Suomessa? Pojalle olisi kiva saada kummankin maan kansalaisuus, vaikka passi hankitaankin helppouden takia taalta, mutta mitenkas se mahtaa toimia? Olen menossa takalaiseen maistraattiin syntymaa rekisteroimaan ja syntymatodistusta hakemaan talla viikolla, mutta Suomen systeemeista ei ole aavistustakaan. Ristiaisiakin haluaisimme viettaa kesalla Suomessa, edellyttaako se naiden papereiden sun muiden hoitamista kuntoon ennen sita?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katsopas Suomen Maistraattien nettisivuilta http://www.maistraatti.fi/ osio "ohjeita ulkosuomalaisille". Sieltä löytyy kohta "Perustiedot" ja siitä hakemistosta "Lapsen syntymä". Siellä on selkeästi kerrottu, mitä pitää tehdä, mitä papereita täyttää ja minne lähettää.

 

Meillä meni muistaakseni noin pari viikkoa papereiden lähetyksestä siihen, että pojalle saatiin Suomen kansalaisuus ja suomalainen henkilötunnus. Eikä tosissaan ollut vaikeata.

 

Ristiäisiä vietimme mekin Suomessa, ja siihen kun meni normaalia enemmän aikaa (poika oli 4-kuinen), niin muistaakseni siinä papin varauksen yhteydessä kysyttiin se h-tunnus. Ihan varmaksi en kylläkään tiedä sanoa, kun en sitä itse hoitanut vaan vanhempani Suomessa.

 

Omasta kokemuksesta sanoisin, että kannattaa se paperipuoli hoitaa kuntoon heti kun jaksaa, jos vaan kaksoiskansalaisuus on Briteissä mahdollinen. Ja hankkisin myös sen Suomen passin lapselle, se hoituu aika nopeasti Suomessa käynnin yhteydessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia, Quarry! Ehdin jo kayda tuolla maistraatin nettisivuilla, mutta tuo osio jai jotenkin kokonaan huomaamatta. Kiitos kaikista vinkeista, taytyy ruveta laittamaan naita asioita kuntoon pikimmiten :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastailen Coco myos pikaisesti kun on kohtuullisen tuoreessa muistissa :) Kun menette pienen rekisteroimaan UKssa pyytakaa Long Birth Certificate. Sitten sihen pitaa hankkia Apostille. Syksylla tama onnistui niin, etta Certificate lahetettiin Foreign & Commonwealth Officen legalisation toimistoon Milton Keynesiin maksushekin kanssa. Paikka on muuttunut sen jalkeen mutta taalta Suomen Lontoon Suurlahetyston sivuilta loytyy toivottavasti up to date tiedot:

 

http://www.finemb.org.uk/public/default.as...p;culture=fi-FI

 

kohta 'Ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen'

 

Saatiin se Apostille muistaakseni viikossa takaisin. Sitten Tuo Long Birth Certificate Apostillella vahvistettuna lahetettiin Suomeen, yhdessa maistraatin nettisivuilta saatavan lomakkeen kanssa. Myos vanhempien passikopiot muistaakseni tarvittiin. Rekisterointi Suomessa ja SOTUn saaminen oli tosi nopeaa, ihan pari paivaa vaan kesti. Kirjallinen vahvistus tuli parin viikon paasta mutta sita ennen sain jo puhelimessa tiedot.

 

Eli jarjestys on UK magistrate's office > Long Birth Certificate > tahan Apostille FCOsta > lahetetaan hakulomakkeen kanssa Suomen maistraattiin

 

Suomen passin saa myos Lontoosta Suomen suurlahetystosta heti kun vauva on Suomessa kirjoilla. Pitaa kayda henkkoht joten voi olla helpompi hoitaa Suomessa kasin. Me ei haluttu vauvalle viela Brittipassia joten kaytiin hakemassa Lontoosta Suomen passi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now