Guest RGB

Hulluin itkunaihe?

420 posts in this topic

Enpä löytänyt täältä tällaista ketjua. Toiselta foorumilta bongasin ja olipahan aika hauskoja juttuja :girl_crazy: Eli mikä on hulluin syy joka on saanut sinut vollottamaan raskauden aikana?

 

Itselläni näitä kohtauksia ja syitä tulee varmasti vielä lisää, mutta viime lauantaina pillahdin hysteeriseen itkuun kun mies ei jaksanut krapulaltaan tiskata.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä itkin edellisessä raskaudessa sitä, että mies teloitti sokeritoukan, joka näytti siltä Wall-E:n kaverilta :rolleyes:

 

s-WALLE-large.jpg

 

Sitten on itketty lööppiä Milla-Karhusta, joka itki itsensä talviuneen. Ja varmaan sata kertaa puuttuvia herkkuja :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen odotuksessa itkin yhtenä päivänä sitä kun en muistanut enää miten perunoita keitetään ja toisena päivänä

olin kaksi tuntia pyörinyt keittiössä ja yrittänyt tehdä uuniperunaa, mutta en silloin muistanut mistä pitäisi

aloittaa. Mies tuli lohduttamaan ja yhdessä sitten soitettiin äidille, että mites ne keittohommat menikään.. :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoista odottaessa sain loppuraskaudessa aivan järkyttävän itkukohtauksen, kun ranskalaiset perunat paloivat uunissa :rolleyes:. Lysähdin keittiön lattialle uunin eteen ja itkin, itkin, itkin silmät päästäni aivan hysteerisenä. Mies tuli töistä kotiin ja löysi mut sieltä lattialta ulvomasta, ja luuli että jotain tosi kamalaa on sattunut, koska en normaalisti saa moisia kohtauksia...

 

Tätä hysteriakohtausta onkin muutamat kerrat muisteltu ja naurettu :grin:. Mies mielenkiinnolla odottaa, tuleeko tässä raskaudessa vastaavaa sekoamista :P.

 

Lukemattomat kerrat olen kaikissa raskauksissa myös itkeskellyt kaikkea "ah niin liikuttavaa", tässä raskaudessa muistan nyyhkineeni mm. puhelinlangalla kipittäneelle oravalle ja about kaikelle luonnon ja elämän kauneudelle ja herkkyydelle :girl_haha:.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin mies muistaa viime raskaudesta mun tunteikkuuden ja herkistymisen ja osaa jo varautua siihen tälläkin kertaa. Yhtenä päivänä töistä tullessaan hän kertoi, että aamupäivällä näki yhden ikävän jutun, muttei halunnut kertoa siitä aamulla kun puhuttiin puhelimessa, etten alkaisi vollottamaan kun olen kahden lapsen kanssa. Jo tässä vaiheessa keskustelua mua alkoi itkettämään, kun mulla on niin huolehtivainen mies.

 

Aiemmissa raskauksissa, erityisesti alkuraskauden aikana mua on aina alkanut itkettämään, kun olen kuullut jossain vauvan itkua, esim. kadulla tai kaupassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoista odottaessani itkin varmaan tunnin kun hävisin miehelle pleikkarilla nhl:ssä... Nyt se ei suostu edes pelaan mun kanssa. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoista odottaessa itkin kun luin koulussa lapsille satua, jossa pieni jaakarhu eksyi lumimyrskyssa lahtiessaan pelastamaan pikkusiskoaan :girl_sad::girl_haha:

 

Talla kierroksella (tahan mennessa) naurettavin itku tuli kun liikutuin niin kovasti siita, etta yhdella kaverilla oli facebookissa valokuvakansio nimelta "My Family".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itkin tossa muutama päivä sitten sitä, kun koitin saada yhtä viikattua paitaa hyllylle mutta kolme kertaa se putosi lattialle. Sain ihan hirveen itkuraivarin ja huusin paidalle naama punaisena ja sitte lyyhistyin lattialle itkemään.

 

:girl_crazy:

Edited by NapaKissa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä itken televisiota katsellessani mit typerämmille jutuille, esimerkiksi katsellessani Masterchef Australiaa, kun mielestäni mukava poika putosi kisasta. Olen myös itkenyt ihan vaan sitä, kun en pysty lopettamaan itkua, itkeä pillitin miehelle olohuoneen matolla että "en halua enää itkeä". Pillitin myös yhtenä päivänä sitä että "me kuollaan molemmat joskus". Miehellä on usein naurussa pitelemistä, mutta en ole siitä ottanut nokkiini, koska tajuan aina itsekin että ei tässä ole mitään järkeä. :D

Jouluaattona rupesin joulupöydässä itkeä pillittämään kesken ruokailun, kun pikkusiskoni ei suostunut valokuvattavaksi. Sellasta meillä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla varmaan "paras" tähän mennessä oli se alkuraskauden itkukohtaus kun katsoin Dancea telkkarista ja se Markku tanssi parinsa kanssa Modernia tanssia Jenni Vartiaisen Minä ja Hän- kappaleen tahtiin. Se vaan oli niin herkistyttävän kaunista. Mies vieressä ihmetteli mun käytöstä kun vollotin niin paljon kuin keuhkoista lähti ja väliin yritin inistä jotain "Mutta kun Markku on niin herkkä..." tyylistä.... :rolleyes: Jossain vaiheessa itkuun sekoittui räkänauru. Kyyneleet valui silmistä, nauroin ihan hervottomasti ja samalla yritin miehelle selittää että "Sori, mä en vaan pysty lopettaan". Olin kuulemma lievästi pelottava tuon puolison mielestä. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pari viikkoa sitten pillahdin hysteeriseen itkuun kun kaverit kutsuivat meitä ex tempore viettämään iltaa, mutta meillä oli jo yksi iltameno sovittuna ja olin niin rättiväsynyt etten jaksanut enää luvata sen jälkeen myöhään illalla meneväni toiseen paikkaan. Rääyin varmaan puoli tuntia, kun harmitti etten olisi halunnut kieltäytyä kutsusta mutta en toisaalta jaksanut mennä... Mies katsoi mua kyllä aika hämmentyneenä, kun kuulemma pitäisi olla yksinkertaista vain vastata kutsuun joko myöntävästi tai kieltävästi. Helppoa, jepjep :girl_crazy:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kärkitilaa pitävät varmaan telkkarin rakennusohjelmat. Kun joku ikuisuuden kestänyt unelmaprojekti valmistuu, mä parun sohvalla. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla tais olla viel alkuraskautta ku oltiin kaupassa ruokaostoksilla ni pillahin lihaosastolla itkuun kaiken kansan nähden,huoh... Mulla oli pahasti valikoiva ruokavalio silloin,kaikki ällötti (paitsi mandariinit) enkä tiennyt mitä ruokaa tehdä miehelle,kun aikuinen mies ei niillä mandariineilla elä työpäivän jälkeen. Mies sitte totes et hän ottaa pakastepizzan ,mun mielestä liian marttyyrisävyyn kait, ni pillitin sit et kui paska mä oon ku en saa edes ruokaa tehtyä jne... Toinen kattoo sit huuli pyöreenä et mitä ihmettä sä muru vollotat???

 

No sittehän se muuttu ihan hysteeriseks kikatukseks,on siin kanssa ihmiset kattonu pitkään :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hauskoja! grin.gif

 

Itsellä hassuja aiheita itkuun oli enemmän alkuraskaudesta, mutta nyt lähempänä loppua ovat taas alkuraskauden vaivat yms nostaneet päätään. Eilenkin illalla kun harjasin hampaita ja tiputin hammasharjakotelon vahingossa lattialle, purskahdin kamalaan itkuun kun tiedän miten kyykkiminen sattuu ja sitten itkin silmät päästäni sen vuoksi. Sitten sain itkun lopetettua, nauroin itselleni ja hölmöydelleni niin että vedet valui silmistä ja sitten tajusin miten tyhmää tällainen on ja jälleen purskahdin itkuun. Mies tuli ihmettelemään ja selitin mitä kävi, hän nauroi minulle ja sitten itsekin taas naureskelin välillä, kuitenkin vain hetken ennen kuin jälleen itkin täyttä vauhtia. :D Olin kyllä äärettömän väsynytkin, joten vaikuttanee asiaan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan pakko vastata tähän..

 

Esikoisesta kuin olin raskaana niin mies sanoi että nyt hän sanoo tosi pahasti. No hän sitten sanoi "kissa" ja mä aloin itkeen siitä. Ja lopuksi mä en enään tiennyt itkeäkkö vai nauraakko mun itkuherkyydelle :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisen kerran itkuherkistelin kiinalaisessa ravintolassa koska sain pahaa keittoa. Istuin poikaystävääni vastapäätä ja tuijotin pää kumarassa keittoani kamalan pettymyksen vallassa. Asiaa ei auttanut poikaystäväni huomaavaisuus ja huoli siitä kun vain pyörittelin keittoa lautasella. Itketti vielä enemmän. Tällä kerralla kuitenkin selvisin vain muutamalla niiskutuksella ja itsehillinnällä. Lähinnä hoin itselleni jatkuvana mantrana että se on vain keittoa, se on vain keittoa,se on vain keittoa.

 

Toisen kerran parahdin lopulta itkuun kun istuimme leffailtaa kotona ja suuntasin pakastimelle hakemaan mehujäätelöä. Poikaystäväni tiesi mehujäähimostani ja huomautti että onkohan päivittäinen mehujäänsyönti minulle ihan hyväksi kun olen valitellut sitä turvotustakin enkä yleensä välitä syödä mitään makeaa. Itkeä paruin loukkaantuneena ja pettyneenä koska halusin todella kovasti sen jäätelön. Sain lopulta jäätelön (jonka poikaystäväni jopa lopulta itse haki minulle) ja niiskuttelin tyytyväisenä poikaystäväni kainalossa loppuleffan jäätelö huulessa :P Tunsin oloni ihan viisivuotiaaksi.

 

Viimeisin itkuni aihe oli kun joululomat oli lusittu. Itkin poikaystävälleni että minulle tulee häntä seuraavana päivänä ikävä :lol:.

 

On itketty ja itkuille naurettu :D

 

7Tr9p2.png

Edited by Miamur

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisessä raskaudessa alkoin yhtäkkiä itkeä nukkumaan mentyäni ja mies huolestui kovasti että mikä mulle tuli. Sain vain sanottua, että en tiedä ja itkin vaan vuolaasti. Todellakaan itkuun ei ollut mitään syytä ja itkin sellaiset 15 minuuttia sitten ihan syyttä.

 

Joka alkuraskaudessa mua on itkettänyt, kun olen ensimmäistä kertaa mennyt vauvanvaateosastolle tai edes vilkaissut sinne päin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos näen jotain ihania viattomia luontokappaleita, sitä yleensä vähän herkistyy.. Yks päivä odotin kun paloauto meni pillit päällä ohi, meinas itku päästä kun katsoin sitä tilannetta miten kaikki autot väisti jne. sain onneks pidäteltyä pahimmat rolleyes.gif ja sitte joskus ihan ilman mitään järkevää syytä, yhtäkkiä muka kukaan ei musta tykkää ja jotkut on vaan siks ja sen takia eikä yhtään mitään muuta.. saatan parkua hetken aikaa ja yllättäen kaikki on taas hyvin..

 

Katsoin viime lauantaina putousta, mukamiehen tullessa aloin ihan sikana nauraan mutta sitte se nauru muuttu pikkuhiljaa itkuksi ja märisin sitte jonku tovin ihan vuolaasti.. happy.gif Jotenki tosi sydäntä särkevä näky se munamies

Edited by Leeah

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aloin tuhertaa itkua kun joku kirjoitti täällä juovansa raskauden aikana piimää. Hohhoijakkaa, tulevia viikkoja odotellessa. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä itken jo nyt joka päivä jollekin. Yksi päivä itkin kun isä pyysi käymään, ja satuin ajattelemaan että kauankohan se vanha mies meidän luona täällä vielä on (isä on 63). Kerran taas tuli telkkarista mainos, jossa robotilla koko päivän kaikki laitteet reistaili, mm. rullaportaat jämähtää paikalleen mitä se on nousemassa jne. Mut sit se pääsee illalla kotiin ja voi oikaista sohvalle koiran viereen, ja telkkari toimii :lipsrsealed: Tää oli musta aivan järjettömän liikuttava.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies on onneksi jo tottunu mun itkukohtauksiin, joita on kyllä esiintynyt ihan kiitettävä määrä :rolleyes: Naurettavin syy taisi olla se, että mies oli kerran tehny mulle ruokaa; kattanu astiat pöytään ja muuta JA kaatanut mulle valmiiksi jääkylmää vettä lasiin! Tuo valmiiksi katettu pöytä herätti vaan aww-reaktion, mutta vesi saikin jo aikaan sellasen itkukohtauksen, että melkein oksensin :D Ei kannata olla liian ihana raskaana olevalle naiselle..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Suihkussa mies tiputti saippuapurkin mun varpaille. Vahingossa tietenkin, mutta ei se minua lohduttanut yhtään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä itkin eilen illalla sellaista asiaa, että kun meillä kävi pari vuotta sitten ovella joku kehitysvammainen keräämässä rahaa jollekin kehityisvammaliitolle tms. niin mä en sillä kertaa antanut rahaa. Aloin sitten eilen itkemään sitä, että pettyikö se kun en antanut mitään ja että saiko se miltään muultakaan ovelta mitään. Ja kun mies oli saanut mut vakuutettua sillä, että kyllä se sai rahaa ja ei niiden tartte oikeasti kerätä rahaa (että ei niiden elo ole siitä kiinni) niin sitten mä aloin itkemään pölynimurikauppiasta. Meillä kävi viikolla sellainen ja mä aloin sitten murehtimaan että saako se myytyä tarpeeksi imureita ja että tuleeko sille paha mieli aina kun on sellainen koti missä sitä imuria ei osteta.

 

Jostain syystä mies nauroi vieressä ihan katketakseen kun mä porasin :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tällä hetkellä älyttömin on mielettömän hyvä aamupala. Tehosekoittimeen maitorahkaa, mansikkakeittoa ja yksi banaani. On niin hyvää, että aina nousee kyyneleet silmiin. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now