Guest RGB

Hulluin itkunaihe?

422 posts in this topic

Ah ja voih, mä olen pari kuukautta itkenyt milloin millekin. Tunteisiin vetoavat telkkariohjelmat kuten esmes Hakekaa Kätilö (byääääääää) ja jotkut biisit on nyt ihan perus itketyskauraa tälle tiineelle mammalle. Toissailtana vollotin hysteerisesti Tyhjätaskut-sarjan jakson lopulle, jossa Carolinen edesmenneen nannyn puoliso kertoi tämän nannyn pitäneen Carolinea kuin omana lapsenaan ja antoi sille jotain valokuvia. Pari viikkoa takaperin olin viittä vaille repeämässä itkemään, kun opetusharkkapaikan mamulapset lauloivat "Kas kuusen latvassa oksien alla/On pesä pienoinen oravalla". Äiti lauloi mulle sitä aina lapsena ja se veti kyllä niin tunteet vereslihalle. Ehkä kaikkein erikoisin, ei ehkä oudoin (en voi mitenkään hakata tuota päärynäepisodia) itkettäjä löytyy kuitenkin vanhasta Suuri Käsityö -lehdestä. Siellä lukijapalstalla on jonkun laittama kuva huovuttamastaan, todella aidonnäköisestä terrieripehmolelusta, jonka tämä kyseinen henkilö oli tehnyt lohdutukseksi pienelle tytölle, joka oli menettänyt oman koiransa. Voin niin samaistua sen pienen tytön menettämisen tuskaan etten voi muuta kuin alkaa itkeä myötätunnosta ja surusta joka kerta kun nään sen kuvan. Näköjään en voi edes kirjoittaa siitä lelukoiran kuvasta alkamatta vetistelemään.

 

Hormonit, hormonit...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sankku, mäkin itkin alkuraskaudessa kerran, kun meillä oli pastaa eikä se millään mennyt alas.

 

Mä oon itkenyt tavallista vähemmän raskausaikana, mutta tosiaan vähän oudoille jutuille. Me käytiin tänään katselemassa vauvalle vaunuja suht hienossa tavaratalossa. Myyjä esitteli vaunuja, mies tykkäsi niistä ja mä en yhtään. Piti sitten päästää pieni poru siksi, että mies niistä tykkäsi ja minä en. Hohhoijaa.

 

Myyjä totesi, että he on tottuneet raskaana oleviin naisiin. Nyt, kun vielä itsekin tottuisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään meinasi kihota kyyneleet silmiin kun ohi meni pitkä pohjoiseen menevä autojuna. Musta se oli jotenkin niin liikuttavan hienoa, kun ne autotkin matkaa junassa sillä tavalla eikä kenenkään tarvitse ajaa koko matkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä vollotan joka kerta kun kuulen Edelmanin tähtipölyä-biisin, itku alkaa viimeistään siinä "Äiti ottaa rinnoilleen lapsen vastasyntyneen Silmissään on vielä tähtipölyä". Nytkin vollaan kun tätä kirjoitan

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mulla on sama!

 

Ja kyyneleet kirveltää silmiä myös saman tien kun ajattelen synnytyksen jälkeen kun mies ottaa meidän pienen syliinsä. Se mielikuva on vaan jotain niin kaunista ja ihanaa ja jotain mistä olen haaveillu jo monta vuotta,kun mä näen mun elämäni tärkeimmät ihmiset siinä lähekkäin.

Jaaaaa... nyt tuli itku.. :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Ja kyyneleet kirveltää silmiä myös saman tien kun ajattelen synnytyksen jälkeen kun mies ottaa meidän pienen syliinsä.

 

:girl_cry::girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies osti edamia vaikka me syödään aina oltermannia. Edam oli kuulemma tarjouksessa, mutta eipä se minua paljon lohduttanut :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itkeskely alkoi eilen rv 7+4. Itkin pitkään sitä, kun kunto on jo nyt huonontunut, niin etten jaksa enää juosta samaa vauhtia kun ennen raskautta.

 

Ja tänään aamu alkoi itkuilla. Ekaksi itkin sitä että mua oksetti. Ja kohta itkin kun radiosta tuli Samuli Putron biisi Olet puolisoni nyt. Heräsin puoli kahdeksalta ja ennen kahdeksaa olin itkeny jo kahdesti!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nieleskelin kuyneleitä yks päivä kun mies näytti nhl-videon youtubesta. Olihan se aika liikuttava kooste yhteishengestä ja sen luomisesta ja kun ihmiset ympäri maailmaa ovat toistensa tukena kun lätkää seurataan.. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tirautin kunnon itkut tässä reilu viikko sitten kun oltiin miehen kanssa Buffassa syömässä ja kesken syömisen mies näytti puhelimesta youtube videon, jossa amerikkalainen pariskunta meni naimisiin. Ne oli siellä alttarin edessä istumassa ja sit pappi alkoi laulaa niille kahdelle. Nyt just en biisin nimeä muista, mut laitan tähän linkin, niin voitte käydä katsomassa ( ja tirauttamassa mahdollisesti muutaman kyyneleen)! http://www.youtube.com/watch?v=XYKwqj5QViQ  Itku tuli taas pelkästään kun löysin tuon pätkän netistä.

Siinä sitten viereisessä pöydässä ihmiset katseli hiukan pitkään kun mä vollaan ja katon videoo ja mies on tikahtua nauruun vieressä ja naurun seasta saa sanottua et unohdin et sä käyt vähän herkillä nyt..! :grin:  :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mahtavia tarinoita! Autojuna ja päärynä kirvoittivat sympatianaurun. Kumpaankin fiilikseen pystyn samaistumaan. :D

 

Olin itse jo ennestäänkin liikuttuneessa tilassa (seli seli), mutta aloin kerran kyynelehtiä ihan ekoilla raskausviikoilla sille, kun mies heitti haljenneen pyykkipojan takkaan ja sanoi vielä kauniisti, että "kiitos, kun palvelit meitä". :D 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen itkenyt erikoisesta asiasta vaan kerran. Se oli ihan alkuraskaudesta ja siksi, että asiakas ei halunnut kertoa minulle yhtä asiaa. Tilanne on tyypillinen työssäni, sitä tapahtuu päivittäin etteivät kerro, mutta aloin sitten kyynelehtiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muakin alkoi tänään itkettään toi Helsinki-video. Jotenkin se musiikki ja kuvaus oli vaan nini hienoja.

 

Eilen sain oikein kunnon itkukohtauksen kun katsoin Lassie-elokuvaa. Oon sille itkenyt joskus aikasemminkin mutta nyt tuli oikein kunnon vesiputouskohtaus. Ja se alkoi jo leffan alussa kun mitään ei vielä ollut tapahtunut. Muistelin vaan etukäteen että mitäs tässä leffassa tapahtuukaan ja sitten alkoi itkettään kun Lassie on niin urhea ja haluaa päästä perheensä luo. Nyt pitää kyllä lopettaa kaikkien eläinjuttujen katsominen kokonaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

annaar, nuo eläinelokuvat ja -ohjelmat on megaitkettäviä. :) Varsinkin, jos niissä pelastetaan joku raasu pulasta tai hylätty eläin saa uuden kodin tmv.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saa nähdä tuleeko näitä lisää, mutta pari päivää ennen plussatestiä aloin itkemään Särkänniemen delfiinien hypyille! Siis vain niille hyppykohdille. Ei mitään järkeä, varsinkaan kun itkeminen / herkistyminen ei ole yhtään tapaistani. SIinä vaiheessa toivoin kyllä plussaa jo senkin vuoksi, että voisi todeta että itkulle oli joku järkevä syy.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itkin puolisen tuntia miehelle, että mitä jos mä en tykkääkään tästä kolmannesta.. :D Entäs jos rupee kaduttamaan kolmonen kun se syntyy?? :D Mies vakuutteli, että ihan varmasti tykkään, en taatusti kadu.. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yhden itkun oon näinä alkuviikkoina itkenyt mut sekin niin oudosta

aiheesta, katsoessa suomen vahvin nainen kisaa. Ei mitenkään

tunnesidettä kyseiseen aiheeseen eikä kisassa tapahtunut mitään mutta

itku vain tuli sitä seuratessa. Huh!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mää täällä kyynel silmässä luen teijän juttuja, itku siis meinaa tulla niin hyvästä mielestä ku pahastaki..:D Ihan alkumetreillä oon, mutta se liikuttuminen oliki yks juttu mistä aavistelin raskauden jo ennen testiä. Saa nähä miten hulluille asioille tässä tulee vielä itkettyä! 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakko oli kaivaa tää ketju esiin ja tulla jakaa oma kokemus. Sen verran hämmennyin itsekin äsken kaupassa.  :grin: Kyyneleiden kohteeksi pääsi siis koiran vinkulelu, sellainen pieni nahkainen kalkkuna.  :rolleyes:  :girl_haha: Oli vaan niin liikuttava, kun oli niin kamalan pieni ja söpö! :girl_crazy: 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Marsipaanimakeinen :D

 

Mä itkin tänään koska olin niin ilonen siitä, että oon raskaana paljon rauhallisempi ku normaalisti. Että wtf? :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minuu itketti yksi ilta se kun katselin vauvvan vaunuja netistä ja ne olivat mielestäni väärän värisiä ruskeita ja tummansinisiä. Nyt kyllä jo hymyilyttää koko juttu :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

itken paraikaa kun telkkarissa haastatellaan 102 vuotiasta sota veteraania kun se kertoo miltä tuntui kun suomi sai itsenäisyyden!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now