Guest Scars

MS-äidit tai -kuumeilijat

96 posts in this topic

Mutta onko sulla Acer kuitenkin aaltomainen muoto? Ettei siis ole vaihtunut toissijaisesti eteneväksi?

 

Odottelen nyt ensimmäisiä menkkoja Tysabrin lopetuksen jälkeen. Mulla on aina ollut tosi epäsäännöllinen kierto, ja teininä jopa varoiteltiin että mun olis kuulemma vaikea tulla raskaaksi... Ensimmäisen kohdalla ei kyllä pitänyt paikkaansa, mutta aivan varmasti nyt en tuu ainakaan kahteen vuoteen kun oikein pitäis tulla nopeasti... Ei oo vielä tekemällä uskallettu tehdä mitään, vaikka periaatteessa sen pitäis Tysabrin kannalta olla nyt jo turvallista. Mutta tunnustetaan pari tjot-kertaa, joten paperilla kai olisikin mahdollista, joskin pidän hyvin epätodennäköisenä.

 

Ootteko te mistäpäin Suomea muuten? Mä olen Pirkanmaalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen Kanta-Hämeestä. Toissa päivänä olin 7:ttä kertaa tiputuksessa. Olipahan taas tuskasta kanyylin laittaminen, kun mulla huonot suonet ja opiskelija laittamassa. Ei onnistunut, joten toinen opiskelija kehiin.. hän onneksi onnistui kerralla. Kysyivät kyllä, että saako opiskelija laittaa ja mä tietty kilttinä annoin luvan, vaikka meinaa ihan vanhoille konkareillekin olla välillä vaikeeta. Onko teillä muuten verikokeissa arvoissa poikkeavuuksia? Mulla on aina CRP yli 10 ja leukkarit myös yli rajojen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ilmottaudun tähän pinoon ihan kannatuksen vuoksi, vaikka hirveän aktiivinen en täällä vauvoissa olekaan. Mulla on muksu vuosimallia 2005 ja ms-diagnoosi vuosimallia 2010. Mun tauti on tähän asti ollut aika kesy ja ilmoitellut itsestään lähinnä puutumisoireilla ja muilla fyysisillä oireilla, plakit olivat ainakin vielä viime kesänä ainoastaan selkäytimessä. Pistelen Rebifiä ja ihan normaalisti pystyn elelemään. Enempiä lapsia ei ole tulossa, mutta se ei johdu niinkään ms:stä vaan elämäntilanteesta muuten.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on Sadetuuli myös leukkarit olleet kokoajan vähän rajan yläpuolella. Mutta siis ihan pari yksikköä, ettei mitenkään reilusti :) Tysabrihan itsessään nostaa valkosoluarvoja niinkuin varmasti tiedät ja niitä seurataan sen takia. Maksa-arvojahan seurataan myös kun se voi nostaa niitäkin, mutta mulla ne on kokoajan menneet ihan hassusti. Ne nimittäin aaltoilee. Välillä tulee piikkejä että nousee yli rajojen ja sitten taas laskee normaaliin ja lähemmäs alarajaa kuin ylärajaa. Joku joskus, ilmeisesti vitsillä, kysyi että onko mulla siinä piikin alla alkoholin käyttöä tai jotain, mutta ei ole. Nimittäin koko ms-taudin aikana en ole ottanutkaan pisaraakaan mitään alkoholipitoista. Että se ei voi sitä selittää.

Valkosuluerittelyssä mulla on myös joissakin arvoissa pientä nousua (ainakin lymfosyytit, ne muistan ulkoa). Muuten kaikki on olleet normaaleja.

 

CRP mulla on ollut normaali. Sehän kertoo tulehduksesta? Ja jotain tekemistä sillä oli muistaakseni maksan kanssa. Jos sulla on joku krooninen tulehdus kehossa (ms-taudin aiheuttama?)?

 

Kiva Tubbs kun ilmoittauduit! Kiva aina keskustella muiden sairastuneiden kanssa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli nyt CRP 12, viimeksi 13, sitä ennen 22 (oli ollut flunssa ja silloin vielä yskää), aina on ollut yli 10. Leukkarit oli nyt 8,8 (raja 8,2), joten ei kauheasti yli. Muistaakseni on ollut ihan jo ennen tysabriakin yli. Maksa-arvot sen sijaan on reilusti alle ylärajan.

 

Kiva Tubbs, kun tulit ilmoittautumaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on leukkarit samaa luokkaa ollut kokoajan, juuri tuota mitä sullakin eli vähän yli ylärajan. Mulla ei oo muistaakseni tarvinnut kuin kerran siirtää sairauden takia tippaa; viime kesänä oli poskiontelontulehdus. Muuten oon onneksi saanut olla kohtuullisen terve. Pelkkiä pieniä flunssia :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea kovasti :lipsrsealed: Hyvin se menee. Ja vaikka pahenemisvaihe tulisikin raskauden jälkeen, niin se on koko loppuelämän mittakaavassa kuitenkin pieni asia sen oman lapsen rinnalla...

Share this post


Link to post
Share on other sites

ONNEA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mahtavaa :)

Edited by Acer

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin, mulla ei ole määritelty, mitä muotoa tauti on (muuta kuin että neurologin mukaan "erikoinen"). Itse koen tämän olevan ennemmin etenevä kuin aaltomainen, koska varsinaisia pahiksia ei ole, vaan se vaiva/ongelma mikä tulee, jää.

 

Mä olen pääkaupunkiseudulta. Ja vaikka mun ei pitänyt ollenkaan stressata raskausasioista, vaan "katsoa mitä tapahtuu", niin johan täällä lasketaan päiviä ja odotetaan (kauhulla) menkkoja, yms yms :D Jep jep.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitti! Mulla vaan on vielä vähän pessimistinen olo, kun kaikki kävi niin helposti... Ehkä uskallan juhlia sitten myöhemmin.

 

Tiedätkö Acer, mulla arvottiin aluksi että onko RR vai PP. Onneksi sitten kuitenkin päädyttiin RR-muotoon, koska Tysabrin tehoaminen kertoi sen, että se oli oikea dg. Mutta kieltämättä ajattelin silloin kuinka eteenpäin jos saankin PP:n... Siksi mä en jotenkin pysty kauheesti edes kuvittelemaan tuota sun tautitilannetta :/ Toivottavasti se kuitenkin kohtelee sua mahdollisimman "lempeästi", jos nyt niin voi sanoa. Ihanaa kuitenkin että uskallat katsoa tulevaisuuteen, mä en tiedä uskaltaisinko itse sun tilanteessa. (Joo, tosi rohkaisevaa. Onko täällä semmosta halolla päähän -hymiöö??)

Share this post


Link to post
Share on other sites

No ompas täällä kaikenlaisia hienouksia!!! :o

 

Mutta hei superhienoa!! Onnea!! <3 Nopeesti se kävi näköjään teilläkin grin.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos! Tuntuu osittain vielä epätodelliselta - ja tietysti alussahan tämä vasta on... mutta... :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Raportoi sitten kun alat oireilemaan :)

 

Musta tuntuu (*kop kop*) että ihan kuin alkais pikkuisen helpottamaan tuo väsymys ja epämukava olo... Nyt on jotain 7+5 tai sinne päin. Esikosta muistan kärvistelleeni jonnekin 10-12 tienoille kokopäiväisesti ja sen jälkeen iltaisin pari viikkoa. Nyt selvitty selkeesti helpommalla, mutta olen kyllä tunkenut naamaani kaikkea niin ällöttävää mössöä että elopaino on jo nyt lisääntynyt varmaan ainakin 5kg girl_cry2.gif Mutta mielummin syön nyt kuin oksennan. Katsellaan tuota ruokavaliopuolta takaisin vähähiilihydraattiseksi sitten kun olo on muuten normaali. Mulla oli ekassa raskaudessa raskausdiabetes ja pistin insuliinia loppuviikot. Taitaa olla sama edessä nytkin?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toivottavasti sun olo tosiaan on jo paranemaan päin! Ja todellakin, jos syöminen auttaa oloon, niin siitä vaan...

 

Mulla on ollut paha olo (mutta ei vielä hirveän paha) jo puoltoista viikkoa, ja koko ajan ihan tolkuttoman KUUMA. Siis silloinkin kun muilla ei ole. Oon onneks tajunnut lopettaa siitä valittamisen seurassa - kun siis tajusin, että ei muut hikoilleetkaan vieressä :) Mutta muuten toistaiseksi kaikki hyvin täällä. Paitsi että itken joka asiasta: toissapäivänä aloin itkeä ravintolassa, kun läikytin colaa pöydälle :girl_haha: Mutta se nyt on pientä!

Edited by Acer

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana!!! Toi raflassa itkeminen!! Mulla ei toistaiseksi oo suurempia tunnekuohuja tullut, mutta esikoista odottaessa muistan niitä kyllä olleen. Varsinkin sopiva biisi radiosta niin huh!! Sturm Und Drangin Indian oli yks pahimmista :D

 

Ja esikosta palelin ihan tajuttomasti alkuraskauden aikana. Tosin silloin elettiin marraskuuta, mutta kuitenkin. Nyt ei oo vielä näillä keleillä tarvinnut palella :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, mies luuli että mulle tuli mieleen jotain surullista kun kyyneleet alkoi yhtäkkiä valua. Sitten kun yritin selittää että ei tässä mitään, itken vaan tota läikkynyttä juomaa (itseä oikeasti huvitti koko tilanne) niin aloin itkeä kahta kauheammin, enkä saanut puhuttua :girl_haha: Se oli hupaisaa! (mutta toivottavasti ei tapahdu esim. töissä...)

 

Lisäksi itkin alkuviikosta miehen tulevia työmatkoja melkein joka päivä, ja kun se kerran ei heti ymmärtänyt kysyä "mikä hätänä" (mikä ei sinänsä ole ihme, koska itkin niinä päivinä vähän koko ajan), raivostuin silmittömästi ja yritin kampata (!!??) sen, ja kun se katsoi mua tosi kummastuneena, tiuskaisin että "ai nyt sitten huomaat mut". :girl_haha: Jep jep. No onneks oon tottunut hormonien hyppimiseen (kierukka yms) niin että tiedän kyllä, mistä tämä johtuu (ja mieskin tietää). Ja onneks ei vielä tämän pahempaa.

 

Jostain syystä en ole sitten alkupäivien ollut kamalan väsynyt (vielä)! Knock on wood...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla taas väsymys on ihan kohtuullisen voimakasta... Mutta niin oli ekastakin. Ja tää on varmaankin vielä ihan raskausväsymystä, ei tunnu fatiikilta. Mutta lämmönsietokyky on heikentynyt huomattavasti nyt lääkkeettömänä aikana, joten pliis ei enää noita helteitä tänne meidän seudulle :/ Vaikka muuten niistä niin tykkäänkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä jatkuu itkeminen ja paha olo, mutta väsymys edelleen siedettävää. Tai olen tottunut aika pahaan :), eli siihen nähden siedettävää. Mutta kuumaa en mäkään sietäisi yhtään. En muutenkaan oikein siedä (MS), mutta nyt hikoilen myös vaikka muilla olisi viileä.

 

Varasin neuvolankin, ja kysyivät puhelimessa, onko "oma lääkäri" antanut ohjeita MS:n suhteen. Öhh, ei mulla sinänsä ole omaa lääkäriä. Yhdellä hyvällä yksityisellä olen käynyt kaks kertaa vuodessa. Pitäisikö sille nyt mennä? Mitä se voisi tähän sanoa? "Tsemppiä"? :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now