Mayatar

Vauvakuume, mutta ei vakituista työpaikkaa?

167 posts in this topic

Ymmärrän toisen kannan että halutaan rahallisesti turvata lapsen elämän, niin ehkä minäkin ennen ajattelin mutta mieheni taisi kääntää pääni sen ajatuksen kanssa.

 

Lapselle on tärkeintä isän ja äidin antama hoiva, hellyys ja rakkaus- ja niitä ei rahalla saa. Lähes kaikkea saa käytettyinä kirppiksiltä yms, eli rahalla sitä lasta ei niinkään onnelliseksi tehdä.

HUOM! Tämä on sitten vain minun mielipiteeni ja ymmärrän toisenkin kannan.

 

Itsellä työsoppari elokuun loppuun ja yritämme lasta. Aivan sama onko määräaikanen, opiskelija, vakkari, työtön, se lapsi menee kaiken edelle, koska se ei välttämättä heti tule ja jos tulee, niin :lipsrsealed:

 

Ajattelin itseasiassa hakea syksyllä opiskelemaa, jos pääsen ja nyt tärppää vauvan kanssa, en edes kerkiä kauaa opiskella, mutta en minä stressaa sellaisistakaan asioista..

 

PS. Mieheni on ollu suurimman osan meidän suhteen aikana työtön/opiskelija, en siis todellakaan elä hänen rahoillaan.

 

 

Kysymys muille: miten miehen laita, sehän vaikuttaa valtavasti jos miehellä on hyväpalkkainen työ, sama se millo jää äippälomalle. Eli, miten teidän puolisonne työtilanne?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Meillä mies on ei-niin-hyväpalkkaisessa vakityössä. Hänellä on kuitenkin haaveena hakea opiskelemaan, se on sitten eri asia milloin ja pääseekö, koska ei ole helpoin mahdollinen opiskelupaikka. Jos siis saisin koulutustani vastaavaa työtä, voisi olettaa minun tulojen olevan meidän perheessä suuremmat. Minäkään en ole miehen tuloilla elänyt, eli koko opiskelujen ajan tosiaan töitä olen tehnyt sen verran, että ilman lainaa on tullut toimeen. Tietenkin sitten esimerkiksi autolaina on miehen maksettavana, mutta jos minun rahatilanne on hetkellisesti ollut parempi niin olen sitten puolestaan jotain muuta maksanut vähän enemmän.

 

Sehän on totta, että lapsen kannalta tärkeintä on läsnäolevat rakastavat vanhemmat, ja rahallisten asioiden kanssa voi sitten katsoa mihin on varaa ja sen mukaan elää. Sillä meilläkin nyt päätettiin antaa mahdollisuus tulla lapselle, koska ajateltiin, että miksei me muka tultaisi toimeen, koska niin hyvin monet muutkin pärjää :girl_smile:.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ymmärrän toisen kannan että halutaan rahallisesti turvata lapsen elämän, niin ehkä minäkin ennen ajattelin mutta mieheni taisi kääntää pääni sen ajatuksen kanssa.

 

Lapselle on tärkeintä isän ja äidin antama hoiva, hellyys ja rakkaus- ja niitä ei rahalla saa. Lähes kaikkea saa käytettyinä kirppiksiltä yms, eli rahalla sitä lasta ei niinkään onnelliseksi tehdä.

HUOM! Tämä on sitten vain minun mielipiteeni ja ymmärrän toisenkin kannan.

 

Itsellä työsoppari elokuun loppuun ja yritämme lasta. Aivan sama onko määräaikanen, opiskelija, vakkari, työtön, se lapsi menee kaiken edelle, koska se ei välttämättä heti tule ja jos tulee, niin :lipsrsealed:

 

Ajattelin itseasiassa hakea syksyllä opiskelemaa, jos pääsen ja nyt tärppää vauvan kanssa, en edes kerkiä kauaa opiskella, mutta en minä stressaa sellaisistakaan asioista..

 

PS. Mieheni on ollu suurimman osan meidän suhteen aikana työtön/opiskelija, en siis todellakaan elä hänen rahoillaan.

 

 

Kysymys muille: miten miehen laita, sehän vaikuttaa valtavasti jos miehellä on hyväpalkkainen työ, sama se millo jää äippälomalle. Eli, miten teidän puolisonne työtilanne?

 

 

Asiatekstiä! Vaikka minäkin stressailen tästä asiasta, niin oon kyllä ihan samaa mieltä :) Minulla on ikää vasta 23 vuotta, joten siksi minulla onkin ehkä aikaa miettiä tällaisia työjuttuja ennen vauvautumista. Mutta toisaalta taas, lapsi menee kaiken edelle, se on totta!

 

Niinkuin tuossa äsken sanoinkin, niin miehelläni on vakipaikka ja mielestäni ihan hyvä palkka. Toisaalta taas, onhan se aina mahdollisuus hakea muualtakin töitä, jos ei vakipaikkaa irtoa. Mutta ollaan juuri ostettu asunto ja tykättäis olla tällä paikkakunnalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen opiskelija vielä muutaman kuukauden Ja sitte pääsee töihin! Itse olen alalla jolla töitä löytyy ja revitään suorastaan työmarkkinoille

joten työttömänä ei tarvi olla päivääkään vaikka ei kyllä lähi vuosina tarvi vaki paikastakaan haaveilla.. Mies opiskelee joten sen tuloilla ei kovin

pitkälle eletä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulevaisuususko sekä luotto opintojen ja työkokemuksen kautta saatuihin omiin taitoihin ja kykyihin on kova. Tästä syystä ei ole minkäänlaista pelkoa työsuhteiden kestoista tai kestämättömyyksistä. Vakituinen työ ei tänä päivänä, maailmantalouden horjuvissa olosuhteissa etenkään yksityisellä sektorilla takaa kovinkaan paljoa. Useimmiten perhe-elämä (tasapainoinen) tukee ja tasapainottaa työelämää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä ollaan kummatki yliopisto-opiskelijoita joten pikkurahalla on totuttu elämään jo vuosia ja menoja karsimaan muutenki, äitini tapaa sanoa että asioilla on tapana järjestyä ja olen samaa mieltä :lipsrsealed:. Joten meillä lapsi ei katso ainakaan kukkaron tilannetta, tulee kun tulee, tulisi nyt vain :girl_sigh:.

 

Molemmilla tulossa sellainen ammatti lähivuosina että töistä ei pitäisi pula olla, ainakin miehellä on 100% töitä joten en jaksa murehtia. Ja muutkin opiskelijat on muksuja kasvattaneet opintojen aikana, kuten myös vanhempani ja hyvin on pärjänneet :).

 

Ei taida suomen valtioissa päästä käymään sellaista että lapsi ei saisi puuroa suuhun :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Komppaan siinä mielessä mirabelin sanomisia, et ei näillä Suomen "sosiaalisilla turvaverkostoilla" kukaan voi jäädä ilman kotia ja ruokaa, jos vähän kattoo miten sitä rahaa käyttää. Tiukkaa voi toki tulla, mut kadulle on aika vaikee joutua jos vertaa johonki välimeren maahan esimerkiksi..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niinkuin toisaalla myönsin, niin ihan kaikkea on tullut mietittyä. Myös näitä työjuttuja. Ollaan näitä miehen kanssa pyöritelty myös jonkin verran ja mietitty, että elämässä on niin moni asia arvan varassa, että tuskinpa ikinä on ns. oikeaa aikaa lapselle. Mietittiin siis, että monesti sen tietää vasta jälkikäteen, mikä ois ollut hyvä aika ja mikä ei... ja sit loogisesti tultiin siihen tulokseen, että no jälkikäteen ajateltuna se taas on vähän asenteesta kiinni, että oliko hyvä aika vai ei. ;) Ollaan siis mietitty, et kuhan ittestä tuntuu hyvältä aloittaa pienen toivominen, niin kyllä se riittää ja niistä eteentulevista elämäntilanteista sitten selvitään.

Edited by Syystuuli

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kompailen edellisiä vastauksia todella paljon!

 

Itse haen töitä tällä hetkellä ja jos ei töitä löydy omalta alaltani (elintarviketeollisuus) niin haen siivoojan hommia. Anoppini työpaikassa on kirjaimellisesti pulaa työntekijöistä (vakinaisista ja määräaikaisista) ja vaikka palkka ei ole huima, niin on se suuri plussa taloudelle! Itse tiedän todella läheltä ihmisiä joilla on ollut kaksi muksua ja jopa lemmikkejä, rahatilanne on ollut todella heikko. Hyvin ovat pärjänneet. Kun tottuu käyttämään rahat ainoastaan tarpeelliseen/välttämättömään ja ostamaan mielummin esimerkiksi halvemman version vaihtoehdoista, pärjää todella hyvin.

 

Itse olen nyt meidän suhteen aikana oppinut elämään säästelijäästi ja hyvä niin. Tänä lukuvuotena itse en ole saanut paljoakaan mitään rahaa ja säästöjä ei itselläni ole (koska mennyt), mutta hyvin on pärjätty miehen palkan ansiosta. Ja itse kun saan parin kuukauden sisään töitä niin kyllä lähtee oma taloudellinen tilanne kohoamaan.

 

Kun tietää oman rahatilanteen, oman käyttötyylinsä sekä elää realistisesti, pärjää hyvin elämässä. (ja "kilpailuttaa" tuotteet)

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehkä tälle palstalle mahtuu myös muunlaiset vauva + työpohdiskelut kuin vakituinen työ :)

 

Tuolla aiemmin jo kerroin, että minut vakinaistettiin vuoden alusta vaikka olen nainen parhaassa lapsentekoiässä. Tottakai ennen vakinaistamista tein työni hyvin, mutta sitoutuminen työhön on selkeästi lisääntynyt vakinaistamisen jälkeen, kun ei tarvitse miettiä että olenkohan vuoden päästä tekemässä näitä asioita. Nyt on kuitenkin alkanut mietityttää että menetänkö jotain töissä, jos jään äitiyslomalle. Juuri kun on luonut aseman ja osaamista työssä, jääkin pois ja kaikki alkaa alusta, kun palaa takaisin. Mitä uralle tapahtuu, mitä jos työpaikka meneekin alta äitiysloman aikana tai jotain isoja muutoksia tapahtuu, joihin ei itse pääse vaikuttamaan jne. Tavallaan siis ilman vakituista työtä on riippumattomampi ja vapaampi, vaikka taloudellinen tilanne pelottaakin. Vakinaisessa työssä ei koskaan tule oikeaa aikaa saada lapsia ja helposti kantaa syyllisyyttä kaikesta ylimääräisestä työstä ja järjestelystä, jota työpaikalla joudutaan tekemään. Ikinä ei hyvä -_-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei ole vakinaista työtä. Olen ollut neljä vuotta määräaikaisissa suhteissa samassa paikassa, ns. kausityö. Mua ei haittaa vaikkei ole vakkarityötä, miehellä on vaikkakin matalapalkkainen. No, niinku mullakin. Opiskelen työn ohessa uutta amk-tutkintoa, jolla on "helppo" työllistyä. Ajattelen lähinnä, että sittenhän voi jäädä liiton rahoille äitiysloman jälkeen.

 

Luotan tulevaisuuteen ja siihen, että asiat järjestyy!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei ole vakkaripaikkaa.

 

Silloin kun esikkoa vielä yritettiin niin olisin varmaan saanut jossakin välissä vakipaikan mutta muutettiin toiselle paikkakunnalle joten se siitä.Eikä sitä duunia olisi kyllä tehnyt kauhean mielellään seuraavaa kymmentä vuotta.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen kanssa määräaikainen, puolen vuoden sopparilla.. Toisen lapsen yritys (pillerit pois) aloitettiin hetki sitten.. Pääsin just töissä suorittamaan semmoista tärkeää ja työnantajalle suhteellisen kallista tutkintoa.. Jotenkin tuntuu että olisi työnantajalta vähän hullua olla jatkamatta mun sopparia syksyllä kun ovat maksaneet mulle sen tutkinnon, mutta en myöskään pelkää sitä että joutuisin taas hakemaan uusia töitä raskaana, koska mulla on nyt sitten toi tutkinto takana.. :) Ei haittaa myöskään vaikka jäisin syksyllä työttömäksi, koska äitiysloman jälkeen on sit taas helpompi hakee töitä kun on saanut vähän uutta meriittiä! ;) Uskon kuitenkin sit taas äitiysloman jälkeen työllistyväni, joten turha murehtia vajaan vuoden mahdollisen tyttömyyden takia..

 

Niinku joku muukin sanoi, asioilla on tapana järjestyä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vakipaikka itellä on,mutta miehen työttömyys askarruttaa...Jos ei ite jaksa kauheesti viimeisinä kuukausina töitä tehdä,niin miten sitten pärjätään äitiysloma ?:girl_to_take_umbrage2: ei siinä nyt allikkoon mentäisi,mutta tiukkaa olisi. edellytyksenä tietenkin,että se pikkunen ilmottelisi itsestään ja mies edelleen silloin kotona..:rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei vakipaikkaa ole, enkä sitä aiokaan odottaa. Mutta "tarpeeksi kauan" pitäisi ehtiä olla töissä, että saisi sitten jonkinlaista äitiyspäivärahaakin (viime vuoden "tuloilla" saisin minimin), kun miehenkin työllisyystilanne on niin epävarma (hällä kyllä vakkariduuni, mut lomautuksia). Juu eihän se vauva tarvitse ku rakkautta, hoivaa ja läheisyyttä. Ja mahdollisesti korviketta, soseet, vaipat, lääkettä jne. Tarvikkeitahan nyt saa käytettynäkin halvalla, jos onnistaa.

Edited by Mio

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä yrityksen aloitus oli jo päätetty, vaikka mulla ei vakituista työpaikkaa siinä vaiheessa ollutkaan. Tosin olen semmoisella alalla, missä töitä kyllä löytyy eli sillä vakkaripaikalla ei ole niin väliä. Kävi kuitenkin niin hyvä tuuri, että sain vakituisen paikan juuri ennen yrityksen aloittamista eli nyt on turvattu sekin puoli. Mielestäni ei kuitenkaan kannata liikaa miettiä sitä, että onko vakkaripaikkaa vai ei. Joskus sitä voi joutua odottamaan todella kauan. Sitä paitsi nyt on paineet siitä, kun on se vakkkarityö, että jos raskautuukin nopeasti. Jotenkin tuntuu pahalta mennä sitten ilmoittamaan pomolle siitä, sillä sijaista on tuohon mun työhön vaikea löytää. Eli stressiä se voi aiheuttaa, vaikka se vakkarityö olisikin..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla päättyy määräaikainen työsuhde ennen vauvan syntymää. Ärsyttää kyllä, mutta en ollut valmis lykkäämään vauva-asioita vakituisen työn takia. Etenkin, kun vakipaikkoja on alallani harvassa, olisin pahimmassa tapauksessa saanut odotella viisikymppiseksi ja sitten havainnut, että olen katkera keski-ikäinen ilman yhtään toteutunutta haavetta (lapset, hyvä työ)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Työelämä on nykyään aika julmaa ja katkonaista, monellakin alalla. Mun ala on sellainen, että jos kerran vakkariksi pääsee, ei tarvitse enää murehtia (ellei menetä työkykyään niin pahasti, ettei uudelleensijoittaminenkaan auta). Nyt olen kuitenkin määräaikaisuus- ja työttömyyskierteessä, jolle ei loppua näy. Jos alkaisi tuntua siltä, että haluan lapsen, ei olisi mitään järkeä odottaa vakipaikkaa. Täytän tänä vuonna 28 eikä ole mitään takeita, että saisin vakipaikkaa lähivuosina. Hyvällä tuurilla voin saada.

 

Vaikka itsekin ahdistun määräaikaisuuksien aiheuttamasta epävarmuudesta, olen silti sitä mieltä, että määräaikaisuudet on nykyään niin yleisiä ja saattavat jatkua vaikka 10 vuotta, että en lähtisi niiden takia vauvasuunnitelmia liikaa lykkäämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nykyään tuntuu vakipaikat vähenevän alalla kuin alalla. Varsinkin mun alalla ovat varsinainen harvinaisuus. Muutenkaan en osaa aiheesta ollenkaan ottaa stressiä, joten lapsi on meillä työn alla, vaikka mun työkuviot jatkossa ihan auki.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin on yritys aloitettu, vaikkei mulla olekaan vakipaikkaa. Tosin oon sellaisella alalla, että töitä löytyy mitä todennäköisimmin myös äippälomien jälkeen ja onneksi miehellä on vakkaripaikka. Lähinnä meillä on yrittämisen kanssa odotettu siihen asti, että oon ehtinyt olla jonkin verran töissä opiskelun jälkeen noiden äitiysrahojen takia...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Satuin lukasemaan tätä ketjua, niin halusin kertoa omalta osaltani, miten on. En sen enempää jaarittele taustoista tai elämäntarinaani, mutta minä olen pääasiassa hoitanut kaksi lastani yksin. Vakituista työpaikkaa ei ole ollut näköpiirissäkään! Tällä hetkellä olen sentään onnellisesti töissä "tarvittaessa töihin kutsuttavana" ja erittäin iloinen siitä. Vaikka meillä ei ole huipputulot koskaan olleetkaan, koen, että lapsiltani ei ole koskaan mitään puuttunut ja aina ollaan selvitty.

Eli minun mielestäni pariskunnalla ei ole mitään syytä lykätä vauvahaaveita puuttuvan työpaikan vuoksi, kun se lasten saaminenkaan ei ole itsestäänselvyys. Yritystä kehiin vaan ja samalla työpaikkoja hakuseen! Ekasta yrityksestä vauvan syntymään vierähtää kuitenkin sen verran aikaa, että saattaapa se työpaikka sillä välin jo löytyäkin! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse halusin lapsia jo teini-ikäisenä, eli perheen perustaminen on aina ollut haaveenani. Kävin amk:n ja pitkällisten määräaikaisten pätkien jälkeen sain vakkaripaikan keväällä 2010. Nyt oli kaikki kunnossa, vielä kun olimme menneet juuri keväällä 2010 naimisiin mieheni kanssa. Kun vauvaa on nyt melkein 2 vuotta yritetty, on kyllä pari kertaa tullut mieleen, että miksi sitä piti odotella. Olisiko se voinut olla mahdollista nuoremmalla iällä, mutta nyt ei. Mun mielestä (nyt astetta viisaampana ajattelen) jos jotain oikeasti haluaa, ei kannata odotella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei ole vauvakuumetta (en erityisesti pidä vauvoista, mutta oletan että oma on oma), eikä vakityötä. Ammatti on kuitenkin, joten en ole huolissani, vaikka tämä raskaus onnistuisikin :) enää en halua odotella, koska hyvä mies on löytynyt ja ikää jo 32. Tulevaisuus tuo mitä tuo tullessaan. Voi olla etten koskaan halua ns. vakityötä, vaan tykkään tehdä vähän eri juttuja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now