Guest Mansikka

Hoidot lahjasoluilla

38 posts in this topic

Hei!

 

Onko kenellekään tehty lapsettomuushoitoja lahjasoluilla (luovutetut siittiöt tai munasolut)? Millaisia ajatuksia kävitte läpi ennen hoitoihin ryhtymistä? Mistä saitte tukea päätökseenne? Miten lähipiiri on suhtautunut lahjasolujen käyttöön?

 

Kaikki kommentit ja mielipiteet asiasta ovat tervetulleita!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusimmassa Vauva-lehdessä oli haastateltu yhtä luovuttajaa, ihan kiinnostava artikkeli.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä meinasin aloittaa ketjun myös lahjasoluista, mutta laitan ajatukseni nyt tänne.

 

Tuon Vauva-lehden artikkelin luettuani mietin solujen lahjoittamista ja keskustelin asiasta myös mieheni kanssa mitä mieltä hän olisi ja hän ei ainakaan tyrmännyt ajatusta. Olenkin miettinyt, että kun olen kohta kahden lapsen äiti, niin voisin ennen kolmannen lapsen yrittämistä luovuttaa munasoluja niitä tarvitseville. Onko ajatukseni täysin tuhoontuomittu??

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun mielestä toi on hyvä ajatus, sillä niistä luovuttajista on pulaa. (Itsekin vähän harkitsin asiaa, mutta mulla ei oo luonnollista kuukautiskiertoa lainkaan, joten tuskin mua hyväksyttäis. Sain artikkelin perusteella sellaisen käsityksen).

Artikkelista sai myös sellaisen käsityksen, ettei luovuttamisen pitäisi vaikuttaa omiin mahdollisuuksiin saada omia lapsia myöhemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Eikö se munasolujen luovuttaminen ole samanlainen operaatio kuin koeputkihedelmöitys, paitsi, että se tietysti loppuu siihen munsaolujen keräämiseen? Sitenhän sillä ei luonnollisestikaan ole vaikutusta myöhempiin lapsihaaveisiin. Tuleehan useille ekan lapsen hoidoilla saaneillekin lisää lapsia "luomusti".

 

Mullakin on ollut ajatuksena luovuttaa munasoluja. Eniten mua pelottaa se, ettei mulla kasvaiskaan munasoluja tai niissä yllättäen oliskin jotain vikaa, ja tavallaan olisin "syyllinen" siihen, ettei hoitoa saanut pari vieläkään saisi lasta. Haluaisin kuitenkin ainakin yrittää auttaa ihmisiä, joille lapsen saaminen on vaikeampaa kuin kenellekään toivoisi.

 

Mulla on ollu hieman epäsäännöllinen kierto, mutta meidän lapset ovat saaneet alkunsa heti, kun siihen on mahdollisuus annettu. Olisikohan tuo epäsäännöllinen kierto este tai hidaste luovuttamiselle? Aikaisintaan ensi kesänä olisi mun kohdalla ajankohtaista. Tiedän kyllä, että on aika yksilöllistä, mutta jos muutenkin reagoi herkästi hormoneihin, kannattaisko mahdollinen luovutus ajoittaa loma-aikaan, esim. kesään? Ehkä imetyksen loputtua voisin soittaa ihan jollekin klinikalle, ja kysellä sieltä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva, että tämä ketju heräsi eloon!

 

Olisi kiva kuulla kommentteja myös luovutettujen siittiöiden käytöstä lapsettomuushoidoissa ja ajatuksia siittiöiden luovuttamisesta spermapankin käyttöön. Miksi tämä spermanluovutus tuntuu jotenkin "epäilyttävämmältä" ja "likaisemmalta" kuin munasolujen luovutus (vaikkei se tientenkään sitä ole!)? Olen miettinyt millaiset ihmiset hakeutuvat spermanluovuttajiksi? Ehkä lapsettomuushoidoissa käyvien naisten puolisot?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tarvitseeko sperman luovuttajan käydä läpi jotain hormonihoitoja vai onko toimitus ihan vaan tavallinen spermanäyte?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täytyykin kysyä mitä mieltä mies olisi itse luovuttajan roolista?!? Juuri tänään keskusteltiin asiasta jälleen ja spekuloitiin sitä mahdollisuutta, että 18 vuoden kuluttua oveen soitetaan ja hihkaistaan äiti! Tätä tuskin tulee tapahtumaan varmaan kovin usein ja enhän olisi hänen äitinsä, koska äitiys vaatii kyllä ihan jotain muuta kuin pelkän saman dna:n

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen lahjoittanut munasoluja kertaalleen, mitään tietoa ei ole syntyikö niistä lapsia vai ei. Mutta en totisesti halua että joku kaunis päivä joku tulee ovelle koputtelemaan että "Terve äiti" :o

Share this post


Link to post
Share on other sites

miaka, epäsäännöllinen kierto voi olla merkki lievästä pco:sta ja sillon ei voi luovuttaa munasoluja koska on riski että munasarjat käyvät ylimääräisten hormoonien ansiosta vähän ylikierroksilla. muita esteitä on vaikkapa yli tai alipaino...

 

mutta ultrassahan tuo selviää...kannattaa ottaa klinikkaan yhteyttä jos yhtään kiinnostusta löytyy, kertovat kyllä lisää. yksi tamperelainen (ja turkulainen) klinikka ainakin järjesti tuossa keväällä myös pari kertaa "yleisötilaisuuden" aiheesta kahvilassa...sielä oli sekä luovuttaja että klinikann hlökuntaa jutustelemassa asiasta. voisin kuvitella että syksyllä järjestävät moisen tilaisuuden taas...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^kiitos vastauksista. Jonkin verran olen näitä lapsettomuuspuolen keskusteluja lueskellut, mutta kovin paljon en kuitenkaan pcosta tiedä. Pitääkin varmaan lueskella vähän tarkemmin. Mua tosin on kyllä ultrattu pariin otteeseen normaalin gynekäynnin yhteydessä, eikä mitään ihmeellistä ois pitänyt olla.

 

Näin muuten mainoksen, että Helsingissäkin ois ollut tuollainen infotilaisuus, mutta ajankohta oli mulle mahdoton. Toivottavasti järjestetään uudelleenkin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on käytetty lahjasiittiöitä.

 

Puhuttiin lahajsiittiöiden käytön mahdolisuudesta jo heti kun kuultiin ette miehellä ole siittiöitä siemennesteessä. Toki monia tutkimuksia tehtiin jos vielä vaikka löytys omia, mut ei niitä sitten ollu. Miehelle oli heti selvää et luovutetuja käytetään, ei epäilly missään vaiheessa suhdettaan tulevaan lapseen. Meillä se epäilijä olin minä, mietin miten mies suhatutuu lapseen ja onko se varmastin "sen". Oltiin kuitenkin samaa mieltä siitä, että halutaan kokea raskaus ja synnytys ja saada "biologinen" lapsi ja asiat saatiin käsiteltyä. Kun hoidot aloitettiin käytiin eka psykologin juttusilla joka kerto asioita joita kannattaa ottaa huomioon. Toisaalta oli ihan turha, koska oltiin jo mietitty nuo asiat ite. Sitten meille valittiin luovuttaja, ootettiin maaliskuun alkuun et siittiöitä saa käyttää ja aloitettiin hoidot. Me ei haluttu tilata Tanskasta, mieluummin rekisteröity suomalainen luovuttaja.

 

Miehen sukulaiset ei oo ainakaan meille sanonu suhtautumisestaan mitään, eli oletetaan kaiken olevan OK. Anoppi on lähinnä pelänny et otan ja jätän miehen, joten sekin on vaan iloinen et päätettiin näin. Oma äitini sanoi kerran et olishan se ollu mukava jos olis ollu myös miehen lapsi, mut tuskin kukaan enää muistaa miten se on alkunsa saanut kunhan syntyy. Ollaan päätetty et kerrotaan lapselle rehelisesti miten se on alkunsa saanut. Ihan senkin vuoksi ettei joskus joku lipsauta asiaa tai tule muuten esille vahingossa. Samalla pyritään estämään ettei se sitten joskus aloita parisuhdetta sisarpuolensa kanssa. Meillä raskaus on alkanut ja ollaan todella onnellisia päätöksestämme. Mies kohtelee tätä kuin omaansa, joskus saattaa nakata jonkun vitsin siitä kuinka en voi edes syyttää sitä et on saanu mut tähän tilaan :rolleyes: ...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Olen lahjoittanut munasoluja kertaalleen, mitään tietoa ei ole syntyikö niistä lapsia vai ei. Mutta en totisesti halua että joku kaunis päivä joku tulee ovelle koputtelemaan että "Terve äiti" :o

 

Tämähän riippuu siitä lahjoititko munasoluja vanhan lain aikaa vain tämän uuden. Vanhan lain aikana luovutetut ei saa tietää onnistuiko lahjasolun saajan hedelmöitys, mutta uuden lain aikana saa. Tuskin tuo ovelle tupsahtaminen tulee olemaan kauhean suosittu juttu. Onhan "lapsella" monta vuotta aikaa sopeutua ajatukseen, jos vanhemmat ovat olleet avoimia lapsen alulle panon kertomisesta.

 

Mulla saattaa olla sitten lahjoituksen esteenä reilu ylipaino, mutta kun se ei ole estänyt näitä kahtakaan kauhean pahasti tulemasta, niin tohdin epäillä eväiskö ne mua siitä syystä, mutta mullahan on tässä varmaankin 1,5 vuotta aikaa pudottaa painoa, jolloin lahjoittaminen voisi olla mahdollista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Hei!

 

Onko kenellekään tehty lapsettomuushoitoja lahjasoluilla (luovutetut siittiöt tai munasolut)? Millaisia ajatuksia kävitte läpi ennen hoitoihin ryhtymistä? Mistä saitte tukea päätökseenne? Miten lähipiiri on suhtautunut lahjasolujen käyttöön?

 

Kaikki kommentit ja mielipiteet asiasta ovat tervetulleita!

 

Entä mitä mieltä olette lahjoitetusta alkiosta? (pakasteessa Tays)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Täytyykin kysyä mitä mieltä mies olisi itse luovuttajan roolista?!? Juuri tänään keskusteltiin asiasta jälleen ja spekuloitiin sitä mahdollisuutta, että 18 vuoden kuluttua oveen soitetaan ja hihkaistaan äiti! Tätä tuskin tulee tapahtumaan varmaan kovin usein ja enhän olisi hänen äitinsä, koska äitiys vaatii kyllä ihan jotain muuta kuin pelkän saman dna:n

 

Hei!

 

Itse tein päätöksen sperman luovutuksesta jokin aika sitten ja kohta olisi tarkoitus käydä tekemässä itse toimenpide.

Omia lapsia en tähän mennessä ole vielä saanut (olen n. 40 vuotias), vaimollani ei ole munasoluja, ja aikomuksemme on jossain vaiheessa (mahd. ensi syksynä) käytä väestöliitossa myös 'asiakkaana', eli tuo Mansikan ajatus "lapsettomuushoidoissa käyvien naisten puolisot" pitää ainakin meidän tapauksessamme osaksi paikkaansa.

Itse oletin alun perin että eihän tämä iso juttu ole, mutta nyt kun itse toimenpide lähestyy, asia alkaa tuntumaan vähän isommalta.. en arvannut minkälaisia tunteita tähän loppujen lopuksi liittyy. Periaatteessahan asiassa ei ole lainopillisia oikeuksia eikä velvoitteita. Kuitenkin tuntuu siltä, että jonkinlainen moraalinen velvoite voi olla edessä. Se, että mahdolisesti 18 vuoden kuluttua joku tulee kolkuttelemaan ovelle ei toisaalta tunnu yhtään pahalta, mitä siinä olisi pelättävää? Olen myös miettinyt omia motiivejani. Ainakin aluksi uskoin niiden olevan puhtaasti epäitsekkäitä (ja vastavuoroisia), mutta nyt tuntuu siltä, että mukana voi olla myös itsekästä toivoa tai pelkoa omien 'geenien' jatkumisen varmistamisesta, jonkinlainen 'backup' (vaimoni sanoi että purkin kylkeen pitäisi laittaa lappu "Varoitus: sisältää nörttigeenejä ;-)").

No, loputulos on kuitenkin se, että käsittääkseni tästä ei voi ainakaan olla kenellekään haittaa, ja mukana on varmasti myös halu auttaa, eli kaikkien kannalta sperman luovuttaminen lienee hyödyllinen vaihtoehto. Myöskään vaimollani ei ole mitään luovutusta vastaan. Toivottavasti 'tavarani' kelpaa..

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tämähän riippuu siitä lahjoititko munasoluja vanhan lain aikaa vain tämän uuden. Vanhan lain aikana luovutetut ei saa tietää onnistuiko lahjasolun saajan hedelmöitys, mutta uuden lain aikana saa. Tuskin tuo ovelle tupsahtaminen tulee olemaan kauhean suosittu juttu. Onhan "lapsella" monta vuotta aikaa sopeutua ajatukseen, jos vanhemmat ovat olleet avoimia lapsen alulle panon kertomisesta.

 

Lahjoituksesta on varmaan jo 10 vuotta aikaa. Joten jos mulla ois biologinen jälkeläinen, niin se ois jo niin vanha. Aika huikea ajatus... mietin tunnistaisinko sen jos se kävelis kadulla vastaan (ei varmaan nyt vielä mutta sitten kun se on kaamea teini-ikäinen, jos se ois vaikka yhtä kaamea kuin minäkin) :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Löysin toiselta foorumilta tiedot kahdesta netissä toimivasta vertaistuki-yhteisöstä liittyen lahjasoluhoitoihin. Tässä kopioituna tiedot niistä:

 

*******************************

LAHJASOLUHOIDOT- VERTAISTUKIKETJU NETISSÄ

Ryhmämme kaipaa uutta verta ja uusia kokemuksia ym. ym. Väki on käynyt vähiin kun niin moni on onnistunut hoidossaan ja siirtynyt ns. raskautettujen ryhmään.

 

Ryhmän sivuilta kuitenkin löytyy tietoja ja ryhmän oma onnistumistilasto, mutta tuoreimmat tiedot ja hoitokokemukset puuttuvat.

 

Jos olet jo lahjasoluhoidossa tai suunnittelet sitä, liity mukaan!

 

Laita meiliä minulle osoitteeseen [email protected] ja kerro hieman itsestäsi ja taustoistasi.

 

Ryhmämme on suljettu eli siellä voidaan keskustella myös luottamuksellisia keskusteluja, joita taas julkisilla palstoilla ei voi käydä.

 

Therezza

***********************************

 

Lahjasoluperheet-yhteisö on olemassa. Se on suljettu, mutta jäseneksi pääsee, kun jättää hakemuksen (jossa hiukan valottaa omaa tilannetta ja yhteyttä lahjasoluihin). Linkki sivuille:

 

http://groups.msn.com/Lahjasoluperheet/

 

Lainaus esittelystä: "Lahjasoluperheet-yhteisö on tarkoitettu meille kaikille, joiden jo olemassa olevien tai tulevien lapsien rakennusaineina on käytetty luovutettuja sukusoluja; siittiöitä, munasoluja tai alkioita."

 

Koska et ole jäsen, Msn ehdottaa sinulle liittymistä ja jos kiinnostaa, niin etene sivulla ohjeiden mukaisesti. Sivuja ei siis pääse "tutkimaan" tai katselemaan ennen jäsenyyttä. Sivuilla esiinnytään nimimerkkeinä, mitään suurta "itsensäpaljastusta" ei siis ole tiedossa Tietysti, jos siellä ystävystyy tms. niin varmasti tulee henkilökohtaisempi tuttavuus.

 

*************************************

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei! Olipa kiva löytää tällainen palsta! Olemme nimittäin mieheni kanssa lahjamunasoluhoitojonossa, olemme lapsettomia. Sinä sydämellinen ihminen, olistko valmis luovuttamaan munasolujasi meille?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä kävin luovuttamassa munasoluja jokin aika sitten ja syksyllä olisi tarkoitus mennä uudestaan :) Aika pienellä vaivalla voi antaa toisille mahdollisuuden saada lapsi. Suosittelen ehdottomasti kaikkia asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä lähimpään lapsettomuusklinikkaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

meille on nyt varattuna spermaa väestöliitolla (olemme naispari) ja itse kävin vuosi sitten keväällä luovuttamassa omia solujani muiden auttamiseksi. olisin varmaan mennyt uudelleenkin luovuttamaan, mutta kroppani reagoi niin herkästi (rakkuloita kypsyi 30 kun tavoite on 15...), että sitä ei suosteltu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me olemme kanssa käyneet Väestöliitossa pari kertaa luovutetuilla siittiöillä tekemässä inseminaatio.

Toisesta kerrasta onnistui tulemaan plussa :) ja sen hedelmää tässä parhaillaan odotan. Rv on nyt 10+3 ja tähän mennessä kaikki on mennyt hyvin.

 

Mieheni on aina tiennyt, ettei tule saamaan "omia" lapsia ja hyväksynyt sen, mutta minulle se oli silloin aikoinaan suhteen alussa, kun asiasta sain tietää melkoinen shokki. Niin paljon kuitenkin molemmat me lasta haluttiin, että uskallettiin lähteä yrittämään sitä inseminaation avulla.

 

Välillä tulee ajatelleeksi väkisinkin, että minkähän näköinen lapsi sieltä sitten syntyy, kun ei tietä luovuttajasta mitään.. kyllähän ne tarkat tiedot mieheni silmien ja hiusten väristä kyseli silloin ekalla kerralla, mutta on se silti vähän jännää, kun ei osaa yhtään arvioida. ( toivottavasti ois mahdollisimman minun näköinen ;) )

 

Ois mukava kuulla muilta, joilla olisi samanlaisia kokemuksia lahjoitetuista siittiöistä, että mitkä on ollu fiilikset odottaessa tai kun lapsi on syntynyt ja oletteko kertoneet asiasta muille sukulaisille tai ystäville.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huomasin, että tässä ketjussa ei ole vielä ollenkaan mainittu yhtä lahjasoluvertaistukifoorumia. Eli http://p1.foorumi.info/lahjasoluperheet/index.php. Tuolla edellisellä sivulla oli linkki msn-ryhmään, mutta se ei ole enää käytössä, vaan tämä mainitsemani foorumi korvaa tuon.

 

Tämä foorumi on tarkoitettu kaikille, joiden jo olemassa olevien tai tulevien lasten rakennusaineina on käytetty luovutettuja sukusoluja - siittiöitä, munasoluja tai alkioita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

VeraMaria: meillä on juuri raskaus alkanut :rolleyes: luovutetuilla siittiöillä (Väestöliitossa tehtiin inseminaatio), toivottavasti päästään loppuun asti tämän raskauden kanssa. Tällä hetkellä fiilis on kaikin puolin positiivinen, mutta varmasti mielialat tulevat heittelehtimään asian suhteen, varsinkin, jos joku suhtautuu aiheeseen negatiivisesti. Kaksi hyvää ystävääni tietää tilanteen ja taustat, mutta esim. vanhempani eivät vielä.

 

Samoja kysymyksiä itsellä pyörii mielessä, että miltähän tulokas näyttää jne. Oletteko te kertoneen läheisille lapsen tulevan "alkupereästä"?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva että täältä löytyy asiasta jotakin tietäviä ja kokeneita..!

 

Meilläkin lahjasolut ehkä tulevaisuutta jos lapsia halutaan.. Miettimistä siinä kyllä riittää näin asian sulatteluvaiheessa! Kertokaahan lisää kokemuksistanne ja ajatuksistanne!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mikli Meillä ei tiedä kukaan minun suvustani, mitenkä lapsi on saanut "alkunsa". Jos joskus saavat tietää niin "oikeaa" syytä tuskin kuulevat, miksi jouduimme inseminaatioon ja vielä lahjasoluilla, eikä se mielestäni kaikille edes kuulu.. Tällä hetkellä ystävistäni muutamat tietävät ja se riittää. Mieheni suku tietää ja myös hänen läheisimmät ystävät.

 

Voi olla alkuun totuttelemista, jos lasta verrataan isäänsä, kun ulkopuoliset eivät asiaa tiedä, mutta täytyy ajatella, että onpahan ainakin hyvin löytäneet saman näköisen luovuttajan, jos menee ns. täydestä.

 

Tsemppiä teille myös odotukseen. Meillä alkaa jo olemaan kohta se hetki, kun pääsee uuden tulokkaan näkemään :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now