Neferty

Ilkeät äitipuolet

96 posts in this topic

Onpa edelleen jännä lukea, kuinka samanlaisia ajatuksia teillä on! Kai mä sitten olenkin ihan normaali tapaus :girl_haha:

 

Big Apple: Ihan normaalia on nuo sinun tuntemuksesi. Ainakin, mitä mies on kertonut, niin samalta kuulostaa. Hänen exällä siis oli 2 lasta ennenkuin heidän eka yhteinen syntyi. Mies on kertonut, että suhtautuminen exän lapsiin muuttui tosi paljon, kun se tunne omaa lasta kohtaan on niin valtavan suuri ja erilainen. Että elä huoli. Onhan se ihan luonnollistakin, että se oma lapsi on rakkain kaikista.

Mietityttää vain, että miten oma suhtautuminen miehen lapsiin muuttuu tämän meidän esikoisen synnyttyä... :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun miehellä on 9-vuotias lapsi. Lapsi on aikoinaan syntynyt äitinsä kieroilujen takia, ei ole ollut yhteinen päätös mieheni kanssa. Jossain aiheessa tämä äiti on myös kiristänyt yksinhuoltajuuden itselleen. Äiti ei hoida lastaan, tunkee lapsen aina omille vanhemmilleen, jossa mieheni saa valvotusta käydä lasta katsomassa. valvotusti siis siksi, että lapsi on aina siellä. Meillä ei lapsi vietä aikaansa. Matkaakin on noin 100 km suuntaansa, joten edestakaisin mies ei viitsi kovinkana usein ajella eikä sieltä kukaan osallistu kuljetuksiin millään tavalla. Alkuun mua estettiin olemasta lapsen seurassa, mä en saanut äidin mukaan käydä isovanhempien luona eikä lapsi saanut lähteä meidän mukaan esim. Puuhamaahan. Mä kun oon niin epämääräinen ja vieras. (ei varmaan tarvi mainita, että äidillä miehen vaihtuu tiheemmin kuin vaatteet) Myöhemmin olen voinut olla mukana, mutta koen kauheen epämiellyttävänä, että mua tuijotellaan päästä varpaisiin ja mun asioita yritetään udella. Samoin miehen tuloja. Tämä jälkimmäinen on johtanut elatusmaksukiistaan oikeudessa. Ja itse olen sitä mieltä, että mun asiat ei kuulu ventovieraille ihmisille. Näistä syista en kauheen usein halua käydä miehen mukana. Lisäksi joka kerran lapsi dissaa mut, ei ole huomaavinaankaan. Meillä harvoin ollessaan lapsi ei uskalla mulle mitään puhua. Rakenna nyt siinä sitten jotain "suhdetta". Aika nollissa ollaan eikä muutosta näy. Meillä mies ei vaadi kersalta mitään ja melkein käsiojossa lapsi tuleekin odottaen saavansa kaupasta uusia leluja ja roskaruokaa. Ja mies tietty peesaa. Meillä ei siis eletä mitenkään normiarkea silloin. Mies ei oikein uskalla nousta ex:nsä vastaankaan missään asiassa, kun pelkää menettävänsä nykyisenkin tapaamisoikeuden silloin. Melkein kylmästi voisin sanoa, että lapsi ei ole missään osassa mun elämässä.

Edited by Ellye

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ellye - Mekin ollaan oikeuteen menossa elatusmaksun suuruudesta johtuen. Ymmärsinkö oikein kirjoituksestasi, että sinulta on yritetty udella sinun tulojasi? Mutta eihän sinun tuloillasi ole mitään merkitystä elatusmaksun suuruudessa. Esimerkiksi meidän tapauksessa minun suuremmat tulot eivät vaikuta tulevassa oikeudenkäynnissä, ainoastaan silloin jos vastapuoli ihmettelee meidän ulkomaanreissuja, niin silloin mainitaan (ja tarpeenvaatiessa näytetään todisteet), että minä olen kaikki matkat maksanut 100%:lla. Tietty mies toivoo ettei asia tule esille, sillä ollaan sovittu ettei asiasta huudella (kuka matkat maksaa), ymmärrän kyllä tämän käyvän hänen itsetunnolleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun kautta yritetään udella miehen tuloja monella eri tavalla. Yritetään saada selville pimittääkö mies jotain tulojaa heiltä. Asiaa ei tietenkään auta se, että mies esittelee siellä varsin avoimesti kaikkia kalliita ostoksiaan, motocrosspyöristä aseisiin. Viimeksi multa kyseltiin missä ollaan matkusteltu. ja tämäkin puhtaasti siitä syystä, että saadaan tulotasoa selville.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ oletinkin, että ymmärsin väärin. Tuo on kyllä kurjaa mutta voisihan vasta puoli kävellä vain verotoimistoon ja saada sieltä suoraan miehesi tulot tietää, jos niin epäilevät asioiden todellista laitaa. Ymmärrän kyllä, että kalliit ostokset ei mene jakeluun toisella puolella. Tästä syystä me pimitetään meidän jotain pieniäkin juttuja jopa lapsilta, ettei vain lasten äiti vedä kurpitsoita nenään. Vaikka tosiasiassa meidän pienet ostokset ovat pieniä verrattuna lasten äidin "shoppailuihin". Meillä ei ole puolen miljoonan omakotitaloa, eikä kallista tuliterä autoa pihassa, emmekä myöskään tee kalliita monen viikon luksusmatkoja.. Mutta meiltä (tai siis mieheltä) ollaan silti sitä lisärahaa vaatimassa :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En osaa enkä halua kauheasti avautua, mutta tuttuja tuntemuksia. Ja ihan kiva oikeastaan kuullakin niitä edes joskus joltain, eikä vain ajatella niin itse...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Avauduin jo niin pitkälti tuonne "uusperheet pinoon" osioon, että kommentoin tänne vain lyhyesti: Samanlaisia tuntemuksia välillä aurora_borealis:n kanssa.

Ei vain löydy aina "kauniita" sanoja kuvaamaa tuntemuksia ja tuntuu kauhealta tuntea sitä ärsytystä ja ahdistusta mitä toisen lapset herättävät. Mutta on aivan IHANA lukea että ei ole yksin näiden tuntemusten kanssa! JEI, mä en olekaan täysin viallinen ihminen.

 

Ehkäpä sitä uskaltaakin tiukan paikan tullen tulla vaikka tänne päästämään höyryjä. Nyt on otettu vaan niin paljon yhteen kaikkien teiniangstisten kanssa (koira mukaan luettuna!) että päässä ja rinnuksissa on vaan iso umppari jota on vaikea sanoin selvittää, uuuh.

Kai tästä vielä tasapainoon päästään jotta mahdolliselle tulevalle masukille saadaan suht normaali kasvuympäristö

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin kuulun tänne. Eli mulla avopuoliso, jolla tyttö pian 5 vee.

Tyttö on vasta viime syksynä, eli vuosi sitten, päästetty meille. Äitinsä piti pelinappulana ja lapsesta on tapeltu lähes aina. Nyt enemmän ja vähemmän säännöllisesti ollut meillä. Ongelmia alkanut ilmaantua lähinnä nukuttamisen ja yöunien yhteydessä. Lasta siis nukutetaan edelleen, vaikka täyttää joulukuussa 5. Kuinka monet nukuttavat tämän ikäisiä? Kummityttöni on 3v 3kk vanha ja jos hän on luonamme yötä, vien hänet sänkyyn, peittelen ja sanon hyvää yötä ja poistun huoneesta ja hän nukkuu aamuun asti. Tuntuu tyhmältä, että jos toimisin mieheni tyttären kanssa näin seuraisi itkupotkuraivari ja minä olisin maailman ilkein ihminen.

 

Tykkään tytöstä tosi paljon, mutta tapa jolla tämä lujatahtoinen ihmistaimi on kasvatettu saa minut näkemään punaista vähän turhankin usein.. Tietysti hillitsen itseni, enkä oikein mihinkään asioihin puutu, koska itselläni ei ole lapsia.. Vielä. Itselläni tulee olemaan todella erilainen tapa kasvattaa omia tulevia lapsia, joten olen miettinyt kuinka paljon itse voin soveltaa tiukempaa linjaani mieheni lapseen silloin kun hän on meillä. Kotona saa periksi asioita lujan tahtonsa ja myös mieheni antaa helposti periksi.

Kiinnostaisi tietää miten muilla uusperheillä on nämä tapaamiset sujuneet. Onko ollut ikävää lähivanhemman luokse tai etävanhemman luokse tms. Ja miten asian kanssa on toimittu. Olenko paha äitipuoli, jos pidän tiukkaa linjaa asioista, joita mielestäni pitää voida vaatia lapselta. Esimerkiksi omien lelujen siivoaminen, totteleminen jos komennetaan tai pyydetään tekemään jotain.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muok. Tulikin väärään threadiin, tajusin että tämä olikin avautumisketju.

 

Anteeksi.

 

:blush:

Edited by Annis_

Share this post


Link to post
Share on other sites

tätä, mun mielestä avainasia teidän tilanteessa (ja uusperheessä muutenkin siinä missä ydinperheessäkin) on se, että sinä ja miehesi ootte samoilla linjoilla kasvatuksesta. Ennen puuttumista kannattaa siis jutella miehesi kanssa mitä mieltä oot noista asioista mitä mainitsit ts. omien jälkien siivoaminen, aikuisen kuunteleminen/totteleminen jne. Koska teidän koti on nimenomaan teidän, sun sekä miehesi koti, kyllä sullakin pitää olla sananvaltaa siihen miten siellä eletään.

 

Miehen isommista lapsista toiseksi nuorin oli juurikin n. 4,5 -vuotias silloin kun me tavattiin ja alettiin yhteiselämää kokeilla, ja hänet samoin kun pikkusiskonsa (silloin vajaa 2,5v) mies vielä nukutti. Noin yleensäkin luulen että erotilanteessa monesti isät sekä äidit ns.hyvittelee lapsille ja just tuollainen nukuttaminen tms on aika yleistä? En tiedä mutta mun kokemuksen perusteella veikkailen. :)

 

Aika pian meidän yhteiselon alun jälkeen kuitenkin molemmat tytöt siirrettiin (yhteiseen) omaan huoneeseen ja nukuttaminen lopetettiin.

Mutta ymmärrän sun ajatuksen, meidän tyttö on nyt 1v 5kk ja on pari kuukautta nyt nukahtanut itsekseen omaan sänkyyn, käydään viemässä sinne ja sanotaan hyvät yöt ja peitellään, ja sinne nukahtaa. :) Ei vielä koko yötä nuku omassa sängyssään kuin harvoin, mutta kuitenkin nukahtaa, ei nukuteta.

 

Miehen kanssa yhteisen linjan löytämisen jälkeen niistä säännöistä pitää tietty keskustella myös tytön itsensä kanssa, että tyttö tietää mitä häneltä odotetaan!

Mun mielestä isän ja äidin luona voi olla jossain määrin eri säännöt, koska todennäköisesti täysin yhteistä säveltä niistä säännöistä ja toimintatavoista ei tule löytymään. Näin on meilläkin, meillä on säännöt ja rajat ja lapset osallistuu ikänsä mukaisesti kotitöihin jne jne ja tietävät mitä heiltä odotetaan ja miksi pitää tehdä niin tai näin. Sen sijaan äitinsä luona (käyvät siellä "arkena" joka 3.vkl ja lomilla vähän enemmän) sääntöjä ei juuri ole ja kaikki tulee valmiina, äiti laittaa kaikkien astiat pesukoneeseen ja niin edelleen. :rolleyes: Ei tule tapahtumaan mun kotona eikä mun lapsille, vaan jokainen joka kykenee ikänsä puolesta niin korjaa omat jälkensä.

Mutta ei nämä erot juuri oo lapsia hämmentäneet, joskus jos ovat pidempään esim viikon loman olleet äidillään niin on kotitavat vähän hakusessa, mutta äkkiä ne löytyy.

 

Eli romaani tiivistettynä, mun mielestä ei oo liikaa vaadittu mainitsemasi asiat, MUTTA keskustele teidän kasvatuslinjauksista miehesi kanssa, ja sitten myös tytön kanssa kun teillä on yhteinen linja olemassa. :)

 

Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ainiin ja tuohon ikäväasiaan piti kommentoida.

 

Meillä on nyt tapaamiset taas toimineet kesäkuun alusta asti, sitä ennen oli jälleen 5kk tauko kun äiti ei ollenkaan ottanut lapsia.

Nyt muutaman kuukauden perusteella vaikuttaa hyvältä (pitänee koputtaa puuta ;) ), tapaamiset on olleet ajallaan (aiemmin oli äidin perumisia tämän tästä) ja lapset vaikuttaa iloisilta kotiin tullessaan eli äidin luonakin lienee kaikki ok. Ikävä on äitiä aina kotiintuloiltana, ja kuulemma äidin luona ollessa on meitä ikävä. Siitä on puhuttu lapsille, että elämä on sellaista, että aina ei voi kaikkia rakkaita ihmisiä nähdä yhtä aikaa vaan melkeinpä aina on jotain ikävä - jos ei äitiä tai meitä niin sitten mummoa, tätiä .... mutta että se on vaan sen merkki että on monta rakasta ihmistä kun on jotain ikävä vaikka on rakkaiden lähellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

AAAAAAA!! Nyt taas kiehuu! Pesin muksuille vaatteet, että on kaikki puhtaana kun tuleevat äitinsä luota meille. Viikkaan ne aina sängylle valmiiksi, josta laittaavat itse ne vaatekaappiinsa. Tänään kurkkasin vaatekaappiin, kun näkyi housunlahje oven alta... Ja voi luoja, mikä siivo siellä oli! Kaikki vaatteet tuhannen mytyssä ja rytyssä! Voi V***u! Sanoin, että oli muuten viimeinen kerta, kun teen noin valmiiksi vaatehuollon, kun ei kerta anneta yhtään arvoa tekemälleni työlle. Saavat tästä lähtien viikata vaatteensa itse, mä en enää sitä tee. Sitten suututtaa, kun kulkeevat koulussa ryttysissä kamppeissa ja ajatellaan, että noista ei huolehdita... Kyllä keittää! :dash2::girl_cry2:

No, kyllä ne otti kaikki vaatteet pois kaapista ja laskostelivat uudestaan. Mutta silti. On tämä joskus niin tämmöstä. (okei, raskaushormonit tekevät varmaan oman osansa...)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ No joskus ne pienet jutut tuntuu vaan suurille ja onkai se ihan oikeutettuakin :)

 

Täällä on tosi surullinen fiilis kun muksun äiti jaksaa tehdä taas kaikkensa et meille tuleminen olis hankalaa tai meillä vietetty aika olis jotenkin epämukavaa.. huoh.. millonhan se kasvais sen verran et oikeasti ajattelis tuota lapsensa parasta eikä omaa tuskaansa siitä ettei ole "kokonainen perhe". Sit jaksaa viedä kaiken lapselle ostetun vaatteet/puhelimet/lelut pois lapselta kun menee takaisin äitinsä luo. Millon milläkin verukkeella. Tai sit takavarikoi ne ja palauttaa käytettäväksi meidän päässä. No ihan kiva ettei roskiin heitä, mut en kyllä käsitä tuota toimintaa. Ehkä viimein luovutetaan ja lakataan ostamasta lapselle yhtään mitään. Paitsi sitten onkin jo tuo joulu jo ovella et se siitä suunnitelmasta. Eipä toista viitsi ilman pakettejakaan jättää.. plääh.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ No ei kuulosta olevan helppoa teilläkään. Kyllä ne nuo lasten äidit osaa olla aikamoisia... Tosi lapsellista touhua! Ja lapsihan se kärsii kaikesta tollaisesta eniten. Mulla on nyt taas menossa sellainen evvk-kausi noita miehen lapsia kohtaan. Jospa se taas kohta muuttuis toiseen suuntaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin on todella iso evvk-kausi menossa miehen toista lasta kohtaan. Toisaalta eihän se hänen vikansa ole, että äitinsä on puhunut tytön uskomaan satuja mutta luulisi silti olevan jotain käytöstapoja ja jotain yhteyttä ottamaan isänpäivänä mutta ei. Ja miten sattuu katsoa miestä, kun toista koskee olla "isätön" isänpäivänä. Toinen lapsi sentään sai lähetettyä isänpäiväkortin, tosin salaa äidiltään.. ARGH!!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan käsittämätöntä oikeasti, että ne äidit osaa olla julmia... Miehen tytöllä oli vähän aikaa sitten synttärit. Se äiti oli ostanut sille lahjaksi 2 gerbiiliä.

Ei siinä muuten mitään, mutta kun niillä on ollut ties mitä vipeltäjää tässä vuosien saatossa ja aina kun niihin kyllästyy (veikkaan, ettei se akka jaksa hoitaa niitä), niin ne on annettu pois. Mua suututtaa, että lapsille opetetaan tuommoista vastuutonta mallia. Että eläimiä voi ottaa ja sitten kun et enää jaksa hoitaa niitä, niin ne voi pistää pois. A-R-G-H! :hysteric:

Share this post


Link to post
Share on other sites

mulla 13v tytto Exän lapsi, mun nykyinen ei voi sietää sitä koska se on eksän. Tuntuu sika pahalta seurata nykyisen vaimon asennetta tyttöä kohtaan. Ihan kun se oikeastaan ei ymmärtäisi, ettei se ole lapsen vika että vanhemmat on eronnut.. tai ex muija on mennyttä. Mutta nykyinen kohtelee mua ja ex muijan lasta kuin paskaa. Kaikkeni olen yrittänyt, kaiken on lapsi yrittänyt... en tiedä mitä enään voi tehdä. Jos joku on kokenut jotain vastaavaa voi mulle vinkkiä kertoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^siis sinun nykyinen vaimo ei siedä sun lasta ja kohtelee sinua ja sun lasta kuin paskaa? Ja se on silti edelleen sun vaimo syystä että...?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun ex-miehen nykyinen huoritteli mua puhelimessa ja sit ihmettelee kun en lapseni äitinä halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Hoidan kaikki asiat isin kanssa ja hyvin toimii.... myöskin toisin päin.. nykyinen mieheni ei hoida mitään pojan asioita. 

Edited by Tui

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ilmoittaudunpa mukaan tännekin. Miehen mukana tuli bonus 7-vee. Uusperheilyä on opeteltu reilut 3 vuotta ja muutaman kerran on meinannut riittää. Vieläkin näen punaista aina välillä, mutta pahimmat kulmat lienee hioutuneen. Ongelma meillä on totaalisen eri kasvatustyylit eri kodeissa :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä avainsana on juurikin yhteiset säännöt, mutta välillä meinaa niin kovin kyllä kiehua yli kun sieltä tulee kommenttia: "sä et ole mun äiti etkä voi komentaa mua." jne. Monesti on tehnyt mieli sanoa todella rumasti, mutta aina olen onneksi osannut malttaa mieleni ja pysyä aikuisena enkä ole vaipunut sinne lapsen tasolle Onneksi niitä hyviäkin hetkiä löytyy. Esimerkiksi kun miehen tyttä pyytää laittamaan hiukset saparoille, koska isi ei sitä pysty tekemään jne.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now