veevi

Uusperheet pinoon!

130 posts in this topic

^ Tuhannesti kiitoksia!! :wub:

 

Ja joo, komppaan ihan täysin mm. tuota "omapa on valintasi"-kommenttia, jos sattuu väärälle tyypille jonkun sanan sanomaan uusperheen arjen kiemuroista. Eikä kaikkein vähiten niitä sotkuja aiheuta tämä lasten äiti... Huokaus. Mutta onneksi näitä samanlaisia tuntemuksia/tilanteita näkyy olevan hyvin monella. Koittakaamme vain elää päivä kerrallaan ja sopeutua parhaamme mukaan näihin haasteisiin!! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En tiedä teistä muista, mutta mulla on vielä silleen hankala tilanne, että olen lähipiiristäni ainoa uusperheellinen. Ei ole oikein tuota vertaistukea tarjolla. Toki mua kuunnellaan, kun mutisen mm. tästä lasten äidistä sekä omista tuntemuksistani lapsia kohtaan. Kukaan ei voi silti silleen oikeasti kompata mua, vaan nyökyttelevät ja kertovat ehkä tietävänsä, miltä musta tuntuu http://www.vauva.info/foorumi/public/style_emoticons/#EMO_DIR#/girl_sigh.gif

Minulla oli aluksi ihan sama ongelma, mutta nyt olen sattumalta löytänyt työkaverista samassa tilanteessa olevan ihmisen. Yhdessä aina välillä puristaan kuinka ärsyttää ja sitten elämä näyttää taas hieman paremmalta ;) Vertaistuki on tärkeä asia tässäkin, koska jos et elä uusperheessä (ja nimenomaan samassa "asemassa" esim. äitipuolena uusperheessä), et voi millään tajuta mitä kaikkea tulee vastaan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Totta turiset. Siksipä minä purkaudun aika ajoin täällä bittiavaruudessa, kun täällä löytyy samassa tilanteessa olevia naisia ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moikka!

 

Täällä yksi äiti joka koittaa parhaansa mukaan selvitä uusperheen arjesta. Lapsia arjessa pyörii vaihtelevalla kokoonpanolla lapsia 0-3. Mulla itselläni on edellisestä liitosta yksi poika joka on 5vuotias. Miehellä on edellisestä liitostaan kaksi lasta poika 6v ja tyttö 4v. Tällä hetkellä meille odotetaan ensimmäistä yhteistä lasta lokakuulle. Matkalla on ollut omat hankaluutensa, mutta nyt kun kaikki ovat vuosien aikana tottuneet tilanteeseen alkaa tilanne tasoittua. Mun poika on isällää joka toinen viikonloppu ja miehen lapset äidillään joka toinen viikonloppu. Lomilla sitten menetellään siten miten parhaaksi koetaan. Kaikki lapset asuvat siis pääasiassa viikot meidän kanssamme ja arjen pyöritys ei ole mitään helpointa. Monet riidat ollaan käyty siihen liittyen että mitä oikeuksia kummallakin on ketäkin kohtaan. Nyt kuitenkin ollaan jo saatu homma toimimaan melko hyvin. Hiukan kauhulla odotan millaisia muutoksia tuleva vauva meidän arkeemme tuo, ja miten exät asiaan suhtautuvat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on myös uusperhe. Minulla on vuonna 2002 syntynyt poika edellisestä suhteesta. Miehellä on 14vuotias tytär edellisestä avioliitosta. Ensimmäinen yhteinen lapsi on tulossa syyskuussa. Miehen kanssa ollaan tapailtu ja seurusteltu jo useampi vuosi, mutta raskauden alettua vasta muutettiin saman katon alle. Yhteistä arkea virallisesti samassa osoitteessa on takana vasta pari kuukautta.

 

Poikani isä asuu toisella puolella suomea. Hän tapaa isäänsä vain lomilla muutamia kertoja vuodessa. Miehen tytär käy äitinsä luona kaksi viikonloppua kuussa, ja lomilla viettää äidillään pidempiäkin aikoja. Toisinaan tyttö tapaa äitiään myös arkena, mutta äidin vaikeiden työaikojen vuoksi tyttö asuu meillä.

 

Ilmassa on edelleen tietynlaista jännitettä, koska jokainen selkeästi hakee vielä paikkaansa tässä uudessa perheessä. Päällisin puolin katsottuna on muutos kahdesta taloudesta yhdeksi taloudeksi.

 

Sisarpuolet tulevat toimeen keskenään vaihtelevasti. Eivät nuo ainakaan jatkuvasti ainakaan tukkanuottasilla ole, ja tekevät joitakin asioita yhdessä. Muutaman vuoden ikäero ja sukupuolet eivät selkeästi näille ole ongelma. Eivät he toki yhtä läheisiä ole kuin monet muut sisarukset, mutta tulevat toimeen. Tulevaa pikkusiskoa odotetaan jo innolla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kai mekin jonkinlainen uusperhe ollaan. Yhteinen lapsi tulossa marraskuussa, miehellä entuudestaan 10 v. poika.

 

Mulla ei ole mitenkään läheiset välit tuohon poikaan, hyvin satunnaisesti meidän kanssa liikkuu. Mies käy tapaamassa lastaan noin joka toinen viikko tämän isovanhemmilla. Siinä on myös syy, miksi en ole mukana. Siellä urkitaan vaan tietoja miestä vastaan, oikeuteenkin asti kerran on jo menty. Omista asioistani en katso olevani tilivelvollinen ventovieraille ihmisille.

 

Toisin sanoen siis kaikki menee miehen exän perheen ehdoilla, mikä ärsyttää ainakin mua ihan suunnattomasti. Tämä ex on leiponut koko ajan mustakin pahaa ihmistä eikä mieskään halua olla hänen kanssaan tekemisissä.

 

Poika on usein melko nuiva mua kohtaan. Ei tervehdi ja ignooraa parhaansa mukaan. Ihme kyllä jutteli jotain, kun oltiin tää vkl mun vanhempien mökillä. Välit ei tosiaankaan ole mitenkään läheiset, tuskin koskaan tulee olemaankaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusperheellinen vauvakuumeilija täällä. Miehellä on edellisestä liitosta teini-ikäiset kaksospojat. Kesän alussa siirryttiin 50%-50% järjestelyyn. Pojat asuvat viikon meillä ja viikon äidillään. Tätä ennen pojat kävivät meillä vain jotatoinen viikonloppu. Muutos asumisjärjestelyyn tehtiin poikien omasta aloitteesta. Välit poikien äitiin ovat hyvät niin miehellä kuin minullakin. Poikiin liittyvät asiat voidaan sopia hyvin täysin ilman ongelmia.

 

Ensimmäistä yhteistä lasta olemme alkaneet juuri yrittämään ja kovasti toivomme pikaista tärppiä. Elämä varmasti muuttuu paljon, jos/kun vauva tulee. Emme kuitenkaan halua mennä asioiden edelle. Uskon kuitenkin vahvasti, että vauva sopii hyvin tähän kuvioon ja nykyiseen elämäntilanteeseemme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusperhe täälläkin syntymässä. Mulla edellisestä liitosta kaksi poikaa jotka täytyy tälle vuotta 8 ja 5 ja nyt yhteinen lapsi ois määrä syntyä tässä kuussa. Miehellä ei ole entuudestaan lapsia. Onhan tässä miehelle kova sulattelu kun on vilkkaat pojanviikarit jo valmiina. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusperhe täällä! :) Minulla entuudestaan 3v ja 5v pojat, miehellä ei lapsia. Nyt ollaan jätetty ehkäisy pois ja alettu haaveilla yhteisestä lapsesta. Eli kaipa meitäkin vois jo uusperheeksi sanoa. Mun pojilla ei ole kummallakaan isää eli mun mies on ottanut aika helposti sen isän roolin. :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

No hei..

 

Mulla on edellisestä suhteesta kaksi poikaa 7- ja 6 vuotiaat. He ovat joka toinen vkloppu ja sunnuntait isänsä luona. Joskus saattaa olla viikonkin vuoronperään tai yhtäaikaa.. Toimii ihan hyvin..

 

Kolmen epäonnistuneen yrityksen jälkeen saimme yhteisen pojan joka kohta on 1½ vuotta ja seuraavaa odotellaan tammikuussa syntyväksi :)

Poika myös hänkin  :grin:

 

Yleisesti ottaen meillä menee hyvin, vähän pitää vaan joskus rauhoitella tuota miestä, ettei hemmottele liikaa omaa poikaansa.. Isommat huomaa kyllä heti jos kuopus on saanut uusia leluja tms.. 

 

Me ollaan oltu jo yli 5 vuotta yhdessä, eli pojat oli aika pieniä kun ruvettiin seurustelemaan.

Ja usein mies leikkii ja pelaa sitten taas enemmän isompien lasten kanssa verrattuna tuohon omaansa.. Johtuen siitä, että heidän kanssa on helpompi olla, kun ne ymmärtää enemmän asioita ja sillee.. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heippa!

 

Yksi uusperheellinen äitipuoli ilmoittautuu. Mulla ei ole lapsia, miehellä on yhteishuoltajuudessa exänsä kanssa 4- ja 6-vuotiaat pojat. Pojat on kirjoilla meillä, mutta käytännössä vuoroviikoin meillä ja äidillään. Olemme olleet mieheni kanssa puolitoista vuotta yhdessä, ja molemmat tahoillaan ovat eronneet ja muuttaneet omilleen jo ennen tapaamistamme. Nyt odotamme ensimmäistä yhteistä lastamme.

 

Miehen ex tekee elämästämme helvettiä. Tilanne on kiristynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Olen pidättäytynyt ottamasta mitään kontaktia naiseen sekä oman turvallisuuteni takia, että poikien edun takia. Joo, itse olen tieni valinnut. Miehessä tai pojissa ei ole mitään vikaa, ja tulen toimeen poikien kanssa loistavasti. Meillä on kivaa yhdessä. Mun mielestä me ollaan perhe ja tiimi. Naisen on vaikea hyväksyä se, että mies on jatkanut elämäänsä, ja on omien sanojensa mukaan onnellisempi kuin koskaan ennen. Tämä siitäkin huolimatta, että nainen itse jätti miehen, koska hänellä oli toinen. Katkeruus siitä, että naisen elämä ei mennytkään ihan putkeen, vaikuttaa myös täällä osoitteessa. On vaan vaikea sulkea sitä omista ajatuksistani pois, kun lapset kysyvät, että "miksi äiti ei tykkää susta?"

 

Tietysti tässä on ollut kaikenlaisia ajatuksia. Olenko valmis saattamaan esikoiseni tällaiseen perheeseen, jossa tilanteet elävät. Olenko valmis sietämään naisen temppuja oman hyvinvointini kustannuksella. Onko tässä mitään järkeä. Mutta kaikesta huolimatta uskon, että näin on tarkoitettu, eikä mulle anneta enempää, kuin jaksan kantaa. Ja loppujen lopuksi, nämä kurjat tunteet ovat vain omia tunteitani, jotka pitää käsitellä. Sulkea vaan naisen temppuilut pois vaikuttamasta omiin tuntoihini.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katjaa mulla on muutoin ihan sama tilanne, paitsi että miehen lapset on meillä joka toinen viikonloppu ja joskus arki-iltoja. Katkeruus ja viha exän puolelta on todella raastavaa. Pistä yv jos haluat jutella asiasta. Asutaan myös Turun seudulla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täältä löytyy "suur-uusperhe".

 

Mulla on edellisestä avioliitosta kolme lasta 17v, 14v ja 6v. Kuopus on isällään yhden viikonlopun kuukaudessa. Muuten lapset tapaavat isäänsä aika vapaasti meidän vanhempien työaikoijen puitteissa. Esikoinen varsinkin viettää paljon aikaa isällään.

 

Miehellä on edellisistä avioliitoista neljä lasta 20v, 18v, 15v ja 4v. Kolme nuorinta ovat kirjoilla meillä. Kaksi nuorinta vierailevat äitinsä luona joka toinen viikonloppu.

 

Tänä aamuna tein vihdoin positiivisen raskaustestin. Yli vuoden yrittämisen jälkeen vihdoin yk13 saimme haluamamme tuloksen. Heinäkuussa 2014 perheemme kasvaa toivottavasti yhdellä jäsenellä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on uusiperhe,johon kuuluu mieheni 16,14 ja 11 vuotiaat tytöt (asuvat kanssamme joka toinen vko) sekä minun lapset 22,20 ja 18 vuotiaat,jotka eivät asu kanssamme. Haaveilemme yhteisestä lapsesta ja ehkäisy lopetettiin syyskuussa. Saapa nähdä olemmeko niin onnellisia, että saisimme vielä vauvan (yli 40 vuotiaina).

 

Tulen hyvin juttuun mieheni tyttöjen kanssa. Välimme eivät niin avoimet ja välttömät, kuin omien lasteni kanssa, mutta tytöt ovat ottaneet minut vastaan tosi hienosti. Ongelmana on ollut se, että mieheni ex on pommittanut 2 vuoden ajan negatiivista palautetta miehelleni hänen valinnoistaan. Ei millään hyväksy sitä, että hänellä on nyt uusi onnellinen elämä ja vieläpä niin, että siihen onneen liittyy heidän tytöt.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusperheellistä elämää vietetään meilläkin. On eksät ja nykyiset pyörimässä ja iso kasa lapsia. Itsellä yksi lapsi eksän kanssa ja haaveissa vauva uuden kanssa. 

 

Meillä on vuoroviikko systeemi ja toimii erinomaisesti. Kaikki pääsääntöisesti tulevat toimeen keskenään, vaikka eksän nykyinen vaimo välillä laittaakin repimään hiuksia päästä, pääasia on kuitenkin, että tulen eksäni kanssa itse hyvin toimeen ja hommat rullaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mukana myös :)

Täällä melko tuore suur-uusperhe. Meillä asustaa minun lapset poika- 03 ja tyttö-04, miehen pojat 03 ja -05, yhteinen iltatähti tuloillaan juhannukseksi. lisäksi kaksi kissaa :) Meininkiä riittää tässä mökissä. Muutama kuukausi ollaan oltu saman katon alla ja todella hyvin on lähtenyt arki sujumaan... Annettiin samoihin aikoihin lupa uudelle tulokkaalle ja ilmoitus saapumisesta tulikin välittömästä. Kaikki isoveljet ja siskot odotaa pikkuista todella paljon!

 

Omat lapseni ovat vöhintään jokatoisen viikonlopun ja lomilla isällään ja hänen kanssa hommat sujuu tosi mukavasti ja tulee myös mieheni kanssa toimeen. Joskus jopa miehen pojat ovat olleet siellä yökylässä :)

 

Poikien äiti onkin juttu erikseen. Muutti 400km päähän ja pojat näkee häntä vain n. 3 vko:n välein. Ja usein äiti vielä peruu tapaamisia milloin mistäkin syystä. Se tietenkin aiheuttaa vähän ongelmia muulle perheelle kun nuorempi pojista sitten ikävöi äitiään, eikä voi mitään suunnitella kahden kesken kun ei tiedä varmaksi millon ovat maailmalla. Onneksi meillä on mummoja ja ukkoja iso liuta jotka antavat meillekin laatuaikaa! :)

Edited by marttaliina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin yksi uusperheellinen. Omia heistä on kaksi, lisäksi tuli kolme ja koira. Lasten ikäjakauma on kolmesta neljääntoista.

 

Asumme tällä hetkellä kahta asuntoa, joten ihan arkista arkea emme koe kuin silloin tällöin. Viikonloput ollaan sitten yhdessä, tämä on nyt ollut toimiva ratkaisu kaikinpuolin noin puolisen vuotta. Yhteistä kotia suunnitellaan, mutta ihan vielä ei ole sen aika. Molempien lapset asuvat vuoroviikoin toisella vanhemmalla, siksipä myös yksi kahdenkeskinen viikko hulinan jälkeen on tuonut tullessaan sellaista "vain me kaksi"-aikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heippa, :)

Täällä 3 lapsen äippä, edellisestä kirjoittelusta tänne foorumiin on hulahtanut jo kohta kymmenen vuotta.. nyt odotan uutta tulokasta (rv 12+4) ja tilanne täysin eri kuin aikaisempien odotusten kohdalla. Tuolloin vankassa avioliitossa nyt uusi mies, ja niinkuin tiedätte täysin eri tilanne kun on uusperhettä perustamassa...nykyisen miehen kanssa 2.5 vuotta kimpassa, itselläni on kolme lasta edellisestä liitostani, 16v- tyttö -14v-tyttö ja 9v -poika. Nykyisellä miehelläni ei omia lapsia ole.

Meillä isommat tytöt ottivat asian "aikuismaisesti" vastaan.. Tyyliin: ootko sä tosissas.., vieläkö jaksat :) Poika hyppi innoissaan että Jeee vihdoin musta tulee isoveli :D

 

Oli ihanaa lukea teidän muiden kokemuksista!

Onnea kaikille jo plussanneille ja tsemppiä yrittäville, kyllä se vielä natsaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea Edu! :) Isommat tytöt ovat kyllä hienosti asian ottaneet vastaan.

 

Meidän uusperhekuvio on saamassa yllätyskäänteitä, sillä kahden asunnon vuokrat ja muut kustannukset on taas nousseet, joten jo ihan taloudellisesti mietittynä olisi aika etsiä yhteinen koti. Toisaalta hyvä, että olemme saaneet kypsytellä asiaa kaikessa rauhassa, jolloin yhteenmuutto ei tunnu enää niin suurelta askeleelta. Vuosi kahden asunnon väliä ravaaminen ja siihen vielä lasten vuoroviikoin talon vaihtuminen, ei se hyväksi ole ei. Ja onhan se molemmille paljon kivempi sitten, että on siinä se toinen aikuinen vieressä eikä aina tarvittaessa puhelimen päässä, lapsistakin on muodostunut pikkuhiljaa oma porukkansa.

 

Jännittää kyllä, mutta tämän varmempi päätöksestä ei nyt enää voisi olla.  :girl_sigh: 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusperhe ilmottautuu! Miehellä 9 ja 11 vuotiaat lapset entisestä liitosta. Tähän mennessä kaikki on mennyt pelottavan hyvin. Lapset on hyväksyneet mut alusta asti, eikä mitään erityisempiä taisteluita ole tarvinnut käydä. Mut saas nähdä, jos meille nyt vauva tulee... No ehkä enemmän siinä mua pelottaa miehen exän kommentointi. On meinaan mulle suoraan sanonu etten saa lapsia hänen kanssaan hommata...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä ilmottautuu myös uusperheellinen. Porukkaan kuuluu minä,mies ja miehen 8-vuotias tytär. Ollaan miehen kanssa oltu jo viisi vuotta kimpassa ja tyttö on ottanut minut avosylin vastaan alusta asti. Johtuu varmaan siitä kun hän oli niin nuori silloin eikä muista paljoa vanhempiensa erosta+minun ilmestymisestäni.

Miehen ex.. no hän on oma tarinansa. Ei ollut mikään paras vastaanotto,mutta hän ei pysty vaikuttamaan kenen kanssa mies seurustelee ja loppujen lopuksi joutui nielemään ylpeytensä. Ilmeisesti exällä oli pelko siitä että alan 'äidiksi' hänen tyttärelleen ja iski paniikki.

Nyt olen raskaana ja tänään kiukku-exälle kerrottiin iloiset uutiset. Uskon että hän oli aidosti iloinen. Miehen tyttö on jo pari vuotta toivonut pikkusisarusta ja nyt toive sitten toteutui.. :)

Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan meidän uusiopesueessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusperheellinen ilmoittautuu! Miehellä edellisestä avioliitosta pojas 15v ja 13v. Miehen kanssa ollaan oltu kimpassa seitsemän vuotta. Meillä on myös yhteinen poika 3v. Nuorempi miehen pojista otti minut heti hyvin vastaan. Isommalle oli kova pala, kun isällä oli uusi naisystävä. Alun taistelujen jälkeen on sujunut kuitenkin hyvin. 

 

Poikien äiti asuu 150km päässä, mutta tapaa poikia 2-4viikon välein. Muutto tuli kaikille aika yllättäen viime keväänä, mutta oikeustaistelun jälkeen pojat saivat jäädä asumaan tänne meille. Muutos oli aika rankka, kun aiemmin pojat olivat meillä vain kaksi viikonloppua kuussa. Pojat eivät kuitenkaan tahtoneet jättää täällä olevia kavereita tai koulua. Onneksi pojat olivat keväällä jo niin vanhoja, että heidänkin sanansa huoltajuuskiistassa painoi...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Fantti sillatti :D Noi omistushaluiset eksät on vallan ihania...

Joo, mä en oikein tiiä oliko se omistushalua, kateellisuutta, huolta vai mitä...?! Hyvin hämmentävä tilanne... Toki taustalla varmaan ajatus heän "epäonnistunu" liitto. Kuulemma huono isä... Mut mulla on hiukan eri kuva tästä tilanteesta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now