Galentin

Mitä teitte ennen sairaalaan menoa?

72 posts in this topic

Kun tajusin supisteluiden jatkuneen jo jonkin aikaa ja, että nyt se sitten taitaa kohta puoliin syntyä, niin yritin jatkaa kirjan lukemista, kun se ei tuntunut enää kivalta niin yritin käpertyä miehen kainaloon turvaan :rolleyes: ja lopulta vietin suihkussa loput tunnit ennen sairaalaan menoa (onneksi ei asuttu silloin omakotitalossa).

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mulla meni vedet neljän aikaan aamulla, jonka jälkeen kävin suihkussa ja ajelin sääret. Sitten lähdettiin synnärille :rolleyes:

 

Näin mäkin toimin, kun vedet meni. Tyttö syntyi aika vauhdilla, joten ihan hyvä kun mentiin heti vaikkei erityisemmin kotona vielä supistellutkaan..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luulin etukäteen, että kun supistukset alkavat, niin siinä pystyy vielä jotain touhuilla ja vaikka kassia pakkailla. Mulla alkoi supistukset yöllä kahden aikoihin. Suppareita tuli heti 1-4 minuutin välein, mutta niiden kesto oli vain 15-30s, pisimmillään minuutin. Supistukset olivat niin kipeitä, että pystyin vain itkemään ja karjumaan. Synnäriltä sanottiin, että ovat harjoitussupistuksia ja käskivät ottaa panadolia. :rolleyes:

 

Synnärille kun päästiin aamulla, niin kätilö ihmeissään kyseli, että monettako lasta olen synnyttämässä, sillä olin jo reilu 6cm auki. :rolleyes: Ne yöllä olleet supistukset olivat kaikista kipeimpiä mitä tunsin ja laitoksella tulleet eivät olleet mitään niihin verrattuna.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Supistukset alkoivat aamuyöstä. Yritin vielä nukkua, mutta sitten piti jo nousta. Kävin suihkussa varmaan pariin otteeseen ja sit herättelin miehen. Katselin vielä selviytyjiä (loput jaksosta pikakelauksella), kunnes oli pakko lähteä sairaalaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heräsin aamulla vesien menoon. Soitin sairaalaan ja käskivät näytille. Sitä ennen syötiin aamupala (siis se vähä mitä sai alas kurkusta) ja meikkasin. Kassiin viimeiset tavarat ja pieni kuvaussessio ja ei kun matkaan.. Niin ja soittelin muutamat kaverit läpi + äidin. Supistuksia ei tullut kuin harvakseltaan ja ne eivät olleet kipeitä, sen sijaan vessassa tuli rampattua useasti kun vettä holahteli.

Share this post


Link to post
Share on other sites

vesien mentyä kävin suihkussa, vaihdoin mp3-soittimeen biisit..pakkasin sairaalakassin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Edellisen päivän lumppasin shoppailemassa yksin naapurikaupungissa. Olo oli ollut alkuviikosta tukala, mutta tuolloin torstaina olin elämäni kunnossa. Nukuin varmaan parhaat yöunet koko raskausaikanani ja heräsin kolmen maissa vesien menoon. Sinä sitten pakkailin sairaalakassin, käytin miehen kanssa koirat ulkona ja sitten mentiin. Sairaalassa oli 4 cm auki ja supistuksia en käytännössä tuntenut...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla alkoi epäsäännölliset supistelut puolilta öin. Aamuyöllä neljältä niitä alkoi tulla suht säännöllisin väliajoin ja ravasin mikron ja sohvan väliä n. klo 08 asti (lämmitin kauratyynyä). Olin ihan varma, että mies herää siihen ainaiseen mikron kilinään, muttei se herännyt :lol: . Lopulta supistukset oli jo niin kipeitä, että lämmitin sitä kauratyynyä jo niin kuumaksi, että meinasin saada palovammoja mahaan :rolleyes: . Aamuyöstä kävin suihkussa (auttoi) ja saunaan menin ennen puoltapäivää (lopetti supistelun hetkeksi) ja laitokselle kirjauduttiin klo 14. Nukahtamaan tässä välissä ehdin noin puolen tunnin pätkän saunan jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli supistellut epämääräisesti jo sunnuntaista ( poitsu syntyi keskiviikkona ). Tiistai iltana supisteli sitte säännöllisemmin n 10min välein. Yritin mennä illalla ihan normaalisti nukkumaan, mutta en pystynyt makaamaan. Jossain vaiheessa luovutin ja tulin ala kattomaan telkkaria. Yöllä katsoin tehistä DVD:tä ja istuin jumppa pallon päällä. Supistukset ei missään vaiheessa olleet tiheemmin kuin 8min välein. Mulla oli kuitenkin yliaikais kontrolli aamulla ysiltä. Sinne lähdin ilman sairaala kassia. Olin aivan varma että ne lähettää vielä kotiin. Siellä sitte lääkäri totesi että olin 3cm auki ja kysyi haluunko jäädä synnyttämään :rolleyes: Teki mieli vastata että en! Ei suositellut enää kotiin lähtöä, joten mies lähti kassia hakemaan ja vei koiran hoitoon.

 

Mua kiinnostais tietää kuinka paljon te muut ootte olleet auki ku ootte sairaalaan päässeet?Ja kauan olette kotona kärvistelleet?

Edited by Monalisa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heräsin yöllä vessaan ja samalla hulahti pönttöön lapsivettä. Kävin suihkussa ja pakkailtiin joitakin tavaroita vielä mukaan ja sitten mentiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä muistaakseni lueskelin kirjaa ja lehtiä ja yritin nukkua. Oltiin kylppäriremppaa paossa anoppilassa, edellinen viikko oltiin oltu mun vanhemmilla. Kävelin käytävää ja harmittelin harjoitussuppareita, oli oli ollut kuitenkin samanlainen jo pari viikkoa ja viikkojakin oli vasta 36+6. Valvoskelin aamuyöhön, exä oli kaverinsa kanssa laittamassa autoa ja tuli joskus 3-4 välillä kotiin sunnuntai aamuna, ihmetteli kun olin vielä hereillä. Sanoin vaan että on kenkku olla ja että nuku sä vaan.

 

Jatkoin olemista ja kävelyä mutta en uskonut että synnytys oli alkanut ennen kuin tuli jossain vaiheessa tosi huono olo ja vähän verta tuli alushousuihin. Soitin sairaalaan ja tenttasin että pitääkö tulla näytille että onko synnytys alkanut. Käskivät tulla sitten kun ei enää kestä olla kotona. Joten mähän ootin. Ja istuin nojatuolissa ja seurasin kun supistukset tuli 3-6 minuutin välein, suht säännöllisesti. Lopulta herätin exän ja sanoin että kait me sitten voidaan lähteä käymään näytillä, eiköhän ne kotiin kuitenkin lähetä. Kello oli 6.00 aamulla kun päästiin sairaalan ovelle ja rupesivat tutkimaan.

 

Kätilöönhän tuli vauhtia! Totesi että tää on kuulkaas 9 cm auki mennääs tuonne synnytyssaliin suoraan vaan.

 

Tyttö syntyi klo 7.20, tunti ja 20 minuuttia sairaalaan tulosta.

 

Kotona kärvistelyyn laskettiin että 2,5 h ja yhteensä 3 h 50 min synnytyksen kesto. Tosiasiassa oon koko yön kärvistellyt kotona, mutta koska olo oli ollut jo monta päivää kurja niin eipä siinä eroa tuntunut ennen kuin tulivat säännöllisesti ne supistukset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla alkoi supistukset heti säännöllisinä 5 min välein ja muuttuivat kipeiksi aika pian. Siinä lähtöä odotellessani luin Hesarin, yritin syödä jotain, puhuin äidin kanssa puhelimessa välillä hammasta purren, laitoin astianpesukoneen päälle ja yritin katsoa, että kotona on kaikki niin että sieltä voi muutaman päivän olla pois - järjestelmällinen luonne kun olen :lol:

 

Kävin suihkussa (ei mitään apua kivunlievitysmielessä), yritin pakata loput tavarat sairaalakassiin, mikä oli tässä vaiheessa kolmen minuutin välein tulevilla tosi kipeillä suppareilla jo aika haastavaa. Tunti ennen sairalaan lähtöä meni kiemurrellessa keittiön tuoliin nojaten ja sohvalla puoli-istuvassa asennossa. Kaikenkaikkiaan olin kotona tasan 6 tuntia supistuksen alkamisesta, sitten oli pakko lähteä sairaalaan.

 

Monalisan kysymykseen, sairaalaan tultaessa olin 6cm auki. Ja siis kotona ennen sairaalaan lähtöä jaksoin olla 6 tuntia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Säännölliset, mutta vielä siedettävät supparit alkoi illalla ja sen yön valvoin (kuten myös 2 seuraavaa, mitä en onneksi siinä vaiheessa tiennyt :rolleyes: ). Suppareiden välillä katselin telkkaria (muistan, että yöllä tuli mm. Rysän päältä ;) ), lueskelin vauvalehtien synnytyskertomuksia ja synnytystä käsitteleviä juttuja sekä yritin lepäillä. Loppuyöstä supparit kipeytyi kovasti ja sitten siirryin kylppäriin niin, että kärvistelin supparin ajan kuumassa suihkussa ja niiden välin kylpytakki päällä saunan lauteilla.

 

Aamulla mentiin sairaalaan, mutta koska paikat avautui hitaasti saatiin valita mennäänkö kotiin vai lähdetäänkö kävelylle yms. Tämä toistui vielä toisenkin kerran päivän aikana. Ekalla kotikeikalla luin suppareiden välillä hömppälehtiä ja söin kaikkea ihanaa normaaliruokavalioon kuulumatonta, kuten suklaavanukasta :rolleyes: (tässä vaiheessa oli vielä lupa syödä). Käyskentelin myös pihalla tapahtumien vauhdittamiseksi. Myöhemmin päivällä kun oltiin toisen kerran kotona sain nukuttua tunnin sairaalasta saamani kevyen unilääkkeen ja kipulääkkeen turvin. Sitten mentiinkin sairaalaan (auts sitä automatkaa... :blink: ) ja poika syntyi yöllä yhden aikaan. Voi että miten elävästi tulee tuo huippuhelteinen viime elokuun päivä mieleen kun tätä kirjoitan. Niisk. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla supistuksen alkoi klo 4 aamuyöllä. Alussa ravasin vessassa, katsoin DVD:ltä Järki ja Tunteet, makailin jumppapallon päällä, olin suihkussa, siivosin vessan. Supistuksia tuli 5-7min välein, mutta kesto vain 15-30s.

 

Illalla ennen sairaalaan lähtöä istuin sohvalla pimeässä hiljaisessa huoneessa(en voinut kuvitellakaan liikkuvani), mies painoi kaurapussia alaselkään ja syötti jugurttia. Sairaalaan lähdimme klo 21 ja tuolloin olin 9cm auki. Tyttö syntyi 22.15.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla alkoi supparit n klo 23.30. Ensimmäiseen pariin tuntiin en tehnyt mitään. Olin ihan varma, että on vaan kauhea ummetus, kun tuntui, että sai koko ajan juosta vessaan isolle asialle ja mitään ei tullut. Yritin nukkua, mutta siitä ei tullut mitään, kun aluksi 10min välein ja jossain vaiheessa 5min välein sai nousta vessaan. N klo 3.30 soitin synnärille ja siellä neuvottiin ottamaan Panadol ja kuuma suihku. Nämä eivät auttaneet, joten n klo 4.30 alettiin tekemään lähtöä. Mies joi aamukahvit ja söi aamupalan ja mä pakkailin viimisiä tavaroita ja etsin vaatteita. Matkalla sairaalaan vietiin vielä koirat anoppilaan. N klo 6 oltiin sairaalassa ja olin auki 4cm. N 1,5h päästä tästä olinkin auki jo 8cm ja klo 10.26 poitsu syntyi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heräsin aamukymmeneltä siihen, että tuntui supistuksia - ne tulivat epäsäännöllisesti ja harvakseltaan, mutta kuitenkin. Aloin kirjaamaan niitä ylös. Touhusin siinä päivän mittaan ihan normaalisti, tosin jossain vaiheessa soitin miehelle ja sanoin, että jonkinmoisia supistuksia on havaittavissa ja että ehkä mahdollisesti päästäisiin vihdoin tositoimiin (lasketusta ajasta oli 10 päivää). Koska supistuksia oli tuntunut aiemminkin ja ne olivat loppuneet, en kuitenkaan suhtautunut kovinkaan optimistisesti siihen, että synnyttämään päästäisiin. Iltakuudelta lähdin kävelylle, jotta supistukset varmasti jatkuisivat. Kävelylenkin jälkeen supistusten väli oli enää 10 minuuttia ja soitin miehelle ja sanoin, että näyttää siltä, että supistukset jatkuu ja että kannattaa tehdä työt siihen kuntoon, että ei tarvi seuraavana päivänä mennä toimistolle. Kasin jälkeen aloin laittamaan iltaruokaa, ja puoli ysiltä soitin miehelle, että tule kotiin ja ota taksi... Miehen tullessa yhdeksän aikaan kotiin ruoanlaitto oli jo aika hankalaa, kun en pystynyt seisomaan suorassa (mainittakoon, että ruoka jäi syömättä...). Soitettiin Haikaranpesään, josta kehotettiin vielä kokeilemaan suihkua. Suihkussa alkoi tuntumaan sen verran painetta alapäässä, että totesin, että sairaalaan on lähdettävä. Onneksi lähdettiin - klo 22 oltiin sairaalassa ja tyttö syntyi klo 23.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katselin telkkaria ja välillä kiemurtelin kivuliaissa supistuksissa. Mies teki vieressä supistusten seurantaa Exceliin :rolleyes: , insinööri kun on... Nyt tälle höperyydelle voi jo hymyillä, silloin ei paljon naurattanut. Ei se onneksi koko iltaa sitä jaksanut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille lähtö tuli aamuyöstä. Kolmen maissa noustiin ylös. Luettiin lehti ja keitettiin ja juotiin kahvit. Sit siinä pikku hiljaa alettiin lähtemään, puoli viisi kirjauduin sairaalaan. lähes 12 tuntia siinä sitten kaiken kaikkiaan sairaalassa meni ennenkuin tyttö syntyi. Kotona vaan en ois pärjännyt yhtään pidempään. Koko synnytys kesti sen 14 tuntia kun kolmelta alko kunnolla supistelee. Oikeestaan supisteli jo puolilta öin mutta sain kuitenkin unta jatkettua

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en paljoa ehtinyt kun vedet meni :P Kävin tietysti päikkyyn ilmoittamassa asiasta ja pistin digiboxille neljän päivän ohjelmat muistiin. Loppuaika meni vessassa lorotellessa ja ihmetellessä sitä veden määrää!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kattelin telkkaria sohvalla lämpötyynyn kanssa, kaveri ja meidän kummipoika tuli käymään ja kahviteltiin ja jänskäteltiin yhdessä, ja tietty tekstailin hulluna mm. siskon ja äitin kanssa. :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäiset supparit alkoivat 02.30, joten ensin pyörin sängynpohjalla muka nukkumassa. Kun siihen tuskastuin, istuskelin sohvalla kaurapussin kanssa läppäri sylissä ja pyörin vauva.infossa. :P Telkka oli kanssa seurana auki.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Supparit alkoi aamulla klo 6 ja sairaalaan lähdetiin yhden maissa. Seitsemän tunnin aikana en kyennyt kyllä tekemään oikein mitään muuta kun kellottamaan suppareita ja lotraamaan kuumassa suihkussa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kävin suihkussa, jolloin vedet meni. Nappasin myös särkylääkettä. Muuten makasin sängyssä ja kellotin suppareita, kunnes kiskottiin vaatteet päälle ja lähdettiin. Ai niin, netissä kävin sen verran, että ilmoitin että ollaan kohta lähdössä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun synnytys käynnistettiin RV 42+2, ja osasin odottaa käynnistystä kun ei mitään merkkejä synnytyksen lähenemisestä oikein ollut näkyvillä. Edellinen yö meni aika pitkälti valvoessa kun jännitti sen verran. Mietiskelin siinä että niin ne muut menee ostamaan viimeiset uudenvuoden viinakset ja minä meen käynnistykseen... (käynnistys 31.12, tyttö syntyi 1.1)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now