Emlilja

Yrittämistä odotellessa..

618 posts in this topic

En löytänyt mielestäni tällaista osiota vielä..

 

Eli kuume on kova ja sovittukin on, että joskus sitä vielä vauvaa aletaan yrittämään, mutta mitä sillä aikaa täytyisi tehdä?

 

Meillä tuohon "tekoajan" alkuun on vielä 1,5 kk ja kovasti kuumeilen ja lueskelen kaikkia juttuja.. Kihelmöi jo valmiiksi ja fiilistelen täällä palstalla muiden puolesta, mutta kyllähän sitä vaan haluais jo tositoimiin :)

 

Löytyykö muita vai ollaanko me kummallisia, kun on tuommoinen aikaraja sovittu?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika yksinäiseksi jäi tämä ketju.. varsinkin kun tänään päätettiin tuota sovittua aikarajaa siirtää 1,5 kk taaksepäin.. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin kävi vähän samalla tavalla, eikä vissiin olla ainoita :grin: . Alunperin sovittiin, että elokuisten häiden jälkeen jää ehkäisy pois. Sitten aikaistettiin sitä toukokuuhun. Ja lopulta ehkäisy jäi jo helmikuussa :D.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on aikaraja sovittuna mun työkuvioiden takia. Muuten voitaisiin aloittaa yritys jo tässä kuussa, mutta en halua että lapsi syntyy joulukuussa....(todella tyhmää, tiedän) Joten ens kuussa sitten lipsrsealed.gif Ja olen niin yltiöpositiivinen että uskon tärppäävän heti eka kerrasta girl_pinkglassesf.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heippa!

 

Et kyllä todellakaan ole ainut:) Meillä on sovittu ihan elämäntilanteesta johtuen, että koska aletaan yrittämään. Hirveä vauvakuume on siis jo päällä ja millään ei jaksaisi odottaa. Viikottain surffailen näitä sivuja ja lasken viikkoja pillereiden lopettamiseen. (ja niitä no vielä MONTA). Sitten miettii vielä sitä, että kun ei se välttämättä tärppääkään ekalla niin eikö voisi jo aikaisemmin alkaa yrittämään jne. Mutta sitten mun tuurilla tärppäisi ensimmäisellä jos alottaisi aiemmin:D Hirveää tuskailua siis... Ideoita otetaan vastaan miten saisi ajatuksensa rauhoittumaan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin kävi niin, että alun perin tarkoitus oli jättää pillerit pois vasta huhti/toukokuussa, ja ehdin juuri ostaakin niitä uuden satsin, mutta sitten ei maltettu kumminkaan oottaa, ja jätettiinkin pois jo tammikuussa! Ei siis tullut mitään siitä, että oltiin päätetty oottaa sitä oottamista girl_wink.gif No, ehkä ihan hyvä niin, koska ei ainakaan parista ekasta luomukierrosta ole tärpännyt, joten jää tässä tätä varoaikaa (alun perin nimittäin ajattelin, että en halua että mahdollinen raskaus näkyy ennen tärkeää työhaastattelua, mutta ehkä se nyt oli turhaa laskelmointia). Mun kaveri paljasti juuri samoihin aikoihin jättäneensä pillerit pois, joten tuli semmonen olo, että oispa kiva jos ootettaisiin vauvaa yhtäaikaa... Ja kun mies ei toppuutellut, pikemminkin yllytti jättämään pillerit heti pois, niin tässä sitä sitten ollaan. Ja hyvä niin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heh.. Ensimmäinen viesti palstalle ja olo on kuin omppuvarkaissa. :) Tuntuu astetta todemmalta nämä haaveet, kun ottaa näitä pieniä askeleita kohti mahdollista äitiyttä. (Joo, lasken tämän palstalle kirjautumisen yhdeksi pieneksi askeleeksi. :D) Ensin lueskelin tätä palstaa ihan kirjautumatta, mutta nyt ajattelin, että kirjaudun. Meillä on siis periaatteessa yrittämisen odottelu menossa. Koska ystävät eivät jaa samaa elämäntilannetta, niin tämähän on oiva paikka vertaistuelle.

 

Vaikka tosiaan vasta odotellaan yrittämisen alkua, niin mielessä pyörii monet asiat ja tunteet. Alkaen siitä, että halutaanhan me nyt varmasti lapsi ja sitten iso liuta mietteitä, jotka alkavat sanoilla "mitä jos..." Tosin, nyt kun olen lueskellut muiden viestejä, niin taitaapa se olla niin, että normaaleista normaaleinta se on. :) Joskus vähän "hävettää", kun miettin asioita niin pitkälle eteenpäin, vaikka eihän se edes ole varmaa, että sitä lasta koskaan siunaantuu. Mutta toisaalta, isosta asiasta on kyse, joten ihan tervettä lienee miettiä ja valmistautua, kun voihan käydä niinkin että heti tärppää. Ja toivottavasti käykin niin. ;):)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Haluaisin jo alkaa yrittää, mutta kun kaikki asiat ovat vielä ihan epävarmoja ja vauva siihen päälle, niin tuntuu että siinä se elämä meni sitten. Lähinnä siis työnsaantiin liittyviä nämä ongelmat.. Mutta heti kun työpaikka on niin pillerit pois ja sitten niitä vauvoja tulee jos on tullakseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt mä sitten olen täällä. Molemmat haluttaisiin lapsi, mutta jotenkin pillereiden jättäminen tuntuu niin isolta askeleelta. Mitä jos en pystykään saada lasta? Mitä jos minusta ei ole äidiksi?

 

Jos olisi edes kunnon työpaikka niin jotenkin aika olisi parempi. Mutta onko aika oikeasti koskaan täydellinen? Ja jos on niin silloin ei varmasti lasta siunautuisi..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt mä sitten olen täällä. Molemmat haluttaisiin lapsi, mutta jotenkin pillereiden jättäminen tuntuu niin isolta askeleelta. Mitä jos en pystykään saada lasta? Mitä jos minusta ei ole äidiksi?

 

Jos olisi edes kunnon työpaikka niin jotenkin aika olisi parempi. Mutta onko aika oikeasti koskaan täydellinen? Ja jos on niin silloin ei varmasti lasta siunautuisi..

 

Meillä ihan sama tilanne ja samat pohdinnat mielessä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niimpä. Jotenkin vain tuntuu nuo pillereiden poisjättö niin isolta kynnykseltä. Vaikka eihän se todellakaan sitä tarkoita että heti tulisi raskaaksi, mutta silti. Itse olen vielä koeajalla uudessa työpaikassa, joten aika ei todellakaan ole kovinkaan hyvä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Enää muutama viikko yrittämisen odottamista ja malttamaton olo. Mies olisi halunnut vielä vähän lykätä eteenpäin mutta sain taivuteltua sillä verukkeella että ei ole kuitenkaan suuri todennäköisyys että heti tärppäisi ja vielä pysyisi matkassa loppuun saakka. Tottakai suuresti toivon että tärppää heti :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sehän tuossa juuri onkin, että kun ei voi tietää kuinka pian pillereiden lopettamisesta se sitten tärppää. Mieli tekisi jättää heti pois, mutta jotenkin sitä ei vaan ihan vielä uskalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla loppuu pillerit alle kahden viikon päästä. Nyt puhuttiin etten mene enää hakemaan uusia. Katotaan nyt tuleeko tässä pupu vielä pöksyyn kahden viikon aikana grin.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me odotellaan, että mun opiskelupaikoista tulee tietoja ja sen jälkeen mietitään pikkukakkosasiaa. Kuume olis kova, mutta toisaalta taas miettii että ton yhenki kans on välistä kovilla nii jos sit oliski kaks.. :P

Mut varmaan heinäkuussa ollaan sit viisaampia :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jihuu, ensimmäinen viesti! En vielä voi oikein itsekään uskoa, että vauvafoorumeille kirjoittelen :girl_smile:

 

Ikinä en ole oikein ollut "lapsi-ihminen". Toki olen aina ajatellut, että omia joskus hankin, mutta tosiaan "sitten joskus". No tässä eräänä päivänä havahduin tajuamaan, että en enää tätä lapsiasiaa ajatellen taidakaan olla niin nuori kuin olen kuvitellut, vaan jos niitä sitten joskus meinaa hankkia niin se aika alkaisi olla käsillä nyt. En tiedä oliko se biologinen kello mikä alkoi tikittää vai mikä, mutta nyt iski vauvakuume ja lujaa.

 

Miehen kanssa otin asian puheeksi ja kysyin milloin hän kokisi olevansa valmis isäksi ja vastaus oli että seuraavan parin vuoden aikana. Tiesin kyllä suhtautumisen olevan myönteinen, pientä kuumeilua on hänen puoleltaan ollut havaittavissa viime kesästä asti, kun monet yhteiset ystävämme alkoivat jälkikasvua maailmaan pyöräyttelemään.

 

Yhdessä tulimme sitten siihen tulokseen, että ensi tammi-helmikuussa tehtävän lomamatkan jälkeen jätetään ehkäisy pois. Mutta siihen on kyllä vielä todella kauan! Ei sovi yhtään tämmöinen suunnittelu malttamattomalle ihmiselle :girl_impossible: Lapsen saanti parin vuoden päästä olisi se ihanteellisin ajankohta, ehtisi vielä hetken nauttia elämästä kahdestaan ja saisimme kerättyä myös rahaa kasaan sen verran, että voisin olla vauvan kanssa pidempään kotona. Mutta entä jos yrittämisessä kestääkin vaikka vuosi, tässähän ehtii kulua aikaa helposti se kolmekin vuotta ennen kuin saadaan se vauva! Ja jostain olen nyt kaikkia lapsettomuusjuttuja lukiessani saanut päähäni, että minun on varmaan todella vaikea tulla raskaaksi. Joten ihan varmistukseksi tekisi mieli jättää ehkäisy pois jo nyt, koska en usko että se lapsi kuitenkaan alle vuodessa on sieltä tulossa. Mutta jos pamahtaisinkin nyt samantien paksuksi, niin sitten olisin kyllä ihan pelko perseessä että mitäs nyt :girl_crazy:

 

Kyllä on vähän turhan laskelmoivaksi mennyt tämä touhu.. Ja tulipa pitkä vuodatus! Vihdoinkin kun pääsin tänne vauvafoorumille kirjoittelemaan, niin heti pitää purkaa kaikki mietteet ulos! Mutta onko muita kenellä olisi jopa noinkin pitkälle tulevaisuuteen yrittämissuunnitelmat tehtynä?

 

Toisaalta vuosihan menee todella nopeasti, vastahan se oli viime kevät!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä yrittäminen alkaa heti, kun seuraavat menkat on kärsitty :)

 

Esikoista yritetään. Plussattiin vuoden 2010 lopulla, mutta raskaus keskeytettiin hiljattain meidän pyynnöstä. Ultrassa (rv16) todettiin, että sikiöllä sydänvika ja todennäköisyys selviämiselle häviävän pieni.

 

Tuomio oli kova paikka. Olin tullut raskaaksi ensimmäisestä kierrosta ja kyseessä oli ensimmäinen raskauteni. Nyt, kun raskauden keskeytys on "hoidettu pois alta", on mieli huojentunut. Enää ei tarvitse pelätä ja miettiä.

 

Ajatusta vauvasta ei ole kuopattu, vaikka tämä raskaus ei mennytkään niin kuin kirjoissa ja koettelemus rankka. Meillä oli vain äärimmäisen huono tuuri. Tarkoituksena on aloittaa yrittäminen uudestaan heti, kun ensimmäiset menkat on ohi.

Itsellä ollut aika saman tapainen suhtautuminen lapsiin kuin Kurkkupastillilla. Mutta nyt tuntuu siltä, että aika on kypsä omalle pienokaiselle. Toivon, ettei uutta plussaa tarvitse odottaa kauaa... Olen liian kärsimätön :)

 

Täällä oli pohdittu sitä, että koska on järkevää aloittaa yrittäminen. Itse olen tullut siihen tulokseen, että yrittämisen aloittamista ei kannata turhaan lykätä tuonnemmaksi, sillä koska on "oikea" hetki? Ei ehkä koskaan. Tai sitten huomaa hedelmällisyyden vilkkuttamassa pysäkkiä ohittaessa.

Rohkeasti vaan hommiin ;) Asioilla on tapana järjestyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei,

 

Mukavaa, että tällainen keskustelu on aloitettu. Itsekin kuumeilen vauvasta, mutten kuitenkaan tahtoisi vuoden viimeistä/ vuoden ensimmäistä lasta, joten laskelmoin homman niin, ettei lapsi syntyisi joulukuussa tai tammikuussa (ehkä tyhmää, mutta...?!). Pian on tuo tammikuu-etappi ohitettu, joten sitten voi yrityskin pikku hiljaa alkaa. Aika jännittävää :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäinen viestini. Jahuu! smile.gif Yksi haaveilija täällä lisää hei! Hyvä, että täällä pystyn päästelemään näitä järjettömän vauvakuumeeni höyryjä! Miten te muut jaksatte tätä odottelua? Mulla ei meinaa pää kestää. Aina pitäisi saada kaikki nyt ja heti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu, kyllä hajoillaan täälläkin tämän odotuksen odottamisen kanssa :girl_mad: Etenkin kun nyt näyttää siltä, että meidän kannattaisikin aloittaa yritys vasta kesäkuussa, siis vuoden 2012 kesäkuussa! Katsotaan nyt miten tässä sitten malttaa odotella vai malttaako ollenkaan.. Ja kun se oliskin niin, että heti tuon määräajan jälkeen alkaisi se vauvan odotus, mutta tuostahan voi mennä vielä vaikka kuinka kauan, että onnistaa!

 

Mihinhän sitä ajatukset ohjaisi tässä väliajalla, hulluksihan tässä tulee kun ajatukset vaan kiertää kehää päässä. Pitäisi kai vieroittaa itsensä näiltä vauvapalstoilta, koska nää ei ainakaan tunnu kuumetta yhtään helpottavan.. :girl_crazy:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kesäkuussa 2012! Hui, sinnehän on pieni ikuisuus! Nyt onkin sitten hyvää aikaa aloittaa esim. pitsin nypläys ;)

 

Mä oon ainakin tosi malttamaton odottamaan edes siihen toukokuuhun asti... Tahtoo tahtoo tahtoo B)

Share this post


Link to post
Share on other sites

No niinpä!! Saa nyt nähdä malttaako sitä sitten kuitenkaan niin kauan odotella.. Lähinnä rahallisista syistä päätettiin vielä hetki odotta, mutta välillä tuntuu, että yritetäänkö me tässä nyt pedata tilannetta jo vähän turhankin varmaksi ja turvalliseksi. Sitten käykin niin, että kun meillä on kaikki vimpan päälle valmiina vauvan tulla niin sepä ei pirulainen halua tullakaan ja sitten kadutaan, että miksi ei aloitettu yrittämistä jo aiemmin. Huoh. Kun tietäis, että sen vauvan saa suunnilleen silloin, kun on suunnitellut, niin mikäs tässä sitten olisi odotellessa, mutta pahinta on tämä epätietoisuus tulevasta :girl_mad:

 

Katsotaan nyt siis, että heitetäänkö turhan tarkat suunnitelmat ja kumit roskiin jo ensi viikolla ja katsotaan vaan mitä se elämä tuo tullessaan. Mies ainakin tuntuisi näyttävän vihreää valoa sillle.. Ehkä minäkin hetken pähkäiltyäni saan rohkeutta lähteä mukaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon jo pitkään lykännyt vauvasuunnitelmia erilaisten syiden takia. Halusin ensin valmistua ammattiin, mennä naimisiin, ostaa asunnon, saada vakituisen työpaikan... Kaikki muut asiat voin ruksia listalta paitsi tuon vakkariduunin. Ja nyt olen päättänyt olla ottamatta siitä stressiä. Voi mennä vuosia ennen kuin saan vakkarin paperit... Oon nimittäin sellaisella alalla, jossa erilaiset määräaikaisuudet ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Mies on halunnut lasta jo melkein viiden vuoden ajan. Ja nyt kun minäkin olen kypsä ajatukselle - niin viis vakkariduunista! Kyllä mä aina jotain duunia löydän!

 

Oon aina ollut ns. varmanpäälle pelaaja. Mutta nyt tuntuu, että pitää vaan tehdä niin kuin sydän sanoo.

 

Terveisin,

petipuuhasteluja odotteleva wink.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kanssa sama juttu. Ajateltiin aluksi siipan kanssa että odotetaan että mennään eka naimisiin ja kerätään sitä rahaa vähäsen, mutta kuinkas kävikäänrolleyes.gif Eihän sitä nyt sinne elokuulle asti jaksa odottaa niin millään. Molemmilla (ehkä mulla tosin hitusen enemmän) karsee vauvakuume iskenyt päälle! En haluis enää millään odottaa nyt kun oon lukenut tällä foorumilla näitä juttuja.

 

OT:Toisaalta me ei olla minkään valtakunnan ehkäsyä käytetty varmaan vuoteen ja ollaan ajateltu että jos tuun raskaaksi niin sitten tuun, ja sillä selvä. Saas nyt nähä kun aletaan oikein kunnolla yrittämällä yrittämään, niin tuleeko sieltä sitä plussaa ilman apuja. Elokuun häitten jälkeen sitten voidaan tuumailla josko pitäisi kävästä jossain vähän kyselemässä että mikä mättää jos mitään ei siihen mennessä ala tapahtumaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now