Mariangelina

Kuinka paljon lapset on hoidossa?

59 posts in this topic

Meidän poika täyttää pian 3 vuotta ja aloittaa elokuussa tarhan. Hän on erityislapsi ja on kunnallisessa hoidossa 4-7 päivää kuukaudesta. Silloin voin itse rentoutua ja viettää ihan omaa aikaa. Myös meidän mummi haluaa silloin tällöin ottaa yökyläilemään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen oli ensimmäisen kerran yökylässä ollessaan 1-vuotias. Sitä ennen mummit ovat olleet kotona hoitamassa lasta, jos olemme käyneet elokuvissa, syömässä tms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyttö on vuoden eikä koskaan ole ollut yötä hoidossa. Muutamia kertoja on ollut itsekseen jomman kumman mummin kanssa. Muutamia tunteja kerrallaan. Pisin aika taisi olla eilen, kun oli melkein kolme tuntia mummin kanssa. Hyvinkin arkisia ovat meidän menomme olleet kampaajaa ja sen sellaista.

 

Yökylästä tässä haaveilemme, mutta saas nyt nähdä. Toivottavasti toteutuis tämän vuoden puolelle. Ollaan jo miehen kanssa suunniteltu, että sitten lähdetään syömään ja yöelämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

meillä poika -04 on aika usein hoidossa.mummu itse pyytää ja poika menee mielellään.tällä hetkellä isovanhempiensa kanssa kesälomalla mökillä :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei esikoinen pienenä ollut juurikaan muualla hoidossa. Johtuen siitä ettei hoidolle ollut tarvetta eikä meillä ollut hoitajiakaan lähistöllä. Nyt kun asutaan lähempänä tuttuja, niin molemmat tytöt ovat olleet joitakin kertoja mun vanhemmilla hoidossa (jopa öitä). Mutta edelleenkään ei tytöt kauheasti muualla ole hoidossa. Mä hoidan tyttöjä kotosalla ja jos johonkin lähdetään, niin otetaan yleeensä tytöt mukaan. Ikää tytöillä nyt niin, että vanhempi täyttää syksyllä 4 ja pienempi täyttää 2. En muista enää minkä ikänen esikoinen oli, kun ekaa kertaa oli yökylässä. Nykyään jo itse kyseleekin, milloin pääsee mummilaan yöksi. Eikä kyllä koskaan ole ollut ongelmia, että tytöt olisivat ikävöineet meitä hoidossa, vaikka eivät ihan pienestä asti olekaan olleet muualla hoidossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Päiväkodissa aloitettiin 11 kk iässä, 4 pv viikossa, reilu 7 h päiviä.

Äitiys ja vanhempailoman aikana hoitokerrat on varmaan laskettavissa yhden käden sormin ja ne oli lyhyitä pätkiä, ehkä max. 2 h. Nykyään "vapaa-ajalla" poika on jollain isovanhemmallaan hoidossa ehkä kerran parissa kuussa, parin tunnin pätkiä. Yökylässä ei ole ollut vielä ikinä (ikää kohta 17 kk).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pojat olivat yöhoidossa ensimmäisen kerran kun ikää oli 9kk, tällöin me miehen kanssa oltiin kavereiden häissä ja pojat mun vanhempien luona. Tätä ennen hoidot, joita oli 1 tai 2, olivat muutaman tunnin mittaisia, käytiin mm. miehen kanssa konsertissa.

Pojilla ikää nyt 1v8kk ja ovat tainneet olla mummin ja vaarin luona yhteensä kolme (jos muistan oikein) kertaa yhden yön hoidossa.

Tänään viimeksi pojat olivat mun siskon ja miehensä hoidossa viitisen tuntia ja eilen mun toisen siskon hoidossa varmaan saman ajan... meillä on uuden asunnon remppa menossa. Kaiken kaikkiaan pojat ovat mielestäni aika vähän muilla hoidossa, ei esim. olla päästy miehen kanssa kertaakaan leffaan poikien synnyttyä ja silloin kun ovat, niin yleensä kyse on ihan muutamasta tunnista kerrallaan.

En oikein kehtaa pyytää ihmisiä hoitamaan poikia, he kun ovat varsin vilkkaita ja kahden samanikäisen kanssa on tottumattomalla täysi työ pärjätä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lapsi jää hoitoon huomenna ensimmäistä kertaa, ikää 2½ kuukautta. Mummu ja pappa tulevat meille hoitamaan tytsyä päivällä muutamaksi tunniksi, kun äiti ja isä käyvät kahdestaan syömässä ja elokuvissa. Tarkoitus on käyttää jatkossakin mummua ja pappaa hyödyksi tällaiseen, koska ovat itse siitä mielissään ja asuvat kuitenkin melko lähellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lapset ovat olleet aika paljon isovanhemmilla hoidossa, tai noh isovanhemmat tulevat meille hoitamaan lapsia ja isovanhemmat on tosi tuttuja, näkevät lähes joka päivä. Esikoinen oli ensi kertaa yöhoidossa siis niin että hoitaja nukutti hänet niin juhannuksena 9 kk iässä. Kuopus oli vappuna eli n. 6 kk iässä. Aina on hyvin hoidot mennyt ja nyt onkin siirrytty siihen että lapset menee isovanhempien kotiin yöksi ja hyvin meni. Mulle aika yksin tai yhdessä miehen kanssa on tärkeää ja lapset tykkää isovanhemmista tosi paljon joten yhtälö toimii! :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun vanhemmat asuu 200 metrin päässä meiltä ja lapset näkee heitä päivittäin. Viimeks tänään olin tunnin pois kotoa kun kävin lääkärissä ja mun isä oli leikkimässä vanhemman muksun kans. Pienempi nukkui päikkäreitä tuon ajan. Silloin tällöin poika ( 3 v) pääsee mummolaan yökylään. Pienempi ei ole vielä ollut.

Koska välimatka mun vanhempien luo on noin lyhyt, mun äiti saatta välillä hakea esim. tunniks pojan niille, et saan käytyä tytön kans kunnon vaunulenkillä.

Mun isä on jäänyt työelämästä pois ja talvisinkin hän haki poikaa esim. pariksi tunniksi pulkkamäkeen jne.

Välillä mä taas teen porukoille jotain "hommia", kuten autan mun äitiä suursiivouksessa ja mun isä sit on muksujen kanssa.

Mun veljet asuu kans vielä kotona ja ne käy välillä kans lyhyitä aikoja meillä (niitä en jätä yksin vauvan kans) isomman muksun kans, et voin käydä vaikka apteekissa.

 

Appivanhempieni luona lapset on hoidossa 2-5h noin pari kertaa vuodessa.

 

Päivähoidossa lapset ei ole tällä hetkellä, eivätkä hetkeen menkkään. Silloin kun vanhempi lapsista oli päivähoidossa, oli hän 10-15 päivää/kk hoitopaikassaan. (Tein vuorotyötä ja mun arkivapaat mahdollisti tuon.)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tuo poika ollut paljon hoidossa. Viikonikäsenä se joutui ensimmäisen kerran hoitoon ja oli kuukauden päivät jatkuvasti hoidossa kun mä makasin teholla ja vuodeosastolla ja mies kävi katsomassa. Sillon sitä hoisi mummot ja miehen veli ja sen vaimo. Ja siitä on ollut helppo jatkaa hoitoon jättämistä kun se on tottunut ihmisiin. Kerran kuussa se on yöhoidossa ja sitten päivisin se on aika usein, jos mulla on menoa tai kaupassa käyntiä yms. Helppo jättää mummulle kun se asuu tossa 6 kilsan päässä jossa meidän kaupatkin sijaitsee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän lapset (kolme alle kouluikäistä) on keskimäärin hoidossa kerran pari kuussa, sillä tavalla että kerran voi olla esim pari kolme tuntia tai illan tuttavaperheen luona, jossa on leikkikavereita. Ja kerran sitten pari päivää isovanhemmilla, jotka asuvat kaukana. Isovanhemmilla ollaan yleensä 1-3 yötä sen takia, että he asuvat tosiaan kauempana ja ei ihan lyhyen ajan takia viitsi ajaa kahta kertaa sitä matkaa. Näitä isovnahempien hoitoja on yleensä kerran 2 kuukaudessa suurin piirtein. Eli mun mielestä hirveästi eivät ole hoidossa, mutta silti sain juuri anopiltani myrkyllistä palautetta siitä, että kukaan hänen lapsen lapsistaan ei ole hänellä niin paljon hoidossa kuin meidän lapset (oma äitini hoitaa minusta heitä useammin kuin anoppi) ja että minä en ole hyvä äiti koska haluan jatkuvasti siivota lapset syrjään ja antaa jonkunm uun hoitaa heitä. Minusta tuo kaikki oli kyllä melko absurdia puhetta, enkä voi kun ihmetellä. Mahtaako vanha katkeruus nostaa päätään, hän kun on usien kertonut että kun hänen lapsensa olivat pineiä hän ei ikinä saanut vapaita hetkiä eikä hänellä koskaan ollut mahdollisuutta laittaa heitä kenellekään hoitoon. Meidän muiden pitäisi ilmeisesti elää samoin?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lapset on olleet tosi vähän hoidossa. Esikoinen on nyt 5,5-vuotias, ja päivähoidossa (päiväkodissa) hän on ollut 3,5 kuukautta ja yöhoidossa isovanhemmilla muistaakseni kolme yötä. Saman verran on ollut 3,5-vuotias pikkuveli. Meidän 7-kuinen kuopus ei ole ehtinyt vielä kumpaakaan. Sitten taas puolesta tunnista kokonaiseen päivään ovat kaikki lapset olleet useampia kertoja jonkun tutun (isovanhemmat, sukulaiset) kanssa ihan vauvasta lähtien.

 

Minä kannatan ensinnäkin kotihoitoa mahdollisimman pitkälle eli siten kuin se perheelle tuntuu mukavalta ja hyödyttää lasta. Toiseksi tahdon ajatella helposti niin, että omat lapset on hoidettava itse. Olen siis tosi huono pyytämään lapsenlikkaa vain "huvin vuoksi". Aina pitää olla joku järkevä syy sille ja sittenkin otan mieluummin lapset mukaan kuin vaivaan toisia. Osin tämä asenne johtuu siitäkin, ettei meillä ole lähipiirissä sellaisia ihmisiä, jotka tarjoutuisivat mielellään avuksi, vaan aina se on kiinni siitä, ehtiikö kukaan ja/tai jaksaako/haluaako muuten. Aika paljon miehen kanssa kaksin sumplitaan lastenhoito, että kumpikin pääsee hoitamaan omia asioitaan tai harrastuksiaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä esikoinen oli ekan kerran yökylässä 4 kk-iässä ja on siitä asti käynyt säännöllisesti (n. kerran-kaksi kuussa) yökylässä mummolassa, vauvana toki harvemmin mutta nykyään kyllä kuukausittain. Joskus menee myös päiväksi/tunneiksi ilman erityistä syytä, koska isovanhemmat toivovat ja lapsi itse nauttii saadessaan erityishuomiota ja päästessään esim. mökille mummin ja papan kanssa. Kyllä me on aina jotain tekemistä keksitty sillä aikaa. :grin: Osa-aikaiseen päivähoitoon esikoinen menee nyt 2 v 3 kk iässä tänä syksynä. Uskon, että se on sosiaaliselle lapselle paras ratkaisu kun pihakaverit aloittavat samaan aikaan tarhauran ja äidin pitäisi kuopuksen hoidon ohella opiskellakin.

Kuopuksen kanssa olen ollut paljon nössömpi ja jättänyt vauvaa vain pariksi tunniksi kerrallaan.

 

Jos lähipiirissä on tarjolla innokasta hoitoapua niin kyllä sitä mun mielestä kannattaa hyödyntää. Uskon että lapselle on hyväksi solmia kiinteitä suhteita myös muihin aikuisiin kuin omiin vanhempiin ja meillä kaikille isovanhemmille on ollut tärkeää saada viettää aikaa poikien kanssa mahdollisimman paljon. Myös kummit odottavat, että pääsevät ottamaan poikia mukaan esim. Korkeasaareen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyttö oli ekaa kertaa musta yön erossa 1v3kk iässä, sitä ennen harvakseltaan päiväsaikaan hoidossa. 1v3kk-2v välillä oli ehkä kolmisen kertaa yökylässä (tai taisi joka kerta anoppi olla meillä, mutta että oltiin kuitenkin yö pois) ja päiväsaikaan aina silloin tällöin, kun tarve vaati.

Erosin miehestä, kun tyttö oli vajaa 2v ja sen jälkeen tyttö onkin ollut välillä parina viikonloppuna peräkkäinkin yökylässä. Ja aion kyllä jatkossakin antaa vähintään yhdeksi viikonlopuksi kuukaudessa yökylään, kun isänsäkkään ei tyttöä ota. Se on sekä mun että tytön etu, kun antaa hoitoon niin paljon, kun vaan isovanhemmat ja muut hoitajat itse haluavat ja pystyvät ottaa. Toki oon pitänyt tärkeänä, että välillä on niitäkin viikonloppuja, että oleillaan vaan tytön kanssa ja tehdään jotain mukavaa yhdessä. Arkipäivät, kun on kuitenkin töiden ja hoidon jälkeen aina ihan erilaisia, kun ne rauhalliset viikonloput.

Edited by pinkdream

Share this post


Link to post
Share on other sites

Päivähoidon lisäksi hyvin vähän. Ei vielä koskaan yökylässä. Kerran on itse oltu yötä pois. Ei ole ollut tarvetta kun nukkuu hyvin ja ollaan levänneitä sekä tietty kotona viihtyvää sorttia. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän tyttö on kotihoidossa ja hoidossa yön yli on 2-3kertaa vuodessa. Yökyläilypaikkana toimii yleensä isovanhemmat tai sitten mun sisko. Näin on ollut aina 5kk iästä lähtien ja hyvin on toiminut. Sekä lapselle että vanhemmille tekee välillä hyvää olla vuorokausi erossa :). Tyttö olisi varmasti useemminkin yökylässä, mutta minä en koe tarvetta useampiin kertoihin. Sitten on joskus hoidossa sukulaisilla päivällä muutaman tunnin jos tarve vaatii. Tällasta tarvetta esiintyy yleensä 1-2kertaa kuussa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidan Tirppiainen 8kk ei ole varsinaisesti ollut viela hoidossa, kerran kotona kummisetansa vahdittavana kun meilla oli iltameno mutta poika oli jo nukkumassa kun me lahdettiin ja veteli sikeita aamuun asti joten ei itse tiennyt olevansa hoidossa.

 

Mua vahan huolestuttaa ettei meilla ole ollut tilaisuutta jattaa vauvaa hoitoon pariksi tunniksi silloin talloin, silla siina vaiheessa kun paivahoito tulee ajankohtaiseksi voi vanhemmista erossa olo olla todellinen ongelma. Meilla ei siis ole oikein ketaan tuttua hoitajaa tarjolla ja poika on musta liian pieni etta haluaisin jattaa sen jonkun vieraan kanssa. Jos asuisin lahempana omaa perhettani jattaisin pojan isovanhemmilleen varmaan pari kertaa kuukaudessa ja silloin talloin yokylaan.

 

Mun siskon muksut (2 ja 3 vee) ovat olleet hoidossa isovanhemmilla, kummeilla ja ystavilla ihan pienesta saakka ja he ovat todella reippaita ja sosiaalisia tapauksia, jotka eivat ujostele eivatka ole ikina karsineet eroahdistuksesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Fifi, meilla sama tilanne, kuten tiedat. Poika ei ollut paivakotiin menoa ennen ollut ikina hoidossa. Silti mitaan ongelmia ei ollut. Edelleenkaan ei ole ikina ollut kodin ja paivakodin lisaksi muiden hoidossa paria tuntia pidempaa aikaa. Isansa on ollut tyomatkoilla usein, mina pois pojan luota kaiken kaikkiaan muistaakseni 3 yota. Aina yhden kerrallaan siis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuopus on ollut kerran yöhoidossa (isoveljensä kanssa samaan aikaan) ja esikoinen on tehnyt muutamaan otteeseen yökylässä mun vanhemmilla ja kummitädillään. Tosi vähän ovat kyllä olleet hoidossa, ei meillä pahemmin ole hoitajia tällä hetkellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kommentoin vielä Fifille, että meilläkään esikoinen ei ollut koskaan ollut kenelläkään hoidossa pariakaan tuntia ennen päivähoidon aloitusta, mutta tosi hyvin ja itkuitta meni aloitus (ja jatkokin), vaikka oli vasta 11-kuinen. Eli toivoa on hyvinkin! ;)

 

Meidän lapset on olleet tosi vähän hoidossa, kun ei hoitajia varsinaisesti oo rivissä odottamassa. Esikoinen (3v.) oli ekan kerran yökylässä isovanhemmilla vähän vajaa 2-vuotiaana, sen jälkeen on ollut kahdesti, molempien vanhempien työmatkan ja pikkusisaruksen syntymän vuoksi :) . Kummitädillään oli yökylässä "ihan muuten vaan" nyt just ennen joulua, ja tykkäsi kovasti (ja myös vanhemmat tykkäsi! :D ). Muuten ei ole (päivähoitoa, kerhoa ja kuntosalin ym. lapsiparkkia lukuunottamatta) ollut juuri hoidossa, ollaan vuoroteltu miehen kanssa menoja.

 

Kuopus (10 kk) ei oo ollut yökylässä vielä missään, mut kahdesti on jäänyt kotiin isovanhempien/tädin hoitoon esikoisen kanssa, kun mulla ja miehellä on ollut yhteinen meno - nämä siis muutaman tunnin poissaoloja. Tykkäisin kyllä välillä viettää miehen kanssa ihan oikeastikin aikuisten aikaa, ja antaisin nyt jo tässä vaiheessa molemmatkin lapset vaikka yökylään, mutta isovanhemmilla ja muilla on omat kiireensä ja väsymyksensä, niin en viitsi ruinata, kun ei kuitenkaan mitään pakottavaa tarvetta ole. Meillä ei siis koskaan ole käynyt niin, että joku olisi pyytänyt lapsia hoitoon tai yökylään, tuota esikoisen kummitätiä lukuunottamatta. (Mutta toisaalta tiedän, että jos todella tarvittaisiin, hoitopaikka kyllä löytyisi.)

Edited by chloe

Share this post


Link to post
Share on other sites

Todella vähän. Esikoinen (kohta 6v) on ollut yhdesti kaksi peräkkäistä yötä mummolassa, muuten muutamia yksittäisiä öitä. Kuopus(3,5v) on ollut muutaman ykkösyön hoidossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hmm, mahtaakohan tätä uskaltaa edes sanoa.. :D Huomenna menee meidän poitsu ekaa kertaa hoitoon, samalla siis on yön yli. Ikää on n. 1,5kk.. Iltapäivällä viedään ja seuraavana päivänä aamupäivällä haetaan pois. Miehen äidin luo viedään hoitoon. Sitten seuraavan kerran hoitoon menee parin viikon päästä, yön yli silloinkin. Sillä kertaa kaverin luo. 

 

Nää nyt on tällasia kertoja, seuraavaan hoitokertaan menee varmaankin piiiitkä aika. Helppohan tuo on hoitoon jättää, kun en imetä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Isovanhemmat (omat vanhempani), kolme kertaa viikossa, 2 x n. 4h, 1 x n. 8h.

 

Näiden säännöllisten ohella anoppi vahtii silloin tällöin tarpeen mukaan Tirppaa kotonamme tai vaihtoehtoisesti vanhempani omien "vakiovuorojensa ohella".

 

Yökylässä Tirppa on ollut kaksi kertaa vanhemmillani, ensimmäisen kerran yhden yön kuusiviikkoisena, toisen kerran kaksi peräkkäistä yötä 9 kk iässä.

 

Itselläni ei ole kovin kummoisia ongelmia ollut asian suhteen. Käyn luennoilla ja vaikka silloin tällöin näkeekin vauvaikäisiä yliopistolla, en ottaisi itse missään nimessä lastani mukaan, koska Tirppa on kohtalaisen "iloisenäänekäs" tapaus. Omilla vanhemmillani on ollut sopeutumista, olen itse ollut Tirpan iässä 30 vuotta sitten ja siten myös heidän oma ikänsä on nyt jotain aivan muuta kuin silloin. Onneksi Tirppa on ns. helppo lapsi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now