Sign in to follow this  
Followers 0
onion

Pehmeä kasvatus panee äidin koville

136 posts in this topic

HS - Sunnuntai - 11.5.2008 - 6475 merkkiä - 1. painos

 

Pehmeä kasvatus panee äidin koville

 

Muistatko ohjeen, ettei vauvaa saanut ruokkia kuin neljän tunnin välein? Muistatko, että lapsen piti antaa öisin huutaa, jotta tämä oppii nukkumaan omassa sängyssään? Muistatko, kuinka synnyttävän naiset jalat saatettiin sitoa kiinni sänkyyn ja isä lähetettiin sairaalasta kotiin odottamaan tietoa siitä, että lapsi oli tullut maailmaan?

 

Jos muistat, olet ehkä saanut lapsia 1970-luvulla. Se aika on todellakin ohi.

 

Muutoksen huomaa lukemalla vauvalehtiä, joita on Suomessa jo puolentusinaa: Vauva, Meidän perhe, Kaksplus, Perhe Kaksplus, Odotus ja vauvat sekä 9 kuukautta. Niissä nykyvanhempia - joista suuri osa on syntynyt 70-luvulla - opastetaan hoitamaan lapsiaan mahdollisimman yksilöllisesti ja ympäristöä säästävästi.

 

Nykyoppien mukaan lapsi saa syödä milloin tahansa, öisin huudattamista pidetään julmana ja jokainen itseään kunnioittava isä osallistuu keskusteluun siitä, millainen kipulääkitys synnytykseen valitaan vai hoidetaanko homma ihan luomuna.

 

Mutta kuten mikä tahansa aate äärimmäisyyksiin vietynä, myös luomufundamentalismi voi orjuuttaa oppilapsensa kuten kello 1970-luvulla.

 

"Pehmeästi äidiksi: Luonnonmukainen synnyttäjä joogaa ja laulaa", mainostaa Vauva-lehti 2/2008. Ja kukapa ei haluaisi olla pehmeä äiti: molempia taitoja varten järjestetään Helsingissä kursseja.

 

Luomukasvatuksen ympärille on kehittynyt kokonaan oma sanastonsa. Sitä, että vauva syö milloin haluaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa, nimitetään lapsentahtiseksi imetykseksi. Seuraava askel on lapsentahtinen sormiruokinta: lapsen eteen asetetaan pieninä palasina erilaisia herkkuja, joista tämä saa valita mieleisensä. Kestovaippailu tarkoittaa sitä, että lapsi käyttää pestäviä kierrätysvaippoja eikä muovisia maailmanlopunvaippoja. Kun vauva käyttää muovivaippaa osan vuorokaudesta, puhutaan osakestoilusta.

 

Nykyisin uhmaikää pidetään liian kielteisenä tapana kuvata lapsen kiukuttelua; sen uusi nimi on tahtoikä.

 

Tuttiakaan ei alan lehdissä enää kutsuta tutiksi, vaan huvitutiksi: tällä korostetaan sitä, kuinka tarpeeton kapine se on.

 

Vanhemmat, jotka haluavat kuunnella lapsen tarpeita ja kunnioittaa tämän omaa tahtoa, nimittävät itseään vaistovanhemmiksi.

 

Vaistovanhemman tunnistaa esimerkiksi siitä, että tämä kantaa lapsiaan kehon ympärille sidotussa kantoliinassa. Ja vauva nukkuu vanhempien välissä perhepedissä.

 

"Koko rajojen asettamisen käsite on mielestäni pylly edellä puuhun kiipeämistä", siteeraa Vauva (11/2007) vaistoäiti Karla Loppia. "Se lähtee oletuksesta, että lapset ovat luonnostaan villejä, joita täytyy valvoa ja kaitsea. Oikeasti he ovat ihmisiä, joilla on hyvä tahto toisiaan kohtaan."

 

Ääriesimerkki uuden ajan kasvatusihanteesta on Vauva-lehden 12/2007 artikkeli, jossa pohditaan tapoja kiertää sana ei. Lehden haastatteleman tanskalaisen kasvatusgurun Jasper Juulin mukaan ympäristö, joka painottaa kieltoja ja rajoituksia, lisää lapsen ahdistusta ja pelkoa.

 

Lehti kehottaakin vanhempaa kokeilemaan "hassuttelu-eitä": "Imitoi eläintä tai Pelle Hermannia tai tee tanssipyörähdys, jos se saa taaperosi huomaamaan sinut ja viestisi."

 

Mitä seurauksia 2000-luvun kasvatusajattelulla sitten on?

 

Luomuilu kuulostaa edulliselta, mutta Suomessa se on kallista. Lapset saadaan vanhempina, vauraampina ja valistuneempina kuin ennen, ja niinpä ekohenkisestä lastenkasvatuksesta on kehittynyt yksi erottautumisen muoto.

 

Esimerkiksi vauvan kantoliina on kehitysmaissa mikä tahansa huivi, jolla lapsi sidotaan kylkeen tai selkään, jotta äidin kädet vapautuvat (tekemään työtä). Suomessa liinaa markkinoidaan sillä, että sen avulla lapsi pysyy luonnonmukaisesti äidin iholla. Helsingin Kampin Bebes-lastentarvikeliikkeessä kantoliinasta pyydetään 59-85 euroa ja kantorepusta 99 euroa - ellei sitten halua reppua "orgaanisesta materiaalista", jolloin hinta on 30 euroa enemmän.

 

Luomuajattelu yltää ruokaan ja vaatteisiin. Vauva-lehdessä 4/2008 mainostetaan "ekohenkiselle vauvalle puhdasta luomupuuvillaa", kuten Natura Pura -ruokalappua, 10 euroa, tai vaippapussia, 34 euroa. Kaksplussan 3/2008 mainoksissa esitellään lastenvaatteita bambusta.

 

On varmasti totta, että luomuajattelu ottaa lapset paremmin huomioon kuin 1970-luvun kollektiivinen kasvatusasenne. Sen sijaan omista tarpeistaan nykyvanhemman ei kuulu puhua. Kavalaa pehmoajattelussa on se, että se uhkaa tehdä etenkin äidin arjesta entistä kovemman. Naisen, joka on teini-iästä lähtien käyttänyt huoletta kuukautissiteitä, tulee lapsen myötä huolestua maapallon tulevaisuudesta ja siirtyä pyykkäämään kestovaippoja.

 

Nykysuositusten mukaan lasta pitäisi myös imettää yksivuotiaaksi saakka. Samalla alan oppaissa varoitetaan, että maidon antamista pullosta tulee alkuvaiheessa välttää, jotta lasta ei valtaa nännihämmennys: jos vauva tottuu pulloon, voi olla, että hän ei suostu enää syömään rintaa.

 

Tämä tarkoittaa takapakkia tasa-arvolle. Ilman pulloa isä ei voi ruokkia lasta, vaan siitä vastaa yksin äiti, jonka kunnon vaistovanhempana pitäisi ehtiä myös taitella vaippaharsoja ja soseuttaa luomubataatteja. Imetyksen takia äiti ei käytännössä voisi poistua lapsen luota ensimmäisen vuoden aikana lainkaan. Muuten lapsesta voi kehittyä - kuinka pahalta se kuulostaakin - pullolapsi.

 

Vauvalehdissä äitejä ei syyllistetä. Kirjoitustavasta huomaa kuitenkin, kuinka vakavana äitien oletetaan pitävän esimerkiksi sitä, etteivät he jostain syystä onnistu imettämään, vaan antavat lapselleen äidinmaidonvastiketta. Sitä, ettei joku haluaisi imettää, ei enää esitellä vaihtoehtona.

 

"Äiti on pettynyt ja turhautunut, jos hän ei pysty tarjoamaan lapselleen parasta mahdollista ravintoa. Imetyksestä voi tulla koko elämää varjostava seinä, joka yli on mahdoton kiivetä", kuvailee Vauva 4/2008. "Lopulta äidin valtaa voimakas syyllisyyden tunne. Olenko hyvä äiti, nainen kysyy itseltään."

 

Jos "imetyshaave jää toteutumatta", äiti voi lehden mukaan päästä siitä purkautuvien tunteiden yli maalaamalla.

 

Kaikkien 1970-luvulla syntyneiden onneksi lehti muistuttaa, että "myös pullovauvoista kasvaa onnellisia ihmisiä".

 

LAURA PEKONEN

 

 

Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen vanhempainvapaalla oleva esimies.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuntuuko tutulta?

 

Aloitin aiheesta oman ketjun, kun bongasin tämän hyvän artikkelin tuolta vauvalehtiä käsittelevästä ketjusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä tosi hyvin kirjoitettu juttu, ja hyvä esimerkki siitä miksi mikään ääripää ei ole hyvä vaan maalaisjärjen käyttö on sallittua.. Tuo ei-sanaan liittyvä juttu oli ihan käsittämätön! En oo siis sitä koskevaa artikkelia lukenut, mutta on se nyt kumma jos lapselle pitää opettaa, että tekemällä jotain kiellettyä hän saa vanhemmat tanssimaan ja tekemään sirkustemppuja.. :rolleyes: Mihin katosi se ajattelu, että rajat luovat turvallisuutta?

 

Imetyksestä sen verran, että nykyäänkin (monissa vai jopa kaikissa) sairaaloissa kehotetaan imettämään 3-4 tunnin välein. Miksi?! Lapsihan on tyytyväinen tissillä, eikä se ainakaan huonekaverin nukkumarauhaa paranna, jos sitä huutavaa lapsiparkaa kiikuttaa ympäriinsä ruoka-aikaa odotellen. Niin ja meillä oli perhehuone ja silti käskettiin syöttää 3 tunnin välein (vartti molemmista, jos ei riitä niin lisämaitoa :rolleyes:).. Että eipä ainakaan sairaaloihin ole rantautunut tuo pehmeä ajattelutapa.

 

Ekologisuutta en kritisoi yhtään, hienoa jos joku elää niin.. Mä teen ruokaa siitä luomubataatista kyllä mutta annan myös purkkisoseita, ja vauva käyttää maailmanlopunvaippoja. :grin: Ja onneksi on saatu tasapainoteltua tissin ja pullon kanssa aivan hyvin, eli pääsääntöisesti lapsi juo äidinmaitoa, mutta muutaman kerran on saanut pullosta joko pakastettua maitoa tai korviketta. Yhden yönkin oon ollut pois kotoo ja hyvin sujui.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana artikkeli! Pisti hymyilemään. Oikeesti, kyllä tänä päivänä vauvan hoito on kieltämättä aika vouhotusta. Maalaisjärjen käyttö on kyllä hyvä konsti.

 

Tuo ei-juttu oli minustakin tosi kumma.

 

Täälläkin sitten ilmeisesti osakestoillaan. Kestoja käytetään, paitsi yöllä käytössä maailmanlopun vaipat. Joskus ne on käytössä reissuissa tai silloin, jos kestot kaikki pesussa.

 

Kantoliina lojuu kaapissa, mutta reppu käytössä silloin tällöin.

 

Mäkin meinasin imettää 12kk kunnes vajaa pari viikkoa sitten tuntui, että haluaisin lopettaa. Koitettiinkin jättää päiväimetys pois, mutta jotenkin ollaan sit kuitenkin muutaman päivän jälkeen taas jatkettu imetystä. Yöimetys saatiin kyllä pois. Viime yönä herättyään tungin korvikepullon pojan eteen ja vau, suostu ottamaan ja nukahti kohta.

 

Nuo termit pistää kyllä naureskelemaan. Vaistovanhemmuus ja tahtoikä. Just just.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Loistava kirjoitus siitä miten ylihössöttävää kaikki nykyään on... nauratti kyllä useassa kohdassa :lol:

Mua jotenkin ärsyttää nuo termit "lapsentahtinen" ja "vaistovanhemmuus"... eiköhän sitä ennenkin ole jokaisessa pikkulapsiperheessä toimittu hyvinkin lapsentahtisesti ja niitä vaistoja kuunnellen ;)

 

Ihan maalaisjärjellä pärjää kyllä kumman pitkälle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos onion, mietin itsekin juttua lukiessani että aiheesta voisi keskustella täällä enemmänkin mutta lykkäsin sen tuonne lehtikeskusteluun kun se muistui mieleen sitä lukiessani. Leikkasin jutun Hesaristakin talteen, koska se tiivisti hyvin (tai antoi vastauksen omalle ihmettelylleni siitä), miksi nuo imetysoppaat ja Vauva-lehdet etenkin alussa niin ahdistivat.

 

Ihanaa että täällä muut ovat samoilla linjoilla, siis etenkin jo synnyttäneet ja vauvan kanssa Oikeaa Elämää eläneet äidit!

Edited by Ines

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yritän tuollaisia artikkeleita lukiessa muistaa, että kirjoittaja ei tarkoita kritisoida juuri minun tapaani elää vauvan kanssa. Vaikka imetänkin, "osakestoilen", ja käytän jopa itsellä pestäviä rättejä muovisten sijaan ja muutenkin olen kuin mikäkin hörhö :lol:

 

Pitää lukea tuosta ei-hommasta jostain tarkemmin, jos silmään sattuu. En siitä tiedä sen kummemmin mitään. Tätini, joka työskentelee lasten kanssa, on kyllä sanonut ettei aina pitäisi vain kieltää tyyliin "älä juokse" tai "ei saa hyppiä sängyllä". Parempi olisi käskyttää välttäen noita kieltosanoja, eli "kävele" tai "hypi lattialla". Tarjoaa sen korvaavan tekemisen siinä, kun pieni lapsi ei välttämättä sitä itse keksi :) Ja kieltosanoja ei saisi turhaan kuluttaa, että lapsi sitten uskoo jos on oikeasti tekemässä jotain vaarallista. Mutta en tosiaan tästäkään asiasta vielä sen kummemmin mitään tiedä, kun vauva ei vielä ole siinä iässä että kovin paljon mitään hölmöyksiä keksisi :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hauska juttu oli, ja niin totta! Mä en enää jaksa lukea Vauva-lehteä, kun ne sen jutut on vähän mitä on.. Onneksi niitä ei enää ota niin tosissaan. Mitä tuohon eihin tulee, niin eikös se ole vähän sama esim. koiran kanssa.. Siis että liika "ei" saattaa turruttaa sanan merkityksen. Mutta joo, meillä "ei" on nykyään yksi käytetyimpiä sanoja, joten mistään pehmoilusta ei voi puhua, vaikka imetinkin sen 12 kk. :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuossa tiivistyi melko lailla hyvin se, miksen luen Vauva-lehteä.

 

Äitiyttä voi tehdä niin monella tavalla.

 

--Osittaisimettävä, osittaiskestoileva, osittaisäiti(?) Dru

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika mielenkiintoinen kirjoitus -ja niin totta!! :lol: Kumma juttu, kuinka aiemmin on lapset edes pysyneet hengissä, kun on syötetty vääränlaista ruokaa väärään aikaan jne. :rolleyes: Maalaisjärjen käyttö on tosiaan sallittua! :)

 

Meillä kyllä käytetään tytöllä kestovaippoja (osakestoillaan ;) ), imetän neitiä vielä (ikää 10kk), kaapista löytyy kantoliina ja teen itse osan soseista. Ja nämä kaikki siksi, että MEILLE nämä ovat tuntuneet hyviltä valinnoilta. Ihan niinkuin sekin, että esikoisella on käytetty pelkästään kertakäyttövaippoja ja "ei" kuuluu meidän perheen vakiosanastoon uhmaikäisen kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen monta kertaa miettinyt, pitäiskö ostaa näitä vauvalehtiä. Tämä jutun luettuani tiedän vastauksen. Jos mä selvisin häiden järjestämisestä (toinen nykynaisten vouhotuksen kohde) maalaisjärjellä niin sama tapahtukoon vauvan/lapsenhoidon kanssakin (+neuvolan ohjeet). :) Sitten jos elämä alkaa tuntua liian helpolta, alan ostella lehtiä. Että mun puolesta voitte jo tehdä musta ilmoituksen niin lastensuojeluun kuin mammapoliisillekin. :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maalaisjärjen puolesta liputan minäkin!

 

Vauva-lehteä olen lukenut ahkerasti ja luen edelleen, mutta päässä on ns. suodatinlasit. Kaikkea ei pidä purematta niellä ja omia aivojaan saa todellakin käyttää. Itse suhtaudun uteliaalla mielellä erilaisiin juttuihin juuri näistä "vaistovanhemmista", "vyöhyketerapiasta vauvalle" jne. jne. Jutuissa on paljon hyvää, mutta joskus mukana on myös paljon turhaa vouhotusta ja hörhöilyäkin. Aina on kuitenkin mielenkiintoista lukea erilaisista tavoista hoitaa ja kasvattaa jälkikasvuaan. Mutta, jos noita juttuja lukiessa huomaa tuntevansa syyllisyyttä, niin sitten on parasta lopettaa moisten lehtien lukeminen ja luottaa omaan kykyynsä olla vanhempi. Jokainen valitkoon oman tapansa, sillä mikä sopii yhdelle perheelle, ei sovi toiselle, ja toisinpäin.

 

(Kirjoittaja on itse osakestoilija, jolla on tavoitteena täyskestoilu. Lisäksi kirjoittaja potee hieman pahaa mieltä siitä, ettei pysty täysimettämään kaksosiaan, vaan pullomaitoa täytyy antaa ja paljon. :rolleyes:;) )

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos onion kun toit tämän tänne. Luin tämän äitienpäivänä hesarista ja se pelasti koko loppukuun.

 

Etenkin tämä kohta sai virneen korviin asti:

 

"Äiti on pettynyt ja turhautunut, jos hän ei pysty tarjoamaan lapselleen parasta mahdollista ravintoa. Imetyksestä voi tulla koko elämää varjostava seinä, joka yli on mahdoton kiivetä", kuvailee Vauva 4/2008. "Lopulta äidin valtaa voimakas syyllisyyden tunne. Olenko hyvä äiti, nainen kysyy itseltään."

 

Jos "imetyshaave jää toteutumatta", äiti voi lehden mukaan päästä siitä purkautuvien tunteiden yli maalaamalla.

 

Ja sitten ihmetellään miksi "tämän päivän" äidit ovat niin stressaantuneita...

 

Vaatii oikeesti pirusti luonnetta jättää tällaiset jutut omaan arvoonsa ja tehdä niinkuin itsestä tuntuu mutta palkkioksi siitä saa varmasti onnellisemman äidin ja lapsen. :)

 

T. Osittaisimettävä ja Bonapurkkeja ostava PELKÄSTÄÄN maailmanlopun vaippoja käyttävä EI-sanan viljelijä joka ei ole edes vaivatunut ottamaan selvää kantoliinoista. Niin ja tuota EI-karjaisua käytän siis sekä miehelle että pojalle. Välillä noiden kahden nimetkin menevät sekaisin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tunnustan stressanneeni ihan liikaa. Mulla on ollut maalaisjärki niin hukassa, vaikka väitän olevani normaalisti suhteellisen käytännöllinen ihminen. Mä en tiennyt vauvoista juurikaan mitään, ja niinpä oli tosi helppoa uskoa väsyneenä ja hormonihuuruissa kaikki mitä lehdissä lukee... <_<

 

Mutta nyt tunnustan, että mulle oli hurja helpotus myydä meidän kestovaipat pois. Mä en kestänyt katsella niitä kaapissa. Aina kun mä näin ne, mä stressaannuin siitä, etten enää jaksanut käyttää niitä... Mutta nyt ihan hyvällä omatunnolla myin ne pois :) Siis tällä en ollenkaan vastusta kestovaippoja, vaan sitä turhaa stressaamista ja väkisin vääntämistä! Kaikki ei sovi kaikille!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Soon-to-be-mom täällä vannoo että meillä syödään purkkiruokaa, käytetään maailmanlopunvaippoja ja käytetään ahkeraan ei-sanaa. Ja ihan vaan laiskuuttamme! Kantoliinan mä haluisin, tai ainakin kokeilla, sillä vois olla näppärä kantaa sitä tenavaa jos se on kovin syliinpyrkivä.

Mä luen vauvalehteä, tosin suodattimilla varustetuilla laseilla. Ei kaikkee saa uskoo mitä kirjotetaan. Meillä mennään sen mukaan miten me vanhemmat jaksetaan, ei sen mukaan mitä joka paikassa toitotetaan tai vaaditaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen samaa mieltä tosta maalaisjärjestä ja siitä kuinka tärkeää on, että jokainen tekee niinkuin parhaiten omaan tilanteeseen sopii.

 

Mutta mä taas voisin sanoa, että meidän elämä helpottui huomattavasti, kun alettiin tehdä juttuja lapsentahtisesti. Esim. yöt helpottuivat huomattavasti, kun ensimmäisen viikon jälkeen siirryttiin perhepetiin ja aloin yöllä vaan enempiä ihmettelemättä ja kelloja katsomatta imettämään. (Ja nyt puolivuotias nukkuu kiltisti aamuviiteen asti omassa sängyssä).

 

Samoin pääsin yöllisistä vaatteiden ja lakanoiden vaihtorumbasta, kun yölläkin siirryttiin kestovaippoihin.

 

Ja kantoliina on kätevä, niin ei aina tartte niskat kipeinä vauvaa kanniskella...

 

Mutta ei-sanaa meillä tullaan käyttämään :rolleyes:

 

Mielestäni tärkeintä siis se, että jokainen tekee valintansa sen mukaan mikä parhaiten omassa perheessä toimii.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Lapsettomana ihmisenä todellisuudentaju on varmaan rajoittunut, mutta mä olen aina kuvitellut että "pehmeä kasvatus" on juuri sitä maalaisjärjen käyttöä. Elämä tulee helpommaksi kun ei turhaan itketetä lasta vain siksi että kirjassa sanotaan ettei sillä vielä voi olla nälkä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä tunnustan stressanneeni ihan liikaa. Mulla on ollut maalaisjärki niin hukassa, vaikka väitän olevani normaalisti suhteellisen käytännöllinen ihminen. Mä en tiennyt vauvoista juurikaan mitään, ja niinpä oli tosi helppoa uskoa väsyneenä ja hormonihuuruissa kaikki mitä lehdissä lukee... <_<

 

Tämähän se ongelma just on. Ja vielä jos neuvolassa vedetään samaa linjaa, aika kova luonne saa olla, että uskoo silti ensikertalaisena omia vaistojaan.

Mä olen toistaiseksi päättänyt kuunnella eniten omaa äitiäni...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luen vauvalehtiä, mutta tosiaan ne suodatinlasit silmien edessä. Saa niistä hyviäkin vinkkejä välillä ja nimenomaan aineksia siihen, miten itse toteuttaa vanhemmuutta (kuulostipa juuri jonkun lehden termiltä <_<). Aika usein nauramme kyllä miehen kanssa yhdessä noille jutuille. :lol: Käytämme lähinnä kestovaippoja, vauva nukkuu vanhempien välissä (vierastan sanaa perhepeti, se on kyllä edelleen ihan minun ja mieheni sänky, jossa poika sattuu välillä nukkumaan) ja muutenkin lapsen elämä on kai aika pehmeää. Silti periaatteena on kyllä rajat ja rakkaus, vaikka pienen vauvan kanssa ei voi elää muuten kuin lapsentahtisesti minun mielestäni. Imetys ei alussa oikein onnistunut, joten lapseni ei ole ollut ollenkaan täysimetyksellä. Aluksi koin tästä syyllisyyttä, mutta nykyään olen ihan iloinen, että myös lapsen isä voi olla kahdestaan jälkikasvunsa kanssa, enkä ole täysin sidoksissa lapseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
^Lapsettomana ihmisenä todellisuudentaju on varmaan rajoittunut, mutta mä olen aina kuvitellut että "pehmeä kasvatus" on juuri sitä maalaisjärjen käyttöä. Elämä tulee helpommaksi kun ei turhaan itketetä lasta vain siksi että kirjassa sanotaan ettei sillä vielä voi olla nälkä.
Näin minäkin ajattelen.

 

Monessa asiassa on menty isoja harppauksia eteenpäin. 70-luvullahan suositeltiin kiinteiden aloittamista 3 kk:n iässä (osa sitten aloitti jo 1 kk:n iässä), äitiysloma kesti pari kolme kuukautta jne. Nykyisin tiedetään, että pienen vauvan vatsa ei kestä kiinteää ruokaa eli luonto on suunnitellut imetyksen jatkuvan ainakin puoleen vuoteen asti.

 

Nykysuositukset ovat minusta huomattavasti paremmat kuin 70-luvulla. Mutta kuten äidit eivät silloin, ei äitien tänä päivänäkään ole mikään pakko ohjeita orjallisesti noudattaa! Idea on napata suosituksista ja kuulemistaan ohjeista ne omalle perheelle sopivat tavat toimia. Stressata ei todellakaan kannata (myöskään siitä imetyksestä), suositukset eivät ole lakipykäliä! ("Tietoyhteiskunnan" yksi ongelmista tuntuu olevan yksilön kyvyttömyys suodattaa valtavaa tietomäärää ja ohjeita omiin tarpeisiinsa, syyllistymättä).

 

Ekologisuus on ehdottomasti plussaa. Esim. meillä on ostettu paljon lastentarvikkeita käytettynä, myös niitä kantoliinoja ja -reppuja, ei ole pakko maksaa sataa euroa repusta tai liinoista. Ja kantoliinan sekä vaipat saa helposti itsekin tehtyä, ilman saumuriakin.

 

Ei-sanan kohdalla olemme itse päätyneet välttämään sanan käyttöä. Loogistahan tuo on, että jatkuvalla kieltämisellä tukahduttaa pienen lapsen tutkimushalut. "Ei" on säästetty tilanteisiin jolloin sitä todella tarvitaan. Hankalissa tilanteissa vaivihkaa ohjataan lapsi sallittuun puuhaan tai harhautetaan lapsen ajatus muualle. Pellehyppy-tekniikkaa en ole vielä käyttänyt, täytyypä kokeilla. ;)

 

Sama pätee uhmaikäisen omaan tahtoon. Johdattelemalla ja oikeilla kysymyksillä voi välttää pahimmat itkut ja uhmat meillä vielä - toistaiseksi - taaperon kanssa.

 

Mieluummin luen Vauva-lehtiä joissa myötäillään nykysuosituksia kuin 70-luvun suosituksia. Mutta kuten mitä tahansa lukemaansa kohtaan, tervettä kritiikkiä kannattaa harrastaa eikä antaa itsensä syyllistyä turhaan. Ettei se pantattu terve kritiikki lopulta purskahda yli äyräiden ja kärjistyksen puolelle kuten HS:n artikkelissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana juttu! Mä en enää nykyään lue vauvalehtiä, koitan luottaa maalaisjärkeeni. Tuo kieltojuttu kuulosti aivan älyttömältä! :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä ainakaan rupea mitään prkleen pellehyppyjä esittämään siinä vaiheessa kun neiti tyhjentää kaappeja tavaroista. Oman vaatekorin mylläys kylläkin on sallittua (vaikkakin rasittavaa, mutta kuitenkin sen verran harmitonta etten jaksa kieltää ja onhan se söpö kun se istuu vaatteiden keskellä ja ihastelee niitä), mutta siinä vaiheessa kun alkaa mennä kielletyille teille, niin kyllä mä sen EIn hänelle sanon.

 

Tosin EI tehoaa kyllä paremmin jos siinä samalla tarjoaa muuta puuhaa. "EI saa ottaa kaukosäädintä, ota vaikka tämä lelu". "EI saa repiä johtoja, tule vaikka tänne lukemaan". Ja ihanaa huomata, että monen kuukauden EIEIEIEIEIEIEI alkaa tehota, tietyt kaapit saa aika hyvin olla rauhassa eikä valokuva-albumeitakaan enää kovin usein revitä alas kirjahyllystä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0