Unikoulukokemuksia

[Rilla]

Meillä on nyt ollut käytössä ehkä maailman epäortodoksisin unikoulu, mutta tuloksia tulee. Kun poika aloittaa silmittömän huutamisen, minä lykkään puhelimesta soimaan kappaleen josta poika tykkää. Huuto loppuu kuin veitsellä leikkaisi ja poika saa rauhoituttua uudelleen syvään uneen. Tosin tuota kappaletta käytetään myös päivisin siihen, että rauhoitamme poikaa jos tulee suuri kiukku joten kaipa se on oppinut sen kanssa kanavoimaan kiukkuaan.

[Puutiainen]

Meillä on sama temppu autossa. Näin saadaan yksi matkustaja nukahtamaan turvaistuimeensa.

[Qtamo]

Ai kamala, mua heti rankaistiin kun tulin tänne iloitsemaan hyvin sujuneesta yöstä. Viime yö huudettiin taas läpeensä, poika nukkui 5-15min pätkissä ja klo 1.30-4 ei nukkunut ollenkaan! Että näin. Mutta luotan, että kyllä tämä tästä taas. Nyt siis syynä tähän lienee flunssa.

[pipa]

Meillä herätään yhä 1/2-2 tunnin välein ja äitiä väsyttää, paljon! Poika ei jää huutamaan jos sille antaa heti tissiä mutta ilman tissiä nukuttaminen ei onnistu. Miehellä alkaa loma kesäkuun alussa ja silloin alkaa tiukka unikoulu. Vinkkejä kaivataan miten tissistä riippuvainen vauva saadaan nukahtaamaan uudestaan ilman tissiä ja siitä sitten vielä koko yön kestävä uni olisi mahtava juttu. Päivisin poika pärjää aikalailla ilman rintaa ja ainoastaan pari kertaa tulee imetettyä, etenkin päikkäreiden jälkeen kun on juuri herätty ja on kova nälkä.

 

Päivisin nukutan pojan vaunujen avulla uneen ja siinä sitten nukkuu 1-2h. Meillä nukutaan päikkärit kaksi kertaa päivässä joista toinen on sitten huomattavasti lyhkäsempi. Meillä syödään 3-4krt päivässä, puuro, jugurttisose,ruokasose,puuro ja sit päälle tissimaitoa jolloinka nukahtaa yöunilleklo 20.10-22. Siitä eka syöttö on jo yleensä heti tunnin tai parin tunnin päästä ja sitten alkaakin koko saamarin yörumba.

 

 

Muoks: poika on 10kk

Edited May 29, 2011 by Brie

[Histamiini]

Lisäänpä minäkin oman lusikkani soppaan.

Ensinnäkin kiitos ja kumarrus kaikille, jotka on jaksaneet kirjoittaa tänne kokemuksiaan. Jotenkin se auttaa jaksamaan, kun tietää, ettei ole asian kanssa yksin.

 

Meidän taustoja... Poju on reilut 7 kk. Unet on aina ollut huonoja. Pienenä poju ei juurikaan nukkunut päikkäreitä. Päikkärit ovat kuitenkin nyt jo paljon paremmat kuin ihan pienenä. Meillä tähän auttaa yksinkertaisesti vaunulenkit ja ulkoilma.Tässä vaiheessa tuleekin eka kysymys. Miten ne päikkärit sitten sisällä? Onko parempi, että päikkärit nukutaan omassa pinniksessä vai muualla?

Yöt sitten... Eka pätkä (n. 3 tuntia) menee mukavasti, jokseenkin siitä ei vaan ole vanhemmille apua. En osaa sitten millään alkaa nukkumaan niin aikaste. Tästä eteenpäin heräilläänkin sitten 1-2tunnin välein. Unikoulua kokeiltiin, mutta ainakaan sillä hetkellä apua siitä ei ollut. Tassuttelua pyritään käyttämään heräilyjen yhteydessä. Tuntuu, että miehellä se toimii jotenkin paremmin...

 

Eilen päätin, että nyt tämä saa riittää. Siirsin pinniksen omaan huoneeseen ja päätin, että yösyötöt rinnasta oli nyt tässä. Tuloksena vaikea nukuttaminen, nukahtaminen vasta kymmeneltä, eka herääminen vasta kahdelta, jonka jälkeen heräämisiä 0,5- 1 tunnin välein. Annettiin pullosta maitoa kahteen kertaan.

Toinen kysymys kuuluukin: Onko tuo maitopullon antaminen kuitenkin pari kertaa yössä ihan ok? Onko tarkoituksena, että yösyömisestä yritetään päästä kokonaan?

 

Rutiinit meillä on olleet jo ihan pienestä asti käytössä. Säännölliset ruoka-ajat myös. Kiinteitä poju syö hyvin sen 5x päivässä. Ruokailu on onneksi ollut aina helppoa:)

 

Jos joku viitsisi kommentoida olisin HURJAN KIITOLLINEN! Ai joo, allergiat yms on tutkittu, eikä mitään allergiaan viittaavaa löytynyt. Toivon mukaan viesti passaa eänne ketjuun, eikä mene aiheen vierestä.

[eeppis]

Noista yösyötöistä sen verran, että meillä helpointa on ollut lopettaa syötöt ihan seinään. Musta se on reilua vauvaakin kohtaan, kun eihän vauva pysty ennakoimaan, että millä heräämiskerralla saa maitoa ja millä ei, kun ajantajukaan ei ihan vielä ole aikuisen tasolla (tyyliin "syötän vauvan vasta klo 04 jälkeen")

 

Päiväunipaikalla ei kai ole mitään väliä. Meillä nukutaan vaunuissa ihan ok, pinniksessä vähän kehnommin.

 

Meillä juniorille (10kk) pidettiin viimeinkin viime viikolla kunnon unikoulu, jolloin yötissittelyt jätettiin kokonaan pois. Noudatimme ohjetta, että ison itkun tullessa kuunnellaan ½ min, käydään luona pikaisesti rauhoittelemassa ja lähdetään pois. 3 yötä meni valvoskellessa, mutta mikään öistä ei ollut kuitenkaan ihan täysi katastrofi. Kyllä ne vauvat vaan oppii nopeasti

Edited May 29, 2011 by eeppis

[Solja]

Histamiini: syökö teillä vauva öisin pullosta ihan kunnolla vai imutteleeko vaan ja nukahtaa sitten? Jos vauva syö ihan reippaan satsin niin mä kyllä näkisin, että lapsella on silloin ihan oikeasti nälkä eikä heräile ihan vaan imemisen vuoksi. Vaikka joissain lähteissä väitetään, että puolivuotias ei tarvitsekaan enää maitoa öisin niin mä en kyllä raaskisi lopettaa vielä 7 kuukauden ikäiseltä yösyöttöjä mikäli tosiaan maitoa menee ihan nälkään.

 

Kirjoitit, että vauvan tassuttelu sujuu paremmin mieheltä. Olisiko teillä mahdollista, että miehesi hoitaisi sekä nukuttamiset että yöheräilyt ja -syötöt, mieluusti niin että sinä nukkuisit kokonaan eri huoneessa kuin vauva? Valtaosalla vauvoista toimii paremmin tuo tassuttelu isän toteuttamana, maidolta tuoksuva äiti kun voi herkästi häiritä sitä nukahtamista ja herättää imemisentarvetta vaikkei vauvalla nälkä oikeasti olisikaan.

[eeppis]

^ Meillä on aina syöty runsaasti yöllä. Esikoinen oli ½-vuotias ja kuopus 10 kk unikoulun aikaan. Mustakin tuollainen 6kk ja vähän vanhempikin on melko pieni ollakseen maidotta koko yön, mutta toisaalta uskon kyllä siihen että pärjäävät yön ilmankin, jos päiväsaikaan vain on kiinteää ja maitoa molempia tarjolla. Meillä molemmat ovat siis syöneet tosi paljon yöaikaan unikoulun tullessa tarpeelliseksi, mutta toisaalta unikoulu toi mukanaan myös sen, että kun maitoa ei enää saanut yöllä, se alkoi maistua paremmin päivällä.

 

Lisäys vielä. Kukapa sitä "huvikseen" raaskisikaan lopettaa yösyöttöjä pieneltä, mutta jos vaakalaudalla ovat mielenterveys ja avioliitto, niin silloin mä kyllä näen sen lopettamisen aika pienenä pahana

Edited May 30, 2011 by eeppis

[Histamiini]

Nyt on pari yötä mennyt pullomaidolla ja kyllä maitoa on mennyt ihan kunnolla. Viimeyönä riitti yksi maitokerta ja nukuttiin historialliset 4,5 tuntia putkeen. JIHUU!!!

Olenkin nyt näistä öistä jo sen verran viisastuneena ajatellut, että poju on vaan ottanut aikaisemmin ainoastaan pikkuhuikkia rinnasta. Pullosta saa taas nopsaa masun täyteen ja on hyvä jatkaa unia... Ollaan kokeiltu kyllä aikaisemminkin tuota pullomaidon antamista, mutta siinä vaiheessa poju ei syönyt siitä juurikaan mitään.

Jatkamme siis maidon antamista ja katsotaan myöhemmin yösyömisen jättämistä kokonaan pois.

 

Kyllä mies hoitaa yötassuttelut yms kun vaan vuorotöiltään pystyy. Olenkin onnekas, että mies kokee tämän yhtälailla asiakseen kuin minäkin. On se vaan hurjaa miten ne yöunet vaikuttaa juurikin omaan mielenterveyteen ja tietysti myös siihen parisuhteeseen, kuten Eeppis mainitsikin.

 

Kaunis kiitos kommenteistanne:)

[eeppis]

^ No mutta 4,5 h on jo tosi hyvin, jee! Ja keino kuin keino, pääasia että se toimii

[Histamiini]

Näimpä... Ei vaan uskalla alkaa toivomaan liikoja, ettei putoa korkealta ja kovaa:grin:

[pipa]

mitäs sitten kun toi lapsi menee ihan hysteeriseen itkuun kun ei saa tissiä? Meillä ei mikään rauhottelu auta ja mä alan olemaan jo itsekkin aika hysteerinen! Ei auta hyssyttely, tassuttelu, syliin nostaminen, ei vittu mikään!

[mirelda]

mitäs sitten kun toi lapsi menee ihan hysteeriseen itkuun kun ei saa tissiä? Meillä ei mikään rauhottelu auta ja mä alan olemaan jo itsekkin aika hysteerinen! Ei auta hyssyttely, tassuttelu, syliin nostaminen, ei vittu mikään!

 

Meillä sama juttu. Välillä saattaa nukahtaa uudelleen pelkällä silittelyllä tai syliin otolla, mutta illalla ei nukahda kuin tissille. Oon yrittänyt saada muuta uniassosiaatiota iltaimetyksen yhteyteen (unilelu, selän silittely ja välillä hoetaan "nyt on yö, nukutaan"), mutta ilman tissiä ei pärjätä. Luotan siihen, että ajan myötä helpottaisi, mutta nyt muuten touhupetterinä hyörivä poitsu tuntuu rauhoittuvan ainoastaan tissille. Kai imurefleksi rauhoittaa, kun tuttia ei ole koskaan suostunut syömään.

[pipa]

Sain sen rauhotettua pahimman yli ja sen jälkeen jäi nikottelemaan. Heräili kuitenkin alle10min välein, kunnes kyllästyin ja otin pojan omaan sänkyyn viereen ja siihen se sit nukahti. Aamuyöstä kuitenkin taas alkoi heräily ja olin itse ihan pihalla ja tokkurassa, että alkuyrityksien kanssa saada se nukahtamaan ilman tissiä epäonnistui. Luovutin ja annoin sitten tissiä kolme kertaa muistaakseni. Se on kuitenkin vähemmän mitä meillä on ollut koskaan ja sitä paitsi mun tissit alkoinolla tuskastuttavan täynnä. Tänään uus yritys....vihaan tätä.

[mirelda]

Tsemppiä! Mitään hyviä neuvoja en valitettavasti osaa antaa. Itse syötin poitsua aiemmin enemmän omassa sängyssä kyljelläni tissi suussa, mutta nyt yritän ottaa kunnolla syliin ja samalla "varmistan", että syö riittävästi. Epäilen, että kyljellään syötettäessä imaisee vaan pari kertaa, nukahtaa ja sitten herää vähän ajan päästä taas nälkäisenä. Itselle tietenkin rankempaa nousta istumaan ja imettämään, mutta helpottaa kun heräilyjä tulee harvemmin.

 

Nyt viime viikkoina on alkanut syönnin jälkeen möyrimään pois sylistä silmät kiinni, jolloin olen laittanut pinnasänkyyn. Jossain vaiheessa yöllä saattaa herätä enemmän (nousee istumaan tai seisomaan pinnikseen), haluaa perhepetiin ja on sitten nukahtanut siihen ilman tissiä. Viime yönä oli uutena se, että nostin ehkä neljän aikaan meidän sänkyyn ja nukkui siinä muutaman narinan jälkeen aamuysiin . Herättiin siis noihin narinoihin, mutta kun piti kättä päällä tms. nukahti samantien uudestaan.

 

Jotkut sanovat, että puolivuotiaan pitäisi jo pärjätä ilman ruokaa öisin, mutta jonkun amerikkalaisen tutkimuksen mukaan vielä 1,5-vuotiaskin saattaa tarvita yöpalaa. Itse uskon, että poitsu tarvitsee yöllä ehkä pari kertaa ruokaa ja mahdollinen muu tankkaaminen on sitten vaan tullut tavaksi.

[pipa]

Meillä on nyt unikoulu hieman edistynyt. Tissistäkin ollaan vierotettu lähes kokonaan siinä samalla.

Poika rauhottuu siitä, että käsi lepää poskella ja saa halata koko mun käsivartta nukahti eilenkin aika nopeasti tohon ja sen jälkeen sujautin käden sijasta pojan velourhousut halittavaksi nukku nyt yöllä KOKO YÖN! Mä en ole nukkunut täyttä yötä yli 10kk!!

Mieskin on pystynyt nukuttamaan pojan kun itse olen ollut jossain muualla. Nyt sit varmaankin uskallan mennä perjantaina yöllä Jenni Vartiaisen keikalle

[nappu]

Meillä aloitettiin unikoulu. Taustalla 8½ kk rikkonaisia öitä, vauva on pienestä pitäen nukahtanut vain tissille tai liinaan/reppuun ja nukkunut vieressä. Nyt viimeiset kuukaudet yöt ovat olleet todella hirveitä, pahimpina öinä on herännyt vartin välein ja nukkunut vain rinta suussa. Suurin syy yöhulinoihin taitaa olla hampaiden tulo, niitä on kuukauden sisällä putkahtanut suuhun neljä, mutta on tuossa silkkaa tottumustakin. Kaikki aikaisemmat yritykset totuttaa lapsi omaan sänkyynsä tai vähentää yöimetyksiä ovat johtaneet vain kauheaan raivoon.

 

Tarkoitus oli toteuttaa unikoulu jo toukokuussa kun mies piti viimeisen isyyslomapätkänsä, mutta tietysti sairastuttiin koko porukka juuri sillä viikolla. Oli jo aika epätoivoinen olo, mutta sitten vaan jotenkin löytyi sellainen asenne että oon jaksanut nuo yöt tähän saakka. Nyt mies on kesälomalla ja esikoinen mummolassa, joten vihdoin voitiin ryhtyä tähän.

 

Kippura on jo muutaman viikon ajan aina silloin tällöin nukahtanut ilman tissiäkin niin että päästää itse irti, kääntyy poispäin ja alkaa hakea unta. Ilman apua se ei ole kuitenkaan onnistunut, joten olen pitänyt kättä selän päällä, silittänyt peukaloa liikuttaen ja suhissut shh-shh. Sillä lailla olen saanut hänet nukahtamaan ja aina kun nukutus on mennyt noin, vauva on nukkunutkin paremmin. Tosin viimeisen viikon aikana tuota ei ole tapahtunut, enemmän on ollut äitiroikuntaa ja eroahdistusta.

 

Eilen me sitten aloitettiin. Päivällä laskettiin pinniksen pohja alimmalle tasolle ja kippura sai leikkiä siellä unileluineen kunnes kyllästyi, mä olin vieressä rohkaisemassa. Illalla vedettiin läpi tutut iltarutiinit (puuro, suihku ja hampaidenpesu), sitten mentiin makuuhuoneeseen unimaidolle. Kippura tuntui aavistavan, että jotain kummaa oli tekeillä, sillä ei rauhoittunut rinnalle vaan kampesi itsensä poispäin muutaman huikan jälkeen. Siirsin hänet sitten sänkyynsä, annoin hyvänyönpusun ja sanoin hyvät yöt ja poistuin.

 

Muutaman minuutin ajan vauva jutteli itsekseen perin hämmentyneen kuuloisena, sitten alkoi protestikitinä ja lopulta itku. Noudatin tästä ketjusta löytämääni eeppiksen metodia ja menin 30 sekunnin kuluttua paikalle. Vauva rauhoittui heti mut nähdessään. Laskin käteni kippuran rinnan päälle, silittelin peukalolla ja sanoin "ei hätää, voit nukkua" ja suhistelin hetken. Sitten poistuin. Huuto alkoi heti.. Odotin taas 30 s. ja menin uudelleen, sama juttu. Tämä toistui alle 10 kertaa puolen tunnin aikana, itkun voimakkuus vaihteli koko ajan niin ettei pelättyä hysteeristä raivopaniikkijumitusta tullut. Lopulta itku muuttui väsykitinäksi ja vaimeni.

 

Kippura nukkui tasan kolme tuntia ja heräsi oman luonnollisen syklinsä mukaisesti vaatimaan yömaitoa. Tällä kertaa käytiin miehen kanssa vuorotellen. Nyt riitti kolme käyntiä 30 sekunnin välein ja vauva nukahti uudelleen. Seuraava herätys oli puolentoista tunnin kuluttua. Silloin mies kävi kerran, vauva hiljeni mutta oli hereillä jonkin aikaa. Itse menin tässä vaiheessa esikoisen huoneeseen tulpat korvissa ja yritin nukkua. Kuulin tulppienkin läpi, että mies joutui muutaman kerran rauhoittelemaan vauvaa, olisikohan mennyt vartista puoleen tuntiin. Seuraavan heräämisen rekisteröin puoli seiskalta kun itse heräsin, mutta vauva nukahti uudelleen (minä en). Puoli yhdeksältä kuulin heräämisen ääniä ja kävin hakemassa vauvan puurolle ja sitten maidolle - olisi se varmaan nukkunut vieläkin, mutta mulla alkoi olla tukala olo. Mies sanoi että kaikkiaan herätyksiä oli ollut kolme ja ilmeisen helposti kippura oli kuitenkin aina nukahtanut.

 

Olen aivan äimistynyt siitä miten helposti eka yö meni, toivottavasti jatko noudattelee samaa linjaa! Esikoisen kanssa oli vaikeampaa, vaikka parissa yössä helpotti silloinkin. Menetelmä oli enemmän vanhanaikaisen huudatusunikoulun kaltainen, oltiin kyllä koko ajan oven takana ja huudeltiin sieltä että ei hätää, nuku vaan, mutta kyllä siinä itku pääsi äidiltäkin. Nyt ei tarvinnut yhtään hermostua tai tuntea huonoa omatuntoa, niin helposti tämä sujui. Pidän peukkuja ensi yölle..

[pingu]

^ tosi kiva lukea teidän unikoulusta! Hienoa että eka yö meni hyvin ja kyllä se jatkuu jos olette järjestelmällisiä tsemppiä!

[Teppi]

Tosi upealta kuulostaa napun unikoulu! Toivottavasti jatkossa yöt vaan helpottuu ja teilläkin ehkä jo muutaman yön päästä vauva nukkuu ihan koko yön heräämättä

[Laka Iolana]

-

Edited May 26, 2012 by Laka Iolana

[pom]

Esikoisen kohdalla unikoulu toimi loistavasti, eka yönä itkettiin vähän ja jo toisena yönä tyttö kitisi pari kertaa ja rauhoittui saman tien. Nyt on sitten pikkuveljen aika lähteä lastenhuoneeseen nukkumaan kokonaisia öitä. Poika heräilee turhaan öisin eikä osaa enää nukahtaa itse vaikka illalla sen taitaa. Yöllä ei välttämättä rinnastakaan kelpaa kuin pari imua ja sitten käpertyy sylliin. Toisinaan heiluu ja hulinoi rauhattomana tunnin-parikin.

Meillä vanhemmilla on paukut ihan loppu, itse olen kulkenut zombiena jo useamman viikon joten nyt sitten järeät aseet käyttöön.

 

Noilla jo kuuluisilla eeppiksen ohjeilla mennään taasen. Ainoa ongelma (näitä tulee varmasti lisää ) on pojan hienomotoriikka. Se ei osaa vielä laittaa itse tuttia suuhun vaikka sitä on aktiivisesti harjoiteltu. Jos yritän ohjata omalla kädelläni, poika nakkaa tutin sormistaan. Aion nyt kuitenkin pistää muutaman tutin sänkyyn josko sieltä tarpeen vaatiessa osuisi yksi suuhunkin.

Itselleni pistän tulpat korviin eka yöksi ja toivotan miehelle onnea ja menestystä

[tamtam]

pom, kirjoittelinkin jo maaliskuisiin, mutta meilläkin pidettiin kuopukselle unikoulu. Meillä ei tuttia osattu laittaa takaisin suuhun ja sen tippumisesta alkoi heti karjunta. Pahimmillaan 15 minuutin välein. Mä olin ihan tötteröö, kun en saanut enää unta ollenkaan, odottelin vain, että koska poika herää taas. Siksi me otettiin tosi tyly kanta, poika siirtyi omaan huoneeseen ja samalla meillä loppui yösyömiset ja tutittelu öisin. Päivisin syödään kyllä tuttia, mutta yöllä ei. Mietin, että hoidetaan sitten samoilla itkuilla molemmat ja kaksi yötä meillä huudettiin ihan raivolla ja minä ja mies tassuteltiin, mutta sen jälkeen koitti autuus ja poika nukkui 20.30-07.00 ja nukkuu edelleen .

 

Tsemppiä!

[pom]

^Juu mulla meni tuohon samaan, eli makoilin hereillä sängyssä ja odottelin seuraavaa 'komentoa'. Mulla on tosin muutenkin ollut vaikeuksia nukkumisen kanssa vuosien varrella.

 

Unikoulun eka yö meni odotetusti; muutamaan otteeseen itkua, pisin sessio kesti 50min, sitten muutaman lyhkäisempi. Aamulla heräsi iloinen poika. Toisena yönä luultiin jo olevamme voiton puolella kun poju heräsi pari-kolme kertaa vain muutamaksi minuutiksi kerrallaan. Kolmas ja neljäs yö ovatkin olleet taas vähän rankempia. Itsellä alkaa voimat olla vähän loppu univajeen kanssa ja poika on tuntunut saaneen uutta pontta unikoulua vastaan taisteluun Viime yönä heräsi (muistaakseni) kolme kertaa. Viimeinen itku-huuto-konsertti pidettiin 04-05:50. Kuudelta heräsi taas ja silloin on lupa nousta joten lähdettiin puurolle.

Tutti ei vieläkään mene pojalla ilman apuja suuhun mutta se ei niin tunnu vaivaavan. Tuo ruoja vaan keksi uuden tempun, kun muu ei auta se ähertää kakat! Toissa yönä kakkasi neljän aikaan enkä millään raskinut jätttää sitä pariksi tunniksi kakkaisen vaipan kanssa. Poika nukahti kuitenkin heti kakattuaan ja sain vaivihkaa vaihdettua vaipan sängyssä herättämättä häntä. Viime yönä kakka tuli viiden jälkeen, joten annoin olla heräämiseen asti.

 

Mietin vaan että meneekö meillä kaikki oikein kun tuntuu että tuo toinen yö oli vaan silmälumetta eikä tämä oikein tepsikään? Ohjenuorana meillä on:

-itkua kuunnellaan 30sek, käydään tassuttelemassa ja sanotaan 'nyt nukutaan'. Viivytään max 10sek ja mennään pois (vaikka kitinä tai itku jatkuisikin).

-jos tulee ihan hillitön tikahtumis-itku, nostetaan hetkeksi syliin rauhoittumaan ja lasketaan takaisin sänkyyn, mennään taas pois.

Ja näitä toistetaan.

 

Päivärytmit ovat olleet säännölliset, tosin unikoulun aloituksen myötä päiväunet ovat vähän siirtyneet ja nyt katsotaan riittääkö kahdet unet kun aiemmin nukkui kolmet. Olen myös yrittänyt pitää poikaa sylissä ja kantopussissa/repussa vähän enemmän päiväsaikaan ettei ainakaan läheisyyden puute vaivaa.

[tamtam]

Meilläkin karjuttiin pahimmillaan 50 minuuttia putkeen ja se oli tosi, tosi väsyttävää. Varsinkin, kun oli muutenkin jo ihan poikki. Mullakin on ollut noita uniongelmia, joten aloin olla aivan loppu. Me hoidettiin tassuttelu sillä periaatteella, että käsi pysyi rinnalla niin pitkään, kunnes poika rauhoittui (tämä saattoi olla 20 minuuttiakin). Samalla me välillä toistettiin hiljaista 'shhh':tä, joka tuntui rauhoittavan paremmin kuin 'nyt on yö'-mantra. Tuleeko itku, kun tutti tippuu? Meillä kun se tuli siitä, haki siitä lohtua ja me sitten saatiin olla lykkäämässä tuttia koko ajan suuhun. Siksi meillä loppui tutti ja yösyöminen samalla.

 

Nää tuntuu olevan tosi yksilöllisiä juttuja, miten lapset oppivat . Tsemppiä pom, jos vaan mitenkään jaksat, yrittäisin vielä. Kyllä mä uskoisin, että teidänkin poika oppii.

[pom]

No juu ehkä mä olin vähän hätäinen. Nyt oli siis viides yö ja poika NUKKUI! Kerrän mölähti kolmen aikaan niin että piti käydä pari kertaa tassuttelemassa, nukahti heti. Viiden aikaan höpisi tyytyväisenä sängyssään mutta kun ei menty sen luo, nukahti uudelleen ja nukkui kuuteen.

Oisko tää nyt tässä? Onhan? Täytyy sanoa että kunnon unet tekivät terää vauvan lisäksi myös äidille