pubu

Unikoulukokemuksia

732 posts in this topic

Onko kenelläkään mitään kokemuksia unikoulusta tai "unikoulusta" jota voisi toteuttaa niin, että vauva kuitenkin söisi yöllä? Vai sekottaako se vain entisestään, jos välillä saa syödä (esimerkiksi kerran yössä) ja välillä ei? Meillä on kohta 8 kuukauden ikäinen poika, joka periaatteessa ei varmaan tarvitsisi enää yösyöttöjä, mutta kun paino nousee tosi huonosti en viitsisi niitä lopettaa. Muutenkin tuntuu siltä, että poika ei malta päivisin imeä rauhassa vaan häärää kaikkea muuta, ja öisin sitten imee ihan antaumuksella. Nuo yösyötöt (joita on vaihdellen 1-3 yössä) eivät meillä kuitenkaan ole se ongelma, vaan kaikki muu häärääminen ja kiljuminen ja kitinä öisin. Miten öitä pystyisi rauhoittamaan luopumatta syötöistä, vai onko se vähän niin kuin kaikki tai ei mitään, eli unikoulutukseen kuuluu aina yösyöttöjen lopettaminen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eleria, en osaa todellakaan neuvoa, mikä olisi paras tapa, mutta voin kertoa miten meillä meni!

 

Me yritettiin ensin vähentää yöheräämisiä, joita oli kahden tunnin välein niin, että saisi vain pari kertaa maitoa yössä (noin 02 ja 05). Tämä oli siinä vajaa 7kk iässä. Se oli kyllä aluksi ihan kauheeta huutoa. Positiivista oli että jonkun ajan kuluttua opittiin rauhoittamaan takaisin uneen myös ilman maitoa, mutta heräämisten määrää se ei kuukaudessakaan vähentänyt. Luulen, että vauva tosiaan joka kerta havahtuessaan testaili, saako sitä maitoa nyt tällä kertaa.

 

Vasta, kun jätettiin yösyötöt kokonaan pois 7,5kk iässä (vain noin 06 aamumaito sängyssä), vauva alkoi nukkua selkeästi paremmin. Nyt nukkuu yleensä 20-04 max yhdellä herätyksellä. Aamuyö onkin sitten vaikeampi, varmaan silloin taas vahtaa, koska saa aamumaidon. Eli seuraavaksi olisi tarkoitus sekin jättää pois.

 

Joskus ollaan annettu nokkamukista vettä yöllä / aamuyöstä, ja ihan hanakasti siitä välillä juo. Eli ehkä janokin voi olla!

 

Kun alettiin unikouluun, tärkeintä oli mun mielestä opettaa vauva nukahtamaan muutenkin kuin rinnalle. Sitä nimittäin meidän poika on harrastanut koko pienen ikänsä.. Kun ei tuttiakaan ole, uusien nukahtamistapojen opettelu on ollut vaikeaa, muttavähitellen. Nyt kun on ruvennut nukkumaan paremmin (eli rauhoittumaan itse öisin) olen huomannut, että rauhallisin yö tulee taas niin, että imetän viimeisenä ennen sänkyyn laittoa. Kuitenkin hereillä.

 

Vinkit, joita nyt keksin on yrittää löytää päivällä joku rauhallinen kohta, jolloin imetys sujuisi paremmin (hämärässä sängyllä, heti heräämisen jälkeen unen tokkurassa tms) ja sitten yöllä ainakin yrittää irrottaa vauva rinnasta ennen kuin nukahtaa eli lyhentää imemisen kestoa. Voihan olla, että kyseessä ei niinkään ole nälkä vaan läheisyyden / imemisen tarve öisin.

 

Tsemppiä! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luulin tänne kirjoittaneeni meidän tarinan, mutta en näköjään olekkaan. Noh, tässä se tulee, hiukan erilainen kuin se "normaali" unikoulukokemus.

 

Kaikkihan lähti liikkeelle 3kk rokotuksista, mistä alkoi heräily useita kertoja yössä, alkuunhan se johtui rokotuksista, mutta sitten se jäi vähän päälle. Jo tuossa vaiheessa meillä oli päivän rytmit selvät (oli syksy niin oli pimeä illalla ja valoisa päivällä) ja illalla oli todella selkeät iltatoimet, aina samaan aikaan iltamaito, sama iltasatu, sama pupu viereen. Aina sama, kyllästymiseen asti.

Heräilyt lisääntyi pikkuhiljaa, 5kk iässä 10h uniin mahtui 15 heräämiskertaa. Ihan helppo nakki! ;) Siirrettiin junnu tässä vaiheessa omaan huoneeseen, koska heräsi joka ikiseen naksahdukseen ja isännän kuorsaus ei ainakaan helpottanut unia, ei mun eikä vauvan. Omaan huoneeseen siirrosta ei mitään hyötyä.

6kk iässä meille tuli kotiin kunnan unikouluttaja, joka totesi lohduttomana, että ei hän voi meille enää mitään neuvoja tai vinkkejä antaa, kun kaikki tehdään jo niinkuin pitääkin, tässä vaiheessa oli siis jo tassutukset sun muut kotikonstit mukana.

7kk iässä käytiin lastenosastolla allergiaepäilyjen takia (joita olikin vino pino, maito, mustikka, viljat, porkkana ja liuta muita). Alkuun jätettiin maito pois, korvikkeen tilalle alettiin käyttää apteekin maidotonta maitoa joka omaa aika suolaasen litrahinnan. Puklu- ja refluxivaivat väheni huomattavasti, mutta unet oli ja pysyi katkonaisina. Sairaalassa hoitsu meinas tippua penkiltä kun sanoin että 4kk on nyt herätty joka yö ja sillä hetkellä heräämisiä oli n. 20 per 10h unta. Maidotonta maitoa junnu joi pari kk, jonka jälkeen jätettiin viljat yksi kerrallaan pois ruokavaliosta, ei vaikutusta uniin. Sairaalasta tuli ehdotus osastounikoulujaksoon, mutta ei vielä näin pienelle.

8kk lääkärineuvolassa lääkäri ehdotti jälleen osastounikoulujaksoa. En suostunut. Onhan se nyt kumma jos ei vanhemmat saa omaa lasta nukkumaan! Heräämisiä n. 25 per 10h unta.

Lopulta, kun junnu oli 10kk ikäinen ja heräämisiä yössä oli n. 35 ja pahimmillaan uudelleen nukahtaminen kesti 2h (kukin voi laskea paljonko on mamman tullut nukuttua), soitin itku kurkussa neuvolaan, että nyt se lähete. Saatiin kiireellinen lähete lastenosastolle, viikon päästä tuosta soitosta kirjauduttiin sisään.

Sairaalassa sanottiin, että yleensä osastounikoulujaksolle tulee 1-3v lapsia ja lähinnä nukahtamisongelmien takia, ja että yleensä lapsi ymmärtää jo ensimmäisenä yönä mikä on homman pointti, eli heräämisiä on ihan muutama vain jo ekana yönä. Olin ihan liekeissä, että JES, miksen aiemmin lähtenyt tähän mukaan!?

Meidän junnu oli eri maata, ekana yönä heräämisiä n. 20. Lopulta junnu oli neljä yötä sairaalassa, viimesen olin myös minä mutta eri huoneessa. Viimeisenä yönä junnu heräsi 3 kertaa! Mikä helpotus! Muistan ajatelleeni, että tästä se lähtee, nyt mäkin saan nukkua!

Ensimmäinen yö kotona, helvettiä. Heräämisiä ei ollut kuin n. 10, mutta uudelleen nukahtaminen vei ikuisuuden aikaa! Seuraavana päivänä junnu ei meinannut päikkäreillekkään nukahtaa, ja soitin osastolle takaisin, että mitä helvettiä mä teen? Itku vaan tuli.

Lopulta junnu meni vielä kahdeksi yöksi sairaalaan, ei suinkaan osastounikoulujaksolle, vaan syynä oli äidin totaalinen väsyminen.

Näiden kuuden yön jälkeen, meillä on herätty 1-5 kertaa per yö, ihan tähän päivään asti (junnu on nyt 3v 3kk).

 

Varmasti moni ihmettelee, että miksi mä hoidin yksin kaikki yöt? Meidän isäntä on reissuhommissa, eli on viikot pois kotoa. Kun on vain yksi vanhempi käytettävissä, ei pahemmin auta itku markkinoilla.

 

Mitä tapahtui osastounikoulujakson jälkeen? Käytännössäkatsoen valvoin siis 7kk putkella ja jo lastenosastolla meidät ohjattiin psykologin palveluihin. Käytiin junnun kanssa reilu vuosi, n. 2v ikään asti pikkulapsipsykiatrisella, mikä on siis psykiatripalveluita vaikeiden pienten lasten vanhemmille. Meidän lapsi leimattiin vaikeaksi vain, koska ei nukkunut öitään. Se jos mikä teki kipeää! Mutta tuon reilun vuoden aikana vahvistettiin mun ja junnun sidettä, mitä ei kuulemma ollut juuri ollenkaan alkuun. Eikä kuulemma ihmekkään. Meidän suhde parani onneksi kuitenkin silmissä!

 

Kaikista surkein juttuhan on se, etten muista vauvavuodesta juuri mitään.

 

 

Toivoisin että tästä meidän pienestä pätkästä elämää saisi voimaa ne vanhemmat jotka kamppailee ihan samojen asioiden äärellä. Apua on aina saatavilla, jos ei sitä osata tarjota, niin täytyy osata pyytää. Mä ainakin tiedän, että helvetin kova paikka on pyytää apua, varsinkin kun on kyseessä niinkin henkilökohtainen asia kuin oma perhe.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ anteeksi, mutta en voi muuta sanoa kuin että on teillä ollut kauheat yöt vauvavuonna! Kaikki sympatiat sinulle. Paljon olet jaksanut.

 

Miten sinä selvisit päivät? Muistatko yhtään mitä teitte? Ja oliko vauva virkeä päivisin?

Tuo vuorovaikutus suhde on mielenkiintoinen, haluatko kertoa mikä siinä todettiin olevan pielessä?

 

Oliko ne teidän ensimmäiset 3kk hyvää ja helppoa aikaa, jos sieltä olisi sinulle jäänyt hyviä muistoja vauva-ajasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

unelma, siis ne ekat 3kk oli ihanaa aikaa! :) Vauva söi (jos ei lukuun lasketa lainkaan ettei vauva osannut imeä tissiä ja oli 3vk imetyksen jälkeen pullovauva) ja nukkui todella hyvin! Eli siitä pienestä hetkestä on kyllä hyviä muistoja, tai no, muistoja ylipäänsä.

 

Kyllähän sitä jonkunlaisia muistikuvia on miten meidän päivät on mennyt, mutta aika paljon joudun nojaamaan kuviin. Onneksi niitä onkin paljon, että niitä meillä katsellaan sitten aika usein. Ja tietenkin kaikki tärkeät virstanpylväät muistaa, ne kun on tullut kerrattua moneen kertaan läpi ja kirjattua ylös.

 

Vauva oli päivisin virkeä ja nukkuikin päikkäreitä yhtäsoittoa 3h pätkiä joka päivä! Päikkäreitä ei alettu rajoittamaan kun vasta joskus vuoden ikäisenä, eli kun yöunet maistui jo paremmin. Mutta muuten ei sitten päivisin nukkunutkaan. Juuri tuola omassa tämän hetken odotusketjussa naureskelin kun joku sanoi että vauvathan nukkuukin n. 20h vuorokaudesta, että voi luoja, hyvä kun oma tuhisi sen 4h vuorokaudesta! :D Ja päikkärit on nukuttu aina samaan aikaan, klo 12-.

 

Mä en oikein tiedä oliko siinä varsinaisesti mitään erityistä, mikä olisi ollut pielessä. Se oli koko vuorovaikutussuhde olematon. Pikkulapsipsykiatrian lopetuskäynnillä käytiin läpi sitä aikaa kun sielä käytiin, ja tädit (jotka oli muuten ihania!  :lipsrsealed: ) sanoi että ensimmäisellä käynnillä meidän junnu ei ottanut kontaktia muhun ollenkaan, mä kyllä otin, mutta junnu ei vastannut ja jos vastasi niin todella vaisusti. Nopeasti se alkoi korjaantumaan, olisikohan ollut jo kolmas käynti kun junnu otti kontaktia oma-aloitteisesti ja kiikutti jotain leluja mun syliin.

 

Enkä todellakaan tiedä miten selvisin päivät! :D Varmaan jonkunlaisessa "koomassa", mikä sitten purkautui vloppuisin isännälle. Mä oon "vähän" tällänen periksantamatoon luonne, se varmaan vaikuttaa omalta osaltaan siihen mun jaksamiseen, kun en antanut itelleni muuta vaihtoehtoa, kun jaksaa. Jotenkin mä sain myös niin tiukan niskaperse-otteen itseeni, että ollaan käyty vähintään tunnin vaunulenkillä joka päivä. Painoa tippui vauvavuoden aikana 42kg (raskauskiloja tuli n. 15 ja loput oli ylimäärästä), ei hyvää jos ei pahaakaan siis. Uskon että toi periksantamattomuus oli se mikä pisti menemään läpi sen harmaankin kiven.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos! :) Joo, toivotaan että nyt ei olis ihan näin vaikea vauvavuosi! Tokihan sitä on vuosien varrella kasvanut vanhempanakin ja on asioita jotka tullaan tekemään ehdottomasti toisin ja nyt osaan pyytää jo aiemmin apua, jos hommat meneekin yhtä pahasti reisille. 

 

Mut on tää naisen mieli vaan kummallinen, vaikka minkälaista on kokenut, niin silti on valmis siihen samaan uudelleen!  :girl_pinkglassesf:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huoh.. Haikein mielin, tänään aloitamme kotona unikoulun 9kk tytöllemme.. viimepäivien yöt kun ovat menneet mahdottomiksi, tissi on muuttunut tutiksi kun sitä saanut itkuihin.. tissillä rauhoittunut aina nopeammim että isä saa nukutuksi töiden vuoksi :) nyt muutamana yönä ei tissikään ole oikein rauhoittanut vaan tyttö itkeskellyt silmät kiinni ja kääntyillyt kyljeltä toiselle rauhattomana. Tutia syö ja välillä sillä rauhoittunut. Sekä tyttö että äiti melko väsyneitä aamuisin, kun uni vain pätkittäistä, 10min-2h pätkissä yöt menee..

 

Tassuttelua olen päättänyt toteuttaa ja alkuun kahdella imetyksellä. Pinnis on sänkymme vieressä joten viereen nostan syömään ja siitä takaisin pinnikseen. Haastetta luo varmasti tytön todella temperamenttinen luonne ja seisomaan nousemisen oppiminen..

 

Tuleeko kuitenkaan koskaan hyvää hetkeä unikoululle, jos sitä ei vain joskus aloita.. mielelläni lueskelen muiden tuoreita fiiliksiä unikoulusta yön pimeinä ja rankkoina tunteina! ♡

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä alkoi lempeä unikouluttaminen tänään.

 

W on pienestä asti ollut aika huono nukkumaan. Etenkin päivisin saattoi vaikka alkaa huutamaan, ettei vain nukahtanut. Oman jaksamisen takia nukutin tissille, koska vain sillä tavalla sain itsekin levättyä. Nyt on kuitenkin jaksaminen aivan kortilla, kun yli puoleen vuoteen (poika 6,5kk) en oo ite nukkunut yli 3h pätkiä ja nekin on nykyään tosi harvassa. Päivät menee sumussa ja väsymyspäänsärky on jokapäiväinen kaveri. Aamut meillä alkaa jo klo 5, mutta en koe sitä älyttömän vaikeaksi, jos vain saisin nukuttua öisin paremmin.

 

Tänään W nukahti ekaa kertaa aikoihin ilman tissiä. Huutoa ei ollut yhtään niin paljon ku oletin, tosi vähällä päästiin tänään. Imetysvälejä aion nyt myös pidentää öisin, jos unipätkät alkais sen avulla pitenemään. Öisin oon vaan niin töttöröö, etten meinaa muistaa millon viimeksi herättiin, vaikka luulin painaneeni kellonajan muistiin :)

 

Päivisinkin on nukkumisen kanssa ongelmia, mutta jos nyt eka paneutuis näihin yöuniin..

 

Ehkä tämä tästä alkaa helpottamaan.. jostain luin, että unikoulun aika on viimeistään silloin, kun vanhempien jaksaminen on lopussa. Mieluiten toki vähän ennen ;)

 

Voimia kaikille muillekin huonojen öiden kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eka yö takana ja se meni paremmin kuin uskalsin odottaa. Iltarutiinien jälkeen tyttö alkoi väsyä joten syötin sängyllämme, soittorasia laitettiin päälle ja tyttö pinnikseen. Sanoin "nyt on yö, nyt nukutaan. Hyvää yötä." ja poistuin huoneesta. Meni ehkä 30s niin itku alkoi. Ja sitten alkoi tassuttelu, hyvin paljon tyttö työnsi vain kättäni pois suutuksissaan. Muutaman kerran otin syliin raastavimpaan itkuun joka sillä loppui heti. Klo 22 tyttö sitten nukahti, mutta pitkältä ja raastavalta se aika tuntui. Heräsi sitten klo 23:50, kertaalleen piti ottaa syliin mut tassutellen nukahti klo 00:15. Tälläkin kertaa suurimman osan ajasta työnsi kättäni pois vartalonsa päältä..

 

Heräsi sitten 03:30 jolloin syötin ja söikin paljon. Siitä takaisin pinnikseen ja nukahti melko nopeasti tutin ja tassuttelum jälkeen. Heräsi vielä heti 04 istualtaan mutta nukahti uudelleen kun laskin hänet pitkälleen. Heräsi sitten klo 07 ja aloitimme aamun. Ihanaa oli nukkua 3h pätkiä! ♡ Jospa tämä tästä vielä helpottaisi lisää ajan myötä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin oli jotenkin rauhallisempi yö! W:n eka unipätkä oli 4h, jonka jälkeen pari 3h pätkää ennen aamuyön häsläämisiä. Ja viideltä noustiin. Pahemmin ei syömisten välissä heräillyt, joten ei tarvinnut erikseen sylitellä ja rauhoitella. Jotenkin siis paljon rauhallisempi yö, vaikka eihän se mun omaan väsymykseen vielä autakaan :D Aamupäivällä koitin päiväunille saada nukahtamaan ilman tissiä, mutta se huuto ei loppunut millään ja sitten poika olikin niin pirteä, että päätin luovuttaa ja mentiin leikkimään.

 

Äsken nukahti helposti taas yöunille, pientä kitinää ja itkeskelyä, mutta rauhoitin sylissä ja laskin aina vain uudelleen takaisin sänkyyn. Saas nähdä miten nyt lähtee yö sujumaan. Yöunet myöhäistyikin ainakin puolella tunnilla, kun oli niin virkeä tapaus. Toivotaan taas parempaa yötä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

No, viime yö ei mennyt ihan nappiin. Kolmelta en saanut enää rauhoittumaan millään, ni otin sitten mun viereen tissille sänkyyn ja siinähän se aamuyön häsläämiset taas meni.

 

Jotenkin noita syöttövälejä pitäis saada pidennettyä. Ihan varsinaiseen huudatusunikouluun en oo valmis ryhtymään, kun etenkään tällai väsyneenä en kestä kuunnella sitä itkua. :( Kuitenkin toivoisin mahd nopeita tuloksia, kun omat unet on niin vähissä, että ois kiva jaksaa tehdäkin jotain.. Saapa nähdä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vertaistukea kaivataan.. Kuinka teillä muilla sujuu unikoulut?

 

Toinen yö takana. Nulahti helpommin kuin ekana yönä mut vastaavasti herätyksiä tuli pari enemmän.. ja kyllä se vaan on raastavaa itkua, tempperamentti näkyy itkussa. Keskellä yötä syötön jälkeen valvoi 40min alkuun itkien ja sitten höpötellen omiaan. Molempina öinä yks syöttö ja aamuyö ollut rauhallisempi.

 

Kysymys kuitenkin kuuluu että onko muiden muruset vastustelleet tassua.. meillä tyttö rauhottuu nopeasti syliin mutta kun laskee takaisin pinnikseen ja laskee käden vartalon päälle niin hän työntää kättä pois itkiessään. Lopulta kuitenkin yleensä sitten kääntyy kyljelleen ja sallii käteni olla silittämässä selkää tai jättää se raskaasti lanteille. Onko tuo käden työntely siis kuitenki vaan protestointia mutta turvaa tuovaa? Ilman tassua yleensä itku kuitenki yltyy..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Meillä suorastaan raivostutaan tassuttelusta. Ei siis hyvä meille ollenkaan. Muutenkin häärää ja häslää pinnikseen laitettaessa niin paljon, ettei siinä kyllä kättä saa pidettyä paikallaan millään. Jos rauhoittuu kyljelleen, niin lonkan päällä saan pidettyä kättä ja sen sietää yleensä kyllä. Mutta varsinaista tassuttelua ei meillä kyllä aiota kokeilla tän takia ollenkaan :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

No meillä kyllä ihan sama, että ei sitä kättä pysty selän päällä tai muuallakaan paikallaan pitämään koska tyttö häilää ja potkii sen pois. Mutta uskon että hän siihen tottuu ja ajan kanss auttaa rauhoittumaan ja sitä sietämään.. koska kun sitten alkaa nukahtamaan niim kääntää kylkensä ja sallii sitten tassun lanteille ja tarv. silityksen selälle.. Tästä päättelin, että alkuun huudon lisäys on vaan protestointia että en ainakaan tassua halua kun en kerran tissiäkään saa :S

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin, voihan se olla. Meillä mun kädellä aletaan leikkimään ja se viedään suuhun ja imetään/pureskellaan sitten sitä. Parhaiten rauhoittuu sylissä, kun itse seisoskelen. Jos siis tissiä ei lasketa. Rauhoittumiskeinot on muutenkin vähissä, siis päivisinkin, tissi on ainoa.. ja toppavaatteisiin puettuna on vaunuissa rauhallinen, mutta ei kuitenkaan nuku vaunujen pysähdyttyä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kolmas yö: itarutiinien jälkeen imetys ja pinnikseen. Nukahti 5min sisällä. Siitä lähtien heräsikin sitten aikalailla tasaisesti 1,5h välein koko yön. Klo22:30-23:30 välisen ajan valvoi, yritti nukahtaa mutta aina kuitenkin kääntyi ja alkoi itkeskellä tai jolellella. Muuten herätykset rauhottui 5-10min sisällä tassun alle. Syötöt klo 01:45 ja 05:45 joiden jälkeen myös nukahti nopeasti uudelleen. Eli periaatteessa parempi yö, vähemmäm itkua ja nopeammin rauhottui, mutta minulle väsyttävämpi kun omat unipätkät jäi siihen reiluun tuntiin :/

 

Tyttö nukkuu vielä kahdet päikkärit, usein 2h kerrallaan, vaunuissa hyvin nukkuu. Minusta tyttö on vielä liian väsynyt päivisin että voisi siirtyä yksiin iltapäivän uniin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No niin. Me sitten aloitettiin kunnon unikoulu toissailtana. Taktiikkana on, että mies nukuttaa ja hoitaa yöheräämiset lukuunottamatta yhtä imetystä. Mä nukun W:n tulevassa huoneessa pois häiritsemästä. Rauhoittelut joko koskettamalla (ihan varsinaista tassuttelua ei käytetä) tai ääritilanteissa sylissä.

 

Eka yö alkoi 1,5h huudolla. Ja voi miten vaikea mun oli sitä kuunnella! Rauhoittui sitten kuitenkin nukkumaan ja nukkui aika hyvin! Rauhoittui helposti, kun mies vähän hiplasi takaraivolta. Noustiin kuuden jälkeen.

 

Toka yö alkoi vain 5min itkulla ja eka unipätkä oli huimat 5,5h! Pari kertaa itkeskeli ja rauhoittui melko nopeasti. Aamuyöllä itki taas 1,5h, kun ois halunnut nousta. Nukahti uudelleen viideltä ja aamu alkoi vasta klo 8!! Ihan huikeeta, kun ennen on aamut alkaneet klo5. :)

 

Nyt siis kolmas yö ja W nukahti helposti isän nukuttamana. Saas nähdä millainen yö tulee. Viime yön itku oli mulle tosi vaikea. Itkeskelin itsekin. Mutta mies hoiti homman sit kuitenkin -ja hyvin hoitikin.

 

Päivisin on vaikea saada W nukahtamaan ja tänäänkin yhdet unet otti mun kainalossa tissille sammuttuaan. Toiset unet vaunuissa lenkillä. Mutta muuten ei juuri päiväunille saa tuota pikkumiestä. Jos sais yhdet kunnon unet päiviinkin, ni sais yöunille menoa hieman siirrettyä. Nykyään kun sen yö alkaa klo 18 jälkeen. :)

 

Onko jollain vinkkejä päiväunien suhteen? Miten kannattais toimia?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastaan itse itselleni. :D Sain just W:n nukahtamaan aamupäikkäreille pinnasänkyyn! Tätä ei oo tapahtunu ööö, ikinä :D Saas nähdä minkä mittaiset unet tulee, mutta onpa onnistunut fiilis :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hienoa helyes!! Luulenpa, että miehen osallistuminen helpottaa tottumista kummasti, näin kyllä joka taholla suosittelevat. No, meillä se ei tullut vaihtoehdoksi, miehen itkunsieto on heikompi kuin miun ja muutenkin tyttö on nyt niin kiinni minussa että mentiin tällä tavoin meillä. Ehkä se kiintymys olisi vähän helpottanutkin, jos isällä ja tytöllä olisi tullut yhteinen kokemus nukkumisen kanssa, mutta.. no.. tällä kertaa mennään näin.

 

Niin, meidän yöt.. no nythän on jo 7 yötä takana. Edistystä on tullut nukahtamisessa, eli imetyksen jälkeen jää mielellään sänkyynsä ja siihen  nukahtaa. Tassua pidän kunnes kunnolla rauhoittuu, yksin emme ole edes vielä kokeilleet. Pitänee seuraavaksi yrittää saada täysin ilman tassua rauhoittumaan. Toinen edistys on, että suurin osa öisistä herätyksistä menee ohi itsestään, tyttö itkahtaa vähän mutta sitten rauhoittuukin uudelleen nukkumaan. Imetyksiä tulee 1-2/yö, eli 4h on minimi ennenko tarjoan. Jostain syystä tyttö kuitenkin edelleen heräilee suht usein, 1-3h välein. Eteenpäin on menty ettei heräile 15min välein ja äitikin saa nyt rauhassa vaihtaa asentoa ilman että tyttö herää. Mutta joku tuota tyttöä herättelee vielä pitkin yötä. Kaukana on ne haaveet vielä, että tyttö nukkuisi edes 5-6h pätkää jossain välissä yötä :) Väsymystä on ilmassa, koska kuitenkin sitä itse taas herää ja valvoo toisen uudelleen nukahtamista, mutta kun tähän leikkiin on ryhdytty niin jatkettava on..

 

Täytyy tunnustaa, että jokusen kerran on yöllä tullut mieleen, kun oikein väsyttää, että kuinka helppoa olisi vain napata tyttö viereen ja tissi suuhun, hiljenisi (todennäköisesti) ja rauhoittuisi nukkuumaan. Mutta sitten tulee mieleen ne unikoulua edeltävät ajat, kun tyttö roikkui jatkuvasti tissillä, eikä loppupeleissä enää siihen siis enää rauhoittunut koska ei ollut nälkä eikä pelkkä tissi suussa oleminenkaan aina riittänyt PLUS että heräiltiin koko ajan eikä äiti saanut vaihtaa asentoa kuin kyljeltä toiselle muutaman kerran yössä :D

 

Huoh.. pitkästä aikaa koneella ja sen huomaakin tekstin määrästä.. puhelimella kirjoittaminen on niin työlästä niin tulipa nyt sit purkauduttua.

 

Edelleen, unikoulukokemuksia mielellään lukisi ja vertaistukea päässä pyöriviin kysymyksiin tarvitsisi.. :)

 

Muoks. Niin juu helyes: meillä päikkärit rauhoittui kun alettiin noudattaa aika säännöllistä rytmiä unien suhteen ja muutamassa päivässä tyttökin sen tajusi ja alkoi nukkua tosi hyvin. Eli aamuisin herätys on meillä klo 7-8. Ekat unet tuleekin jo parin tunnin päästä, eli oon niitä yrittänyt aina aloitella siinä 9-30-10. Tyttö nukkuu nykyään pääsääntöisesti 1,5-2h. Sitten lounas ja taas jaksaa olla hereillä niin, että 14-14:30 uusille 1,5-2h unille. Nukutan tytön aina vaunuun, koska siellä nukkuu noin loistavasti. Välillä pitää iltapäivän unista käydä herättelee, jottei menisi yli klo 17, ettei mene sitten yö unet sekaisin. Yöunille meneekin sitten siinä 20-21 nykyään.  Tämä rytmi muokkautui noin 6kk kohdalla, sitä ennen oli vähän pätkittäisempiä ne unet, vaikka kahdet silloinkin otti päivässä.

Edited by norppaaa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huoh.. kuinka monta kertaa yöllä mietinkään, että saanko ottaa lapseni viereeni.. tyttö oli niiiiiiiin levoton puolesta yöstä eteenpäin, että 1-2h välein heräiltiin.. ja siis paljon meni aikaa siihe että tyttö yritti nukahtaa väsymykseltään mutta säpsähteli jatkuvasti ja parahteli itkemään jatkuvasti, aina muutaman minuutin kuluttua nukahtamisesta:( täytyy sanoa että ei kai tämän näin pitänyt mennä että äiti valvoo levottoman lapsensa vieressä koko yön :/ eikä tyttökään ole pirteä aamuisin tuollaisen yön jälkeen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

norppaaa: Voi harmi, että yö meni huonosti. :( Täytyy toivoa, että tämä yö menis paremmin!

 

Ei meilläkään paljon paremmin mennyt. Alkuyö ihan ok, puolen yön imetyksenkin jälkeen ihan jees, mutta neljältä alkoi itku ja huuto. Olis kai halunnut jo herätä. Joskus viiden jälkeen nukahti vielä tunniksi, eli noustiin klo 6 jälkeen. Ei silti kovin levännyt olo ollut.

 

Päiväunet meni tänään ihan pipariksi. Hyvä alku oli, kun W nukkui tunnin (!) klo9-10, mutta seuraaville unille suostui vasta kun lähdin vaunulenkille itse kiukuspäissäni ja lopen väsyneenä yliväsyneen vauvan kanniskeluun. Nukkui n. 30min. Eli tän päivän päikkärisaldo oli surkeat 1,5h ja välissä ties kuinka monta tuntia kitisevää ja levotonta pojankloppia. Kaiken huipuksi mies lähti kaverinsa "läksiäisiin" saunomaan eikä mulla oo juuri vapaata hetkeä ollut.. Nyt sain W:n yöunille, toivottavasti nukkuis hyvin. Suoraan sanottuna aivan h*lvetin p*ska päivä. :girl_prepare_fish:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Just olin tulossa kirjoittelemaankin :) ^

 

Yöunet on parantunu huimasti! Herätyksiä on 1-2 pääsääntöisesti. Viime yönä nukkui levottomammin, mutta rauhoittui aina itse hyvin. Mä en sit tietty vaan kovin hyvin nukkunut, kun seurasin äheltämistä.

 

Päiväunille huudatin eilen kahdesti. Kummallakin kerralla meni 20min, että nukahti. Tokalla kerralla olin jo melko epätoivoinen, kun luulin huudatuksen olevan jo lyhyempi. Vaan mitäs kävi nyt äsken!!! Huusi vaivaiset kolme (!!!) minuuttia ja sit laitto pään patjaan ja alkoi nukkumaan. Aivan uskomatonta.

 

Meillä siis huudattaminen on ainoa toimiva keino. Ei huuda yksin kuitenkaan, istun aina siinä sängyn vierellä meidän sängyllä, mutta ei W suoraan siitä näe. Välillä huikkaan, että ei ole hätää. Tosin se saattaa joskus lisätä raivoa.. Pistäytymismenetelmä ois kai lähimpänä tätä nyt, vaikka samassa huoneessa olenkin.

 

Aika hyvä fiilis nyt :) Toimii! Luultavasti ei kuitenkaan nuku 30min pidempään, mutta itse nukahtaminen on kyllä jo tosi huikee juttu :)

 

Mites norppaaa teillä menee?

Share this post


Link to post
Share on other sites

No, nyt sit toisille unille huutaa paljon enemmän..

 

Ja kertoisiko joku, miten vauvan saa päivällä nukkumaan yli 30min kerrallaan? Ei auta ne unet yleensä ku hetkeksi..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now